Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

euribor

RUOTSI @ Pankkien jättimäiset tulokset herättävät kiihtyvää keskustelua lahden tuolla puolen. Voitot ovat riippumattoman ruotsalaisasiantuntijan mielestä käsittämättömiä ja osoitus siitä, että toimiala ei ole terve. Suomessa pohjoismaisten pankkien miljardivoitoista ja niiden oikeutuksesta ei ole juurikaan kohistu.

Kilpailu Ruotsin pankkimarkkinoilla ei arvostelijoiden mielestä toimi. Pankit rahastavat nousevilla koroilla ansiottomasti ja repivät voittonsa asuntovelallisten selkänahasta. Maksajiksi joutuvat loputkin kansalaisista vuokrien nousun myötä.
– Asuntolainojen korot <a href="https://stage.sudev.fi/porvarihallitus-haluaa-lisata-kilpailua-ruotsin-pankkisektorilla-harvinaisen-torkeaa-kommentoi-velallisten-edustaja-pankkien-jattivoittoja/">nousevat</a> korkeuksiin samaan aikaan, kun ruotsalaistalouksien muutkin kulut kasvavat. Ja nyt pankit näkevät tilaisuutensa tulleen voittomarginaalien lisäämiseen. Harvinaisen törkeää, totesi äskettäin omistusasujien pääekonomisti Håkan Larsson TV 4:n <a href="https://www.tv4.se/artikel/2TtJ31diZeh4Oxnh3F9JlI/raseri-mot-storbankerna-efter-rekordvinster-ohyggligt-provocerande">uutisissa</a>.
<h4 style="font-weight: 400;">”Suurpankkien toiminta muistuttaa kartellia”</h4>
Lääkkeeksi kuluttajan kurjuuteen on tarjottu pankkikilpailun lisäämistä. Apuun on huudettu sekä Finanssivalvontaa että porvarihallitusta. Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson onkin ehdottanut lääkkeeksi kilpailun lisäämistä ja kuluttajalle mahdollisuutta irtisanoa lainansa ripeästi sekä vaihtaa pankkia.
-Neljä suurpankkia ovat muuttuneet toistensa kaltaisiksi viime vuosikymmeninä. Ne reagoivat pitkälti samoin ja muuttuvat korkoja kuorossa. Pankkien lainaehdot ovat vaikeasti ymmärrettäviä ja neuvottelutyyli hankala. Kyseessä on kartellia muistuttava kulttuuri, <a href="https://www.aftonbladet.se/minekonomi/a/76MMk4/ekonom-om-bankvinsterna-det-liknar-en-kartell">arvioi</a> riippumaton pankkiekonomisti Claes Hemberg uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.
<h4 style="font-weight: 400;">”Poliittista peliä”</h4>
Pankkien sisällä näkemys kilpailutilanteesta ja voitoista on toki täysin erilainen. Kilpailu on kovaa ja rahan hinta kuluttajalle on kohtuullinen. Keskustelu pankkien voitoista nähdäänkin helposti ”populistisena”.
-En ymmärrä tällaista, pankit eivät ole sen kannattavampia kuin muutkaan pörssiyritykset, kummastelee kohua Danske Bankin analyytikko Andreas Håkansson.
-Mielestäni keskustelu on kieroutunutta ja tuntuu jonkin sortin poliittiselta peliltä, jossa pankkeja voidaan mollata ja muut toimijat jättää rauhaan.
Ruotsin kuluttajajärjestö huomauttaa, että pankkien tehtävä on tuottaa voittoa osakkailleen, eikä välttämättä palvella asiakkaan etua. Siksi jokaisen velallisen oma aktiivisuus on tarpeen.

Kuohunta pankkien jättivoitoista ei ota laantuakseen Ruotsissa – kartelliakin epäillään

Talouskurjuus iskee nyt pahiten juuri heihin, jotka veroillaan ja aktiivisella kulutuksellaan pitävät yhteiskuntaa pystyssä. Keskiluokka on uskonut huomiseen ja toiminut sen mukaisesti. Edessä saattaa olla tilanne, joka on monelle tuskallisen uusi ja ennen näkemätön.

&#8211; He ovat viettäneet mukavaa ja spontaania elämää. On voitu tehdä mitä lystää tai ostaa mitä huvittaa, jos siltä on tuntunut. Tilanne alkaa jo olla päinvastainen. Kuukausibudjetti pitää tehdä, säästämiset ja ostot suunnitella, ehkä jättää humpatkin harvemmalle.
Näin <a href="https://www.dn.se/ekonomi/privatekonomen-det-kommer-vara-jobbigt-fem-ar-framat-minst/">sanoo</a> Nordean vanhemman liiton ekonomisti Ingela Gabrielsson Dagens Nyheterissä. &#8221;Heillä&#8221; hän tarkoittaa nuorta, keskiluokkaista aikuisväestöä, joka vielä 1990-luvun laman aikaan oli onnellisen ymmärtämätön talouden tunnusluvuista. Ja jolla nyt mahdollisesti on lapsia ja asunto- sekä kulutusvelkaa.
&#8211; Kyseessä on todellakin suuri muutos olosuhteissa ja paluuta entiseen ei ole vähään aikaan odotettavissa. Tämä on hyvä jokaisen nyt ymmärtää. Puhe ei ole kuukaudesta tai parista, vaan nyt on näin toistaiseksi.
Viiden vuoden yksinäisyys
Kysymys päällä olevan talouskriisin, <a href="https://www.eurojatalous.fi/fi/2023/artikkelit/talous-talvihorroksessa/">taantuman</a> &#8211; vai miksi sitä haluaakin kutsua – kestosta on tragedian ydin. Se ei nimittäin ole ohi vuoteen tai pariin. Gabrielsson uumoilee kriisin kestoksi vähintään viisi vuotta.
Ennustaminen on vaikeaa siksi, että juuri tällaista, monesta lähteestä pulppuavaa talouskriisiä ei ole aiemmin nähty.
Gabrielsson arvelee lainakorkojen nousevan Ruotsissa kuuteen prosenttiin. Huomattavaa tässä yhteydessä on se, että hän puhuu Ruotsin tilanteesta. Ruotsi ei ole EMU:n jäsen ja maan valuutta on kruunu.
Tyhjästä on paha nyhjästä
Vaikeat ajat eivät ole tulleet Eurooppaan kuin musta joutsen. Hankalaa on ollut jonkin aikaa. Se taas on johtanut siihen, että monet ovat jo siivonneet kulutustaan ja leikanneet sen minkä leikata voi. Keskiluokka eritoten.
Ongelma onkin sitten siinä, mistä ottaa, kun tyhjästä ei voi enää nyhjäistä. Jos tilanne siis vielä tästä pahenee. Mistä sitten <a href="https://vm.fi/-/meno-ja-rakennekartoitus-seka-verokartoitus-2023">leikataan</a>? Ja miten silloin nostetaan veroja? Missä ovat kasvun eväät?
Tällöin ollaan tilanteessa, jossa asuntoja, autoja ja kesämökkejä ynnä muuta kiinteää omaisuutta tulee yhä enemmän tarjolle ja myyntiajat pitenevät. Kierre jatkuu ja hinnat laskevat.

Pankin ekonomisti ennustaa viiden vuoden talouskurjuutta: ”Jos et vielä ole nähnyt talouskriisiä, niin nyt on syytä varautua”

Asuntolainojen korot ovat lähteneet ripeään nousuun kaiken muun kallistumisen myötä. Hintaralli laittaa tavallisen kansalaisen oikeasti miettimään arjesta selviämistä, kun pakollisten menojen jälkeen käteen ei jää mitään. Hallitus ei halua kuulla järjen ääntä ja kansan hätää.

Asuntolainan yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor nousi vuodenvaihteen 0,5 prosentista yhteen prosenttiin kesäkuun puoliväliin mennessä. Markkinat odottavat, että 12kk euribor-korko on tämän vuoden lopulla 2,3 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 2,7 prosenttia, arvioi Nordea <a href="https://corporate.nordea.com/article/75145/asuntomarkkinakatsaus-q2-2022-paluu-normaaliin">asuntomarkkinakatsauksessa</a>.
Korkojen nousu vähentää asuntovelallisten muuhun kulutukseen käytettävissä olevaa rahamäärää ja jarruttaa muuta kulutusta. Reilun kahden prosenttiyksikön koron nousu syö ostovoimaa hieman enemmän kuin saman suuruinen inflaation nousu.
Jos 12kk euribor nousee markkinaodotusten mukaan 2,7 prosenttiin ensi vuonna, kasvavat kotitalouksien kokonaiskorkomenot noin 5 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista, Nordea laskee. Lainaa pitäisi tosin sitten vielä lyhentääkin.
Hinnat katossa – nousu jatkuu
Pellervon taloustutkimus <a href="https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/pttn-tilannekatsaus-sodan-vaikutukset-alkavat-vasta-nakya-ruokamarkkinoilla.html">ennusti</a> maaliskuun suhdanne-ennusteessaan ruuan kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia. Toukokuussa ruuan hinta nousi 9 prosenttia vuoden takaisesta, kun yleisesti <a href="https://www.stat.fi/julkaisu/cktvfqmts23ye0b55jgptr0uv">kuluttajahinnat</a> nousivat 7 prosenttia.
Ruuan hinnannousu kiihtyy kesän ja syksyn aikana, koska tuottajahintojen nousu on ollut nopeaa. Hinnannousu voi olla ennustettuakin ripeämpää, jos viljasato jää ennakoitua pienemmäksi Suomessa ja maailmanlaajuisesti.
Bensan ja dieselin hinta <a href="https://www.polttoaine.net/">kipuaa</a> jo lähelle kolmen euron rajaa. Polttoaineiden hinnat ovat liki kaksinkertaistuneet vuodessa. Työmatka voi pian jäädä tekemättä, jos siihen yksinkertaisesti ei enää ole rahaa.
&#8211; Tällä hetkellä on olemassa vakava huoli siitä, onko työnteosta tulossa kannustinloukku, eli laskevatko noin 2 500 euroa kuukaudessa tienaavat palkansaajat, että näillä polttoaineen hinnoilla töihin ei kannata enää ajaa kovin pitkälle, <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-haluaa-turvata-keskiluokan-ostovoiman-sahkonsiirrolle-hintakatto-polttoainevero-alas-tavio-rahaa-tulee-jaada-kulutukseen/">sanoo</a> perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio.
Turha on jäänyt karsimatta
Sähkön <a href="https://www.vattenfall.fi/sahkosopimukset/porssisahko/tuntispot-hinnat-sahkoporssissa/">hinta</a> ei herätä tunteita näin lämmityskauden ulkopuolella mutta ensi talvena ennustetaan olevan taas toisin.
&#8211; Nyt on puututtava voimakkaasti varsinkin sähkön hintaan. Sähkölaskut ovat kohtuuttoman kovia, varsinkin talviaikaan. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa teolliseen kilpailukykyyn ja uhkaa samalla talouskasvua ja työllisyyttä. Seuraavana talvena Sanna Marinin hallituskaan ei voi enää väittää, että sähkön hinnan nousu tulee yllätyksenä. Nythän asia on selvä, ja ekonomistitkin ovat tästä varoittaneet, Tavio toteaa.
&#8211; Mikäli hallitus olisi kautensa alussa ymmärtänyt karsia turhasta ja jättää ideologiset hankkeet tekemättä, talouden tila olisi nyt selvästi kriisikestävämpi, <a href="https://stage.sudev.fi/purra-turhat-menokohteet-eivat-ole-luonnonilmioita-hallituksella-ei-ole-edes-minkaanlaista-suunnitelmaa-julkisen-talouden-ongelmien-ratkaisemiseksi/">muistuttaa</a> puheenjohtaja Riikka Purra.
&#8211; Nyt olisi helpompi vastata kansalaisten huoliin valtavasti nousseiden ja entisestään nousevien hintojen kanssa. Useat muut maat ovat laskeneet polttoaineiden tai muiden välttämättömyyshyödykkeiden hintoja.

Asuntolainojen korotkin reippaassa nousussa – kaiken kallistuminen alkaa olla todellinen uhka tavalliselle suomalaiselle

euribor

Kuohunta pankkien jättivoitoista ei ota laantuakseen Ruotsissa – kartelliakin epäillään

Pankin ekonomisti ennustaa viiden vuoden talouskurjuutta: ”Jos et vielä ole nähnyt talouskriisiä, niin nyt on syytä varautua”

Asuntolainojen korotkin reippaassa nousussa – kaiken kallistuminen alkaa olla todellinen uhka tavalliselle suomalaiselle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025