Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

EU:n taisteluosasto

Eduskunnassa käsiteltiin tänään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaista selontekoa suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila.

Euroopan unionin taisteluosastot ovat EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen väline. Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen keinovalikoimaa kriisinhallinnassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kuvasi taisteluosastojen toimintaa näin:
&#8211; Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen, rajatun alueen haltuunottoon tai vakauttamiseen ennen laajemman joukon saapumista. Taisteluosasto voisi myös väliaikaisesti tukea YK:n kriisinhallintaoperaation toimintaa ja humanitaarisia kuljetuksia alueella, jossa tilanne on äkillisesti vaikeutunut.
&#8211; Taisteluosastojen luonne aiheuttaa kuitenkin haasteita soveltumiseen ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Kokoonpanosta päätetään hyvissä ajoin ennakkoon, ja neljän kuukauden aikaikkuna, johon taisteluosastojen tulisi varautua, ei mahdollisesti riitä tilanteen vakauttamiseen.
Ongelmana päällekkäisyydet
Eri maaryhmistä koostuvat taisteluosastot ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa vuodesta 2007 alkaen. Näitä taisteluosastoja voidaan käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Taisteluosaston käytön tulee perustua poliittiseen päätökseen, eikä sitä ole sellaisenaan käytettykään kriisinhallintaoperaatioissa tai sitä tukevassa toiminnassa.
Junnila näkee ongelmana ainakin päällekkäisyydet.
&#8211; On olennaista miettiä, onko EU ylipäätään oikea viitekehys kriisinhallinnalle ja missä määrin erilaisilla järjestelmillä on päällekkäisyyttä esimerkiksi Naton kanssa. Lisäksi osallistujamaiden strategiset kulttuurit ja prioriteetit vaihtelevat. Nämä ovat toisaalta tekijöitä, miksi nopean toiminnan kyvykkyyttä kehitetään.
Tositoimiin ei vielä kertaakaan
Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin seitsemän kertaa. Ranskan vuonna 2024 johtama taisteluosasto muodostuu pääosin ranskalaisen prikaatin organisaatiosta, jota täydennetään belgialaisilla osilla sekä suomalaisella Merivoimien raivaajaosastolla.
Operatiivisesta valmiudesta huolimatta taisteluosastot eivät ole nähneet toimintaa harjoitusten ulkopuolella. Junnila analysoi syitä tähän:
&#8211; EU:n sotilasoperaatioita koskeva päätöksenteko on ollut hidasta. Puhkeavan kriisin tai konfliktin edessä yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen ja yksimielisyyden löytäminen on EU:ssa osoittautunut hankalaksi.
Taakanjako merkittävä kynnyskysymys
Taisteluosaston käytön merkittävä kynnyskysymys on operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys taakanjaosta. Mahdollisen operaation kustannukset lankeavat pitkälti taisteluosastoon osallistuville maille. Osana strategisen kompassin toimeenpanoa EU:ssa on ollut käynnissä keskustelu kriisinhallinnan yhteisten kustannusten laajentamisesta, jonka myötä myös nopean toiminnan kyvyllä toteutettavan kriisinhallintaoperaation kulut jakautuisivat nykyistä tasaisemmin kaikkien jäsenvaltioiden välillä.
&#8211; Kriisinhallinnan luonne on muuttunut 20 vuodessa, ja se voi olla osasyy sille, miksi EU:n taisteluosastoa ei ole ikinä käytetty. Esimerkiksi Afganistanin Kabulissa toteuttavaan evakuointioperaatioon EU:n tuhatviisisataapäinen taisteluosasto ei olisi ollut riittävän suuri, kuten puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Esa Pulkkinen on todennut.
&#8211; Vuosien valmiuden jälkeen kynnys ensimmäiselle käyttökerralle siten kasvaa, vaikka tehtävät toimenpiteet niin johtojärjestelmien, yhteistoimintakyvyn kuin poliittisen päätöksenteon osaltakin pyrkivät tehokkaammin vastaamaan nykyajan asettamiin haasteisiin, Junnila päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: ”Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”

Suomi aloittaa puoli vuotta kestävän valmiusvuoronsa EU:n taisteluosastossa heinäkuussa noin 80 sotilaan voimalla. Tämä EU:n taisteluosasto on ollut operatiivisessa käytössä vuodesta 2007, mutta kertaakaan sitä ei ole käytetty – ei edes esimerkiksi Euroopassa tapahtuneiden vakavien terrori-iskujen jälkeen, kun valmiutta olisi pitänyt kohottaa.

&#8211; Joukkoja voidaan käyttää esimerkiksi lentokentän suojaamiseen ja sen toiminta-alueeksi on määritelty 6 00 kilometrin säde Brysselistä. Mutta edes silloin kun islamilainen itsemurhapommittaja iski Brysselin lentokentällä, ei joukkoja käytetty, sanoo perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta käyttänyt kansanedustaja Jari Ronkainen.
&#8211; Osasto maksaa veronmaksajille ja sen tarkoitus on torjua ja selvittää kriisejä. Koska sitä ei selvästikään haluta käyttää, vaikka raha kyllä kelpaa, voidaan taisteluosastoon osallistumisen mielekkyys ja hyöty kyseenalaistaa. Sotilaallinen koulutus tai Suomi eivät ole merkittävästi hyötyneet osastosta. Kyseessä on ollut lähinnä taloudellinen tappio, vaikka tarkoitus oli alussa paperilla hyvä.
Sotilaita vain tarkoituksenmukaiseen käyttöön
Perussuomalaiset kannattavat suomalaisten ammattisotilaiden käyttöä maailmalla tarkoituksenmukaisissa tilanteissa. Siis silloin, kun se on yhteiskuntarauhan ja Suomen edun mukaista. Tällaista toimintaa on esimerkiksi suomalainen kriisinhallinta YK:n alaisuudessa. Suomalainen rauhanturvaaja on arvostettu ja ammattitaitoinen.
&#8211; Kuten selonteossakin mainitaan, tätä EU:n taistelujoukkoa ei ole käytetty edes kriisinhallintatehtävissä. Käyttämättömyyttä perustellaan selonteossa muun muassa poliittisen tahdon puutteella ja ”taloudellisen taakanjaon” kysymyksillä.
&#8211; Tällainen on käsittämätöntä. Toisin sanottuna valmiusvuorosta kyllä maksetaan kiltisti, mutta jos joukkoja pitäisi oikeasti käyttää, niin osallistuvissa maissa alkaa valitus käytön kuluista. Poliittiset syyt lienevät sellaisia, että osaston käyttö olisi antanut liian aggressiivisen kuvan, Ronkainen sanoo.
Merkitys ole kasvamassa
Selonteossa todetaan, että taisteluosaston käyttöä oltaisiin mahdollisesti helpottamassa kehittämällä rahoitusmallia kohti yhtä rahoituskanavaa. Lisäksi on keskusteltu siitä, että joukoista tehtäisiin joustavampia rakenteeltaan, jotta erilaisiin tehtäviin soveltuvia joukkoja voitaisiin lisätä vapaaehtoisista maista. Osastoa on väläytetty käytettäväksi myös EU:n operaatioiden reservinä nyt, kun Iso-Britannia ei ole enää Brexitin myötä mukana.
&#8211; Valitettavasti emme näe, että edellä mainitut kehityskohteet tekisivät taisteluosastosta merkityksellisempiä. Kokemuksista on opittava ja jo pitkä kokemus osoittaa, ettei osastoa tulla käyttämään. Selonteossa todetaan, että EU:lla on oltava aito valmius käyttää nopean toiminnan kykyä. Sitä ei kuitenkaan ole. Todistetusti.
&#8211; Taisteluosastoon osallistuminen oli kieltämättä aikanaan perusteltua. Se on varmasti täällä yhteinen näkemyksemme. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin erityisen vaikeaa ja siksi kokemuksista pitää oppia. Selonteossa edelleen todetaan, että osallistuminen on osa johdonmukaista panosta EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Olemme eri mieltä. Nimenomaan johdonmukainen kokemus osoittaa, ettei osastolle ole käyttöä, koska sitä ei haluta käyttää.
EU haluaa itselleen lisää valtaa
EU on tällä vuosituhannella osoittanut monessa kriisissä olevansa kyvytön kriisien hoitamiseen – oli sitten kyse siviilejä koskevista asioista, rahasta tai sotilaallisesta voimankäytöstä. Kriisit on hoidettu mielellään niin, että EU:n valta kasvaa, mutta itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeus kapenee.
&#8211; Samaan suuntaan halutaan viedä tätäkin joukkoa. Selonteossa mainitaan ”kunnianhimoisen” rakenteellisen yhteistyön toimeenpano, jossa jäsenmaiden sitoutuvuutta merkittävästi lisättäisiin. Emme ole valmiita tällaiseen emmekä kaipaa EU:sta sotilasliittoa sen enempää kuin liittovaltiotakaan. Yhteistyö jäsenvaltioiden kesken on suotavaa, mutta itsemääräämisoikeus on säilytettävä, perussuomalaiset muistuttavat.

Suomi aloittaa valmiusvuoronsa EU:n taisteluosastossa –  Perussuomalaiset: Taisteluosastoa ei ole käytetty kertaakaan, vaikka se olisi ollut perusteltua

Perussuomalaiset nosti <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/eun-taisteluosastotoimintaan-osallistuminen-on-perusteltua/" target="_blank">ryhmäpuheessaan</a> esille EU:n puolustuksellisen ulottuvuuden, kun eduskunta pui hallituksen selontekoa EU:n taisteluosastosta. Perussuomalaiset kannattaa EU:n puolustuksellisen ulottuvuuden kehittämistä.

Ryhmäpuhuja Mika Raatikainen arvioi, että tulevaisuudessa Suomen taisteluosastotoimintaan osallistumista on edelleen pyrittävä tarkastelemaan kriittisesti.
&#8211; Vuodesta 2018 EU:n taisteluosastojen uudistamissuunnitelmien mukaisesti taisteluosastot ovat valmiudessa kokonaisen vuoden ajan ja vastuuta tullaan jakamaan tasaisemmin kaikkien osallistuvien maiden kesken. Lisäksi on puhuttu taisteluosastojen yhteisrahoituksen kasvattamisesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä yhteisrahoitus madaltaisi kynnystä joukkojen käyttämiselle ja tukisi täten Suomen tavoitetta EU:n puolustuksellisen ulottuvuuden kehittämisestä, Raatikainen totesi.
<h4>Mukana kannattaa pysyä</h4>
Vaikka EU:n taistelujoukkoja ei ole käytetty ja niitä on eduskunnassakin arvosteltu, Suomi on kuitenkin pitänyt perusteltuna osallistua taisteluosastotoimintaan.
&#8211; Osallistuminen tukee Suomen sotilaallisen toimintakyvyn kehittämistä ja näin tuemme Suomelle tärkeää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, Raatikainen puhui.
<h4>Yhteinen tahto puuttunut</h4>
Hallituksen selonteon mukaan taistelujoukon käytön puute johtuu yhtenäisen poliittisen tahdon puutteesta, taakanjakokysymyksistä ja valmiusvuorossa olevan taisteluosaston sopivuudesta ajankohtaisen kriisinhallintatehtävän hoitamiseen.
Puhkeavaan kriisiin tai konfliktiin muodostettavan EU:n yksimielisen kannan haasteet korostuvat nopeaa päätöksentekoa vaadittaessa. Yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen on osoittautunut hankalaksi. Taisteluosaston käytön toinen merkittävä kynnyskysymys on operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys taakanjaosta.

Perussuomalaiset: Taistelujoukon yhteisrahoitus tukisi EU:n puolustuksellista ulottuvuutta

EU:n taisteluosasto

Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: ”Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”

Suomi aloittaa valmiusvuoronsa EU:n taisteluosastossa – Perussuomalaiset: Taisteluosastoa ei ole käytetty kertaakaan, vaikka se olisi ollut perusteltua

Perussuomalaiset: Taistelujoukon yhteisrahoitus tukisi EU:n puolustuksellista ulottuvuutta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025