Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

europarlamentaarikot

Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) on tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle Helsingin Sanomien uutisoinnista. Kantelu liittyy HS:n 11.3. julkaisemaan taulukkoon, jonka tarkoituksena oli otsikon mukaan vertailla meppien toimia vuosina 2019-2024 Euroopan parlamentissa.

Pirkko Ruohonen-Lerner katsoo, että HS:n julkaisema taulukko on virheellinen, harhaanjohtava ja kannaltaan erityisen vahingollinen, minkä johdosta hän pyytää tutkimaan, onko HS rikkonut uutisoinnissaan Journalistin ohjeita.
– Minun toimintaani parlamentissa verrattiin niihin europarlamenttiedustajiin, jotka ovat olleet tehtävässä koko kauden eli vuodet 2019-2024. Itse aloitin työskentelyn parlamentissa vasta 12.4.2023 eli olin ollut tehtävässä alle vuoden jutun julkaisun aikaan.
– Nettijutun taulukossa on hyvin huomaamaton maininta siitä, että aloitin meppinä vasta huhtikuussa 2023. Paperilehdessä julkaistun jutun taulukossa ei tuotu millään tavalla esille, että olen tullut parlamenttiin vasta vuonna 2023. On selvää, että lukijat eivät tätä nettijutunkaan huomaamatonta tarkennusta havainneet.
Meppien toimintaa tulisi vertailla samalta viivalta
Ruohonen-Lerner pyysi vastineoikeutta HS:n päätoimittajalta 20. maaliskuuta. Vastinetekstissään hän selitti, kuinka taulukon metodologia on muutoinkin kyseenalainen.
– Meppien toimien vertailutaulukosta puuttui mm. osallistuminen täysistuntokeskusteluihin ja äänestyksiin kokonaan, ja toisaalta siinä käsiteltiin täysin eri vaativuustason toimia samanarvoisina. Esimerkiksi päätöslauselmaesitysten painoarvo vertailussa oli suorastaan mieletön, sillä nämä &#8221;touhupisteet&#8221; meppi tienaa yksinkertaisella allekirjoituksella tekemättä itse mitään muuta asian eteen.
Ruohonen-Lerner kertoo toimittaneensa HS:lle korjaavan taulukon, jossa meppien toimia vertailtiin tasapuolisesti ja samalta viivalta eli 12.4.2023 alkaen, jolloin kaikki mepit ovat olleet toimessaan.
– Vastineoikeuteni evättiin. Sain esittää kommenttini mielipidepalstalla, mutta toimittamaani korjaavaa taulukkoa ei kuitenkaan julkaistu mielipiteeni yhteydessä.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-117363" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs.jpg" alt="" width="1600" height="945" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs.jpg 1600w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-300x177.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-1024x605.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-768x454.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-70x40.jpg 70w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-1536x907.jpg 1536w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-100x59.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-60x35.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 1600px) 100vw, 1600px" /></a>
Kuva: HS:lle toimitetun kaltainen meppien aktiivisuusvertailu 12.4.2023 lähtien, jota lehti ei julkaissut. Heidi Hautalan puheenvuoroihin ei ole sisällytetty varapuhemiehen roolista johtuvia fraasipuheenvuoroja, kuten &#8221;Keskustelu on päättynyt.&#8221; Tiedot on koottu Euroopan parlamentin sivuilla julkisesta saatavilla olevista tiedoista. Kuva On Ruohonen-Lernerin koostama. 
Ruohonen-Lernerin mukaan HS:n reagointi harhaanjohtavaan uutisointiinsa ei ole ollut asianmukaista. HS:n julkaiseman virheellisen taulukon antamat mielikuvat elävät vahvasti ihmisten mielissä, mikä on käynyt ilmi vaalikentillä.
– HS:n virheellistä taulukkoa voidaan kannaltani pitää jopa negatiivisena vaalivaikuttamisena ja mustamaalaamisena.

HS:n uutisoinnista kantelu Julkisen sanan neuvostolle – Ruohonen-Lerner: Negatiivista vaalivaikuttamista ja mustamaalaamista

Euroopan parlamentissa äänestetään pakkausjäteasetuksesta, joka jakaa suomalaisia europarlamentaarikkoja. Perussuomalaisten kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas Ari Koponen pitää täysin järjettömänä, että osa suomalaisista europarlamentaarikoista kannattaa tätä asetusta.

&#8211; Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa. Europarlamenttiin ei pidä mennä nöyristelemään, äänestämään tyhjää tai tekemään Suomen ja suomalaisten kannalta tuhoisia ratkaisuja, Ari Koponen jyrähtää.
Hyvä esimerkki EU:n ylisääntelyvimmasta
Koponen näkee pakkausjäteasetuksen yhtenä esimerkkinä EU:n vimmasta ylisäännellä kaikkea. Asetus on vaarassa tuhota suomalaisen pullonpalautusjärjestelmän. Panimoliiton mukaan asetus pahimmillaan lisää ympäristön kuormitusta.
&#8211; Asetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa, kun meillä on jo toimiva järjestelmä. Muiden maiden pitäisi ottaa ennemmin Suomesta mallia, Koponen vaatii.
Eurovaalit järjestetään 9.6.2024, jolloin valitaan uudet europarlamentaarikot puolustamaan Suomea. Koponen on valituksi tullessaan luvannut lahjoittaa saamastaan palkkiosta 1 000 euroa kuukausittain hyväntekeväisyyteen suomalaisten järjestöjen kautta sekä ajamaan aina ja kaikessa Suomen ja suomalaisten etua EU:ssa.
&nbsp;

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – ”Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

EU-parlamentissa äänestettiin eilen rakennusten energiatehokkuutta koskevasta direktiiviehdotuksesta. Kanta hyväksyttiin äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää. Direktiivin puolesta äänestivät kokoomuksen ja SDP:n mepit, vaikka molempien puolueiden johdosta direktiiville näytettiin viime viikolla punaista valoa.

Direktiiviehdotuksen tavoitteena ovat vihreän siirtymän hankkeet: energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä asumusten peruskorjausten lisääminen.
Käytännössä energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa pahimmillaan jopa kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin entistä tiukempien energiatehokkuusvaatimusten takia.
Kiinteistöliiton arvion mukaan mukaan direktiivi tarkoittaisi, että määräaikaan mennessä Suomessa olisi tehtävä energiaremontti noin 1,5 miljoonaa asuntoon.
Eri ääni kellossa viime viikolla
Vihreiden mepit Heidi Hautala, Ville Niinistö ja Alviina Alametsä luonnollisesti äänestivät direktiivin puolesta, mutta kantaa tukivat myös kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natri.
Kokoomus- ja demarimeppien äänestyskäyttäytyminen on yllättävää, sillä aiemmin molempien puolueiden johdosta direktiivi on tyrmätty selvin sanoin. Vielä <a href="http://viikolla https://www.is.fi/politiikka/art-2000009445788.html">viime viikolla</a> kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto lausui, että kokoomus ei hyväksy ehdotettua direktiivia. Autto myös ilmoitti pitävänsä sääntelyä epätarkoituksenmukaisena.
Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan sanoi pitävänsä mallia toteuttamiskelvottomana ja arkielämälle vieraana.
Perussuomalaiset vastustaa kaikkea sekä EU:sta tulevaa että kansallista ylikunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Perussuomalaisten edustaja EU-parlamentissa Teuvo Hakkarainen äänesti direktiivia vastaan.
Seuraavan hallituksen ei ole pakko hyväksyä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ottaa jyrkän torjuvan kannan uudelle EU-sääntelylle ja toteaa, että seuraavan hallituksen ei tule hyväksyä pakkoremontteja. Tavion mielestä EU:n energiatehokkuusvaatimus on sekä kohtuuton että oikeudellisesti kyseenalainen.
Tavio huomauttaa, että vaikka jatkossa EU velvoittaisikin remontteihin, Suomessa voidaan jättää tekemättä remonttien toteutumisen valvonta.
&#8211; Suomessa on liian pitkään noudatettu pilkuntarkasti EU:n vaatimuksia. Seuraavan eduskunnan tulee tarkastella EU-asioita Suomen edun näkökulmasta. Pakkoremonttivaatimuksen pitää jäädä kuolleeksi kirjaimeksi vähän samaan tapaan kuin nykyään asuntojen myynti-ilmoituksissa todetaan usein, että lain vaatimaa energiatodistusta ei ole.

Kokoomus ja SDP sumuttivat taas äänestäjiä – molempien puolueiden mepit äänestivät EU:ssa suomalaiskotien pakkoremonttien puolesta

EU:n metsäpolitiikka on herättänyt huolta sekä Suomessa että Ruotsissa, koska lasku ilmastotoimista on jäämässä paljolti metsän peittämien maiden käsiin. Ruotsi aloitti EU:n puheenjohtajamaana vuodenvaihteessa, joten järjen äänellä on vielä mahdollisuus tulla kuulluksi.

Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan unionin metsäisimmät maat. Yhteistä molemmille on sekin, että ne ovat joutuneet EU-byrokratian silmätikuiksi ympäristöpolitiikassa. Kyse on hiilinieluista ja poleemisesti ilmaistuna siitä, kuinka metsäisimmät EU-maat voisivat kompensoida muiden jäsenmaiden puutteita.
Ruotsi aloitti vuodenvaihteessa puolivuotiskautensa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana ja katseet kääntyvätkin nyt länsinaapuriin. Lähtöasetelmat ovat hyvät, sillä ruotsalaiset europarlamentaarikot ovat sitä mieltä, että heidän maansa kansallisaarretta ei pitäisi käsitellä ”jättimäisenä turvatyynynä”, jolla korvataan muiden maiden riittämättömät päästöleikkaukset.
EU:sta puuttuu metsäalan tietämystä
Ruotsin metsien hiilinielu <a href="https://www.metsalehti.fi/uutiset/metsien-kasvu-taantunut-myos-ruotsissa/#c39e80a4">kutistui</a> viime vuonna viidellä miljoonalla hiilidioksiditonnilla 30 miljoonasta tonnista 25 miljoonaan tonniin. Koko maankäyttösektorin hiilinielu supistui 37 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin. Maan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on tiedossa ongelmia, koska EU edellyttää Ruotsin maankäyttösektorin kasvattavan hiilinieluaan 47 miljoonaan tonniin.
&#8211; Ruotsi voi tehdä edistyksellistä ilmastopolitiikkaa vain siksi, että kestävällä pohjalla toimiva metsäsektorimme hyödyttää valtavasti maamme taloutta ja tukee siten ilmaston eteen tehtävä työtä, <a href="https://www.politico.eu/article/sweden-un-woke-policy-forest-european-climate-law/">sanoo</a> moderaattien europarlamentaarikko Jessica Polfjärd Politico.eu-sivustolla.
&#8211; Siinäkään ei ole mieltä, että metsäsektoriamme sääntelevät ihmiset, joiden tietämys asiasta on puutteellinen.
Polfjärd näkee asian diplomaattisesti ilmaistuna siten, että Ruotsin päävastuu puheenjohtajakaudella tulee olemaan ”tasapainon löytäminen neuvostossa kunnianhimoisen ilmastoagendan ja taloudellisen epävarmuuden sekä energiakriisin aiheuttamien huolten välillä”.

Ruotsi on nyt EU:n puheenjohtajamaa ja Suomen turva kiistassa hiilinieluista: Näpit irti metsistämme!

Europarlamentin täysistunnossa Strasbourgissa käsiteltiin Euroopan parlamentin jäsenten valitsemista yleisillä, välittömillä vaaleilla, jotka sisältävät mm. yhteiseurooppalaiset vaalilistat.

&#8211; Euroopan unionin taloudellinen ja poliittinen eliitti haluaa keskittää vallan ylikansalliselle tasolle ja tuhota Euroopan kansallisvaltiot sekä kansat identiteetteineen ja kulttuureineen. Yksi askel tähän tavoitteeseen on eurooppalainen vaalilaki, totesi perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari <a href="https://www.europarl.europa.eu/plenary/en/vod.html?mode=unit&amp;vodLanguage=EN&amp;vodId=c228bae0-1eab-7faf-ba50-12db08948635&amp;date=20220502#">puheenvuorossaan</a> ja jatkoi:
&#8211; Olen häkeltynyt, että EU-eliitille ei riitä enää Euroopan parlamentin vaalit, jotka kokoelma kansallisia vaaleja. Nyt ollaan ajamassa EU:n laajuinen vaalipiiri. Sekä halutaan perustaa Euroopan vaaliviranomainen.
EU:sta ollaan tekemässä yhtenäistä valtiota
Huhtasaari varoitti, että EU:n suunta ei ole enää vain EU-liittovaltio vaan Euroopan yhtenäisvaltio.
&#8211; EU haluaa mennä pidemmälle kuin mitä Amerikan Yhdysvallat on tänä päivänä. Texasille ei tulisi kysymykseenkään, että kalifornialainen voisi äänestää texasilaisista ehdokkaista. Aion tehdä kaikkeni, että saksalainen ei pääsisi valitsemaan suomalaisia poliitikkoja.
&#8211; Rakentavampi tapa koordinoida eurovaaleja olisi keskittyä teknisten yksityiskohtien, kuten vaalipäivän ja määräaikojen harmonisointiin. Kaikessa muussa jäsenvaltioille tulisi tarjota esimerkkejä parhaista käytännöistä, jotka jäsenvaltiot niin halutessaan voisivat ottaa käyttöön, Huhtasaari sanoi.
&nbsp;
&nbsp;

Huhtasaari: Euroopan unionin taloudellinen ja poliittinen eliitti haluaa keskittää vallan ylikansalliselle tasolle ja tuhota Euroopan kansallisvaltiot

Helsingin Sanomien tänään julkaistussa erikoisessa pääkirjoituksessa on onnistuttu taitavasti peittelemään ja olemaan mainitsematta Suomen ja Euroopan johtavien demaripoliitikkojen valtiojohtotasoisia Venäjä-kytkentöjä. Sen sijaan Hesari selostaa lukijoilleen muun muassa italialaisen europarlamentaarikon vanhan t-paitakuvan merkityksiä. Perussuomalaisetkin hesari totta kai saa kirjoitettua mukaan tekstiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho antaa nyt vähän palautetta.

Lehden pääkirjoituksessa Helsingin Sanomat fiilistelee ja mehustelee EU-parlamentissa Identiteetti ja demokratia -ryhmässä vaikuttavien poliitikkojen hankkeista, joissa HS näkee osin hataria, osin todellisia yhteyksiä Vladimir Putinin poliittisiin teemoihin.
Kuvaavaa on, että jutun pääkuvana on Putinin potretilla varustettu t-paita, jollaista paitaa HS mainitsee italialaispoliitikko Matteo Salvinin käyttäneen vuonna 2014.
Perussuomalaisetkin vedettiin mukaan
Sankalla selittelyllä HS onnistuu myös kirjoittamaan perussuomalaiset tekstiin mukaan, ja tekstissä mainitaan nimeltä europarlamentaarikko Laura Huhtasaari sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Silmiinpistävää kuitenkin on, ettei HS mainitse sanallakaan Suomen ja Euroopan johtavien demaripoliitikkojen valtiojohtotasoisia Venäjä-kytkentöjä. Syytä ehkä olisi ollut, sillä eräät heistä, kuten ex-pääministeri Paavo Lipponen ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ovat jopa olleet maksua vastaan ajamassa Suomea ja Eurooppaa riippuvuuteen venäläisestä energiasta.
Suomen Uutiset ei linkitä HS:n pääkirjoitukseen, jossa lehti myös esittää inhokkipoliitikoistaan alatyylisen rottavertauksen.
Halla-aho täydentää HS:n kirjoitusta
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho antaa Facebookissa nyt vähän palautetta HS:n pääkirjoituksesta omalla lahjomattomalla tyylillään, tuoden kokonaisuuteen mukaan merkityksellisiä huomioita, joita HS:n tekstistä ei löydy:
Tämä on mielenkiintoinen pääkirjoitus, alkaen poliittisten vastustajien kutsumisesta &#8221;rotiksi&#8221; aidossa putinistis-göbbelsiläisessä hengessä.
Kirjoittaisiko HS vastaavansävyisen ja -sisältöisen jutun Tarja Halosesta, Paavo Lipposesta, Eero Heinäluomasta tai Erkki Tuomiojasta?
Salvinin ja Le Penin Putin-fanitus on ollut noloa mutta Venäjän kannalta jokseenkin merkityksetöntä, koska se on ajanut kyseisiä poliitikkoja ja heidän puolueitaan yhä syvempään marginaaliin omissa kotimaissaan.
Sen sijaan Venäjälle on ollut erittäin merkityksellistä se, että valtapuolueet ovat yhtäältä erinäisin toimin rapauttaneet Euroopan puolustuskykyä ja toisaalta ajaneet sitä riippuvuuteen venäläisestä energiasta.
Eurooppalaisten Gazprom- ja Rosneft-miesten pitkäaikaisen myyräntyön tuloksena eurooppalainen maksaa tällä hetkellä energialaskussaan ne pommit, joilla tuhotaan Mariupolia.
Osa loikkii nyt uppoavasta laivasta heittämällä näyttävästi roskiin Putinilta saamansa ystävyys- ja yhteistyömitalit. Osa, kuten Gazprom-konsultti Rönnholm, lymyilee sosialidemokraattien puoluetoimistolla ja toivoo, ettei kukaan muistaisi häntä.
Merkillepantavaa on sekin, että perussuomalaisilla ei ole mitään vaikeuksia kutsua eurooppalaisia kumppaneitaan Putinin hyödyllisiksi idiooteiksi. Kutsuisiko puheenjohtaja Marin Gerhard Schröderiä, Tarja Halosta, Paavo Lipposta tai Eero Heinäluomaa hyödyllisiksi idiooteiksi?
Emme ehkä saa koskaan tietää, koska kukaan ei esitä hänelle tällaista kysymystä. On syytä miettiä miksi. Kehotetaanko meitä katsomaan Salvinin t-paitaa siksi, että EMME katsoisi jotakin muuta?
&nbsp;

Helsingin Sanomat kutsuu inhokkipoliitikkojaan lehden pääkirjoituksessa rotiksi – Halla-ahon mukaan Hesarin linjassa jo putinistis-göbbelsiläistä henkeä

Ylen A-Talkissa nähtiin ja kuultiin tuttuun tapaan päällepäsmäröintiä, puheenvuorojen keskeyttämistä ja hämmentäviä ideologisia linjauksia, kun keskusteluaiheina olivat Puola, EU, oikeusvaltioperiaate ja rahastoiksi kutsutut EU-tulonsiirrot.

EU on usein napit vastakkain jonkun jäsenvaltionsa kanssa milloin mistäkin, nyt Puolan, jonka perustuslakituomioistuin linjasi äskettäin, ettei EU-oikeus voi olla ensisijainen oikeuslähde Puolan perustuslakiin nähden.
Ylen A-Talkin vieraina nähtiin europarlamentaarikot Laura Huhtasaari, Petri Sarvamaa (kok), Ville Niinistö (vihr) ja Silvia Modig (vas).
Kokoomuksen Sarvamaan mielestä Puolan linjaus olisi EU:n perusarvojen uhmaamista, joka samalla kyseenalaistaa sen, aikooko Puola jatkossa olla EU:n jäsenvaltio.
&#8211; Kaikki ratkeaa lopulta vaaleissa, mutta kyllä tämä on paha paikka, Sarvamaa hätäili.
Voiko EU kävellä perustuslakien yli?
Huhtasaari sanoi, että Puolalla on pointti. Huhtasaari muistutti, että EU-oikeuden ensisijaisuutta ei ole vahvistettu EU:n perussopimuksissa.
Huhtasaari myös viittasi Politico-lehden artikkeliin, jossa annettiin tukea Puolan näkemykselle kansallisen perustuslain ensisijaisuudesta.
&#8211; Lissabonin sopimuksessa ei ole mainintaa EU-oikeuden ensisijaisuudesta. Politicon artikkelissa myös todettiin, että ei ole itsestään selvää, että EU voisi kävellä suvereenin valtion perustuslain yli. Täytyy sanoa, että olen myös itse vähän huolestunut: käveleekö EU myös Suomen perustuslain yli, mehän tiedämme, että EU väliin tulkitsee perussopimustensa artikloja miten sattuu.
Vasemmiston Modigin mielestä kyse ei olisi kansallisten perustuslakien yli kävelemisestä vaan sen takaamisesta, että ympäri Eurooppaa ”oikeus on sama kaikille”.
Rikollisjärjestöt kaapanneet valtaa EU:ssa
Uusien EU-sääntöjen mukaan EU:lla on oikeus katkaista rahoitus jäsenmailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.
Oikeusvaltioperiaate on laaja juridinen käsite, jonka ytimeen kuuluu se, että valtion toiminta on järjestetty oikeussäännöin ja että valtioelimet ja viranomaiset noudattavat toiminnassaan sääntöjä. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluvat myös esimerkiksi tuomioistuimien riippumattomuus sekä yksilön asemaa turvaavat perusoikeussäännökset.
Oikeusvaltioperiaatteen tarkoituksena on estää mielivaltainen ja ennakoimaton hallinto ja lainkäyttö.
A-Talkin juontaja kysyi Huhtasaarelta, pitäisikö Puola ”laittaa kovemmalle”. Huhtasaari huomautti, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa on ongelmia laajasti EU:ssa, vaikka vain Puolaa on pidetty esimerkkinä periaatteen rikkomisesta.
&#8211; On valikoivaa puhua yksinomaan Puolasta ikään kuin missään muussa EU-maassa ei olisi ongelmia. Julkisia rahoja kuitenkin käytetään paljolti väärin EU:ssa. On huonoja poliitikkoja, paljon korruptiota ja hitaita oikeuslaitoksia. Seurauksena rikollisjärjestöt ovat kaapanneet valtaa, kuten esimerkiksi Italiassa ja Romaniassa, Huhtasaari sanoi ja viittasi myös Italian mafiaan.
Italian viranomaiset ovatkin jo varoittaneet mafian laativan <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/725ae080-eaa2-44b8-abd5-65a90c635e97">strategioita</a> päästäkseen käsiksi EU:n elvytyspaketin miljardeihin.
Vain Puolan ongelmista saisi puhua
Ylen juontaja närkästyi, kun Huhtasaari otti esille Italian ja Romanian korruption, koska juontaja halusi keskittyä vain Puolan tilanteeseen.
&#8211; Puhutaan tässä keskustelussa, tällä kertaa, nimenomaan Puolasta, juontaja sanoi.
Modigin mielestä ”puurot ja vellit” menivät sekaisin.
&#8211; Ei mene, samat säännöt pitäisi olla kaikille, Huhtasaari vastasi.
Hän jatkoi, että perussuomalaiset haluaa sulkea EU-rahahanat.
&#8211; Mielestämme kauppaliitto ei tarvitse tulonsiirtoja. Mielestämme myös muidenkin maiden kuin vain Puolan ongelmista täytyy voida puhua.
Huhtasaari nosti esille myös Katalonian entisen aluejohtajan Carles Puigdemontin <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b8c751ef-6dcf-45d6-ba76-4496da596e5e">tilanteen</a>. Euroopan parlamentti poisti Puigdemontin syytesuojan, jonka seurauksena häntä saattaa odottaa luovutus Espanjaan, missä hän joutuisi oikeudessa vastaamaan osallisuudestaan Katalonian vuoden 2017 itsenäisyysäänestykseen.
Kauppoja voi tehdä, vaikkei EU jakaisi rahaa
Perussuomalaiset pyrki keväällä eduskunnassa estämään EU-elvytyspaketin, joka kuitenkin vietiin läpi hallituspuolueiden äänillä. Kokoomusmeppi Sarvamaa haastoi A-Talkissa Huhtasaarta tulonsiirtomekanismien vastustamisesta.
&#8211; Eikö tuo tarkoita sitä, että Suomen pitäisi lähteä EU:sta, eikö se ole sama asia? Sarvamaa kysyi.
Huhtasaari toisti näkemyksen siitä, että EU:n pitäisi olla itsenäisten valtioiden kauppaliitto.
&#8211; Haluamme vapaata kauppaa ja yhteistyötä, mutta emme halua tulonsiirtoja.
Suomi on vuodesta toiseen EU:n <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10623/eu-jasenyys-maksoi-viime-vuonna-suomelle-141-euroa-asukasta-kohden">nettomaksaja</a>, eli maksaa yhteiseen kassaan enemmän kuin saa takaisin. Vihreiden Niinistön mielestä rahahanojen kiinni laittaminen tarkoittaisi kuitenkin sitä, että ”Suomi saa paljon vähemmän”.
&#8211; Jos rahahanat pannaan kiinni, meidän yritykset saa vähemmän vientiä, puhutaan vain siitä rahasta, jonka EU jakaa mutta ei siitä valtavasta taloudellisesta hyödystä, jonka EU meille tuo, Niinistö väitti.
&#8211; Eikö suomalaiset yritykset tarvitse EU:n sisämarkkinoita, Suomi jää plussalle sisämarkkinoiden kautta, Modig sanoi.
&#8211; Väitättekö, että emme voi tehdä vapaata kauppaa ilman, että siirrämme Puolalle rahaa? Se, että me sovimme yhteisistä standardeista, poistamme tulleja ja teemme kauppaa ei vaadi tulonsiirtounionia, Huhtasaari vastasi.
Komissio kahmii lisää valtaa ilmastorahastolla
Huhtasaari kysyi vihreiden Niinistöltä, tietääkö tämä, kuinka monta kymmentä miljardia Suomen eurotukipakettivastuut ovat
&#8211; Me emme ole tienanneet tällä.
Niinistön mukaan vastuut olisivat pienempiä kuin Suomen saama taloushyöty, eikä vastuusta muutenkaan kannattaisi murehtia.
&#8211; Vastuut eivät välttämättä realisoidu, Niinistö heitti.
EU-elvytyspaketin jälkeen komissio esittää seuraavaksi EU:n yhteistä, niin sanottua sosiaalista ilmastorahastoa, jossa Suomi olisi jälleen nettomaksaja lähes miljardin euron maksuosuudella.
Vihreiden Niinistö ilmoitti kantansa rahastoon epäsuorasti, mutta ei tyrmännyt Suomen osallistumista rahastoon. Muut Ylen A-Talkin vieraina olleet mepit eivät kuitenkaan innostuneet ajatuksesta. Modigin mukaan rahasto olisi vain uusi himmeli entisten päälle. Sarvamaan mukaan rahasto menisi jo liikaa suunnitelmatalouden puolelle.
Huhtasaari huomautti, että rahasto on ristiriitainen paketti.
- Byrokratia lisääntyy, kaikki hinnat nousevat, kun energian hinta nousee. EU:ssa muutenkin jokainen reformi ja uudistus johtaa siihen, että rahaa ja valtaa siirtyy taas komissiolle. Nyt näin olisi taas käymässä, eli EU ottaa tässä härskisti sosiaalipolitiikan haltuunsa.

Vihreiden Niinistö puolusteli EU-tukipaketteja ja Suomen nettomaksuja: ”Suomelle valtava taloudellinen hyöty” – Huhtasaari tyrmäsi: ”Kaupankäynti ei vaadi tulonsiirtoja”

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho muistutti puoluejohtajien SuomiAreena-tentissä, että Suomessa on jo vähintään sadan vuoden ajan tehty vastuullista metsäpolitiikkaa. &#8211; Metsiä ei siis suinkaan ole pantu sileiksi, vaikka tällaisen kuvan saattaa saada vihreiden poliitikkojen puheenvuoroista.

EU-komissio hamuaa uudella metsästrategiallaan määräysvaltaa Suomen metsistä. Komission julkisuuteen vuotaneessa luonnoksessa unionin metsästrategiaksi esimerkiksi edellytettäisiin avohakkuiden välttämistä sekä metsäteollisuuden eräiden tuotteiden valmistuksen lopettamista.
Tuhotyötä tehty jo pitkään
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistutti eilisessä <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-puheenjohtajatentti-10003189/suomiareena-puheenjohtajatentti-1439808">puoluejohtajien</a> SuomiAreena-tentissä, että Suomen metsät kasvavat voimakkaammin kuin koskaan.
&#8211; Se on seuraus siitä, että meillä on sadan vuoden ajan tehty vastuullista metsäpolitiikkaa. Metsiä ei siis suinkaan ole pantu sileiksi, vaikka tällaisen kuvan saattaa saada vihreiden poliitikkojen puheenvuoroista.
Halla-aho sanoi, että EU:ssa on valitettavasti päässyt syntymään harhaisia käsityksiä siitä, miten Suomi kohtelee metsiään.
&#8211; Yksi syy tähän on se, että vihreiden mepit ovat vuosikausia Brysselin käytävillä juosseet kertomassa, miten Suomi tuhoaa luontonsa ja panee metsänsä sileiksi. Kyse on pitkäaikaisesta vaikuttamisesta, Halla-aho paheksui.
Epäisänmaallista toimintaa
Vihreiden puheenjohtajaa, sisäministeri Maria Ohisaloa hiillostettiin siitä, että vihreät on edelleen valmis luovuttamaan Suomen metsäpolitiikan päätäntävaltaa EU:lle. Ohisalo kiisti ensin epäilyt ja sitten epäsuorasti myönsi ne oikeiksi.
Ohisalon kasetti alkoi hajota, kun Liike Nytin Harry Harkimo tuli Halla-ahon linjoille. Harkimo syytti vihreitä epäisänmaallisuudesta, koska vihreät haluaa luovuttaa Suomen metsäpolitiikan päätäntävaltaa EU:lle
&#8211; Kukaan ei ole sanonut niin, lopettakaa epätosien puhuminen, Ohisalo hermostui ja keskeytti Harkimon.
&#8211; Sä puhut koko ajan päälle, Harkimo kuittasi takaisin ja muistutti Ohisaloa siitä, että Suomen metsät ovat suurelta osalta yksityisessä omistuksessa.
&#8211; Meillä on kuusisataatuhatta metsänomistajaa, jotka hoitavat metsiä hyvin ja hiilinielut kasvaa. Ei voi olla niin, että me annetaan EU:n sanoa, mitä me voidaan metsillä tehdä, Harkimo tylytti.
Vihreät haluavat päätösvallan EU:lle
Ohisalolta kysyttiin useita kertoja, onko hän valmis luovuttamaan metsäpolitiikan osalta päätösvaltaa Suomelta EU:lle. Kuten ennenkin, Ohisalon vastaus oli kiven takana.
&#8211; Kaikki jäsenvaltiothan ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiin, jos metsistä ei saisi puhua, niin mistä muualta ne päästövähennykset haetaan, Ohisalo sanoi ja myönsi lopulta, että ”rajat ylittävistä asioista” pitää päättää EU:ssa rajat ylittävästi eli Suomen ulkopuolella.
Ohisalo käynnisti vastauksellaan hallituskriisin, sillä tentissä keskustaa edustanut Markus Lohi irtisanoutui heti Ohisalon lausunnoista. Lohi sanoi, ettei hänen puolueensa voi tukea hallitusta, jossa metsäpoliitikan päätösvaltaa luovutetaan EU:lle.
Samaan aikaan keskusta kuitenkin tukee hallituksen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja on sitoutunut hallitusohjelmaan myös ilmastopolitiikan osalta.

Halla-aho: ”Vihreiden mepit juosseet vuosikausia Brysselin käytävillä kertomassa, miten Suomi tuhoaa luontonsa” – Ohisalo hermostui

Kokoomus ei ole olevinaan hyväksynyt nykyistä EU-elvytyspakettia, mutta kokoomuksen eduskuntaryhmässä ei pystytä olemaan yhtä mieltä siitä, mitä mieltä pitäisi olla. Kokoomus ilmoitti juuri pyörtäneensä viimeviikkoisen ryhmäpäätöksen äänestää tyhjää. Vaikka puoluejohdon toiveet näyttäisivät toteutuvan, on kokoomuksen uskottavuus romahtanut.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ilmoitti tänään iltapäivällä, että kokoomus on muuttanut ryhmäkantaansa EU-elvytyspaketista – tosin yhteistä kantaa tai linjaa ei vieläkään ole.
Viime viikolla puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ja Mykkänen lausuivat, että kokoomuslaiset äänestävät EU-elvytyspaketista tyhjää eduskunnan täysistunnossa. Paketin hyväksyminen edellyttää eduskunnassa 2/3-määräenemmistöä. Tyhjänäänestäminen olisi käytännössä tarkoittanut paketin läpimenoa hallituspuolueiden äänillä.
Mykkäsen mukaan tyhjänäänestyspäätös on nyt kuitenkin peruttu, mikä tarkoittaa, että kokoomusedustajat voivat äänestää miten haluavat, sillä uutta ryhmäpäätöstä ei tehty.
Mykkänen kuitenkin ennakoi, että enemmistö kansanedustajista asettuu tukemaan hallitusta ja äänestämään elvytyspaketin puolesta. Mykkänen ja Orpo perustelevat kokoomuksen uusinta temppua sillä, että puolueen kanta olisi nyt otettu paremmin huomioon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.
Kokoomus väittää uskovansa markkinakuriin
Surkuhupaisinta kokoomuksen uusimmassa peliliikkeessä on se, että sekä Orpo että Mykkänen vakuuttelevat nyt, että kokoomuksen kannan huomioon ottaminen olisi muka varmistamassa sen, että ryhti on palannut Suomen europolitiikkaan. Orpon ja Mykkäsen mukaan uusi tilanne varmistaa sen, että Suomi ei tule hyväksymään vastaavan paketin toistamista ja että Suomi edellyttää paluuta markkinakuriin. Uskoo ken haluaa.
Kokoomuksen kenttäväen reagointi jää nähtäväksi. Jo viime viikkoinen ”tyhjäpäätös” EU-elvytyspaketista suututti puolueen kannattajat. Suomen Uutiset kertoi <a href="https://stage.sudev.fi/kokoomuksen-eu-tyhjapaatos-tyrmistyttaa-eija-riitta-korhola-harkitsee-puolueen-vaihtoa-aktiivit-polttavat-jasenmaksujaan-kokoomusjohto-arvelee-kuitenkin-palautteen-olevan-informaatiovaikuttamista/">puolueaktiivista</a>, joka sytytti kokoomuksen jäsenmaksulappunsa tuleen.
Muutama päivä sitten kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman vahvisti Iltalehden Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa, että puolueen kenttäväki on todella raivoissaan tyhjänäänestysvenkoilusta.
&#8211; Palautetta on tullut paljon. Sitten vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin, en edes muista että olisi tullut sellaista viestitulvaa kuin nyt. Ryhmäpäätös tyhjän äänestämisestä on kerännyt paljon kritiikkiä, Rydman sanoo.
Eräät kokoomusedustajat äänestävät edelleen vastaan
Ryhmäpäätöksen jälkeen kokoomus onkin EU-elvytyspaketin vuoksi hajonnut kuin varpusparvi, sillä kansanedustajat Rydman, Janne Heikkinen ja Terhi Koulumies ilmoittivat välittömästi viimeviikkoisen ryhmäpäätöksen jälkeen äänestävänsä elvytyspakettia vastaan.
Kokoomuksen uuden, edellisen ryhmäpäätöksen kumoavan päätöksen voikin halutessaan nähdä myös tilaisuutena puoluejohdolle säilyttää kasvonsa &#8211; olisihan ollut kiusallista, että edellisen ryhmäpäätöksen ollessa voimassa useat kansanedustajat olisivat äänestyksessä jättäneet noudattamatta ryhmän linjaa.
Rydman kertoo oman päätöksensä taustoista <a href="https://www.willerydman.fi/blogi/2021/4/27/tulen-nestmn-eun-velkapakettia-vastaan">blogissaan</a>:
&#8211; Yhdestä eurosta ei kannata maksaa kolmea euroa. On päivänselvää, että esitetty diili (elvytyspaketti) on Suomelle huomattavan epäedullinen. Tämä ei kuitenkaan ole ainut eikä edes tärkein syy pyrkiä paketin kaatamiseen. Paljon suurempi syy on se, että sen hyväksyminen merkitsisi maamme ja koko Euroopankin kannalta sekä vaarallisille että mahdollisesti myös peruuttamattomille poluille astumista. Siksi tulen eduskunnassa äänestämään sitä vastaan ja toimimaan parhaani mukaan sen puolesta, että mahdollisimman moni toimisi samoin.
Elvytyspaketti kiihdyttää moraalikatoa
Heikkinen kirjoittaa Twitterissä jättäneensä kokoomuksen ryhmäkokouksessa <a href="https://twitter.com/heikkinenjanne/status/1387072511448428550">eriävän mielipiteen</a>. Heikkinen perustelee ratkaisuaan äänestää elvytyspakettia vastaan, sillä, että paketti kiihdyttää moraalikatoa, murentaa sääntöperusteisuutta ja vie EU:ta kohti syvenevää tulonsiirtounionia.
Koulumies perusteli <a href="https://www.verkkouutiset.fi/vastustan-suomalaisten-hoynayttamista/#07449ec9">torjuvaa</a> kantaansa elvytyspakettiin jo helmikuussa kokoomuksen puoluemediassa Verkkouutisissa. Koulumies kirjoittaa olevansa ”totaalisen kyllästynyt siihen, että Suomi on EU:ssa niin korostetusti aina maksajan roolissa.”
Koulumiehen mukaan kaikissa suhteissa täytyy osata pitää rajat siinä, miten sallii itseään kohdeltavan.
&#8211; Hallituksen neuvottelema sopimus elpymispaketista ylittää mielestäni ne rajat, jotka ovat suomalaisille hyväksi, kokoomusedustaja kirjoittaa.
Verkkouutiset julkaisi myös äskettäin kaupunginvaltuutettu Francis McCarronin vetoomuksen, jossa puolueaktiivi vetoaa eduskuntaryhmään perumaan päätöksensä äänestää tyhjää elvytyspaketista.
– On vaikea ymmärtää miksi suomalaisten veronmaksajien rahat pitää kaataa varakkaiden italialaisten leväperäistä taloudenhoitoa paikkaamaan, McCarron tuskailee.
Kannattajilta vihaista palautetta
Myös kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja Atte Kaleva (kok.) vahvistaa kannattajien suuttuneen puoluejohdolle. Kaleva kirjoittaa Twitterissä, että <a href="https://twitter.com/AtteKaleva/status/1387487732004532225?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1387489898383486980%7Ctwgr%5E%7Ctwcon%5Es2_&amp;ref_url=https%3A%2F%2Fwww.suomenuutiset.fi%2Fkokoomuksen-eu-tyhjapaatos-tyrmistyttaa-eija-riitta-korhola-harkitsee-puolueen-vaihtoa-aktiivit-polttavat-jasenmaksujaan-kokoomusjohto-arvelee-kuitenkin-palautteen-olevan-informaatiovaikuttamista%2F">kielteinen palaute</a> ei kohdistu häneen, sillä Kaleva on jo aiemmin kertonut vastustavansa elpymispaketin hyväksymistä.
Tämän viikon näkyvimmän protestin esitti entinen europarlamentaarikkoa ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Eija-Riitta Korhola joka <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/kiitos-ja-anteeksi/?_ga=2.171987875.1459225944.1620049140-281563282.1611234038">perui aiemman suostumuksensa</a> lähteä kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi Helsingissä. Korhola kirjoittaa blogissaan puolueensa toiminnan olevan vastuunkannon välttelyä.
– Tyhjän äänestämistä, mikä käytännössä varmistaa elpymispaketin läpimenon on näin painavassa asiassa vaikea kunnioittaa. Sellaista käytöstä on vaalikentillä vaikeaa puolustaa, Korhola kirjoittaa.
Korhola on viime kuukausina ollut yksi kokoomuksen näkyvimmistä elvytyspaketin kriitikoista.
Kokoomuksen mepit innoissaan
Korholan kanssa täysin eri linjoilla elvytyspaketista ovat kokoomuksen nykyiset EU-parlamentaarikot Petri Sarvamaa, Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen, jotka kaikki kehottavat puoluettaan äänestämään elvytyspaketin puolesta. Pietikäinen totesi äskettäin Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomen jääminen ulos EU-elvytyksestä olisi ”hirveä häpeä”.
Kokoomuksen jakautuminen tuli konkreettisesti esille MTV:n Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa, jossa vieraana olleet Sarvamaa ja Korhola väittelivät elvytyspaketin hyväksymisestä &#8211; ikään kuin olisivat edustaneet eri puolueita. Sarvamaan mukaan ”poliittiset seuraukset” olisivat raskaat, jos Suomi kaataisi elvytyspaketin. Korhola puolestaan esitti ohjelmassa keskeiset argumenttinsa, eli että elvytyspaketti rikkoo EU:n perussopimuksia ja sitä periaatetta, ettei EU:n budjettia rakenneta velalle.
– Siitä pääsemme ongelman ytimeen. Lähtisimme tielle, jolta emme voi peruuttaa. Se on joka kerta liian iso ja sellainen, mistä ei voi perääntyä, Korhola sanoi tv:ssa.
Viime viikolla vastuunkanto ei maistunut
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen tunnetaan puolueensa eräänä EU-myönteisimmistä vaikuttajista. Valtonen on pitkään kannattanut elvytyspakettia, ja hän totesi edellisen <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/elvytyspaketti-repii-kokoomusryhmaa-elina-valtosen-mukaan-kokoomuslaisia-voisi-siirtya-myos-jaa-leiriin/95d7372f-42b7-4d94-9a51-b8ab8769723d">ryhmäpäätöksen</a> jälkeen olevansa ”vahvasti sillä kannalla, että kokoomus ei tätä pakettia kaada.” Äänestäjälle ja satunnaiselle politiikan tarkkailijalle kokoomuksen sisäinen ristiriitaisuus on näyttäytynyt outona vastuunpakoiluna.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mykkänen selitti viime viikolla MTV:llä kokoomuksen venkoilua. Mykkäsen mukaan kokoomus ei vielä tuolloin voinut ottaa vastuuta paketista.
– Me ollaan tilanteessa, jossa hallituksen neuvottelemassa sopimuksessa on pahoja valuvikoja. Me emme voi sitä kannattaa, Mykkänen sanoi.
Toisaalta Mykkänen vihjaili myös, että Kiinalle ja Venäjälle Suomen päätös kaataa elvytyspaketti olisi mieluinen. Mykkäsen mielestä perussuomalaisten linja, eli elvytyspaketin torjuminen tarkoittaisi vastuun ottamista siitä, että EU alkaisi hajota.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ei vakuuttunut Mykkäsen selittelyistä. Purran mukaan kokoomuksen politiikka on epäuskottavaa. Purra kysyikin Mykkäseltä, miksi kokoomusedustajat eivät sitten äänestä paketin puolesta.
Venkoilu näkyy vaalituloksessa?
Ikään kuin siinä ei olisi tarpeeksi, että puolue on repeytynyt kahtia elvytyspakettia koskevassa poliittisessa kysymyksessä, erityisesti tapahtumat vaikuttavat Petteri Orpon asemaan. Johtajuus on viikon sisällä murentunut – Orpo tuskin enää voi uskottavasti johtaa puoluetta, jonka useat kansanedustajat julkisesti kieltäytyivät noudattamasta eduskuntaryhmän linjauksia – siitä puhumattakaan, että kokoomus on onnistunut suututtamaan äänestäjänsä.
Orpolla on periaatteessa mahdollisuus jatkaa puolueensa johdossa vielä kesän 2022 puoluekokoukseen saakka, elleivät politiikan tapahtumat saa Orpoa tekemään johtopäätöksiä jo aiemmin. Paljon on kiinni siitäkin, miten kokoomusta aiemmin äänestäneet reagoivat puolueen venkoiluun ja päättämättömyyteen elvytyspakettiasiassa, kun kesän kuntavaalit koittavat.
Kuntavaalit ovat samalla aina yleispoliittiset vaalit, ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on viime viikosta saakka kiertänyt vitsejä siitä, että kokoomuksen kannattajat voivat yhtä hyvin äänestää tyhjää myös kuntavaaleissa.
Orpoon kohdistuva tyytymättömyys näkyy myös Uutissuomalaisen tuoreessa kyselyssä, jossa kyselyyn vastanneiden puoluevaltuuston jäsenten kantojen perusteella ilmenee, että lähes joka kolmas vastaaja ei kannata sitä, että Orpo jatkaisi puheenjohtajana enää seuraavan puoluekokouksen jälkeen.
Yksi tyytymättömistä ilmoitti kyselyssä, että Orpon pitäisi ymmärtää erota puheenjohtajan paikalta heti kuntavaalien jälkeen.

Kokoomus hajallaan kuin varpusparvi EU-elvytyspaketin vuoksi: Linjattomuudesta tuli uusi linja, kenttäväki raivoissaan venkoilusta – Petteri  Orpon johtajuus murenemassa

EU:n REACH-komitea käsitteli istunnossaan 19.-20.11. lyijyammusten kieltoa kosteikkoalueilla. Kokouksessa ei kuitenkaan tehty päätöstä asiassa, äänestys on mahdollisesti helmikuussa.

Perussuomalaisten euroedustajat Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen ihmettelevät, miksi Suomen hallitus vaikenee asiasta eikä tiedota, millaista linjaa se ajaa.
Sekä Huhtasaari ja Hakkarainen pitävät tätä prosessia kouluesimerkkinä EU-liittovaltiokehityksestä, jossa Suomen asioista päätetään suljetuissa kabineteissa Brysselissä.
– Olemme lähettäneet asiasta selvityspyynnön sosiaali- ja terveysministeriölle ja haluamme aukottoman selvityksen siitä, mikä on hallituksen kanta, toteavat kummatkin mepit.
Aihe koskettaa suomalaisia
EU:n kaavailema lyijyammusten kielto on herättänyt laajaa närkästystä metsästäjä-, urheiluampuja- ja reserviläispiireissä, sillä se vaikeuttaisi harrastus-, maanpuolustus- ja metsästystoimintaa merkittävästi.
– Jatkamme asian tiivistä seuraamista ja pyrimme kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että tällaista Brysselin byrokraattien laatimaa sääntöä ei tulisi, painottavat perussuomalaiset euroedustajat.
Kummatkin euroedustajat kiittävät runsaista kansalaisyhteydenotoista, jotka todistavat asian koskettavan tuhansia tavallisia suomalaisia.

europarlamentaarikot

HS:n uutisoinnista kantelu Julkisen sanan neuvostolle – Ruohonen-Lerner: Negatiivista vaalivaikuttamista ja mustamaalaamista

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – ”Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

Kokoomus ja SDP sumuttivat taas äänestäjiä – molempien puolueiden mepit äänestivät EU:ssa suomalaiskotien pakkoremonttien puolesta

Ruotsi on nyt EU:n puheenjohtajamaa ja Suomen turva kiistassa hiilinieluista: Näpit irti metsistämme!

Huhtasaari: Euroopan unionin taloudellinen ja poliittinen eliitti haluaa keskittää vallan ylikansalliselle tasolle ja tuhota Euroopan kansallisvaltiot

Helsingin Sanomat kutsuu inhokkipoliitikkojaan lehden pääkirjoituksessa rotiksi – Halla-ahon mukaan Hesarin linjassa jo putinistis-göbbelsiläistä henkeä

Vihreiden Niinistö puolusteli EU-tukipaketteja ja Suomen nettomaksuja: ”Suomelle valtava taloudellinen hyöty” – Huhtasaari tyrmäsi: ”Kaupankäynti ei vaadi tulonsiirtoja”

Halla-aho: ”Vihreiden mepit juosseet vuosikausia Brysselin käytävillä kertomassa, miten Suomi tuhoaa luontonsa” – Ohisalo hermostui

Kokoomus hajallaan kuin varpusparvi EU-elvytyspaketin vuoksi: Linjattomuudesta tuli uusi linja, kenttäväki raivoissaan venkoilusta – Petteri Orpon johtajuus murenemassa

PS-mepit lyijykiellosta: Miksi hallitus vaikenee?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025