Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU:n rajavalvonta

Kreikkalainen rajavartija haavoittui jouduttuaan ammutuksi Turkin vastaisella rajalla. Ampuja oli todennäköisesti ihmissalakuljettaja, joka yritti estää kreikkalaisia rajavartijoita pysäyttämästä laittomia maahantulijoita. Rajavartijoiden työ on yhä vaarallisempaa kaikkialla Euroopan rajoilla.
Kreikkalainen rajavartija haavoittui vatsaan jouduttuaan ammutuksi Turkin vastaisella rajalla, <a href="https://www.reuters.com/world/europe/greek-border-guard-injured-by-shots-near-northern-border-with-turkey-police-say-2024-07-20/">kertoo</a> uutistoimisto Reuters. Laukaukset ammuttiin Turkin puolelta rajaa kreikkalaisten rajavartijoiden yrittäessä estää laittomasti maahan pyrkiviä tulijoita pääsemästä Kreikan maaperälle.
Ampuminen tapahtui lauantai-iltana Evros-rajajoella. Partiokierroksella olleet kreikkalaiset rajavartijat huomasivat Turkin puolella jokea toistakymmentä siirtolaista, jotka näyttivät valmistautuvan ylittämään joen laittomasti.
Useita laukauksia Turkin puolelta rajaa
Rajavartijat ryhmittyivät joen varrelle estämään ylityksen, jolloin heitä kohti ammuttiin kolme tai neljä laukausta Turkin puolelta jokea. Yksi luodeista osui 56-vuotiaan rajavartijan vatsaan luotiliivistä huolimatta.
Kreikkalainen Kathimerini-lehti <a href="https://www.ekathimerini.com/politics/foreign-policy/1244567/did-traffickers-shoot/">raportoi</a>, että tulituksessa haavoittunut 56-vuotias rajavartija toipuu sairaalassa leikkauksen jälkeen. Hänen tilansa on vakaa, mutta lääkärit jättivät luodin hänen sisälleen, koska sen poistaminen olisi voinut aiheuttaa komplikaatioita.
Ampuja todennäköisesti ihmissalakuljettaja
Ampuja tai hänen motiivinsa ei ole tiedossa. Poliisi tutkii tapausta. Todennäköisimpinä pidetään sitä, että ampuja oli ihmissalakuljettaja, joka yritti estää kreikkalaisia rajavartijoita pysäyttämästä laittomia maahantulijoita. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että laukaukset tulivat pistoolista eivätkä Turkin armeijan käyttämästä sotilaskivääristä.
Alkuvuodesta 2020 Kreikan ja Turkin rajalla oli laajoja <a href="https://stage.sudev.fi/saksan-tiedustelupalvelu-turkin-viranomaiset-lietsoivat-vakivaltaisuuksia-kreikan-rajalla/">väkivaltaisuuksia</a>, kun Turkin viranomaiset ohjasivat siirtolaisia Kreikan rajalle ja yllyttivät näitä yrittämään rajan yli väkivalloin. Tilanne rauhoittui, kun EU suostui maksamaan Turkille lisää rahaa vastineeksi siirtolaisten pitämisestä poissa Kreikan rajalta. Kreikkalaisten rajavartijoiden mukaan rajalla on ollut pitkään rauhallista ennen tätä ampumista.
Puolalainen rajavartija puukotettiin kuoliaaksi 
Turkin toimintaa vuonna 2020 voidaan pitää hybridioperaationa ja välineellistettynä maahantulona. Vastaavan lainen hybridioperaatio on ollut käynnissä Puolan ja Valko-Venäjän välisellä rajalla jo kesästä 2021 alkaen.
Kesäkuun alussa puolalainen sotilas <a href="https://stage.sudev.fi/puolalainen-sotilas-kuoli-laitonta-rajanylitysta-yrittaneen-puukottamana/">kuoli</a> jouduttuaan puukotetuksi. Laitonta maahantuloa yrittänyt henkilö puukotti sotilasta rintaan raja-aidan tankojen välistä.

Kreikkalaista rajavartijaa ammuttiin Turkin vastaisella rajalla – ampuja todennäköisesti ihmissalakuljettaja

Euroopan parlamentti äänesti tänään neuvotteluvaltuuden myöntämisestä Schengenin rajasäännöstön tarkistamista koskevalle LIBE-valiokunnan mietinnölle, joka heikentäisi jäsenmaiden suvereniteettia rajojensa valvontaan. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kertoo edustamansa ECR-ryhmän äänestäneen hyvästä syystä mietintöä vastaan.

Komissio on pitänyt Schengenin sopimusta EU:n kruununjalokivenä, joka mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkumisen ulkorajojen sisällä. Useat viimeaikaiset ja pitkittyneet haasteet, kuten massamaahanmuutto, turvapaikanhakijoiden liikkeet EU:n sisällä, laittomien siirtolaisten käyttö hybridisodan välineinä, terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus ovat kuitenkin pakottaneet komission Schengenin rajasäännöstön päivittämiseen.
&#8211; ECR äänesti hyvästä syystä LIBE:n mietintöluonnosta vastaan valiokunnassa, ja vastustimme tietysti myös kolmikantaneuvotteluiden aloittamista tällä vasemmistoliberaalien vesittämällä kannalla, europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kommentoi äänestystä Strasbourgissa.
&#8221;Laiton maahantulo on nitistettävä”
Esityksestä on mm. poistettu viittaukset siirtolaisten käyttöön hybridisodan välineinä, luotu esteitä rajavalvontateknologian laajemmalle käytölle, kielletty pidempään jatkuvat rajatarkastukset, rajoitettu rajalla kiinni otettujen henkilöiden siirtomahdollisuutta ja kavennettu sisäisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen vakavan uhan määritelmää.
Sen sijaan mietinnössä esitetään yhteistä lähestymistapaa vakaviin sisäiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuviin uhkiin ja matkustusrajoituksiin ulkorajoilla.
&#8211; Emme tule hyväksymään mitään heikennyksiä jäsenvaltioiden oikeuteen valvoa, kuka näiden alueelle saapuu.
&#8211; Sellaiset ilmiöt kuin laiton maahantulo, turvapaikkashoppailu ja kiihkosaarnaajien jihadin levittäminen EU:ssa on yksinkertaisesti nitistettävä, Hakkarainen jyrähtää.
Joko kukkahattujen aika on ohi?
Perussuomalaiset on toiminut sekä Suomen että EU:n naiivin maahanmuuttopolitiikan leppymättömänä kriitikkona jo reilun vuosikymmenen ajan. EU:n yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on yritetty päivittää lähes yhtä kauan, tuloksetta.
&#8211; Silmät maahanmuuton haittavaikutuksille alkavat aueta muillakin pikkuhiljaa. Kun Ruotsi huutaa armeijaa ja Suomen poliisia apuun, ehkä monikulttuurisuus on viimein mennyt liian pitkälle.
&#8211; Joko kukkahattujen aika on ohi? Hakkarainen kysyy.
Euroopan parlamentti myönsi neuvotteluvaltuuden LIBE-mietinnölle äänin 370 puolesta, 163 vastaan ja 31 tyhjää.
Schengenin rajasäännöstö luo puitteet EU:n ulkorajojen valvonnalle ja sisärajavalvonnan tilapäiselle palauttamiselle erityistilanteissa. Useat jäsenmaat ovat palauttaneet sisärajavalvonnan rajoilleen käytännössä pysyvästi ulkorajojen petettyä vuosien 2015-2016 maahanmuuttoaallossa.
&nbsp;

Hakkarainen ei hyväksy heikennyksiä EU-jäsenmaiden rajavalvonnan suvereniteettiin: ”Kun Ruotsi huutaa armeijaa ja Suomen poliisia apuun, ehkä monikulttuurisuus on viimein mennyt liian pitkälle”

Ranskan kevään presidentinvaalien toiselle kierrokselle on näillä näkymin tarjolla neljä ehdokasta. Neljän kärjellä on ainakin maahanmuutossa selkeä yhteneväinen ja selkeä linja. Vihervasemmisto on hajallaan vähintään kahdeksalla ehdokkaallaan.

Ranskan istuva presidentti Emmanuel Macron ei ole ilmoittanut lähtevänsä kisaan mukaan, mutta hänen oletetaan hakevan jatkokautta. Muut kärjessä olevat ehdokkaat ovat Kansallisen rintaman Marine Le Pen, toimittaja Éric Zemmour ja Tasavaltalaispuolueen Valérie Pécresse.
Kannatuskyselyjen mukaan Macron ei saisi ehdotonta enemmistöä ensimmäisessä vaalissa, jolloin kisa ratkeaa toisessa vaalissa. Siinä kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta ovat vastakkain. Kannatuskyselyjen mukaan joku mainituista kolmesta oikeistoehdokkaasta kisaisi Macronia vastaan.
Maahanmuutossa yhtenäinen näkemys
Kärkinelikon näkemys maahanmuutosta painottuu tehokkaaseen rajavalvontaan. Le Pen ja Zemmour ovat ilmaisseet tekevänsä tiukimmat linjaukset.
Macronin hallinto on pyrkinyt rajoittamaan maahanmuuttoa ja peräänkuuluttanut tiukempaa EU-rajavalvontaa. Macron haluaa tehokkaampaa taistelua ihmissalakuljettajia vastaan.
Tasavaltalaispuolue on entinen mahtipuolue. Puolueen ehdokas Pécresse puhui Kreikan vierailullaan EU:n ulkorajavalvonnan tärkeyden puolesta.
– Ei tämä ole lainkaan Euroopan linnake, mutta ei myöskään Euroopan supermarket, <a href="https://apnews.com/article/immigration-middle-east-elections-greece-turkey-1e78dd68ffdc4c22089e4ae397e4a572">Pécresse painotti</a>.
Euroopan linnakkeella tarkoitetaan tiukkoja rajamuureja muistuttaen keskiaikaisia linnoja.
&#8221;Eurooppaa ei ole ilman rajoja&#8221;
Pécressen mukaan rajakysymys on ehdoton vaatimus eurooppalaiselle voimalle.
– Eurooppa ei ole ilman rajoja, Pécresse napautti.
Hän vertasi Eurooppaa kotiin. Kun jonkun kodissa vieraillaan, koputetaan oveen ja pyydetään päästä sisälle.
– Meillä on vaaditut sisäänpääsyreitit niin meillä on silloin ovet. Eurooppalainen malli on, että kuljetaan ovista. Malli ei ole, että kaikki on avoinna kaikille.
Pécresse ylisti Kreikan rajavalvonnan toimia esimerkillisinä.

Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: ”Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen esittää tuoreessa <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=436250334531883&amp;id=100044407600222">Facebook-kirjoituksessaan</a> huolensa Valko-Venäjän pyrkimyksestä tarjota Lähi-idästä ja Afrikasta tuleville siirtolaisille väylä EU:hun Puolan, Latvian ja Liettuan kautta muun muassa auttamalla siirtolaisia rajanylityksissä. Immonen vaatii Suomelta tiukkaa rajavalvonnan linjaa ja pikaisia toimia siirtolaisvirtojen pysäyttämiseksi.

Valko-Venäjä on kesästä asti masinoinut hybridivaikuttamista tarjoamalla esimerkiksi Lähi-idästä ja Afrikasta pyrkiville siirtolaisille väylän EU:hun, erityisesti Latviaan, Liettuaan ja Puolaan Valko-Venäjän kautta. Valko-Venäjän rajavartijat myös auttavat siirtolaisia rajanylityksissä.
&#8211; Puolan rajalle on pakkautunut tuhansia maahan pyrkiviä ihmisiä. Puola käännyttää heitä takaisin Valko-Venäjälle, ja Valko-Venäjän rajasotilaat puolestaan pahoinpitelevät heitä, jos he yrittävät palata takaisin. Rajavalvojat ovat joutuneet turvautumaan kyynelkaasun käyttöön laittomien rajanylittäjien yrittäessä rikkoa raja-aitaa, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
&#8221;Turvapaikanhakijoita&#8221; ei saa päästää EU:n alueelle
Puola on Liettuan ja Latvian tavoin julistanut Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen hätätilan. Rajanylitysyrityksiä on Puolan sisäministeriön mukaan kirjattu elokuun alusta lukien jo yli 30 000. Latviaan, Liettuaan ja Puolaan pyrkivillä elintasosiirtolaisilla on Immosen mukaan tarkoitus jatkaa kyseisistä maista matkaa muualle Eurooppaan, jopa Suomeen, joten ongelma koskettaa koko Eurooppaa.
&#8211; &#8221;Turvapaikanhakijoiden&#8221; päästäminen EU:n alueelle ei ole vaihtoehto, sillä se lisää hybridivaikuttamista entisestään. Tästä syystä siirtolaisia ei pidä päästää Valko-Venäjän rajan yli, Immonen vaatii.
&#8211; Puolan sisäministeri ja rajavartiosto ovat kertoneet suunnitelmista rajaturvallisuuden vahvistamiseksi. Lisääntyvän valvonnan lisäksi Puola rakentaa raja-aitaa. Aidasta tulee 5,5 metriä korkea, ja se on tarkoitus pystyttää kesään 2022 mennessä. Jos raja-aitojen rakentamisen raaka-aineista syntyy pulaa, kuten esimerkiksi Latviassa on käynyt, tähän ongelmaan on panostettava koko Euroopan voimin.
Nyt vaaditaan tiukkaa rajavalvonnan linjaa
Kolmansien maiden lentoyhtiöille on asetettava tiukkoja sanktioita. Lisäksi Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis vaatii sanktioita kaikille Valko-Venäjän lentoasemille, jotka auttavat laittomia tulijavirtoja. Tässä asiassa ei Immosen mielestä tule antaa Valko-Venäjälle tuumaakaan periksi.
&#8211; Suomalaisia rajaviranomaisia EI PIDÄ lähettää Latviaan, Liettuaan ja Puolaan raportoimaan ja ilmiantamaan kyseisten maiden mahdollisista siirtolaisiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista tai &#8221;väärinkäytöksistä&#8221; (esim. pushback-toiminta). Suomen ei ole myöskään perusteltua tukea ja avustaa siirtolaisia tarjoamalla heille telttamajoitusta kyseisillä alueilla. Nyt vaaditaan tiukkaa rajavalvonnan linjaa, ja Suomen tulee osaltaan tukea siirtolaisvirtojen pysäyttämistä, Immonen kirjoittaa.
Rajojen sulkeminen on mahdollista
Kuten on nähty, rajojen sulkeminen on mahdollista, ja se on ollut vaikuttava keino laajamittaisen maahantulon estämiseksi. Rajat voidaan sulkea, ja Immosen mukaan ne myös tulee sulkea maahantunkeutumiskriisin iskiessä.
&#8211; Kansainväliset pakolaissopimukset on kirjoitettava uusiksi, sillä ne eivät ole vastanneet nykyajan siirtolaiskriiseihin enää pitkään aikaan. Ne eivät esimerkiksi huomioi hybridivaikuttamista ja siirtolaisten käyttämistä poliittisena aseena toisia valtioita vastaan. Ne eivät myöskään huomioi nykyajan laajoja kansainvaelluksia ja haitallista elintasosiirtolaisuutta. Nämä ilmiöt on estettävä.
&#8211; Perussuomalaiset ovat vaatineet jo vuosikausia lainsäädännön kiristyksiä turvapaikanhakijatulvien estämiseksi. Suomen valmiuslakiin ja poikkeusajan lainsäädäntöön on kirjattava laajamittaisen maahantulon torjuminen ja ilmiöön vastaaminen tiukalla otteella. Suomeen tarvitaan välittömästi muun muassa hätätilapykälä, jolla rajat saadaan nopeasti ja tehokkaasti kiinni kriisin iskiessä, Immonen esittää.
&nbsp;

Immonen: Siirtolaisia ei pidä päästää Valko-Venäjän rajan yli – ”Rajat voidaan sulkea, ja ne tulee sulkea maahantunkeutumiskriisin iskiessä”

Kaksitoista EU:n jäsenmaata haluaa unionin maksavan sen ulkorajoille pystytettävät &#8221;fyysiset esteet&#8221;, mikä tarkoittaa rajamuuria. 
<a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-08/eu-should-pay-for-walls-against-migrants-12-nations-tell-bloc">Uutistoimisto Bloomberg</a> on nähnyt jäsenmaiden kirjeen komissiolle. Kirjeessä kerrotaan EU:n ulkorajan valvonnan hyödyttävän koko unionia, eikä vain raja-aitaa rakentavaa jäsenmaata.

EU:n itäisten ulkorajavaltioiden lisäksi kirjeen on allekirjoittanut Tanska, Itävalta ja Tšekki. Itäisistä reunavaltioista ainoastaan Suomi ja Romania eivät lukeudu allekirjoittajiin.
Latvia ja Liettua jo rakennuspuuhissa
Latvia ja Liettua eivät ole jääneet odottamaan anottua rahoitustukea. Mailla on satojen kilometrien raja-aidat jo valmisteilla tai rakenteilla. Kreikalla on ollut jo pitkään varsin tehokas rajavalvonta Turkin suuntaan.
Jäsenmaat valittavat, ettei EU:n säännöissä ole selkeää toimintaohjetta Valko-Venäjän järjestettyä ihmissalakuljetusta vastaan. Komissio on kertonut vastaavansa saamaansa kirjeeseen.

Bloomberg: 12 EU-maata haluaa unionin maksavan ulkorajojen muurit

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien suomalaisten rajavartijoiden toimintaohjeita Liettuan rajalla. Antikainen ihmettelee sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiän ulostuloa siitä, etteivät rajavalvontaoperaatiossa mukana olevat suomalaiset rajavartijat käännytä laittomia maahantulijoita takaisin Valko-Venäjälle.

Valko-Venäjältä Liettuaan saapuneiden laittomien maahantulijoiden vyöry on kiristänyt maiden välejä entisestään Liettuan ilmoitettua alkuviikosta ryhtyvänsä epäämään laittomasti saapuvilta maahantulon ja ohjaavansa heidät lähimmille kansainvälisille rajanylityspaikoille. Nyt myös Latvia on julistamassa hätätilaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalle torjuakseen laitonta maahantuloa. Molemmat maat epäilevät Valko-Venäjän päästävän laittomia siirtolaisia Liettuan rajalle kostoksi EU:n sille asettamista pakotteista.
&#8211; Valko-Venäjä harjoittaa hybridisodankäyntiä päästämällä laittomia maahantulijoita Liettuan rajalle. Maan johto on aikoja sitten osoittanut vähät välittävänsä ihmisoikeuksista ja yrittää nyt käyttää pakolaisasetta EU-maita kohtaan. Suomen tulee kaikin tavoin tukea Latviaa ja Liettuaa laittoman maahantulon estämiseksi ennen kuin tilanne ryöstäytyy käsistä täysin. Suomen tulee myös varautua turvaamaan omia rajojaan vastaavien tapahtumien varalta, sillä itärajamme on samalla EU:n ulkoraja, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.
Kenen ohjeita suomalaiset rajavartijat noudattavat?
EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontex avustaa Liettuan viranomaisia Valko-Venäjän vastaisen rajan valvonnassa. Myös Suomi osallistuu operaatioon usean rajavartijan ja partioauton voimin. Samassa yhteydessä sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä kertoi Twitterissä, etteivät suomalaiset partiot käännytä laittomia maahantulijoita takaisin Valko-Venäjälle, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, kenen ohjeita suomalaiset rajavartijat noudattavat.
&#8211; Samalla kun Latvia ja Liettua yrittävät estää laitonta maahantuloa käännyttämällä väkeä virallisille rajanylityspaikoille, sisäministeriön vihreä kansliapäällikkö Pimiä julistaa Twitterissä, etteivät Liettuan rajalla partioivat suomalaiset rajavartijat palauta tulijoita Valko-Venäjälle. Eikö arvon kansliapäällikkö ymmärrä, että tämä vain edistää Valko-Venäjän strategiaa EU-maiden horjuttamiseksi?
&#8211; Laittomat maahantunkeutujat tulee välittömästi palauttaa sinne, mistä ovat tulleetkin, eli tässä tapauksessa Valko-Venäjälle, ja kansliapäällikön tulisi antaa rajavartijoiden vastata operatiivisesta toiminnasta yrittämättä puuttua siihen poliittisesti, Antikainen painottaa.

Antikainen: Valko-Venäjä harjoittaa hybridisodankäyntiä, miksi Suomi tukee käytännön toimillaan Latvian ja Liettuan sijasta Lukashenkaa?

EU:n sisäministerit eivät edenneet Euroopan komission esittämästä turvapaikkajärjestelmän uudistuksesta. Diplomaattilähteiden mukaan tämä johtui pandemian vuoksi pidetystä videokokouksesta.

Sen sijaan ministerit muovasivat <a href="https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2020/11/13/joint-statement-by-the-eu-home-affairs-ministers-on-the-recent-terrorist-attacks-in-europe/">julkilausuman</a>, jossa korostettiin terrorismin vastaista taistelua, tiukempaa unionin ulkorajavalvontaa ja radikaalien tekstien poisvetoa sosiaalisesta mediasta.
<a href="https://www.politico.eu/newsletter/brussels-playbook/politico-brussels-playbook-how-not-to-fight-terrorism-pandemic-treaty-barniers-playing-field-or-own-goal/">Politico</a> havaitsi, että ministerit olivat karsineet rajulla kädellä viittaukset islamin uskoon ja muslimeihin. Monet sisäministerit pitivät Ranskan ja Itävallan luonnosta liian tuomitsevana. Esimerkiksi luonnoksen kappale &#8221;uskonvapaus, islam ja islamismin vastainen taistelu&#8221; typistyi vain &#8221;uskovapaudeksi&#8221;.
Toiveajatteluna eurooppalaiset imaamit
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel haluaisi EU:n rahoittavan eurooppalaisten imaamien koulutuksen. Ongelmana pidetään sitä, että Euroopan ulkopuolelta tulevat imaamit tukeutuvat saarnoissaan oman kotimaansa kulttuuriin. Eurooppalaisuus jää helposti jopa kokonaan identiteetin luonnin ulkopuolelle.
Eurooppalaisia imaamikouluja on yritetty pystyttää. Ne ovat kaatuneet hakijamäärien vähyyteen. Pariisin suuren moskeijan rehtori kertoo Michelin ajatuksen olevan jalo, mutta <a href="https://www.politico.eu/article/european-school-for-imams-not-realizable-says-paris-mosque-rector/">toteuttamiskelvoton</a>.
Tiukempaa rajavalvontaa
Ministerit haluavat tehokkaampaa ulkorajavalvontaa. Ministerien mukaan viranomaisten tulee tietää, ketkä Schengen-alueelle saapuvat ja ketkä sieltä lähtevät.
Ministerit vähentäisivät terroriuhkaa luomalla parempia suhteita erityisesti niihin kolmansiin maihin, joihin rikolliset ja terroriuhan muodostavat voisi palauttaa.
Siirtolaissopimusta tuskin tänä vuonna
Euroopan komissio on esittänyt, että jäsenmaat voisivat osallistua turvapaikanhakijoiden jyvityksen sijaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautukseen.
Palautusten toteuttaminen voi tosin onnistua heikosti pieneltä jäsenmaalta. Onnistuminen vaatisi rutkasti diplomaattisuhteita – ja pienillä jäsenmailla harvoin on tällaisia paukkuja käytettävänään.
Sisäministerit eivät saaneet siirtolaissopimukseen edistystä ja tätä tuskin tapahtuu tämän vuoden aikana. Saksan puheenjohtajuuskausi päättyy vuoden lopussa ja diplomaattilähteet ovat arvelleet Saksan puheenjohtajuuden olevan kriittisen tärkeää kiistanalaisen siirtolaispaketin läpimenossa.

EU:n sisäministerit eivät saaneet kasaan sopua siirtolaispaketista

Euroopan komission puheenjohtaja kiittelee kreikkalaisia päätöksestään sulkea tilapäisesti EU:n ulkoraja Kreikan ja Turkin välillä. Suomen hallitusta EU-johtajan viesti ei ole tavoittanut.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen vieraili Kreikassa lähellä Turkin rajaa alkuviikosta. Hän kiitteli Kreikan päätöstä sulkea Kreikan ja Turkin välinen raja tilapäisesti. Hän muistutti, että Kreikka on &#8221;EU:n kilpi&#8221;. Kilven hän lausui kreikaksi.
Tilanteen tekee varsin erikoiseksi se, ettei EU:n päällikön viesti ole kantautunut Suomen hallitukselle asti. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ei ole syystä tai toisesta kyennyt allekirjoittamaan EU:n rajavalvonnan politiikkaa Kreikan ja Turkin rajalla. Hän odottaa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/04032020-suv-muuttoliike-kreikka-turkki-ohisalo.aspx">komission esityksiä</a> maahanmuuttopolitiikan muutoksista.
&#8221;Kreikan oma linja&#8221;
Ohisalo kommentoi Kreikan päätöstä sulkea Turkin vastaisen rajansa <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006428450.html">Ilta-Sanomille</a>.
– Se on Kreikan hallituksen oma linja, Ohisalo totesi.
Kreikan hallituksen &#8221;omalla linjalla&#8221; on Euroopan komission puheenjohtajan täysi tuki.
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis perusteli rajan sulkemista <a href="https://www.reuters.com/article/us-syria-security-greece/tear-gas-fired-from-turkish-side-towards-greek-border-guards-idUSKBN20T0PX">kansallisella turvallisuusuhalla</a>.
Asenteet muuttuneet sitten 2015
Vuonna 2015 EU:n pakolaiskriisin käynnistyessä ilmapiiri oli vallan toisenlainen kuin nykyisin. Unkarin pääministeri Viktor Orbán kertoi, ettei <a href="https://www.ft.com/content/13fe6554-5ee9-11ea-b0ab-339c2307bcd4">Unkarin maahanmuuttopolitiikka</a> ole enää pilkan kohteena.
Torstaina <a href="https://areena.yle.fi/1-50330886">Ylen A-Talkissa</a> kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa totesi asenteiden muuttuneen viidessä vuodessa. Hän huomautti, että silloisen maahanmuuttopolitiikan vuoksi kannatusta ovat keränneet Saksassa vaihtoehtopuolue AfD ja Ranskassa kansallismielinen Marine Le Pen.
EU-maiden ulkoministerit tapaavat tänään hätäkokouksessa Zagrebissa. Kokouksen tarkoituksena on miettiä keinoja ylläpitää EU:n ja Turkin välistä siirtolaisuussopimusta.

Suomen sisäministerillä ja Euroopan komission puheenjohtajalla eri näkemykset unionin ulkorajapolitiikasta

Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen arvelee, että kansallismielisten puolueiden ID-ryhmä saattaa jopa kasvaa seuraavan viisivuotiskauden aikana. Ryhmä on jo nyt parlamentin viidenneksi suurin. – Ryhmämme vastustaa haitallista maahanmuuttoa ja jäsenvaltioiden vastuiden lisäämistä. Näille teemoille on kasvavaa kannatusta myös oman ryhmämme ulkopuolella, Hakkarainen sanoo.

Euroopan parlamenttiin ensiyrittämällä noussut Teuvo Hakkarainen on tuonut Brysseliin mukanaan Mannerheimin patsaan ja Suomen lipun, jotka ovat hänen työhuoneensa ikkunalaudalla. Hakkaraisen mukaan ne muistuttavat siitä, että Suomen ei pidä jäädä enempää EU:n määräysvallan alle.
&#8211; EU pyrkii jatkuvasti kasvattamaan omaa valta-asemaansa, vaikka oikeasti EU:n toimivalta on vain lainassa jäsenvaltioilta. EU:n kehityskulku kohti liittovaltiota voidaan vielä pysäyttää, ja haluan myös itse olla mukana sitä tekemässä, Hakkarainen kertoo Brysselin parlamenttirakennuksessa sijaitsevassa työhuoneessaan.
Maataloustuista päätettävä kansallisesti
Hakkarainen nostaa ensinnä esille Suomen maa- ja metsätalouspolitiikan, jonka osalta päätösvaltaa on vähitellen kasautunut entistä enemmän Brysseliin. Hakkaraisen pidemmän tähtäimen tavoitteena on muun muassa palauttaa maataloustuista päättäminen takaisin kansalliseen päätösvaltaan.
&#8211; Suomen pohjoinen sijainti puoltaa erityistukea suomalaisille tuotteille, että niiden tuotanto pysyy jatkossakin kotimaassa. Suomen ruoka on huippulaadukasta ja puhdasta, joten sen saatavuus tulee turvata jatkossakin. Jos me annamme ajaa kotimaisen tuotannon alas, niin sitä ei enää saada takaisin, Hakkarainen sanoo. 
Suomen metsäosaamisesta ei tiedetä EU:ssa
Kuten eduskunnassa, myös EU:ssa keskeinen osa edustajan työstä tehdään valiokunnissa, joissa käsitellään ja laaditaan mietintöjä lakialoitteista. Hakkarainen sanoo, että hän sai ne valiokuntapaikat, mitkä halusikin. Nyt hän on jäsenenä ympäristövaliokunnassa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa.
Suomen metsäosaamisesta ei tiedetä EU:ssa
Hakkarainen on asettanut erääksi keskeiseksi tavoitteekseen nostaa esille syvällisempää maa- ja metsätaloudellista tietotaitoa, paremman päätöksenteon pohjaksi. Hakkaraisen mukaan EU:ssa ei ole kovinkaan syvällistä tietoon perustuvaa metsäpoliittista osaamista.
&#8211; Ympäristövaliokunnassa kärkenä näyttää olevan vihervasemmistolainen suojelupolitiikka. Yleinen käsitys on se, että Suomessa hakataan metsät loppuun. Siitä ei ole tietoa, kuinka Suomessa tosiasiassa uudistetaan ja hoidetaan metsää. Meillä on Suomessa maailman paras metsähoidon osaaminen. Osoitukseksi siitä kelpaa sekin, että luonnon monimuotoisuus on meillä onnistuttu säilyttämään.
Ympäristövaliokunta uudelle vierailulle Suomeen
Hakkarainen muistuttaa, että Suomessa metsien kasvu ylittää kirkkaasti hakkuiden määrän, joten samalla myös Suomen hiilinieluvarastot kasvavat.
&#8211; Metsien runsas kasvu ja hyvinvointi on osoitus suomalaisten ammattitaidosta ja siitä, että meillä on jo satoja vuosia panostettu metsänhoitoon. Sen sijaan monessa muussa EU-jäsenvaltiossa metsäalueita on hakattu paljon loppuun eikä metsien uudistamista ole osattu tehdä kestävästi.
&#8211; Täältä EU:sta on aiemmin tehty valiokuntatason vierailuja Suomeen, mutta vieraille on näytetty vain hakkuualueita eikä sitä koko prosessia, miten Suomessa uudistetaan metsää ja miten se saadaan kasvamaan nopeasti. Yritänkin itse tuoda ympäristövaliokunnassa esille paremmin tätä kokonaisuutta. Kutsun myös valiokunnan uudelle vierailulle Suomeen, Hakkarainen sanoo.
Kansallismielisten linja on yhtenäinen
Hakkarainen sekä perussuomalaisten toinen europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kuuluvat kesällä perustettuun Euroopan kansallismielisten puolueiden ID-ryhmään. Mukana on kaikkiaan 73 edustajaa, joten ID on viidenneksi suurin ryhmä 751-paikkaisessa parlamentissa.
Tällä hetkellä meneillään on eräänlainen suvantovaihe, sillä uusi komissio ei ole vielä aloittanut tehtävässään. Hakkarainen sanoo, että yhteistyö ID-ryhmässä on sujunut hyvin. Hakkaraisen mukaan ryhmä saattaa jopa kasvaa parlamentin viisivuotiskauden aikana.
&#8211; Euroopan kansallismielisten puolueiden linja on melko yhtenäinen. Myös ongelmat jäsenvaltioissa ovat samankaltaisia. Islamilaisesta maahanmuutosta johtuvat konfliktit ja haitat tosin ovat monissa maissa vielä laajempia kuin Suomessa. Ryhmämme vastustaa haitallista maahanmuuttoa ja jäsenvaltioiden vastuiden lisäämistä. Näille teemoille on kasvavaa kannatusta myös oman ryhmämme ulkopuolella.
Ei suuria odotuksia uudesta komissiosta
Komissio käyttää aloitevaltaa EU:ssa. EU-parlamentti ja ministerineuvosto yhteismenettelyllä käsittelevät ja hyväksyvät komission lakiesitykset. Hakkarainen sanoo, ettei hänellä ole suuria odotuksia uudesta komissiosta.
&#8211; Pelkään pahoin, että komissio haluaa tehdä Suomen kannalta uusia kipeitä ratkaisuja. Yhteisvastuuta halutaan lisätä ja puuttua niihin asioihin, mitä Suomessa jo nyt tehdään hyvin.
&#8211; Sanoisin, että pidemmällä aikavälillä EU ei voi kuitenkaan jatkaa taakanjaon, kiristyvien maksuvelvoitteiden ja muiden vastuiden tiellä. Jäsenvaltioiden kansalaisten sietokyvyn raja tulee varmuudella vastaan.
Euroopan ulkorajat kiinni
Vuoden 2015 siirtolaiskriisissä Eurooppaan saapui yli 1,2 miljoonaa ihmistä, yleisimmin turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneena. Muuttoliikkeen seuraukset ovat kaikkien tiedossa. Vaikka tulijamäärät ovatkin vähentyneet, tilanne ei ole täysin ohi. Yksi näkökulma asiaan on, että EU-alueella, myös Suomessa, oleskelee edelleen useita tuhansia henkilöitä joko laittomasti tai siitä syystä, ettei palautus kotimaahan onnistu.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut lähettää miljoonia syyrialaispakolaisia Eurooppaan, jos Euroopan maat esittävät kritiikkiä Turkille Syyrian miehittämisestä. Hakkaraisen mukaan EU:ssa ei ole valmiutta löytää toimivaa ratkaisua, mikäli kriisi eskaloituu uudestaan.
&#8211; EU-tasolla ei ole mitään yhteistä tahtotilaa. Jos kriisi alkaa uudestaan, EU on hampaaton, kuten edelliselläkin kerralla. Kyky tehdä päätöksiä, tarvittaessa raskaitakin, kriisin edessä puuttuu kokonaan.
&#8211; Jäsenvaltiot saattavat sitten joutua tekemään omia ratkaisujaan. Suomessa pääministeri Antti Rinne tunnetusti on valmis ottamaan lisää turvapaikanhakijoita rajan yli, Hakkarainen varoittaa.
Hakkaraisen mukaan ainoa ratkaisu olisi sulkea Euroopan ulkorajat kokonaan.
&#8211; Mitään muuta mahdollisuutta ei ole. Kun etukäteen on tiedossa, että tänne ei voi tulla, niin paine Eurooppaa kohtaan laskee vähitellen. Olen kuitenkin melko varma, ettei nykyisellä EU:lla riitä kanttia tällaisiin päätöksiin, Hakkarainen sanoo.

Hakkaraisen mielestä EU ei voi jatkaa taakanjaon tiellä: ”Kansalaisten sietokyvyn raja tulee vastaan”

Saksa, Ranska, Italia ja Malta ovat sopineet väliaikaisesta ohjelmasta, jonka on tarkoitus helpottaa Välimeren ylittävien turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten sijoittamista EU:n jäsenmaissa. Ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen ja sopijamaat etsivät nyt muita jäsenmaita osallistumaan siihen. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo Suomen EU-puheenjohtajamaana tukevan työtä.

Sopimuksen sisällöstä ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa, mutta verkkolehti Politico arvioi sen enteilevän muutoksia EU:n siirtolaispolitiikassa. Politicon mukaan sopimuksessa mainitaan turvapaikanhakijat ja siirtolaiset, eikä niinkään pakolaisia. Nyt siis sijoitetaan EU-maihin henkilöitä, joilla ei ole oikeaa hätää, vaan ainoastaan muiden kustantaman paremman elintason tarve.
&#8211; Sopimus on omiaan houkuttelemaan lisää laittomia siirtolaisia pyrkimään EU:n alueelle. Tästä hyötyvät ainoastaan ihmissalakuljettajat ja monikulttuurisuuden perään haikaileva vihervasemmisto. Ihmisiä tulee ensisijaisesti auttaa heidän kotimaassaan eikä rahdata Eurooppaan laivalasteittain erinäisten kansalaisjärjestöjen toimesta. Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto, kuten ei muukaan Eurooppa, perussuomalaisten Sanna Antikainen huomauttaa.
Välimeren laiton ylittäminen estettävä
Välimeren yli pyrkivät siirtolaiset ovat kiristäneet EU-maiden välejä vuosien ajan, useiden rannikkovaltioiden kieltäytyessä päästämästä laittomia siirtolaisia kuljettavia pelastusaluksia satamiinsa. Uuden sopimuksen olisi tarkoitus toimia väliaikaisena apuna pitkään jatkuneeseen ongelmaan, mutta sopimuksen kestoa tai sen tarkkaa sisältöä ei ole julkistettu.
&#8211; Ensisijaisesti tulisi pyrkiä estämään Välimeren ylittäminen laittomasti eikä pohtia ratkaisua ongelmaan vasta sitten, kun laiva odottaa pääsyä satamaan. EU:n on panostettava sekä omien ulkorajojensa valvontaan, että lähtömaiden rajavalvontaan. Laivojen päästäminen satamaan ainoastaan helpottaa ihmissalakuljettajien työtä, kun hyväntekeväisyysjärjestöt käyvät poimimassa merihädässä olevia laittomia siirtolaisia kyytiin, Antikainen kiteyttää.

Antikainen: EU:n uusi siirtolaismenettely avoin kutsu turvapaikkashoppailijoille

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Leena Meri ottavat tiedotteessaan kantaa Suomen turvapaikkapolitiikkaan. Suomen Uutiset julkaisee tiedotteen kokonaisuudessaan. 

Italiaan on tänä vuonna saapunut n. 20% enemmän siirtolaisia kuin vuonna 2016. Tulijat ovat pääasiassa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta saapuvia elintasosiirtolaisia, jotka käyttävät hyväkseen EU-maiden turvapaikkajärjestelmiä ja Välimerelle muodostunutta, ihmissalakuljettajien ja kansalaisjärjestöjen ylläpitämää kuljetuspalvelua.
Sisäministeri Paula Risikko on antanut ymmärtää, että Suomen tulisi auttaa Italiaa ottamalla vastaan sinne saapuneita siirtolaisia. Tämä on vastuutonta puhetta. Ensinnäkin: Suomeen on vuodesta 2015 alkaen tullut väkilukuumme suhteutettuna erittäin paljon ns. spontaaneja turvapaikanhakijoita eli ihmisiä, jotka ovat kulkeneet usean turvallisen EU-maan läpi päästäkseen jättämään turvapaikkahakemuksen Suomeen. Toiseksi: Suomi kuuluu niiden harvalukuisten maiden joukkoon, joilla on kansallinen kiintiöpakolaisjärjestelmä. Muutenkin suhteellisen suurta pakolaiskiintiötä on viime vuosina entisestään kasvatettu. Kolmanneksi: Suomi on Maltan ohella ainoa EU-maa, joka on toteuttanut täysimääräisesti vuonna 2015 sovittuja turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja Italiasta ja Kreikasta.
Suomi on kokonaisuutena arvioiden ottanut liikaa ”vastuuta” kannettavakseen. Muut paljon spontaaneja turvapaikanhakijoita vastaanottaneet maat, kuten Itävalta, Unkari ja Tanska, eivät ole toteuttaneet sisäisiä siirtoja lainkaan tai ainoastaan nimeksi. Verrokkimaista Tanska on lisäksi jäädyttänyt kansallisen kiintiöpakolaisjärjestelmänsä toistaiseksi.
Perussuomalaiset katsovat, että Suomen tulee lopettaa välittömästi sisäiset siirrot Italiasta ja Kreikasta ja kieltäytyä osallistumasta uusiin taakanjakojärjestelyihin. Sisäiset siirrot eivät ratkaise siirtolaiskriisiä vaan pahentavat sitä, sillä ne luovat siirtolaisille houkuttimen saapua meren yli Italiaan ja Kreikkaan.
Lisäksi kansallinen kiintiöpakolaisjärjestelmä on jäädytettävä, kunnes turvapaikkashoppailijoiden vaellus Euroopan sisällä ja muiden maiden kautta Suomeen saadaan kuriin.
Niinikään Suomen on Keski-Euroopan maiden tavoin palautettava tilapäisesti rajavalvonta Ruotsin-vastaiselle rajalle. Turvapaikanhakijoiden saapuminen Ruotsista tuhoaa turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden.
EU:n tasolla Suomen tulee työskennellä sen hyväksi, että tekeillä oleva yhteinen turvapaikkajärjestelmä ottaa huomioon tämän päivän siirtolaisuuden realiteetit eikä luo siirtolaisille epäterveitä sosiaaliturvaan, oleskelulupiin tai perheenyhdistämiseen liittyviä houkuttimia. On ensiarvoisen tärkeää lopettaa hallitsematon liikenne Välimerellä tekemällä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa, ja toisaalta estää sekundäärinen muuttoliike Schengen-alueen sisällä ottamalla käyttöön rajavalvonta sisärajoilla.
Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset rp:n puheenjohtaja
Leena Meri, Perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Halla-aho, Meri: sisäiset siirrot seis, valvonta sisärajoille

EU-maiden johtajat ovat antaneet laajaa tukea yhteiselle rajavartiostolle. Ainoastaan Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras epäili uuden yhteisen rajavalvontajoukon parempaa kykyä hoitaa tehtäviään kansalliseen rajavalvontaan nähden.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/0b7ce862-a59b-11e5-9101-8718f09f6ece.html" target="_blank">sanoi syyskuussa</a>, että jos Kreikka ei suoriudu itse rajojensa valvonnasta, niin se tulee Schengen-sopimuksen vuoksi toteuttaa muiden sopimusmaiden turvin. Tuolloin Orbánin sanomaa paheksuttiin. Hänen metodinsa – kuten raja-aitojen pystyttäminen – pöyristyttivät.
Unkari on kuitenkin onnistunut lähestulkoon eliminoimaan <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/ef697f24-a24c-11e5-8d70-42b68cfae6e4.html" target="_blank">pakolaiskriisin vaikutukset</a> maassa. Moni muu EU-maa on sittemmin lähentynyt Unkarin linjaa.
Puolitoistatuhatta uutta rajavartijaa
Euroopan komissio <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/9421c7d8-a333-11e5-bc70-7ff6d4fd203a.html" target="_blank">esitti</a> aiemmin tällä viikolla suunnitelman peräti 2 500 hengen rajavartiostoyksikön perustamisesta. Komissio haki 322 miljoonan euron vuosibudjettia uudelle valvontajoukolle.
Uuteen yhteiseen rajavalvontayksikköön tulisi 1 500 rajavartijaa. Henkilöstömäärän vähyyden vuoksi yhteinen yksikkö joutuisi toimimaan kansallisten rajavartiolaitosten kanssa yhteistyössä. Hankkeen kritisoijat ovat esittäneet huolensa kansallisen ja yhteisen rajavalvontaviranomaisten yhteistyöstä.
Esimerkiksi Kreikka suostui vasta kovan kädenväännön jälkeen vastaanottamaan 400 EU:n rajavalvontaviranomaista pohjoiselle rajalleen, jotta pakolaisvirta saataisiin paremmin hallintaan muissa Euroopan maissa.
Esitys koskisi myös niitä EU:n ulkopuolisia maita, jotka kuuluvat Schengen-sopimusmaihin. Esimerkiksi Schengeniin kuuluvalla Norjalla ei ole europarlamentaarikkoja, vaikka sopimus tulee hyväksyä myös Euroopan parlamentissa.
Ihmissalakuljetus lipunut järjestäytyneen rikollisuuden piiriin
Satojen tuhansien ihmisten kuljettaminen kumiveneillä Turkin rannikolta Kreikan saarille on valtaisaa bisnestä. Talouslehti Financial Timesin mukaan yksi veneellinen <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/17cf4fc0-9ffa-11e5-8613-08e211ea5317.html" target="_blank">voi tuottaa</a> ihmissalakuljettajille noin 50 000 dollarin (noin 46 000 euroa) tuoton.
Monet hämäräpuuhiin lähteneet ovat kuitenkin joutuneet lopettamaan nyt toimintansa, koska järjestäytynyt rikollisuus on kiinnostunut toiminnasta. Toiminnan jatkamisen edellytyksenä on maksaa suojelurahaa. Lisäksi Turkki on ilmoittanut aloittaneensa vastatoimet salakuljetuksen torjumiseksi.

EU:n rajavalvonta

Kreikkalaista rajavartijaa ammuttiin Turkin vastaisella rajalla – ampuja todennäköisesti ihmissalakuljettaja

Hakkarainen ei hyväksy heikennyksiä EU-jäsenmaiden rajavalvonnan suvereniteettiin: ”Kun Ruotsi huutaa armeijaa ja Suomen poliisia apuun, ehkä monikulttuurisuus on viimein mennyt liian pitkälle”

Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: ”Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”

Immonen: Siirtolaisia ei pidä päästää Valko-Venäjän rajan yli – ”Rajat voidaan sulkea, ja ne tulee sulkea maahantunkeutumiskriisin iskiessä”

Bloomberg: 12 EU-maata haluaa unionin maksavan ulkorajojen muurit

Antikainen: Valko-Venäjä harjoittaa hybridisodankäyntiä, miksi Suomi tukee käytännön toimillaan Latvian ja Liettuan sijasta Lukashenkaa?

EU:n sisäministerit eivät saaneet kasaan sopua siirtolaispaketista

Suomen sisäministerillä ja Euroopan komission puheenjohtajalla eri näkemykset unionin ulkorajapolitiikasta

Hakkaraisen mielestä EU ei voi jatkaa taakanjaon tiellä: ”Kansalaisten sietokyvyn raja tulee vastaan”

Antikainen: EU:n uusi siirtolaismenettely avoin kutsu turvapaikkashoppailijoille

Halla-aho, Meri: sisäiset siirrot seis, valvonta sisärajoille

EU-johtajat puskevat yhteistä rajavartiostoa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025