Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Euroopan turvallisuusjärjestys

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: ”Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa syntyneensä aikana, jolloin presidentti-sanan synonyymi oli Kekkonen ja YYA-sopimuksen varjossa televisiosta ei näytetty edes hauskoja lastenohjelmia, jos naapurissa sattui menehtymään päämies. Nykyään Suomi on kuitenkin ollut vähintään toinen jalka Natossa jo vuodesta 1994 lähtien.

Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa suomettumisen ajan olleen tasaista ja stabiilia, lapsen mielestä. Suomettuminen oli termi, jonka kyllä kuuli usein, mutta jonka sisältöä ei ymmärtänyt.
&#8211; Kun tämän päivän lähtökohdista lukee aikalaiskertomuksia, miltei järkyttyy, kuinka vahvassa kytköksessä Neuvostoliittoon olemme olleet, kuinka pieniinkin asioihin haimme naapurista hyväksyntää tai lupaa. Kun Neuvostoliitto sitten hajosi, uskoimme ja luotimme siihen, että uusi Venäjä muuttuisi avoimemmaksi, liberaalimmaksi ja demokraattisemmaksi. Mutta se aikakausi olikin vain kansallinen häiriö naapurimaamme sisällä, Slunga-Poutsalo totesi.
&#8211; Venäjä on useasti todennut, että sen tavoite on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Se on myös pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valinnanvapauteen erilaisin pelotteluin, uhkailuin ja kovin sanakääntein.
Historiassa ei tapahdu enää mitään
Slunga-Poutsalo kokee, että Suomessa on pitkään pystytty laittamaan nämä uhittelut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja pystytty luottamaan hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja diplomatiaan, mutta nyt maailma on muuttunut liikaa.
&#8211; Historiassa ei tapahdu mitään, menneisyyteen emme voi palata, emme edes siihen lapsenuskoiseen.
&#8211; Rauha ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii sitoutumista. Rauhan eteen on tehtävä töitä, sitä on puolustettava ja sitä on jaksettava rakentaa uudestaan ja uudestaan. Keskusteltaessa Natosta ajatukset kuitenkin helposti kääntyvät sotaan, vaikka sotilaallista uhkaa ei juuri nyt meillä ole, Slunga-Poutsalo sanoi.
Toinen jalka Natossa
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön jo vuodesta 1994 alkaen ja osallistunut myös Naton toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin ja harjoituksiin. Suomalaisia työskentelee jo nyt Suomen ja Naton välisen yhteistyön tehtävissä. Suomen armeijan kalusto on Nato-yhteensopivaa.
&#8211; Meillä on siis jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa.
On eri asia olla kumppani kuin täysivaltainen jäsen
Slunga-Poutsalo näkee, että Suomi on myös viime vuosikymmeninä karistanut suomettumisen aikaista leimaa ja rakentanut maineen luotettavana ja modernina tiedustelukumppanina, jonka kanssa voi jakaa valikoituja tiedustelutietoja mm. Nato-maiden tiedustelulähteistä.
&#8211; On aivan eri asia olla kumppani, vaikkakin arvostettu sellainen, kuin täysivaltainen jäsen ryhmässä ja näin ollen monipuolisemman tiedustelutiedon äärellä, Slunga-Poutsalo painotti.
&#8211; Se, että voimme nähdä horisontin yli tai nurkan taakse, auttaa meitä ennakoimaan ja myös sammuttamaan ajoissa kytemään ryhtyneet palot. Ja näin rakentaa rauhaa jo etukäteen.
&nbsp;

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Euroopan turvallisuusjärjestys

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: ”Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025