Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö

Perussuomalaisen Helsingin kaupunginvaltuutetun, valtiosihteeri Teija Makkosen mielestä EU:n pitää luopua lillukanvarsien kanssa näpertelystä ja keskittyä olennaisiin asioihin.

Lillukanvarsilla Teija Makkonen tarkoittaa muun muassa juomapullojen muovikorkkien kiinnityspakkoa ja pakkoremontteja.
– EU:n ylisääntelyn ja yhä syvemmälle jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan ulottuvan sääntelyn on loputtava. Tässä turvallisuusympäristössä EU:ssa pitää keskittyä asioihin, jotka edesauttavat rauhan ja vakauden ylläpitämistä Euroopassa, Makkonen vaatii.
Hän työskentelee oikeusministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin valtiosihteerinä.
– Nykyinen työni on opettanut EU:sta hyvin paljon lisää. Se on avannut silmiä sen suhteen, miten retuperällä Suomen EU-politiikka on pitkään ollut. Näen tässä kuitenkin mahdollisuuden, että EU-politiikkaan voidaan vielä vaikuttaa, Makkonen katsoo.
Hänen mielestään Suomella on varaa ja mahdollisuus ottaa merkittävämpää roolia EU:ssa.
– Suomi on liian pitkään ollut suuria EU-jäsenmaita mielistelevä mallioppilas, joka on noudattanut kaikkia sääntöjä kirjaimellisesti ja saattanut EU-sääntelyä voimaan kireämmillä ehdoilla, vaikka direktiivi olisi mahdollistanut vähemmän velvoittavan sääntelyn, hän toteaa.
Suomen pitää Makkosen mukaan alkaa painokkaammin huomioimaan EU-sääntelyn kansallisia vaikutuksia ja tehdä tarvittaessa toissijaisuushuomautuksia.
– Jos sääntely on haitallista Suomelle, niin meidän tulee uskaltaa äänestää ehdotuksia vastaan ja tehdä enemmän yhteistyötä EU-vaikuttamisessa samanmielisten maiden kanssa suunnitelmallisesti, Makkonen sanoo.
Tiukempaa budjettikuria
Makkonen on perussuomalaisten ehdokas kesän europarlamenttivaaleissa. Hänellä on pitkä lista asioita, joita hän korjaisi EU:ssa.
– Talouspolitiikkaa pitää vahvistaa ja vauhdittaa sekä EU:n huoltovarmuutta vahvistaa. Suomen elinkeinoelämän ja yritysten pitää hyötyä enemmän EU:sta, Makkonen luettelee.
Makkosen mielestä EU tarvitsee tiukempaa budjettikuria eikä rahojen leväperäistä jakamista.
– EU:n sääntelyn pitää olla ennustettavampaa, selkeää ja tasapuolista jättäen myös kansallista liikkumavaraa. Tulee myös huolehtia siitä, että Suomen EU-maksujen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.
Hänestä Suomen tulee hyödyntää EU:n rahoituskanavia huomattavasti enemmän kuin tähän asti.
Talouspolitiikka on EU:ssa murroksessa, ja vapaa markkinatalous on Makkosen mukaan saanut uudeksi piirteekseen strategisen markkinatalouden. Siinä tiettyjä kansalliselle turvallisuudelle tärkeitä sektoreita suljetaan vapaan kilpailun ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi robotiikka ja tekoäly.
– Myös EU:n tulee ymmärtää tämä muutos ja suhteuttaa omaa politiikkaansa ja sääntelyään tähän muutokseen, Makkonen huomauttaa.
EU on noin 450 miljoonan asukkaan kokoinen talousalue. Makkosen mukaan strategiset investoinnit, tutkimus ja kehitys ovat asioita, joihin EU:ssa tulee panostaa, jotta EU:lla olisi mahdollisuus pysyä Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian perässä.
– Nyt EU-alueelta puuttuvat suuret teknologiayritykset. Liika- ja ylikireä sääntely on myös ampunut unionia omaan jalkaan, kun investoinnit ovat karanneet EU:n ulkopuolelle, Makkonen arvioi.
Asiantuntijapoliitikko
41-vuotiaan Teija Makkosen perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme lasta. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden maisteri, tradenomi (YAMK) ja hallintotieteiden kandidaatti. Aiemmin hän on työskennellyt pitkään eri tehtävissä Puolustusvoimissa.
Europarlamentaarikon työ vaatii Makkosen mukaan ahkeruutta, osaamista ja halua päästä vaikuttamaan EU-päätöksentekoon, jolla on suoria ja merkittäviä vaikutuksia Suomeen.
Virkamiestausta julkiselta puolelta ja kokemus politiikasta ovat luoneet Makkoselle laajan suhdeverkoston kotimaahan, hallitukseen ja myös elinkeinoelämään.
– Mepin on hyvä ymmärtää laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttamista. Pitää olla kykyä ja halua analysoida tapahtumia ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Asiantuntijapoliitikkotaustani ja osaaminen antavat minulle vankan pohjan työskentelyyn Euroopan parlamentissa.
Turvallisemmat ulkorajat
EU:n rajaturvallisuutta, terrorismia sekä kyber- ja hybridiuhkia koskevissa kysymyksissä jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistäminen on Makkosesta kannatettavaa.
– Puolustusyhteistyön syventäminen on kannatettavaa, jos se hyödyttää Suomen kansallista turvallisuutta. On myös huolehdittava siitä, etteivät yhteiset puolustushankinnat tai puolustustarvikemarkkinat vaaranna kansallista puolustuskykyä, huoltovarmuutta tai suosi vain suurimpia jäsenvaltioita.
EU:n pitäisi Makkosen mielestä ohjata rahavirtoja itärajan elinvoimaisuuden ja turvallisuuden edistämiseen.
– Ehdottomasti. EU:n ulkorajojen turvallisuuteen ja myös elinvoimaisuuteen tulee ohjata EU:n rahoitusta kriittisiksi katsottaviin infrastruktuurihankkeisiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja rajaturvallisuuteen.
Teiden kunto ja sotilaallinen liikkuvuus ovat myös esimerkiksi kriisitilanteessa ratkaisevia.
– Välineellistettyyn maahantuloon tulee myös EU-tasolla löytää yhteinen sävel ja ymmärrys. EU:n tulee tukea jäsenmaidensa oikeutta puolustaa rajojaan ja kansallista turvallisuuttaan, Makkonen tähdentää.
Muuttoliikkeen rajoittamista
EU:ssa saavutettiin joulukuussa 2023 sopu EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta.
Makkosen mukaan EU:n maahanmuuttosopimus ei kuitenkaan sisällä kaikkia tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua.
Tästä syystä Suomen hallitus aikoo edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa Ruanda-mallin mukaisesti.
Makkonen pitää Suomen hallituksen linjaa EU:n maahanmuuttopolitiikkaan oikeana.
– Turvapaikkahakemuksia tulisi käsitellä EU:n ulkopuolella. Euroopan kantokyky ei riitä massasiirtolaisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin. EU:n tulee suunnata politiikkaa ja varojaan ulkorajojen vahvistamiseen.
Muutos käyntiin äänestämällä
Makkonen toivoo, että ihmiset havahtuisivat siihen, miten paljon EU vaikuttaa Suomessa voimaan tulevaan sääntelyyn.
Perussuomalaiset ovat rohkeasti nostaneet EU:n ongelmia esiin, ja Makkosen mukaan tähän ollaan heräämässä myös muualla Euroopassa.
– EU:n epäkohdat on pystyttävä tunnistamaan sekä tunnustamaan. Nyt jos koskaan on erittäin tärkeää, että ihmiset lähtevät vaaliuurnille vaikuttamaan ja saamme rohkeita, osaavia perussuomalaisia meppejä EU:hun puolustamaan Suomen, suomalaisten ja koko Euroopan etua, Makkonen kannustaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Teija Makkonen: ”Suomi on ollut liian pitkään mielistelevä mallioppilas”

Eduskunnassa käsiteltiin tänään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaista selontekoa suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila.

Euroopan unionin taisteluosastot ovat EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen väline. Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen keinovalikoimaa kriisinhallinnassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kuvasi taisteluosastojen toimintaa näin:
&#8211; Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen, rajatun alueen haltuunottoon tai vakauttamiseen ennen laajemman joukon saapumista. Taisteluosasto voisi myös väliaikaisesti tukea YK:n kriisinhallintaoperaation toimintaa ja humanitaarisia kuljetuksia alueella, jossa tilanne on äkillisesti vaikeutunut.
&#8211; Taisteluosastojen luonne aiheuttaa kuitenkin haasteita soveltumiseen ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Kokoonpanosta päätetään hyvissä ajoin ennakkoon, ja neljän kuukauden aikaikkuna, johon taisteluosastojen tulisi varautua, ei mahdollisesti riitä tilanteen vakauttamiseen.
Ongelmana päällekkäisyydet
Eri maaryhmistä koostuvat taisteluosastot ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa vuodesta 2007 alkaen. Näitä taisteluosastoja voidaan käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Taisteluosaston käytön tulee perustua poliittiseen päätökseen, eikä sitä ole sellaisenaan käytettykään kriisinhallintaoperaatioissa tai sitä tukevassa toiminnassa.
Junnila näkee ongelmana ainakin päällekkäisyydet.
&#8211; On olennaista miettiä, onko EU ylipäätään oikea viitekehys kriisinhallinnalle ja missä määrin erilaisilla järjestelmillä on päällekkäisyyttä esimerkiksi Naton kanssa. Lisäksi osallistujamaiden strategiset kulttuurit ja prioriteetit vaihtelevat. Nämä ovat toisaalta tekijöitä, miksi nopean toiminnan kyvykkyyttä kehitetään.
Tositoimiin ei vielä kertaakaan
Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin seitsemän kertaa. Ranskan vuonna 2024 johtama taisteluosasto muodostuu pääosin ranskalaisen prikaatin organisaatiosta, jota täydennetään belgialaisilla osilla sekä suomalaisella Merivoimien raivaajaosastolla.
Operatiivisesta valmiudesta huolimatta taisteluosastot eivät ole nähneet toimintaa harjoitusten ulkopuolella. Junnila analysoi syitä tähän:
&#8211; EU:n sotilasoperaatioita koskeva päätöksenteko on ollut hidasta. Puhkeavan kriisin tai konfliktin edessä yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen ja yksimielisyyden löytäminen on EU:ssa osoittautunut hankalaksi.
Taakanjako merkittävä kynnyskysymys
Taisteluosaston käytön merkittävä kynnyskysymys on operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys taakanjaosta. Mahdollisen operaation kustannukset lankeavat pitkälti taisteluosastoon osallistuville maille. Osana strategisen kompassin toimeenpanoa EU:ssa on ollut käynnissä keskustelu kriisinhallinnan yhteisten kustannusten laajentamisesta, jonka myötä myös nopean toiminnan kyvyllä toteutettavan kriisinhallintaoperaation kulut jakautuisivat nykyistä tasaisemmin kaikkien jäsenvaltioiden välillä.
&#8211; Kriisinhallinnan luonne on muuttunut 20 vuodessa, ja se voi olla osasyy sille, miksi EU:n taisteluosastoa ei ole ikinä käytetty. Esimerkiksi Afganistanin Kabulissa toteuttavaan evakuointioperaatioon EU:n tuhatviisisataapäinen taisteluosasto ei olisi ollut riittävän suuri, kuten puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Esa Pulkkinen on todennut.
&#8211; Vuosien valmiuden jälkeen kynnys ensimmäiselle käyttökerralle siten kasvaa, vaikka tehtävät toimenpiteet niin johtojärjestelmien, yhteistoimintakyvyn kuin poliittisen päätöksenteon osaltakin pyrkivät tehokkaammin vastaamaan nykyajan asettamiin haasteisiin, Junnila päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: ”Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko osallistuu Turussa Eurooppa-foorumin paneelikeskusteluun tänään perjantaina. Keskustelun aiheena on ulkoasiainvaliokunnassakin aktiivisesti seurattu EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö.
 
Mika Niikon mukaan EU:n puolustuspolitiikan kehittäminen nähdään valiokunnassa prosessina, joka edistyy askel askeleelta. Viimeisimmän viiden vuoden aikana turvallisuus- ja puolustusyhteistyön näyttämöllä on tapahtunut paljon ja siihen on panostettu merkittävästi.
&#8211; Edistysaskelista huolimatta kovin vaikuttavaa tai tuloksekasta EU:n puolustuspolitiikka ei tällä hetkellä ole. Sille ei ole kyetty asettamaan selkeää määränpäätä. Lisäksi jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Nykyisellään se on lähinnä pakotteiden asettamista ja kriisinhallintaoperaatioita. Molemmat ovat tärkeitä asioita, mutta muuttuvassa toimintaympäristössä ne eivät vain enää riitä, kertoo Niikko.
&#8211; EU:lla olisi jo valmiita työkaluja tehokkaampaan toimintaan, mutta niitä pitäisi myös pystyä käyttämään. Esimerkiksi EU:n taisteluosastot, joissa Suomikin on parhaillaan valmiusvuorossa mukana, ovat vuodesta toiseen täysin käyttämättöminä. Tämä ei luo uskottavuutta EU:n toimintakyvystä.
Siirtolaisongelma hallintaan
Niikon mukaan EU:n puolustusyhteistyötä kehittäessä pitää huomioida monia seikkoja. Yksi huomioon otettava asia on se, että suurimmalle osalle EU-maita Nato on selkeästi tärkein puolustusyhteistyön organisaatio.
&#8211; Tästä syystä ei ole realistista ajatella, että EU:n puitteissa luotaisiin päällekkäisiä rakenteita. Lisäksi Amerikan päämielenkiinto on tällä hetkellä Kiinassa.
&#8211; EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulisi pyrkiä tulevaisuudessa vastaamaan paremmin Venäjän voimapolitiikkaan ja EU:n ja Venäjän välisten suhteiden vakauttamiseen. Lisäksi on tärkeä panostaa pakolaisuuden ja siirtolaisuuden hallitsemiseen sekä terrorismin torjumiseen ja estämiseen &#8211; myös EU:n ulkorajoilla. Tällä hetkellä seuraamme Turkin ja Kreikan välisen tilanteen kehitystä EU:n ulkorajalla Välimerellä. Siellä mitataan unionin solidaarisuuden tämänhetkinen aste. EU-jäsenmaiden tulee selkeästi osoittaa varauksetonta tukeaan Kreikalle, Niikko sanoo.
Suomalaisten turvallisuus etusijalle
Maailmanjärjestyksen mureneminen ja suurvaltapolitiikan käänteet tulevat väistämättä aiheuttamaan muutoksia EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
&#8211; Vallitsevassa nykytilanteessa syvempi integraatio ei kuitenkaan ole kovinkaan realistinen näkemys. Saati sitten EU:n oman armeijan luominen. Puolustusasioissa ensisijalla tuleekin olla oman aluepuolustusjärjestelmämme ylläpito ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Sitä voimme tukea tiiviillä yhteistyöllä muiden pohjoismaiden, EU:n sekä kahdenvälisten kumppaneidemme kanssa.
Niikko nostaa myös esiin alkuviikosta pidetyt Suurlähettiläspäivät. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin puheiden jälkeen mediassa nousi jälleen esiin analyysi siitä, miten he astuvat puheissaan toistensa tonteille.
&#8211; Nyt ei ole aika kiistellä siitä, kuka saa viimeisen sanan. Suomen kokoisen maan vahvuus nousee yksimielisyydestä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme sekä suhtautumisemme Euroopan unioniin, tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle. Se on pienen maan etu ja yhteinen tavoitteemme, tiivistää Niikko.

Niikko: Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle

EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö

Eurovaaliehdokas Teija Makkonen: ”Suomi on ollut liian pitkään mielistelevä mallioppilas”

Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: ”Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”

Niikko: Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025