Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Eurobondi

Ajatushautomo Euro Intelligencen johtaja Wolfgang Münchau <a href="https://www.eurointelligence.com/column/when-did-we-lose-the-fight">kirjoittaa</a> eroavansa muista eurooppalaisista federalisteista siksi, että hänen mielestään tappio pitäisi pysty myöntämään epäonnistumisen jälkeen. Mielikuva Euroopan vahvistumisesta kriisien myötä on hänestä harhainen. Eurokriisi ja pandemia ovat tehneet Euroopasta heikomman.

Eurokriisin ja pandemian lisäksi Euroopalla on käsillään ulkopoliittinen kriisi. EU ei ole onnistunut määrittämään mahdollisia Venäjään kohdistuvia lisäpakotteita, mikäli Venäjä hyökkää Ukrainaan.
EU:n korkea edustaja Josep Borrell kertoi, että toimista vaikeneminen on strateginen päätös ja että tarkoitus on pitää Venäjä epätietoisuudessa seuraamuksista. <a href="https://www.politico.eu/article/eu-foreign-ministers-russia-debate-weapons-training-ukraine/">Politicon mukaan</a> sisäpiiri ei ole pakotteista yksimielinen.
Saksa ja Venäjä liitossa?
Wolfgang Münchau nostaa esille Saksan laivaston komentaja Kay-Achim Schönbachin kommentin, jonka mukaan Venäjän miehittämä Krimin niemimaa on nyt venäläisillä eikä asian laita tule muuttumaan. Schönbachin mukaan muiden tulisi kunnioittaa Venäjän presidentti Vladimir Putinia.
<a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-60099924">Schönbach erosi</a> kommenttiensa vuoksi. Hän kertoi haluavansa välttää &#8221;lisävaurioiden&#8221; syntymisen. Münchaun mukaan komentajan kommentit kielivät siitä, että Saksa ja Venäjä ovat liittolaisia.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz on kieltäytynyt kertomasta, johtaisiko Venäjän invaasio Ukrainaan Nord Stream 2 -kaasuputken lupakäsittelyn hyllytykseen. Saksa on ollut perin haluton keskustelemaan Venäjän eristämisestä kansainvälisen maksujärjestelmän ulkopuolelle.
EU:n itäisten maiden suhtautuminen Venäjään on täysin toinen. EU:n ulkopolitiikka on hajallaan.
Italiasta ei tule velkakestävää
Münchau ei usko Italian saavuttavan niin suurta tuottavuuden kasvua, että maa selviäisi jossain vaiheessa veloistaan. Euroopan keskuspankki voi toki tukea Italiaa velkaostoillaan, mutta se johtaisi ajan myötä kasvaviin ongelmiin.
Euroalue tuskin selviäisi Italian maksukyvyttömyydestäkään. Kyse on ikään kuin aikapommista, joka räjähtää silmille jossain vaiheessa. EU voi vain valita Italian konkurssin tai EKP:n pääomamarkkinoiden sosialisoinnin väliltä.
Müncaun mukaan euroalue menetti etsikkoaikansa, kun EKP alkoi ostaa jäsenmaidensa velkoja taseeseensa. Eurokriisin iskettyä euromaiden yhteisillä velkakirjoilla – eurobondeilla – olisi voitu välttää molemmat katastrofaaliset lopputulemat.
EKP olisi voinut tuolloin ostaa eurobondeja. Ostomäärät olisivat pysyneet maltillisina, koska eurobondeja ei olisi ollut niin paljoa liikkeellä. Toiseksi euromaiden omista veloista olisi tullut unionin kannalta vähemmän merkityksellisiä. Tällöin Italian vanhojen velkojen ongelma olisi jäänyt pieneksi koko unionin kannalta.
Toimimaton talousunioni
Euroopan integraatio epäonnistui, kun sen talous- ja rahaliitto ohjasi jäsenmaiden taloudet eri teille. Müncahun mukaan ei ole loogista ajatella toimimattoman talousunionin olevan toiseksi paras vaihtoehto heti kunnollisen talousunionin jälkeen.
Hän ei myöskään jaksa luottaa muiden federalistien haavekuviin. Hän ei esimerkiksi usko EU:n elpymispaketin saavan jatkoa. Paketti on liian pieni lisätäkseen merkittävästi tuottavuuden kasvua.
Hänestä on hölmöä yhteenlaskea paketin avustusten ja luottojen määriä ja hehkuttaa summaksi tulevaa suurta lukua. Paketti on vain 0,3 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Se jää helposti huomaamatta puhuttaessa vain nimellisesti suuresta paketista.
Münchau kysyy, voisiko kansallinen vaihtoehto olla parempi kuin pitäytyminen kiinni toimimattomassa talousunionissa.
<a href="https://ec.europa.eu/economy_finance/publications/pages/publication_summary16343_en.htm">Talousunionin kriitikot</a> ovat huomauttaneet aiheesta jo ennen kuin yhteisvaluutta otettiin käyttöön. Lukuisten eri apu- ja tukipakettien jälkeen esimerkiksi Suomen vastuut ja riskit ovat kasvaneet toistuvasti.

Münchau: Euroopan integraatio epäonnistui – toiveajattelusta on syytä luopua

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdestaan keskustelua koronapandemian toipumisrahastosta. Johtajat sopivat 500 miljardin euron EU:n budjetin yhteydessä toimivasta rahastosta, josta varoja myönnetään <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-france-germany-merkel/european-recovery-fund-should-help-bloc-emerge-strengthened-from-crisis-merkel-idUKKBN22U292">lahjoituksina</a> koronaepidemian pahimmin runtelemiin valtioihin ja alueisiin.
&#8211; Me ehdotamme suoraan tulonsiirtoja. Se on suuri askel, Macron <a href="https://apnews.com/f83fa3b78f2aebc3ed6b6fcd5f8e91a1">julisti</a>.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen suitsutti kahden johtajan suunnitelmaa. Hänen mielestä toipumispaketin koko on oikean suuruinen ja häntä ilahdutti EU-budjetin käyttö lahjoitusten alkuperänä.
Suunnitelman mukaan komissio laskisi liikkeelle yhteisiä velkakirjoja rahoittaakseen tulonsiirrot. Aiemmat yhteiset velkakirjaideat, kuten eurobondit, ovat kaatuneet vastustukseen. Suunnitelman läpimenoon tarvitaan kaikkien 27 EU-maan siunaus.

Merkel ja Macron ideoivat 500 miljardin euron yhteisellä velalla toimivan lahjoitusautomaatin

Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau <a href="https://www.ft.com/content/c776690e-6806-11e9-a79d-04f350474d62">arvioi</a> euroalueen tarvitsevan perusteelliset uudistukset seuraavan talouskriisin iskiessä. Hänen mielestään Saksan ja muiden yhteisvastuuta vastustavien maiden on annettava periksi.

Münchau kirjoittaa, että aiempi vakava taloushäiriö talttui vain Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin kahdella toimella. Kesällä 2012 Draghi lupasi tehdä mitä vain säilyttääkseen euroalueen, kolme vuotta myöhemmin hän aloitti euroalueen arvopaperiostot.
EKP:n paukut käytetty?
Münchaun mielestä seuraava taantuma kurittaa euroaluetta ennen pitkää. Tuolloin europäättäjien on yksinkertaisesti uudistettava euroaluetta reippaasti kohti yhteisvastuuta.
Hänen mukaansa nyt puolivaloilla toteutettu pankkiunioni ei riitä pysäyttämään seuraavaa kriisiä. Siihen eivät pysty Euroopan vakausmekanismi tai pienimuotoinen euroalueen vakausbudjetti.
EKP:lta hän ei usko löytyvän paukkuja taltuttamaan uusia talouskriisejä. EKP:n pääjohtaja on vaihtumassa, eikä näköpiirissä ole Draghin kaltaista seuraajaa. Toiseksi lainaostoissa on rajansa ja kolmanneksi EKP:n pankkien lyhytaikaiset korot ovat nousukaudellakin olleet pakkasella. Korkotason alentaminenkaan ei siksi kelpaa avuksi taistelussa taantumaa vastaan.
EKP haluaa tietysti <a href="https://uk.reuters.com/article/us-eurozone-ecb-lane/ecb-still-has-ammunition-left-to-fight-recession-lane-idUKKCN1S62DA">vakuuttaa</a> kaikille, että sillä on keinonsa taantumien varalle.
Eurobondeja tai rinnakkaisvaluuttoja
Münchaun mielestä euroalueelle tarvitaan ilman muuta yhteinen eurobondi, eli koko euroalueen laajuinen joukkovelkakirja. Ilman tällaista täyttä yhteisvastuuta euroalue on altis talouskriiseille.
Hän miettii esimerkinomaisesti Italian varsin lohdutonta tilannetta koko maan 20-vuotisen eurohistorian aikana. Italialla on jättimäärin velkaa, maan budjettitasapaino on toistuvasti pakkasella ja maan pankkien taseissa aivan liiaksi tuottamattomia luottoja.
Münchaun mielestä Italia tarvitsee velkasaneerauksen. Saneerauksen tiellä on kuitenkin tukku esteitä. Euromaiden hallitukset ja pankit eivät ole tikissä vastaanottamaan rajua velkaleikkausta. Saneeraus voisi törmätä myös laillisuusesteisiin.
Yhteisvastuun vastatuulen kestäessä Münchau arvelee, että todennäköisemmin Italia ottaa käyttöönsä rinnakkaisvaluutan saaden &#8221;harmaan euroeron&#8221;. Italia olisi siten sekä euromaa että euroalueen ulkopuolinen maa.

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava

VTT Heikki Koskenkylä ihmettelee Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin Helsingin Sanomien <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005262532.html">kirjoitusta</a>. Von Gerich kirjoitti, että euromaiden tulisi löytää laajamittainen ratkaisu yhteisiin velkakirjoihin eli eurobondeihin. Hän ei kuitenkaan mainitse tekstissään suoraan eurobondeja. Myös Euroopan komissio on jättänyt termin pois käytöstä, koska sen mainitseminen on saanut nihkeän vastaanoton lukuisissa euromaissa.

– Euroalueen yhteisistä velkakirjoista ei tule koskaan ratkaisua ­euroalueen maiden velkaongelmaan. Mahdollisemmalta näyttää malli, jossa yhteisiä velkakirjoja käytettäisiin rahoittamaan euro­alueen syvempää yhteistä finanssipolitiikkaa, von Gerich pyörittelee kirjoituksessaan.
Koskenkylän mielestä von Gerich ei kirjoita avoimesti sitä, mihin nämä velkakirjoista saadut tulot käytetään. Hän muistuttaa, että finanssipoliittisia tuloja voidaan saavuttaa niin velkarahoituksella kuin verotuksellakin. Euromaille on pyöritelty arvonlisäverosta korvamerkittyä osuutta euromaiden yhteisen budjetin tulonlähteeksi.
<h4>Mihin Euroopan komissio tarvitsee velkarahaa?</h4>
Euroopan komissio haluaa von Gerichin mukaan lisää yhteistä velkaa. Koskenkylä muistuttaa, ettei velkarahaa haalita kassakaappeihin. Sitä aiotaan myös käyttää. Koskenkylä mainitsee kolme esillä ollutta menokohdetta.
Ensimmäinen menokohde olisi euroalueen yhteiset infrastruktuurihankkeet. Koskenkylän mielestä tämä voisi vielä onnistuakin, mikäli kohteet vain osataan valita viisaasti. Viisaus ei vain ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi Espanjassa Real Ciudadin lentokenttä maksoi tuhat miljoonaa euroa ja se myytiin lähes käyttämättömänä <a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-33578949">huutokaupassa</a>. Huutokaupassa lentokenttä vaihtoi omistajaa 10 000 eurolla.
Toinen käyttökohde komission mielestä voisi olla suhdannetasoitusrahasto. Tämä tarkoittaa yksittäisten euromaiden suhdannekuoppien tasoittamista yhteisillä varoilla.
Kolmantena visiona on ollut euroalueen työttömyyskorvausrahasto.
– Tämä on ollut erityisesti Ranskan lempilapsi, Koskenkylä muistuttaa.
<h4>EU-perussopimukselle lisää sopimusrikkomuksia</h4>
Yhdestä asiasta von Gerich ja Koskenkylä ovat samaa mieltä: Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) ovat tosiallisesti jo toteutettuja eurobondeja. Ne ovat Koskenkylän mukaan jo ilmiselviä EU-perussopimusrikkomuksia. Hän lisää, että Euroopan keskuspankin harjoittama rahapoliittinen keventäminen on niin ikään kiertotie eurobondien käytöstä.
– Tämä on erittäin huolestuttavaa, Koskenkylä huokaa sopimusrikkomuksista.
Hänen mielestä EU:n perussopimusta olisi pitänyt muuttaa. Sopimukseen ei olla haluttu koskea, koska politiikot pelkäävät sen kaatuvan kansanäänestyksissä. Muutamissa euromaissa EU:n perussopimus tulee viedä kansanäänestykseen ennen muutosten ratifiointia.
– Jos kansa on niin tyhmää, että he hyväksyvät muutokset niin silloinhan eurobondeja ei tarvitse piilottaa selän takana, Koskenkylä naurahtaa.
<h4>Lisävastuut hallitusohjelman vastaisia</h4>
Von Gerichin mukaan Suomelle sopisi &#8221;ajatus rajoitetuista yhteisistä velkakirjoista&#8221;. Asialla on myös kiire. Hänen mukaansa asiaa ei voida lykätä ensi vaalikauteen. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ei näe yhteisiä velkakirjoja <a href="http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238019-turvabondit-eivat-ratkaise-euroalueen-systeemikriisia">ratkaisuna</a> – ei edes &#8221;rajoitettuina&#8221;.
Koskenkylä muistuttaa hallitusohjelmasta, jossa kielletään yhteisvastuun lisääminen euroalueella. Hän ei ryhdy arvailemaan sitä, miten uusi hallituskokoonpano asian kanssa etenee. Koskenkylä muistuttaa, että uusi eduskuntaryhmä Sininen tulevaisuus on kuitenkin sitoutunut noudattamaan jo aiemmin tehtyä hallitusohjelmaa.

VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – ”Erittäin huolestuttavaa”

EU-maiden hallitukset viestittävät olevansa valmiita kasvattamaan Välimeren laivaoperaatioita. Syynä on pelko siitä, että Välimeren ihmissalakuljetus Libyasta Italiaan on kasvussa ja on mahdollisesti kasvamassa uusiin ennätyksiin. Lisäksi EU kaavailee Libyalle avustuspakettia, jolla pitäisi maahan saada aikaan YK:n tunnustama hallinto, riittävä oikeusjärjestelmä, koulutetut poliisivoimat sekä toimiva rannikkovartiointi salakuljetuksen torjumiseksi.
Laittomat siirtolaiset eivät ole ainoana salakuljetettavien listalla, sillä salakuljetus koskee myös huumeita ja aseita. Sekä Libya että EU hakevat vakautta yhteistyöllä. EU ei ainakaan tässä vaiheessa ole esittänyt keskisen Välimeren laivaoperaatioita ulotettavaksi Libyan aluevesille asti. Tämä vaatii päättäväisempää poliittista yhteistyötä EU:n tukeman Libyan hallinnon kanssa.
Libya toivoo apua Isisin kukistamiseksi
Libyan yhteistyölistalla ihmissalakuljetus ei ole kärkisijalla. Libya toivoo ensisijaisesti apua Isisin kukistamiseksi maan alueella. Lisäksi maa toivoo apua maan hallinnon vakauttamiseksi. Terrorismin torjunta on EU:n tavotteissa, joten yhteistyömahdollisuudet ovat olemassa, vaikka EU-maiden hallitukset myöntävät tehtävälistan olevan vaativa.
EU:n laivaoperaatio Sofian vuoksi on viimeisen puolen vuoden aikana pidätetty lähes 70 epäiltyä salakuljetuksesta, konfiskoitu ja tuhottu hieman yli 100 alusta ja pelastettu 13 000 henkeä.
Saksa torppaa Italian toiveet yhteisistä velkakirjoista
Italia on siirtolaismääriensä kasvettua laatinut ohjelmapaketin Brysseliin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on ollut <a href="https://next.ft.com/content/dfe66cbe-0625-11e6-9b51-0fb5e65703ce" target="_blank">mielissään</a> paketista.
Paketissa ehdotetaan kuitenkin EU-maiden yhteisiä velkakirjoja siirtolaiskriisin kulujen kattamiseksi. Saksan liittokansleri Angela Merkel torjui ajatuksen suorilta käsin. Merkelin tiedottaja Steffen Seibert kertoi, että EU:n budjetista on jo korvamerkitty varat siirtolaisten käsittelyn vaatimiin kuluihin.
Italia on toistuvasti yrittänyt ehdottaa yhteisiä EU-velkakirjoja eli &#8221;eurobondeja&#8221; milloin minkäkin toiminnan rahoittamiseksi vuoden 2008 finanssikriisin ajoilta asti. Saksa on toistuvasti torpannut tällaiset haaveet. Italia on Euroopan <a href="http://www.tradingeconomics.com/italy/government-debt" target="_blank">absoluuttisesti velkaisin</a> maa yli 2 000 miljardin euron velkalastillaan.

EU pohtii Libyan auttamista siirtolaistulvan patoamiseksi

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen harmittelee Euroopan populististen puolueiden lisääntyneen kannatuksen eliminoineen keskustelun eurobondeista, euroalueen yhteisistä velkakirjoista. Pietikäisen näkemyksistä kirjoittaa <a href="http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/08/13/eurobondeista-tuli-pahan-symboli-populismin-pelko-on-tappanut-keskustelun/201510230/12" target="_blank">Taloussanomat</a>.
Pietikäinen haikailee eurokriisin toistaiseksi epävakaisimman vuoden 2012 aikaista &#8221;järkevää keskustelua&#8221; yhteisistä velkakirjoista. Nyt euroalueen yhteisvastuuta ei kannata juuri kukaan. Päinvastoin, Kreikan euroerokin on nostettu pöydälle yhtenä vaihtoehtona kriisin taltuttamiseksi.
Euromaiden täysin tasapuoliseen kohteluun Pietikäinen ei haluaisi kuitenkaan siirtyä. Hänen mielestä euromaat tulisi jakaa jyviin ja akanoihin. Suotuisissa tuulissa seilaavat euromaat saisivat lisäksi nauttia alhaisemmista koroista, kun taas jo valmiiksi vastatuuleen luovivien euromaiden taakkaa kasvatettaisiin keinotekoisesti korkeammilla lainakoroilla.
Pietikäisen näkemyksen mukaan tämä tasaisi suhdanteita. Hän arvelee kahtiajaon kannustavan vastuullisempaan talouspolitiikkaan. Pietikäinen toteaa, että euroalueella toteutetaan jo yhteisvastuuta. Ylivelkaantuneiden jäsenmaiden rästit kipataan jo nyt taloudessa paremmin pärjäävien euromaiden syliin.
Etlan toimitusjohtaja hämillään
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä hämmästelee Pietikäisen näkemyksiä. Vihriälä ei näe yhteisvastuullisten velkakirjojen olevan mahdollisia edes poliittisesti. Yhteiset sopimukset tulisi kirjoittaa uudelleen ja hyväksyttää kaikissa jäsenmaissa. Hänen mukaansa ajatus pysähtyy viimeistään tähän.
Vihriälän mielestä Euroopassa pitäisi saattaa pankkiunioni kuntoon viimeistelyjä myöten. Pankkiunionin lisäksi euroalueella on vielä yksi suuri kipupiste. Sääntelyn vuoksi useamman euromaan omat pankit ovat paisuttaneet taseitaan jäsenmaan omilla velkakirjoilla.
Ongelmana on, että jäsenmaan talouden hiipuessa maan velkakirjojen markkina-arvo putoaa, mikä heikentää jäsenmaan pankkien vakavaraisuutta. Tämä puolestaan vahvistaa vaikeuksiin joutuneen jäsenmaan haasteita.
Toisaalta eurokriisin alkuvuosina pelättiin niin sanottua dominoefektiä. Tuolloin esimerkiksi ranskalaisten ja saksalaisten pankkien taseissa oli rutkasti Kreikan liikkeellelaskemia ja takaamia velkakirjoja. Kreikan maksukyvyttömyysuhka horjutti siten toisen jäsenmaan pankkien vakavaraisuutta. Tällä hetkellä markkinoilla olevat Kreikan velkasitoumukset ovat likimain yksinomaan kreikkalaispankkien taseissa, eikä &#8221;tartuntavaaraa&#8221; enää ole.

Eurobondi

Münchau: Euroopan integraatio epäonnistui – toiveajattelusta on syytä luopua

Merkel ja Macron ideoivat 500 miljardin euron yhteisellä velalla toimivan lahjoitusautomaatin

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava

VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – ”Erittäin huolestuttavaa”

EU pohtii Libyan auttamista siirtolaistulvan patoamiseksi

Taloussanomat: Kokoomusmeppi apeana eurobondikeskustelun hiipumisesta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025