Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU:n puolustuspolitiikka

Mäkelä: Euroopan palattava juurilleen puolustuspolitiikassa – EU-maiden on rakennettava ensin omaa puolustustaan, yhteinen turvallisuus tulee jo Natosta

Euroopan parlamentti keskustelee ja äänestää ensi viikon Strasbourgin täysistunnossa kannastaan EU:n perussopimusten muuttamiseksi. Parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta AFCO ehdottaa mietinnössään yhteensä 267 tarkistusta EU:n perussopimuksiin. Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps/ECR) pitää ehdotettuja muutoksia uhkana kansallisvaltioiden suvereniteetille.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner näkee valiokunnan mietinnön monilta osin erittäin vahingollisena Suomelle ja aikoo äänestää esitystä vastaan.
– Pyrkimys on luoda EU:sta supervalta, jossa itsenäiset jäsenmaat alistuisivat EU:n alueiksi, kommentoi Ruohonen-Lerner valiokunnan mietintöä.
<h4>EU:lle huomattavasti lisää toimivaltaa</h4>
AFCO-valiokunta haluaa lisätä uusia politiikan aloja EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Näihin kuuluu ympäristö- ja biodiversiteettipolitiikat sekä ilmastonmuutoksesta käytävät neuvottelut. Jatkossa jäsenmailla ei olisi siis lainkaan itsenäistä toimivaltaa näillä aloilla.
Jaetun toimivallan politiikka-aloja halutaan laajentaa myös huomattavasti. Uusia jaetun toimivallan aloja olisi seitsemän: kansanterveyteen liittyvät kysymykset (ihmisten terveyden suojelu ja parantaminen sekä erityisesti rajat ylittävät terveysuhat, kuten lisääntymisterveys), rajat ylittävä liikenneinfrastruktuuri, ulkorajapolitiikka, ulkosuhteet, ulkoinen turvallisuus ja puolustus, pelastuspalvelu, teollisuus sekä koulutus.
Jaetun toimivallan tapauksissa EU:lla on ensisijainen päätösvalta. Jäsenmaat voivat säätää lakeja näillä aloilla vain, jos EU ei ole jo ehdottanut uutta lainsäädäntöä tai se on päättänyt, ettei se ehdotakaan sitä.
Alkuperäisessä valiokunnan esityksessä oli myös mukana metsäpolitiikan siirto unionin toimivaltaan, mikä olisi ollut myrkkyä Suomelle. Tämä kuitenkin kaatui valiokunnan äänestyksessä.
<h4>Veto-oikeus pois, euro pakolliseksi valuutaksi</h4>
Valiokunnan mietintöön kuuluu myös kehotus muuttaa neuvoston äänestysmekanismia. Käytännössä päätöksenteossa siirryttäisiin tapauksesta riippuen joko enemmistöpäätöksiin tai määräenemmistöpäätöksiin, mikä merkitsisi veto-oikeuden lopettamista.
– Suomen suvereniteetti murentuu entisestään, jos emme voisi halutessammekaan kaataa kannaltamme erittäin vahingollisia hankkeita, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Mikäli valiokunnan mietintö tulisi sellaisenaan voimaan, tulisi eurosta pakollinen valuutta koko unionin alueella. Tällä hetkellä seitsemässä EU-maassa &#8211; Bulgariassa, Tšekissä, Tanskassa, Unkarissa, Puolassa, Romaniassa ja Ruotsissa &#8211; on käytössä omat kansalliset valuutat.
<h4>Päätöksentekojärjestelmän uudistus</h4>
Euroopan komissio nimettäisiin uudelleen Euroopan toimeenpanoelimeksi (”European Executive”) ja komissaarit unionin sihteereiksi (”Union Secretary”).
Mietinnössä esitetään, että komission puheenjohtaja kokoaisi 15-jäsenisen elimen poliittisten mieltymyksensä perusteella. Nykyisen käytännön mukaan jokainen jäsenmaa on voinut nimittää oman komissaarinsa.
Mietinnössä vaaditaan parlamentille lainsäädäntöaloiteoikeutta. Mietinnössä ehdotetaan myös EU:n laajuisia kansanäänestyksiä, joilla ohitettaisiin jäsenvaltioiden taso EU:n kannalta tärkeissä kysymyksissä.
Muita esitettyjä muutoksia perussopimuksiin ovat mm. miesten ja naisten tasa-arvon mainintojen korvaaminen ”sukupuolten” tasa-arvolla, lukuisten viittausten lisääminen sosiaalisiin kysymyksiin, Euroopan tason rikosten luettelon laajentaminen sekä muutos menettelyyn, jolla suojellaan oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n arvoja.
<h4>Pyrkimys nopeaan ja radikaaliin muutokseen</h4>
Valiokunnan mietinnössä neuvostoa kehotetaan toimittamaan esitetyt muutokset ”välittömästi ja ilman keskustelua” Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa-neuvostoa taas kehotetaan kutsumaan koolle ”mahdollisimman pian” valmistelukunta, jossa perussopimusten uudistus vietäisiin maaliin.
– Liittovaltiofanaatikkojen toiveena on, että perussopimusmuutokset saataisiin voimaan jo ennen EU-vaaleja. Tämä ei meille käy, kommentoi Ruohonen-Lerner.
<hr />
Päivitys 17.11.2023 klo 21:52 Täsmennetty komission nimestä annettavaa esitystä (ennen: Euroopan toimeenpaneva elin, nyt: Euroopan toimeenpanoelin), komissarien nimiä koskevaa esitystä (ennen: unionin ministeri/sihteeri, nyt: unionin sihteerit) sekä toimeenpanokohtaa- ennen: (tiedotteessa: ”välittömästi ja ilman epäröintiä”, nyt: &#8221;välittömästi ja ilman keskustelua&#8221;).

EU:n perussopimuksiin kaavaillaan suuria muutoksia – Ruohonen-Lerner: ”Pyrkimys on luoda EU:sta supervalta, jossa itsenäiset jäsenmaat alistuisivat EU:n alueiksi”

Kauko-idän politiikkaan ja diplomatiaan keskittynyt lehtori Casper Wits kirjoittaa <a href="https://www.politico.eu/article/europe-eu-china-human-rights-values-hong-kong-uyghurs/">Politicossa</a> EU:n ongelmallisesta ja riippuvasta suhteesta Kiinaan. EU katselee ja joutuu sietämään Kiinan toimia esimerkiksi Hongkongin demokratian eliminoinnissa ja <a href="https://stage.sudev.fi/eu-globalisaatio-ja-oykkaroiva-kiina-muodostavat-huonon-yhtalon/">Liettuan kohtelussa</a>. Tämä johtuu siitä, että EU on tullut riippuvaiseksi Kiinan kaupasta. Kiina puolestaan käyttää asemaansa häikäilemättömästi hyväkseen.

EU:n tulisi vaalia demokratiaa, ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Sen lisäksi EU:n eräänlaiseksi tehtäväksi on muodostunut viedä näitä yleviä arvoja ympäri maailmaa.
Sen sijaan EU on joutunut Kiinan kaltaisen autoritaarisen maan täydelliseksi heittopussiksi. Casper Wits kirjoittaa, että EU:n tulee tehdä huomattava ryhtiliike ja puolustaa omia arvojaan. Selektiivinen moraali johtaa tekopyhyyteen, ja Kiina on lisännyt sen avulla vaikutusvaltaansa eteläisellä pallonpuoliskolla ja Euroopassa.
Maton alla ei enää tilaa
EU on ilmeisesti tiedostanut ongelmallisen asemansa itsekin. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12186304">Ylen artikkeli</a> lääketeollisuuden riippuvuudesta kertoo karua kieltään riippuvuudesta. Kiinan kyseenalaiset toimet Liettuaa vastaan hierovat nekin ongelmaa niin määrätietoisesti EU:n kasvoihin, ettei ongelmaa enää voida sulloa maton alle.
Erityisesti Saksan ex-liittokansleri Angela Merkelin kausilla EU pyrki &#8221;kesyttämään&#8221; vähemmän demokraattisia valtioita sitomalla niitä kansainväliseen kauppaan globalisaation nimissä. Saksan uudella johdolla on mahdollisuus tarkistaa kantaansa Euroopan riippuvuuden toimivuudesta.
EU on saanut kylmää kyytiä myös muilla riippuvuuksiensa alueilla. Riippuvuus venäläisestä maakaasusta yhdistettynä utopistiseen vihreän energian siirtymisnopeuteen on johtanut sähkökriisiin ja siten hampaattomuuteen Venäjän edessä. Yhtä lailla Yhdysvaltain kaaottinen vetäytyminen Afganistanista nosti kysymyksen Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Tällä haavaa se on riippuvainen Yhdysvalloista.
EU on kauppapolitiikkansa vuoksi joutunut ongelmiin Yhdysvaltojen kanssa. Terästullit antoivat esimakua ongelmista.
Ongelmien maailmanennätys
Mikäli ongelmien hakeminen olisi urheilulaji, olisi EU:lla tässä lajissa hallussaan maailmanennätys. Yksinomaan kauppapolitiikkaan tähtäävä strategia (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Merkantilismi">merkantilismi</a>) on haavoittuvaa itsessään. Strategia on johtanut epäsuorasti myös muihin mainittuihin ongelmiin.
Yhdysvallat ei katso hyvällä unionin aikeita ajaa useammilla rattailla samaan aikaan. Yhdysvallat pitää EU:n energiariippuvuutta Venäjästä ongelmallisena. Yhdysvallat ilmaisi halunsa myös sopia EU:n kesken yhteisestä strategiasta Kiinaan. EU tuijotti mielummin kauppatilastojaan Kiinan kanssa.
Australia vaihtoi sukellusvenetilauksensa Ranskasta Yhdysvaltoihin. Ehkei Yhdysvallat, Yhdistyneet kuningaskunnat ja Australia vielä katso EU:n olevan täysin Kiinan ja Venäjän talutusnuorassa, mutta näiden maiden liekassa on vahva EU-magneetti.
EU:n turvallisuus ja puolustus on jatkossakin hyvin pitkälti Yhdysvaltain käsissä. EU:n oma armeija toisi liiaksi päällekäisyyksiä Eurooppaan puolustusliitto Naton kanssa. <a href="https://stage.sudev.fi/ronkainen-eun-uusimmasta-ajatuksesta-luoda-yhteista-armeijaa-puolustuspolitiikan-tulisi-lahtea-puhtaasti-kansallisista-tarpeista-ja-ratkaisuista/">Näin totesi muun muassa perussuomalaisten kansanedustaja</a> Jari Ronkainen.
Wits: Elettävä oppiensa mukaan
Wits ei jätä luovalle tulkinnalle suurta sijaa. Hänen mielestään EU:n on ryhdyttävä elämään perusarvojensa mukaan voidakseen torjua Kiinan kansainvälisen vaikutusvallan laajentuminen. Ei liene epäselvyyttä siitä, pyrkiikö Kiina toteuttamaan suurvaltahankettaan EU:n mukaisin arvoin vai häpeilemättömällä röyhkeydellä. Samaa voinee todeta myös Venäjästä.
Witsin mukaan EU voisi samalla hakea muita kehittyviä talouksia kumppaneikseen oikeudenmukaisemmalla kohtelulla. Toki kumppanuusmaiden kanssa on syytä olla tarkkana. Ei siitä vielä niin montaa vuotta ole, kun Turkista mietittiin EU:n jäsenmaata. Kun maassa pistettiin Youtube ja Twitter kiinni, sopimus jäädytettiin.
Voi vain kuvitella, miltä Puolasta ja Unkarista EU:n kaksoisstandardit tuntuvat. Näissä maissa saatetaan toivoa, että EU puuttuisi vähintäänkin yhtä suurella tarmolla Venäjän ja Kiinan oikeusvaltiokysymyksiin, demokratian tilaan ja ihmisoikeuksiin kuin mitä unioni kuluttaa puhtiaan Puolaan ja Unkariin.
Suomen suhtautuminen EU:n toimintaan kaipaisi sekin ryhdistymistä. Valitettavan usein vihervasemmistohallituksemme linja on, että <a href="https://alfatvuutiset.fi/riikka-purra-suomen-surkea-eu-linja-nojaa-hokemiin/">Suomi odottaa EU:n valmiiksi pureskellut visiot</a> ja lähtee toivottomalta takamatkalta tuomaan omaa ääntään kuuluviin. On vaikea välttyä mielikuvalta, että Suomen hallitus on jopa tyytyväinen autoritaaristen valtioiden vaikutusvallan leviämiseen ja EU:n surkastumiseen.

Yliopiston lehtori Casper Wits: EU:n tekopyhyys mahdollistaa Kiinan vaikutusvallan kasvun Eurooppaa myöden

EU on Afganistanin kaaoksen jälkeen ideoimassa viidenkymmenen tuhannen kokoista nopean toiminnan joukkoa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen näkee ajatuksessa lukuisia ongelmia. Ehkä juuri niiden vuoksi jo vuonna <a href="https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/ACFA4C.htm">1999 Helsingissä</a> ideoidut joukot ovat jääneet kokoamatta.

EU:n puolustusministerien kokouksessa joukoista <a href="https://www.politico.eu/article/eu-hesitancy-on-military-force-enhancement-remains-after-afghanistan-europe/">ei kuitenkaan päästy sopuun</a>.
– Kokonaisuutena puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista, eikä olla sidonnainen EU:hun, Jari Ronkainen huomauttaa.
Ajatus yhteisistä EU-joukoista tuskin toteutuu tulevina vuosinakaan. Joukkojen perustamiselle ei ole riittävää poliittista tahtoa. Tahtotila voi toki muuttua, mutta puolustusliitto Naton ja EU:n sotilasjoukot toisivat liiaksi päällekkäisyyksiä keskenään.
EU:lla tosin on <a href="https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/esdp/91624.pdf">1 500 hengen taistelujoukko</a>. Tätä joukkoa ei ole kuitenkaan koskaan käytetty.
Nato- ja EU-joukoille päällekkäisyyksiä
Suurimpana käytännön ongelmana Ronkainen näkee Naton ja EU:n joukkojen päällekäisyydet. Rinnakkainen organisaatio ei ole hänen mukaansa mielekästä, koska moni EU-maa on myös Naton jäsenmaa.
– Nato-jäsenillä tuskin on suurta intressiä rakentaa rinnakkaista organisaatiota. Lisäksi vastuu- ja kustannuskysymykset ovat jääneet epäselviksi, hän muistuttaa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg <a href="https://www.politico.eu/article/jens-stoltenberg-nato-eu-defense-plans-warning/">huomautti</a>, ettei EU-joukkojen resurssit voisi olla pois Naton resursseista. Pääsihteerin mukaan puolustusyhteistyö Pohjois-Amerikan kanssa on tärkeää Euroopalle.
EU:n päätöksenteko liian hidasta
Nopean toiminnan joukoista ei Ronkaisen mielestä kannata odottaa nopeaa toimintaa.
– EU:n nopean toiminnan joukot eivät vastaa nimeään. Päätöksenteon malli on niin kankea, että se vaatisi enemmän aikaa kuin mitä esimerkiksi nyt Kabulin tilanteessa oli, hän kertoo.
Kabulissa nähty kaaos johtui oikeastaan viime hetken paniikista. EU-maiden päättäjät eivät Ranskaa lukuunottamatta viitsineet vaivautua lukemaan lukuisia hälyttäviä raportteja Afganistanin turvallisuusjoukkojen tilasta.
EPP-ryhmän ajatushautomo Wilfried Martens Centre for European Studiesin politiikan johtaja Roland Freudenstein kertoo <a href="https://www.politico.eu/article/eu-afghanistan-military-capability-defense-nato/">Politicolle</a>, että raporteista kävi ilmi joukkojen hurja korruptio ja heikkous. Päätöksentekoa ohjasi ylitsepursuava optimistisuus ja toiveajattelu.
Varautumisaikaa ei olisi siten jäänyt riippumatta EU-joukkojen koosta.
Huoltovarmuutta ei sovi unohtaa
EU:ssa on yhteisymmärryksen puuttuessa ideoitu joukkojen perustamista vapaaehtoisten maiden pohjalta. Ronkainen ei usko tällaisen olevan Suomelle hyvä asia. Yhteistyötä voi tehdä muillakin tavoin. Yhteisessä kalustossa isojen maiden sanavalta jyräisi muut.
– Suomen on pidettävä mielessä myös oma huoltovarmuus. Jos puolustuskalustoa sovitettaisiin keskenään sopiviksi esimerkiksi EU-tason yhteishankintoina, jäisi suomalainen teknologia vääjäämättä jalkoihin. Suuret maat Saksa ja Ranska suosivat omiaan.
– Yhteinen puolustusmateriaali vaikuttaisi Suomen omavaraiseen tuotantoon, mikä on kuitenkin tärkeää kriisitilanteessa. EU-joukot olisivat Saksan ja Ranskan teollisuuden etu.

Ronkainen EU:n uusimmasta ajatuksesta luoda yhteistä armeijaa: ”Puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista”

Kansanedustaja Tom Packalén piti eduskunnassa ryhmäpuheenvuoron Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Toimintaympäristön muuttuminen on tehnyt Suomesta entistäkin alttiimman uusille turvallisuusuhille. Perussuomalaisten mielestä Suomen turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä pitää jatkossakin olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus.

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa 2020. Kansanedustaja Tom Packalén kertoi, että vaikka selontekoa onkin tehty laajalla yhteisymmärryksellä, voidaan sen vaihtuvien hallitusohjelmien myötä muuttuvista painotuksista olla eri mieltä.
&#8211; Riskinä on, että selonteon rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä ohjausasiakirjana hämärtyy, Packalén totesi.
Uuden selonteon arvopainotuksia leimaavat hallituksen aatteet ja ideologia
Packalén tähdensi, että selonteon perinteiset turvallisuusuhat ja Suomen tavoitteet ovat pitkälti samoja kuin vuoden 2016 selonteossa. Turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä ovat edelleen valtiollinen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus.
&#8211; Perinteisistä linjauksista huolimatta 2020 selonteon sisällön arvopainotukset ovat kuitenkin huomattavan erilaiset kuin 2016 selonteossa. Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Tärkeimmäksi teemaksi selonteossa nousevat ihmisoikeudet, mutta myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen näkeminen turvallisuusasiana erottuu osakseen.
&#8211; Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja tilanne jatkuu heikentyneenä pitkäaikaisesti. Sotilaalliset jännitteet esimerkiksi Itämerellä ovat läsnä vielä pitkään. Hybridivaikuttaminen ja kybertoimintaympäristön uhkat lisääntyvät. Erityisesti verkkoturvallisuuden kehittäminen on entistä tärkeämpää. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kuitenkaan kohdistu.
Konfliktin riski arktisella alueella kasvaa
Selonteossa Suomi määrittää itsensä sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Selonteossa tuodaan esiin Suomen selkeä halu kehittää Nato-kumppanuuttaan ja läntistä puolustusyhteistyötä.
&#8211; Sotilaallista yhteistyötä ollaan kehittämässä myös pohjoismaiseen arktiseen puolustusyhteistyöhön. Tätä kehitystä kuvastaa syyskuun alussa Pohjois-Norjassa allekirjoitettu Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen aiejulistus, joka määrittää tavoitetason maiden puolustusyhteistyön tiivistämiseksi.
&#8211; Kilpailu arktisella alueella on kiihtymään päin ja konfliktin riskikin on olemassa. Arktisella alueella on Venäjälle suurta sotilaallista merkitystä, ja siellä on myös maan ydinaseita. Myös Kiina on entistä kiinnostuneempi alueen taloudellisista mahdollisuuksista, Packalén huomautti.
Ääri-islam ja Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat jätetty liian vähäiselle huomiolle
Selonteossa terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen mainitaan muutamaan otteeseen, mutta se ei kuitenkaan ota laajemmin kantaa jihadismin ja ääri-islamin rooliin ulko- ja turvallisuuspoliittisena uhkana. Maailma on vasta saanut todistaa islamistista terroria muutama viikko sitten. Jihadismi ja ääri-islamistinen väkivalta ovatkin yksi merkittävimmistä ulkoisista uhista, sillä Ranskan tapahtumilla pyrittiin kiistatta iskemään demokratian ja länsimaisten arvojen ytimeen.
&#8211; Toinen liian vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat, jotka tulisi nähdä vakavampana ulkoisena uhkana valtioiden turvallisuudelle, sanoi Packalén.
EU:n toimintakyvystä liian ruusuisia kuvia
Uuden ulottuvuuden selontekoon tuo myös koronapandemia, joka laittoi koko maailman ja myös Suomen uhkakuvat ja varautumisen uudenlaiseen järjestykseen. Koronan myötä ihmisten normaali arki muuttui ja turvallisuuden tunne järkkyi. Terveysturvallisuus nouseekin selonteossa ensimmäistä kertaa sotilaallisten uhkien tasolle.
&#8211; EU:n kehityksen ja toimintakyvyn osalta selonteko maalailee liian ruusuisia kuvia. Selonteossa sanotaan, että EU on pysynyt yhtenäisenä haasteellisista kysymyksistä huolimatta. Tästä ei voi olla täysin samaa mieltä. EU:n kehitys on sisältänyt vakavia kriisejä, eikä integraation syventäminen ole ratkaissut ongelmia.
&#8211; Myöskään EU:n puolustuspolitiikka ei ole ollut kovinkaan tuloksellista tai vaikuttavaa. Määräänpää on kateissa ja jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Oman haasteensa tähän on tuonut myös Iso-Britannian ero EU:sta, Packalén kertoi.
Suomi ei saa joutua suurvaltojen pelinappulaksi
Toimintaympäristön muutoksen myötä Suomi on entistä alttiimpi uusille uhkille. Yhteistä niille on, että niitä ei voida enää torjua tehokkaasti pelkästään perinteisin keinoin. Tästä esimerkkinä on Suomeen kohdistuva Venäjän ja Kiinan harjoittama aktiivinen kybertiedustelu.
&#8211; Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti ja maantieteellisesti merkittävällä alueella. Suomen tuleekin välttää joutumasta suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi. Näiden entistä laajempien haasteiden edessä turvallisuuspolitiikkamme tarvitsee kykyä ymmärtää maailmaa, kykyä ennakoida ja kykyä myös reagoida.
&#8211; Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi, vaan johtavana keihäänkärkenä siinä tulee olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Tarvitsemme päämäärätietoista, uskottavaa ja suunnitelmallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen ohjausta – emme ideologisia arvopuheita, Packalén päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Perussuomalaiset eivät halua Suomen ajautuvan suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi: ”Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi”

EU:n puolustuspolitiikka

Mäkelä: Euroopan palattava juurilleen puolustuspolitiikassa – EU-maiden on rakennettava ensin omaa puolustustaan, yhteinen turvallisuus tulee jo Natosta

EU:n perussopimuksiin kaavaillaan suuria muutoksia – Ruohonen-Lerner: ”Pyrkimys on luoda EU:sta supervalta, jossa itsenäiset jäsenmaat alistuisivat EU:n alueiksi”

Yliopiston lehtori Casper Wits: EU:n tekopyhyys mahdollistaa Kiinan vaikutusvallan kasvun Eurooppaa myöden

Ronkainen EU:n uusimmasta ajatuksesta luoda yhteistä armeijaa: ”Puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista”

Perussuomalaiset eivät halua Suomen ajautuvan suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi: ”Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025