Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Eurooppa-foorumi

Alenevasta kannatuksesta eduskuntavaalien alla kärsivän keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vyörytti tänään perussuomalaisten puoluepomon Riikka Purran päälle erikoisia väitteitä, jotka Purra joutui kaikki korjaamaan. Saarikolle huomautettiin myös, että keskustan toimet hallituksessa ovat puheisiin nähden hyvin toisenlaisia.

Hallituspuolue keskustan kannatus sulaa eduskuntavaalien alla. Viime viikon HS-mielipidemittauksessa keskusta sai 11 prosentin kannatuksen, ja kannatus oli jopa <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009008134.html">alentunut</a> edellisestä kyselystä 0,6 prosenttiyksiköllä.
Perussuomalaiset puolestaan oli nostanut eniten kannatustaan, jopa 1,3 prosenttiyksiköllä kannatuksen ollessa 16 %.
Keskustan alenevan kannatuksen ja ensi keväänä häämöttävien eduskuntavaalien lähestymisen saattoi havaita kepupomo Annika Saarikon puheista tänään Turun Eurooppa-foorumin pääministeritentissä, jossa paikalla olivat kaikki neljän suurimman puolueen puheenjohtajat.
Saarikko tunki sanoja suuhun
Saarikko alkoi yllättäen haastaa tentissä voimakkaasti perussuomalaisten Riikka Purraa, jolle Saarikko väitti perussuomalaisten ”kääntäneen takkinsa” kaikissa politiikan pääkysymyksissä.
&#8211; Te olette olleet pakolaiskriittisiä. Nyt ukrainalaiset olivatkin sitten pakolaisia, jotka kelpasivat. Te olette kutsuneet viherhumpaksi siirtymää uusiutuvaan energiaan, joka on ollut Suomessa edelläkävijä ja välttämättömyys, nyt se on teille sinivalkoinen siirtymä. Ja nyt onneksi myönnät, että Venäjän hyökkäyssodan keskellä EU:n yhtenäisyys onkin tärkeä asia, arvostan linjan muuttumista, jos on ollut väärässä, Saarikko vyörytti.
Perussuomalaisten linja sama kuin ennenkin
Purra totesi tentissä, että hän joutuu korjaamaan kaikki Saarikon väitteet. Purra totesi, että perussuomalaisten linja humanitaariseen maahanmuuttoon on sama kuin ennenkin, eikä ole muuttunut miksikään.
&#8211; Me olemme kertoneet, että meidän mielestämme lähialueilla tapahtuva auttaminen on oikein. Me olemme Ukrainan lähialue ja kyseessä on Eurooppa. Myöskään perussuomalaisten EU-politiikka ei ole lainkaan muuttunut, Purra sanoi.
Purra jatkaa aiheesta myös sosiaalisen median kanavillaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Keskusta ei kai ole huomannut mitään eroa 2015 saapuneiden siirtolaisten ja ukrainalaisten auttamisen välillä… 
Ukrainalaiset muuten saavat tilapäistä suojelua. Nimenkin jo luulisi kertovan jotakin.
Iltalehti: ”Saarikko syytti PS:ia takinkäännöistä – Purra vastasi heti”
👇
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1563137942415364098?ref_src=twsrc%5Etfw">August 26, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Sotki sinivalkoisen siirtymän vihersiirtymäään
Perussuomalaiset lanseerasi keväällä käsitteen <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-sinivalkoista-siirtymaa-suomi-tarvitsee-nyt-investointeja-tyota-tuottavuutta-ja-kasvua/">sinivalkoinen siirtymä</a>, jolla kuvataan paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa, myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin. Purra ihmetteli, miten Saarikko sekoitti käsitteen vihersiirtymään. Purra avasi sinivalkoisen siirtymän <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-sinivalkoista-siirtymaa-suomi-tarvitsee-nyt-investointeja-tyota-tuottavuutta-ja-kasvua/">sisältöä</a> eilen perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lappeenrannassa.
&#8211; Mikäli kuuntelitte eilen, mitä se tarkoittaa, te ette voi sekoittaa sitä nykyiseen vihersiirtymäpolitiikkaan tai ilmastokunnianhimoon, Purra sanoi Saarikolle.
Kepun linja ei näy siinä, mitä se tekee hallituksessa
Purra toi esille, että EU pyrkii vähitellen saamaan määräysvaltaa useilla sektoreilla, jotka eivät perussopimusten mukaan edes kuulu unionille ja lisäksi unionista tulee jatkuvasti lainsäädäntöä ja hankkeita, jotka eivät ole Suomen edun mukaisia.
Purra myös esitti, että tulevan Nato-jäsenyyden myötä Suomen olisi jo aika kehittää uusi EU-politiikan linja, jossa jatkossa edistetään paremmin Suomen omaa etua ja intressejä.
EU-kriittisyys säilyy siis jatkossakin olennaisena osana perussuomalaisten linjaa. Tästä huolimatta Saarikko moitti, ettei perussuomalaisten linja ole kirkas. Purra joutui huomauttamaan oman puolueensa kannatuksen laskemisesta kipuilevalle Saarikolle, että keskustan sanat eivät vastaa keskustan tekoja hallituksessa.
&#8211; Sanallisella tasolla keskustan EU-linjassa on paljonkin hyvää, esimerkiksi suomalaisen maatalouden korostaminen sekä se, että Suomella on suvereeni oikeus päättää metsistään. Valitettavasti nämä eivät näy käytännössä. Suomalaisista metsistä ollaan tekemässä Euroopan yhteinen hiilinielu. Myös ilmastopolitiikan varjolla EU-integraatio lisääntyy tavalla, joka ei ole Suomen edun mukainen.

Kepun Saarikolta outoja takinkääntösyytöksiä – Purra huomautti, että keskustan puheet ja teot hallituksessa ovat kaukana toisistaan

Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä puolusti suomalaista työtä ja suomalaisia työmarkkinoita eilen Turun Eurooppa-foorumilla. Mäkelä huomautti myös, ettei EU voi pelastaa ilmastoa sillä, että Suomessa tehdään mahdottomaksi metsäteollisuuden ja maanviljelyn harjoittaminen.
 
Paikalla olleet kansanedustajat pohtivat muun muassa sitä, tulisiko EU:lle siirtää työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää toimivaltaa. Jani Mäkelä totesi, että ensinnäkin EU-jäsenvaltioiden työmarkkinatilanne ja palkkatasot vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä.
&#8211; Suomen ja Romanian työmarkkinoita ei voi verrata keskenään, saati sitä, miten molempiin ehkä otettaisiin sisään työperäistä maahanmuuttoa.
Mäkelä huomautti myös, että EU on jo itsessään 500 miljoonan ihmisen vapaan liikkuvuuden työmarkkina-alue.
&#8211; Voi kysyä, miksei EU-alueen sisältä löytyisi työntekijöitä Suomeen, kun jo nyt työntekijät voivat siirtyä vapaasti maasta toiseen.
Liika on aina liikaa
Mäkelä painotti, että Suomen pitää suojella omaa yhteiskuntaansa ja omia työmarkkinoitaan. Kansanedustaja vertasi maahanmuuttoa veden juontiin, joka lähtökohtaisesti on ihmiselle välttämätöntä, mutta liika on silti liikaa.
&#8211; Vesi on hyvää ja kaikille tarpeellista. Jos kuitenkin juo liikaa vettä, viime kädessä voi jopa menettää henkensä. Maahanmuutto on samankaltainen kysymys. Saattaa olla, että maahanmuutto on jossain tapauksessa hyväksi, jos tulija tuo jotain hyvää vastaanottavaan yhteiskuntaan, haluaa sopeutua paikallisiin tapoihin ja lakeihin sekä elättää itsensä ja perheensä, Mäkelä sanoi.
Hän huomautti, että on tärkeää, että maahanmuuttajia tulee vain sen verran, että vastaanottava yhteiskunta kykenee sulauttamaan tulijat omiin tapoihinsa ja yhteiskuntarakenteeseensa.
&#8211; Mikään yhteiskunta ei voi toimia niin, että ovista ja ikkunoista saapuu sisään porukkaa, joka tulee hakemaan leveämpää leipää siksi, että omassa kotimaassa asioita ei ole saatu kuntoon.
SDP:n kansanedustajalta irtiotto
SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma asettui Mäkelän linjoille. Hän totesi suomalaisen palkkatason ja työehtojen säilyttämisen muuttuvan haastavaksi, jos samaan aikaan edistettäisiin työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta.
Hallituspuoluetta edustavan Heinäluoman näkemys on yllättävä, sillä se on ristiriidassa pääministeri Sanna Marinin linjausten kanssa. Marin on <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008194762.html">usein väittänyt</a>, että työperäistä maahanmuuttoa olisi lisättävä reilusti nykyiseen verrattuna. Samoilla linjoilla on valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk), joka myös haluaa helpotuksia työperäiseen maahanmuuttoon. Kumpikaan ministeri ei ole juuri osoittanut kiinnostusta työllistää suomalaisia työttömiä.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska sentään asettui Eurooppa-foorumilla hallituksen tueksi.
Rakenteellisen työttömyyden riivaamaan Suomeen tarvitaan Ovaskan mukaan jostain syystä EU:n ulkopuolelta lisää ”osaajia”, joille pitäisi luoda ”väyliä ja prosesseja” saapumiseen.
Suomen erityisolot huomioitava
EU pyrkii eri tasoilla entistä yhtenäisempiin ilmastotoimiin ja jäsenvaltioiden kireisiin päästövähennystavoitteisiin. Suomen kannalta EU:n toimet toteutuessaan tarkoittaisivat pahimmillaan sitä, että EU:lle avautuisi mahdollisuus rajoittaa hakkuita Suomessa.
Mäkelä huomautti, että ilmastoa ei voi pelastaa sillä, että Suomessa metsäteollisuuden ja maanviljelyn harjoittaminen tehdään mahdottomaksi.
&#8211; Jatkossakin on huomioitava Suomen erityisolot, eli se että me olemme pohjoinen, pitkien etäisyyksien maa. Täällä tarvitaan energiaa lämmittämiseen ja liikkumiseen. Suomessa on myös energiaintensiivinen teollisuus.
Mäkelä muistutti Suomen tehneen jo tähän saakka erittäin laajasti ilmastotoimia ja vähentäneen päästöjään.
&#8211; Nyt olisi myös muiden vuoro hoitaa oma osansa kokonaisuudesta. Niin EU:n sisällä kuin ulkopuolellakin.
lmasto ei pelastu moraaliposeerauksella
Mäkelän mukaan EU:n tulisi moraaliposeerauksen, kuten sähköautointoilun sijaan pyrkiä vahvasti painostamaan maailman suuria saastuttajia leikkaamaan päästöjään.
Mäkelä myös huomautti, että pohjimmiltaan kyse on liiallisen väestönkasvun aiheuttamasta ongelmasta, kuten kaikki muutkin isot ongelmat.
&#8211; Siksi tarvitaan toimia myös väestönkasvun taittamiseen. Jos maapallolle tulee koko ajan lisää ihmisiä, jopa miljardeja, mitkään ilmastotoimet eivät riitä. Kivikaudelle emme voi enää palata, koska yhteiskuntamme perustuu talouskasvuun ja teollisuuteen, eli takapakkia emme voi ottaa.

Keskusta hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa –  perussuomalaisten Mäkelältä tyrmäys: ”Suomen tulee suojella omia työmarkkinoitaan”

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko osallistuu Turussa Eurooppa-foorumin paneelikeskusteluun tänään perjantaina. Keskustelun aiheena on ulkoasiainvaliokunnassakin aktiivisesti seurattu EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö.
 
Mika Niikon mukaan EU:n puolustuspolitiikan kehittäminen nähdään valiokunnassa prosessina, joka edistyy askel askeleelta. Viimeisimmän viiden vuoden aikana turvallisuus- ja puolustusyhteistyön näyttämöllä on tapahtunut paljon ja siihen on panostettu merkittävästi.
&#8211; Edistysaskelista huolimatta kovin vaikuttavaa tai tuloksekasta EU:n puolustuspolitiikka ei tällä hetkellä ole. Sille ei ole kyetty asettamaan selkeää määränpäätä. Lisäksi jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Nykyisellään se on lähinnä pakotteiden asettamista ja kriisinhallintaoperaatioita. Molemmat ovat tärkeitä asioita, mutta muuttuvassa toimintaympäristössä ne eivät vain enää riitä, kertoo Niikko.
&#8211; EU:lla olisi jo valmiita työkaluja tehokkaampaan toimintaan, mutta niitä pitäisi myös pystyä käyttämään. Esimerkiksi EU:n taisteluosastot, joissa Suomikin on parhaillaan valmiusvuorossa mukana, ovat vuodesta toiseen täysin käyttämättöminä. Tämä ei luo uskottavuutta EU:n toimintakyvystä.
Siirtolaisongelma hallintaan
Niikon mukaan EU:n puolustusyhteistyötä kehittäessä pitää huomioida monia seikkoja. Yksi huomioon otettava asia on se, että suurimmalle osalle EU-maita Nato on selkeästi tärkein puolustusyhteistyön organisaatio.
&#8211; Tästä syystä ei ole realistista ajatella, että EU:n puitteissa luotaisiin päällekkäisiä rakenteita. Lisäksi Amerikan päämielenkiinto on tällä hetkellä Kiinassa.
&#8211; EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulisi pyrkiä tulevaisuudessa vastaamaan paremmin Venäjän voimapolitiikkaan ja EU:n ja Venäjän välisten suhteiden vakauttamiseen. Lisäksi on tärkeä panostaa pakolaisuuden ja siirtolaisuuden hallitsemiseen sekä terrorismin torjumiseen ja estämiseen &#8211; myös EU:n ulkorajoilla. Tällä hetkellä seuraamme Turkin ja Kreikan välisen tilanteen kehitystä EU:n ulkorajalla Välimerellä. Siellä mitataan unionin solidaarisuuden tämänhetkinen aste. EU-jäsenmaiden tulee selkeästi osoittaa varauksetonta tukeaan Kreikalle, Niikko sanoo.
Suomalaisten turvallisuus etusijalle
Maailmanjärjestyksen mureneminen ja suurvaltapolitiikan käänteet tulevat väistämättä aiheuttamaan muutoksia EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
&#8211; Vallitsevassa nykytilanteessa syvempi integraatio ei kuitenkaan ole kovinkaan realistinen näkemys. Saati sitten EU:n oman armeijan luominen. Puolustusasioissa ensisijalla tuleekin olla oman aluepuolustusjärjestelmämme ylläpito ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Sitä voimme tukea tiiviillä yhteistyöllä muiden pohjoismaiden, EU:n sekä kahdenvälisten kumppaneidemme kanssa.
Niikko nostaa myös esiin alkuviikosta pidetyt Suurlähettiläspäivät. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin puheiden jälkeen mediassa nousi jälleen esiin analyysi siitä, miten he astuvat puheissaan toistensa tonteille.
&#8211; Nyt ei ole aika kiistellä siitä, kuka saa viimeisen sanan. Suomen kokoisen maan vahvuus nousee yksimielisyydestä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme sekä suhtautumisemme Euroopan unioniin, tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle. Se on pienen maan etu ja yhteinen tavoitteemme, tiivistää Niikko.

Niikko: Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle

Suomen on varmistettava, ettei päädytä tilanteeseen, jossa tuotantokustannukset Suomessa kasvavat Green Dealin seurauksena ja samaan aikaan muissa EU-maissa tuotetaan elintarvikkeita polkuhintaan säännöistä piittaamatta, sanoo tänään Turun Eurooppa-foorumin paneelikeskusteluun osallistunut Ritva ”Kike” Elomaa.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Kike Elomaa osallistui Turun Eurooppa-foorumin yhteydessä järjestettyyn Pellolta pöytään -paneelikeskusteluun. Elomaan lisäksi keskusteluun osallistuivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen, erikoiskasvien viljelijä Tero Sarkala ja Suomisen Maito Oy:n hallituksen puheenjohtaja, perustajaosakas Erkki Mikola.
Paneelikeskustelun juonsi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Aiheena oli Green Deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja ruuantuotanto. Eloisaa keskustelua käytiin ruuan terveellisyydestä ja puhtaudesta, hinnasta, ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä kestävästä ravinnontuotannosta. EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomen tilanteeseen olivat luonnollisesti keskustelun keskipisteenä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajana toimivalla Elomaalla oli keskustelussa selkeä linja Suomen ja EU:n suhteesta maatalouspolitiikan saralla.
&#8211; Suomen on puolustettava tiukemmin omaa etuaan ja suomalaista ruuantuotantoa EU:ssa, Elomaa sanoo.
Lähtötilanne melko hyvällä tasolla
Green Deal on toimenpidepaketti, jonka avulla tähdätään siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Pellolta pöytään strategia on osa Green Dealia. Muutoksia on tulossa muun muassa lannoitteiden ja antibioottien käyttöön sekä luomutuotantoon.
Tämän mittavan uudistuksen suhteen Elomaa on epäileväinen siitä huolimatta, että se tuo hyviäkin muutoksia esimerkiksi ruoan laadun ja alkuperän seurannan sekä tuotannon osalta.
&#8211; Suomen kohdalla lähtötilanne on niin ympäristöasioiden kuin eläintenpidon osalta melko hyvällä tasolla jo nyt. Tämä pitäisi huomioida kunnolla uudistusta toteutettaessa eikä tuottajille saa koitua kohtuutonta haittaa. Toimet eivät saa olla ylimitoitettuja.
Suomalaisten tuottajien kulut kasvavat
Elomaa ei usko Green Dealin tuovan myöskään merkittäviä parannuksia ruuantuotantoon niissä maissa, joissa ongelmat rehottavat.
&#8211; En usko esimerkiksi antibioottien käytön tai eläintenpidon ottavan sopimuksen myötä merkittäviä edistysaskelia siellä missä ongelmia on. Sen sijaan ympäristöasioihin partiolaisen innokkuudella suhtautuva Marinin hallitus tulee päätöksillään nostamaan suomalaisten tuottajien kuluja vielä entisestään. Kasvavat kustannukset näkyvät suoraan kuluttajien kukkaroissa. Liian korkeat tuotantokustannukset ajavat tiloja lopettamaan toimintansa mikä heikentää huoltovarmuuttamme entisestään. Lisäksi hallituksen ajama polttoaineveron korotus nakertaa tylysti kannattavuutta, Elomaa sanoo.
&#8211; Tähän asti olemme myötäilleet liikaa eteläisemmän Euroopan maita. Pohjoinen sijaintimme asettaa Suomen erityisen haastavaan asemaan, kun kilpaillaan samoilla elintarvikemarkkinoilla huomattavasti pidemmästä kasvukaudesta nauttivien maiden kanssa. Suomessa ruuantuotannon kulut ovat jo nyt Euroopan kärkeä.
Pientilojen kannattavuus koetuksella
Suomalaiset tilat ovat vaikeuksissa myös alhaisten tuottajahintojen takia ja liiaksi keskittynyt ruokakauppa ei ole hyvästä alkutuottajien näkökulmasta.
&#8211; Kehityskulku on ollut jo pitkään huolestuttava. Hinnan polkeminen on johtanut pienten tilojen lakkauttamisiin ja suosii suurtuotantoa. Toivoisin, että isät voisivat jättää pojilleen yhä edelleen maatilan, jota pyörittämällä voi ansaita elantonsa. Suurtilamalli ei istu Suomeen, Elomaa sanoo.
Elomaa korostaa myös kotimaisen ruuantuotannon eettisyyttä ja puhtautta.
&#8211; Eläintenpito on tietyissä EU-maissa mitä se on ja antibioottien käyttö rehottaa. Myös ruuantuotannossa hygienia-asiat ovat harmillisen huonoissa kantimissa ja valvonta olematonta, Elomaa valittelee.
Puhtaille tuotteille riittää kysyntää
Hänen mielestään ei ole oikein, että suomalainen alkutuottaja, joka pelaa sääntöjen mukaan ja hoitaa kustannuksia aiheuttavat velvoitteet, kärsii kun samoilla markkinoilla kilpaillaan eri pelisäännöillä.
&#8211; Osassa EU-maista on vakavia ruuantuotannon puhtauteen liittyviä puutteita. Suomessa hygieniataso on hyvä. Ei sitä monesti kuluttaja ajattele ostaessaan Euroopassa kasvatettua ruokaa, että missäköhän nämäkin ovat pyörineet. Media voisi tässä asiassa ottaa suurempaa roolia ja kertoa ihmisille mitä he suuhunsa laittavat, Elomaa kertoo.
&#8211; Puhtaita ja eettisiä suomalaisia elintarvikkeita tulisi markkinoida aktiivisemmin ulkomaille. Tässä meillä on vientivaltti aivan käsien ulottuvilla. Sitä olisi nyt hyödynnettävä tehokkaammin.
Liian kunnianhimoiset tavoitteet käyvät kalliiksi
Green Deal on valtava kokonaisuus, joka koskettaa Suomen elinkeinoelämää laajalti. Maatalouden ohella vihreä vallankumous vaikuttaa myös metsäteollisuuden toimintaan. Paneelikeskustelussa nousi esille Green Dealin monet mahdollisuudet. Myös vihreämpään suuntaan kallistuva kuluttajakäyttäytyminen tarjoaa suomalaiselle maataloudelle uusia mahdollisuuksia, jotka pitää pyrkiä hyödyntämään.
Toisaalta taas uudistus tuo mukanaan mittavia riskejä Suomen kannalta. Ne hahmottuvat tarkemmin uudistuksen edetessä.
&#8211; Perussuomalaiset puolueena ajaa aidosti Suomen etua ja vastustaa sellaisia EU:n toimia, jotka ovat Suomelle epäedullisia. Sama linja pätee myös maa- ja metsätalousasioissa. Suomen on varmistettava, ettei päädytä tilanteeseen, jossa tuotantokustannukset Suomessa kasvavat Green Dealin seurauksena ja samaan aikaan muissa EU-maissa tuotetaan elintarvikkeita polkuhintaan säännöistä piittaamatta.
&#8211; Hyvät ratkaisut kelpaavat meille ja huonoja vastustamme. Green Dealin liian kunnianhimoiset ympäristötavoitteet käyvät vielä Suomelle kalliiksi, Elomaa varoittaa.

Elomaa: EU ei saa tuhota Suomen maataloutta

Eurooppa-foorumi

Kepun Saarikolta outoja takinkääntösyytöksiä – Purra huomautti, että keskustan puheet ja teot hallituksessa ovat kaukana toisistaan

Keskusta hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa – perussuomalaisten Mäkelältä tyrmäys: ”Suomen tulee suojella omia työmarkkinoitaan”

Niikko: Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle

Elomaa: EU ei saa tuhota Suomen maataloutta

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025