Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

europarlamenttivaalit 2024

Meppipaikka saattaa merkitä äärivasemmistolaiselle italialaisnaiselle vapautusta tutkintavankeudesta Unkarissa. Naista epäillään osallisuudesta vasarapahoinpitelyihin Budapestin kaduilla. Hänen epäillään toimineen osana äärivasemmiston monikansallista väkivaltaverkostoa. 
Poliittisesta väkivallasta epäilty Ilaria Salis valittiin europarlamenttiin äänivyöryllä. Ylen uutisessa 39-vuotiasta italialaisnaista <a href="https://yle.fi/a/74-20093210">luonnehditaan</a> &#8221;antifasistiseksi vasemmistoaktivistiksi ja opettajaksi&#8221;.
Europarlamenttipaikka saattaa hyvän palkan ja muiden etujen lisäksi merkitä italialaisnaiselle vapautumista tutkintavankeudesta. Euroopan parlamentin edustajilla on nimittäin <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/en/faq/11/parliamentary-immunity">syytesuoja</a>, joka suojaa heitä vangitsemiselta ja syytteiltä.
Epäiltynä Budapestin vasarahyökkäyksistä
Salis on ollut viimeiset 15 kuukautta vangittuna Unkarissa epäiltynä osallisuudesta helmikuussa 2023 tapahtuneeseen pahoinpitelyjen sarjaan, josta Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/antifan-iskuryhma-pahoinpiteli-useita-ihmisia-budapestissa-naiset-mukana-hakkaamassa/">raportoi</a> tuoreeltaan. Pahoinpitelyille oli tyypillistä se, että iso joukko naamioituneita antifasisteja hyökkäsi vasaroilla, pampuilla ja kyynelkaasulla aseistautuneina ihmisten kimppuun kadulla.
Hyökkääjät valitsivat uhrinsa siten, että näitä pidettiin esimerkiksi vaatetuksen perusteella &#8221;fasisteina&#8221;. Kaikkiaan yhdeksästä uhrista monet saivat vakavia vammoja esimerkiksi kalloonsa.
Hyökkäysten erityispiirteenä oli naisten suuri osuus pahoinpitelijöinä. Eräässä iskussa puolet hyökkääjistä oli poliisin mukaan naisia. Voimaantuneet naiset eivät ainoastaan kuvanneet hyökkäyksiä vaan osallistuivat aktiivisesti pahoinpitelyihin lyömäaseita käyttäen.
Vihreiden ja vasemmiston liittouman kärkiehdokas
Ilaria Salis valittiin europarlamenttiin Italian vihreiden ja vasemmiston liittouman ehdokkaana. Hän sai noin 165 000 ääntä eli kymmenyksen vihreiden ja vasemmiston listan kokonaisäänimäärästä. Tämä uusi yhteislista sai kaikkiaan kuusi meppiä läpi.
Euronews-julkaisu <a href="https://www.euronews.com/2024/04/18/ilaria-salis-nominated-candidate-in-eu-elections">arvelee</a>, että tärkein &#8211; ellei peräti ainoa &#8211; syy sille, että vihervasemmisto valitsi Ilaria Salisin yhdeksi kärkiehdokkaistaan oli syytesuojan hankkiminen hänelle. Tätä tukee sekin, että Salis ei oman <a href="https://dait.interno.gov.it/documenti/trasparenza/EUROPEE_20240609/Candidati/CI01/530432/1730899/17779_530432_1730899_ilaria_salis_20240524_cv.pdf">ansioluettelonsa</a> mukaan ole aiemmin ollut ehdolla missään vaaleissa.
Paljon myötätuntoa vangitsemisen jälkeen
Epäily äärivasemmistolaiseen poliittiseen väkivaltaan osallistumisesta ei näytä haitanneen äänestäjiä. Salis sai todennäköisesti paljon myötätuntoääniä, koska hänen vangitsemisensa on herättänyt Italiassa paljon huomiota. Hänen tarkemmasta poliittisesta linjastaan ei ole tietoa, sillä tutkintovankeudessa oleva Salis ei päässyt kampanjoimaan.
Oikeudenkäynnissä otetuissa kuvissa Salisilla oli käsi- ja jalkakahleet, kuten väkivaltarikoksista epäillyillä yleensäkin Unkarissa on. Tämä herätti Italiassa suuren kohun italialaisnaisen &#8221;epäinhimillisestä&#8221; kohtelusta.
Italian pääministeri Giorgia Meloni &#8211; jota monet pitävät &#8221;äärioikeistolaisena&#8221; ja &#8221;fasistina&#8221; &#8211; vetosi Unkarin pääministeri Viktor Orbániin, jotta Salis saisi parempaa kohtelua tutkintavankeudessa. Melonin vetoomuksen tuloksena Salis siirrettiin vankilasta &#8221;kotiarestiin&#8221; Budapestissa sijaitsevaan asuntoon.
Jopa yli kymmenen vuoden vankeustuomio
Jos Ilaria Salis todetaan syylliseksi, hän voi saada jopa yli kymmenen vuoden vankeustuomion. Yksi hyökkääjistä on jo tuomittu. Kyseinen Saksan kansalainen myönsi syyllisyytensä ja sai kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion.
Ilaria Salis kiistää syytteet. Hyökkääjät olivat naamioituneita, joten heidän tunnistamisensa on vaikeaa.
Salisin italialainen asianajaja Eugenio Losco <a href="https://www.ilmessaggero.it/en/victory_and_challenges_ilaria_salis_elected_as_mep_amidst_legal_battles-8172183.html">kertoo</a> Il Messaggero -lehdelle pitävänsä lähes varmana sitä, että Salis tulee vapautumaan tutkintavankeudesta, kunhan hänen meppipaikkansa on virallisesti vahvistettu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita syytteestä vapautumista. Unkarilainen tuomioistuin voi vaatia EU-parlamentilta syytesuojan purkamista, jolloin oikeudenkäynti pääsisi jatkumaan.
Salisin unkarilainen puolustusasianajaja György Magyar pitää syytteitä täysin suhteettomina. Hänen <a href="https://www.ft.com/content/641000dd-a861-4021-b1f4-cc3415615fbe">mukaansa</a> Salis ja hänen toverinsa &#8221;ottivat ideologisesti kantaa&#8221;. Hän pitää tekoa &#8221;kansalaistottelemattomuutena&#8221;, ei järjestäytyneenä väkivaltana.
Euroopan laajuinen monikansallinen väkivaltaverkosto
Kuten Suomen Uutiset aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/saksalaisten-vasemmistoradikaalien-toiminta-saa-yha-rajumpia-muotoja-iskujen-kohteena-afd-ja-kaikki-natseilta-nayttavat/">kertoi</a>, suurin osa Budapestin vasarahyökkäyksiin osallistuneista äärivasemmistolaisista oli saksalaisia. Mukana oli myös ainakin unkarilainen ja italialainen nainen. Väkivaltavasemmistolla on siis monikansallinen verkosto, joka kykenee koordinoituihin väkivallantekoihin Euroopan eri maissa.
Osalla Budapestin iskuihin osallistuneista saksalaisista vasemmistoradikaaleista on yhteyksiä erittäin väkivaltaiseen dresdeniläiseen äärivasemmistolaiseen poliittiseen rikollisjärjestöön, jonka johtajana toiminut opiskelija Lina E. tuomittiin viime kesänä ruumiinvamman tuottamisista, nöyryyttämisestä ja varkauksista viiden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen.
Äärivasemmistolainen ryhmä oli muun muassa pahoinpidellyt erään katutöitä tehneen miehen, koska hänen pipossaan oli ryhmän mielestä äärioikeistolaisuudesta todistava Thor Steinar -logo. Ryhmä teki hyökkäyksiä myös oikeistolaisten kantapaikkana pitämäänsä ravintolaan pahoinpidellen omistajia ja asiakkaita sekä tuhoten ravintolan sisustusta ja asiakkaiden autoja.

Poliittisesta väkivallasta epäilty italialainen vasemmistoaktivisti valittiin europarlamenttiin äänivyöryllä

Euroopan parlamentin jäsen ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) kommentoi Yle Svenskan <a href="https://svenska.yle.fi/a/7-10058070">haastattelussa</a> muiden puolueiden kauhistelua ECR-ryhmästä, johon perussuomalaiset kuuluu. Esimerkiksi RKP on jo ennen vaaleja sulkenut pois yhteistyön ECR-ryhmän kanssa, vaikka Suomessa puolue on hallituksessa perussuomalaisten kanssa.

Pirkko Ruohonen-Lerner kummastelee näitä kommentteja ja arvioi, että kysymys on vaalipuheista.
– En ole koskaan ennen kuullut, että joku sulkisi yhteistyön pois jo etukäteen. Itse olen valmis tekemään asiapohjaista yhteistyötä kaikkien meppien kanssa, myös demareiden ja RKP:n kanssa. Qatargaten kaltaisissa korruptiotapauksissa olen valmis tekemään yhteistyötä jopa laitavasemmiston kanssa, jos he haluavat kitkeä korruptiota päätöksenteossa.
ECR-ryhmä ei ole laitaoikeistoa
Ruohonen-Lerner on toiminut meppinä ECR-ryhmässä yhteensä viiden vuoden ajan kahden parlamenttikauden aikana. Kysyttäessä, kuuluuko ECR-ryhmä laitaoikeistoon, Ruohonen-Lernerin vastaus on selvä.
– Ei todellakaan. Kyse on siitä, että vasemmistoliberaalit yrittävät luoda vastakkainasettelua ja leimata meidät valheilla. He yrittävät nostaa omaa kannatustaan ​​mustamaalaamalla muita. Se on vaalipropagandaa.
ECR on brittikonservatiivien johdolla 2009 perustettu ryhmä, jonka periaatteet nojaavat samana vuonna annettuun Prahan julistukseen, joka on yhä voimassa. ECR on keskustaoikeistolainen eurooppalaisten konservatiivien ja reformistien ryhmä.
– ECR korostaa kansallista päätöksentekovaltaa ja vastustaa EU:n toimivallan lisäämistä ja sen kehittämistä liittovaltioksi. Tämä on kaikessa sen toiminnassa keskeistä. On kestämätöntä väittää, että tämä tekisi siitä laitaoikeistolaisen ryhmän.
Fideszille ei
Unkarin pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolue on ilmoittanut halukkuudestaan liittyä ECR-ryhmään. Ruohonen-Lernerin kanta Fideszin ryhmään liittymiseen on selvä.
– Vastustamme Fideszin liittymistä ECR:ään.
Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät muodostetaan uudelleen vaalien jälkeen. Niiden kokoonpano riippuu vaalien tuloksesta. Europarlamenttivaalien varsinainen vaalipäivä on tuleva sunnuntai 9. kesäkuuta.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Ruohonen-Lerner pitää ECR-ryhmän leimaamista laitaoikeistoksi vasemmiston vaalipropagandana: ”Vasemmistoliberaalit yrittävät luoda vastakkainasettelua ja leimata meidät valheilla”

Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt Pirkko Ruohonen-Lernerin sekä Mika Niikon ehdokkaiksi eurovaaleihin. Helsinkiläinen Ruohonen-Lerner työskentelee parhaillaan meppinä Euroopan parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-2019 ja uudestaan vuodesta 2023 alkaen. Sitä ennen hän toimi kansanedustajana vuodesta 2007 alkaen. Vantaalta kotoisin oleva Mika Niikko toimi kansanedustajana vuosina 2011-2023. Nykyisin hän työskentelee yrittäjänä ja useissa luottamustehtävissä.

<h4><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ruohonen-lerner.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115502" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ruohonen-lerner.png" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ruohonen-lerner.png 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ruohonen-lerner-300x150.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ruohonen-lerner-768x384.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ruohonen-lerner-940x470.png 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ruohonen-lerner-640x320.png 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ruohonen-lerner-100x50.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ruohonen-lerner-60x30.png 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a></h4>
<h4>Pirkko Ruohonen-Lerner</h4>
Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) hakee jatkokautta Euroopan parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-19 ja uudestaan keväästä 2023 alkaen. Aiemmin Ruohonen-Lerner on toiminut kansanedustajana 2007-2015. Ennen poliittista uraansa hän työskenteli muun muassa useita vuosia toimittajana, tilitoimistoyrittäjänä ja verohallinnossa.
Veronkierron kitkemistä ja korruption torjuntaa
Ensimmäisellä meppikaudellaan Ruohonen-Lernerin päätyö oli veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen. Tätä työtä hän teki neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana ja TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.
Kuluneella kaudella Ruohonen-Lerner on osallistunut työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan EMPLin ja talousarvion valvontavaliokunnan CONTin työhön. Hän oli mukana myös ING2-erityisvaliokunnassa, joka käsitteli vihamielisten ulkomaisten toimijoiden, erityisesti Venäjän ja Kiinan, pyrkimyksiä sekaantua demokraattisiin prosesseihin EU:ssa.
Qatargate-korruptioskandaalin seurauksena ING2-valiokunnan toimialaa laajennettiin myös tekemään suosituksia avoimuutta, lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja korruption torjuntaa koskevien Euroopan parlamentin sääntöjen uudistamiseksi.
Aktiivisimpia suomalaismeppejä
Parlamentin jokaisessa täysistunnossa äänestetään useista kymmenistä asiakokonaisuuksista. Vuoden aikana mepit äänestävät täysistunnoissa noin 6 000 kertaa. Tämän lisäksi mepit äänestävät tuhansia kertoja omissa valiokunnissaan.
Äänestettävät asiat vaihtelevat suurista pieniin, esimerkiksi ympäristö-, talous- ja turvallisuusasioista rautatieliikenteen tilastoihin. Pieneltä vaikuttava asia voi olla toiselle suuri ja tärkeä. Toisinaan äänestykset ovat todella täpäriä ja eroa saattaa olla yksikin ääni.
– Täysistunnossa jokainen napinpainallus on merkityksellinen. Siksi jokaiseen asiaan on paneuduttava.
Kuluneen vuoden aikana Ruohonen-Lerner on pitänyt täysistunnoissa 26 puheenvuoroa, joka on kaikista suomalaismepeistä kolmanneksi eniten. Kirjallisia kysymyksiä hän on jättänyt samoin kolmanneksi eniten eli 8 kpl. assistEU.eu-sivuston kokoamien tietojen mukaan hän on osallistunut täysistuntoihin 100-prosenttisesti ja äänestyksiin 96-prosenttisesti. Nämä lukemat ovat korkeimmat kaikista suomalaismepeistä.
– Usein sanotaan, että mepit eivät Euroopan parlamentissa edusta kotimaataan vaan poliittista ryhmäänsä. Itselleni on kuitenkin kaikissa äänestyspäätöksissä tärkeintä nimenomaan Suomen kansallinen etu.
Kohti parempaa EU:ta
Ruohonen-Lernerin mukaan EU:n sisämarkkinat tarjoavat Suomelle tärkeitä mahdollisuuksia kaupankäynnissä. Lisäksi EU:n yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen aloilla voi vahvistaa Suomen turvallisuutta erityisesti tänä aikana, kun Venäjä käy kolmatta vuotta brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.
– EU:n sääntely menee usein liiallisuuksiin. Viime vuosien aikana EU:ssa on laadittu äärimmäisen kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä, jonka vaikutukset Suomelle ovat mittavat ja täysin kohtuuttomat. Esimerkkinä tästä on paljon puhuttu ennallistamisasetus, jonka etenemisen Suomen hallitus onneksi pysäytti neuvostossa Hollannin, Italian, Puolan, Unkarin ja Ruotsin kanssa.
EU:n perusongelmana Ruohonen-Lerner pitää sitä, että se ei halua pysyä toimivaltuuksissaan vaan jatkuvasti on haalimassa päätösvaltaa jäsenvaltioilta. Kansallisen päätösvallan asteittainen valuminen Brysseliin on todellinen uhka Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta. Lisäksi talous- ja rahaliittoon kuuluminen rajoittaa hänen mukaansa mahdollisuuksiamme reagoida taloushaasteisiimme.
– Itselleni on erittäin tärkeää, että päätöksenteko pysyy mahdollisimman pitkälti kansallisissa käsissä, lähellä kansalaista. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan sektorille.
Kansalliskonservatiivit nosteessa
Tulevat vaalit tulevat olemaan erittäin merkittävät. Ennakkoasetelmat lupaavat erittäin vahvaa tulosta niille voimille, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:n syvenevään integraatioon ja toimivallan siirtoon Euroopan unionille.
Perussuomalaiset kuuluvat Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -nimiseen kansalliskonservatiiviseen ryhmään, jolle povataan hyvää tulosta vaaleissa.
Jokainen ECR-meppi on sitoutunut ns. Prahan julistukseen, jossa määritellään ryhmän perusperiaatteet. Kaikki ryhmän valtuuskunnat pitävät tärkeinä kansallisvaltion suvereenisuutta ja vastustavat EU:n kehittämistä liittovaltion suuntaan. Hyvien USA- ja Nato-suhteiden korostaminen ja hallittu maahanmuutto ovat tärkeitä yhteisiä teemoja. Ukrainan tukemisen suhteen ryhmä on myös yksimielinen. Myös mm. vapaa yrittäjyys, vapaa ja reilu kilpailu, yksilönvapaus, kestävä ja puhdas energiahuolto ja perheen merkitys yhteiskunnan kulmakivenä ovat jaettuja arvoja.
– Näissä vaaleissa on ensimmäistä kertaa todellinen mahdollisuus lyödä parlamentin perinteinen vasemmistoliberaalien ja sosialistien valta-asetelma. Tähän tarvitaan jokaisen ääntä.
<hr />
<h4><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/niikko.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115501" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/niikko.png" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/niikko.png 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/niikko-300x150.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/niikko-768x384.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/niikko-940x470.png 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/niikko-640x320.png 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/niikko-100x50.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/niikko-60x30.png 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a></h4>
<h4>Mika Niikko</h4>
Olen Mika Niikko. Omaan vahvan kokemuksen ulkopolitiikassa. Vuosien aktiivisen eduskuntatyön tuloksena olen saanut luotua hyvät kansainväliset suhteet ja haluan antaa panokseni Isänmaan hyödyksi Euroopan parlamentissa.
Suomen pitää seistä lujasti omalla pohjalla eikä liiaksi luottaa vieraan apuun. Omavarainen ja aidosti itsenäinen Suomi pärjää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on puolustaa Suomen suvereniteettia, jota EU kaventaa toistuvasti sääntelyä lisäämällä. Isänmaallinen Euroedustaja ei hyväksy liittovaltiokehitystä, yhteisiä velkoja, tukipaketteja ja vielä vähemmän tulonsiirtounionia. Suomen kansallinen etu, turvallisuus ja elämäntapa tulee laitaa edelle kaikissa päätöksissä. Siten on luonnollista, ettei myöskään turvapaikanhakijoiden automaattista jakamista maiden kesken voi hyväksyä saati polttomoottorilla toimivien ajoneuvojen kieltoa.
Nykyisin toimin yrittäjänä ja olen varakansanedustaja. kahdentoista vuoden aikana toimiessani kansanedustajana tartuin rohkeasti asioihin. Omaan hyvät vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot, jotka ovat välttämätöntä kansainvälisessä politiikassa toimiessa. Muutoin vaikuttamistyö jää helposti julkisuudessa huuteluksi, mikä ei johda muutoksiin, jotka Suomen hyväksi ovat välttämättömiä.
Ulkopolitiikan saralta olen toiminut kolme vuotta Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana sekä EU asioita vastaavan Suuren valiokunnan jäsenenä reilu neljä vuotta. Muita merkittäviä kansainvälisiä ulkosuhteita käsittävää työtä olen tehnyt mm. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä, Parlamenttienvälisen liiton IPU, Suomen ryhmän johtokunnassa sekä Kansainvälisten asiain foorumin jäsenenä.
Meppinä tulisisin jatkamaan samalla linjalla ajamalla tiukkoja Venäjä-pakotteita niin kauan, kunnes Venäjä vetäytyy Ukrainasta. Suomessa sijaitsee EU:n pisin ulkoraja suhteessa Venäjään ja sen vahvistamiseen tulee EU:n osallistua nykyistä vahvemmin. Myös siirtolaisten välineellistämisen estäminen toteutuu tiukalla maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikalla. Euroopan paras ennaltaehkäisevä toimi islamisoitumisen ehkäisemiseksi on kristillisten arvojen ja ihmiskuvan pohjalta tehtävä työ.
Omavaraisuutta vahvistamalla pääsemme irti Kiina-riippuvuudesta, samoin kuin pääsimme lyhyessä ajassa eroon Venäjän energiariippuvuudesta. Eritoten energia, ruoka-, lääke- ja lannoitetuotantoa, kuten myös puolustusteollisuutta tulee vahvistaa. Energian edullisuus on avainasemassa EU:n kilpailukyvylle sekä työllisyyteen. Näillä teemoilla työskentelen Brysselissä Suomen hyväksi mikäli äänestäjä tähän arvokkaaseen tehtävään valtakirjan luovuttaa.
“Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Augustin Ehrensvärd Suomenlinnan perustajan sanat Suomelle
<hr />
Nimettyjä PS-eurovaaliehdokkaita on nyt kuusitoista. Aiemmin nimetyt ehdokkaat ovat Sanna Antikainen, Johanna Ekman, Vilhelm Junnila, Kaisa Garedew, Simo Grönroos, Joonas Kiviranta, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mauri Peltokangas, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.

Pirkko Ruohonen-Lerner ja Mika Niikko perussuomalaisten ehdokkaiksi eurovaaleissa

Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt lisää ehdokkaita kevään europarlamenttivaaleihin. Ehdokkaiksi valittiin Kaisa Garedew Jyväskylästä, Simo Grönroos Espoosta, Joonas Kiviranta Tampereelta ja Johanna Ekman Orimattilasta.

Kaisa Garedew on kansanedustaja Keski-Suomen vaalipiiristä. Simo Grönroos toimii ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajana ja on entinen puoluesihteeri. Joonas Kiviranta on tekniikan lisensiaatti ja kaupunginvaltuutettu. Johanna Ekman toimii maakuntahallituksen jäsenenä Päijät-Hämeessä.
Ehdokkaiksi hakeutuneita ennätysmäärä
Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää uskoo, että kiinnostus eurovaaleja kohtaan näkyy tunkuna listalle.
&#8211; Ehdokkaiksi hakeutuneita on varmaan jonkinlainen ennätysmäärä. Uskon sen kielivän siitä, että suomalaiset tuntevat turhautumista jatkuvasta sääntelystä ja Suomelle haitallisista päätöksistä, mitä EU:sta tulee. Halutaan vaikuttaa myös kansainvälisellä tasolla, koska se on pakko, Vuorenpää arvioi.
<h4>Kaisa Garedew: Suomen kansallinen etu kaiken edelle</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/kaisagaredew.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115092" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/kaisagaredew.jpg" alt="" width="100%" /></a>
Olen perheenäiti, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Keski-Suomesta, esittelee itsensä Kaisa Garedew.
&#8211; Eduskunnan talousvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä olen nähnyt millaisia esityksiä Euroopan unionista tulee, ja olen huolissani unionin vaikutusvallasta Suomen lainsäädäntöön sekä vaikutuksista kansantalouteemme.
&#8211; Minulle tärkeintä ovat kristilliset arvot, suomalaisten perheiden hyvinvointi sekä itsenäinen isänmaa.
&#8211; Euroopan parlamentista on kasvamassa yhä kalliimpi ja hallitsevampi koneisto. Sen tavoitteena on yhä tiukempi kontrolli yhä yksityiskohtaisemmista asioista, mikä kaventaa kansallista päätösvaltaa ja kansalaisen yksityisyyttä. Liittovaltiokehitykselle on laitettava jyrkkä stoppi.
Garedewin mielestä EU:n tulee pitää kyntensä erossa Suomen metsistä ja teollisuudesta.
&#8211; Suomella tulee säilyä itsenäinen päätäntävalta omista asioistamme, kuten siitä miten asumme ja liikumme. Suomen tulisi saada pohjoisen sijaintinsa, pitkien välimatkojen ja kylmien olosuhteiden takia reiluja helpotuksia, tukia ja erivapauksia suhteessa Manner-Euroopan maihin. Koko maapallon pelastaminen ja hiilineutraalisuustavoitteet tulisi heittää romukoppaan. Ei Suomi, eikä edes Eurooppa, pysty pelastamaan maapalloa, vaikka kuinka hankaloittaisi kansalaistensa elämää yhä tiukemmilla hiilidioksidisäännöillä ja maksuilla.
&#8211; Eurojäsenyys on Suomelle taloudellinen haitta. En hyväksy yhteistä velanottoa. Jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan. Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta. Ylikireä EU-sääntely tappaa kilpailukyvyn, tuo lisää byrokratiaa ja käy kalliiksi.
&#8211; Hybridivaikuttaminen on nykytodellisuutta, jota ei tunnettu pakolaissopimuksia solmittaessa. Turvapaikkahakemusten vastaanottaminen on voitava keskeyttää kokonaan, mikäli sen taustalla on vieraan valtion vaikuttamisyritys.
Garedew kannattaa turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuolelle turvalliseen kolmanteen maahan.
&#8211; Islam on nähtävä uhkana koko Euroopalle, ja sen vaatimat muutokset yhteiskuntiimme on estettävä. En kannata EU:n yhteistä työperäisen maahanmuuton edistämistä unionin ulkopuolisista maista.
&#8211; Tiukkoja Venäjä-pakotteita tulee jatkaa, ja Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat on käytettävä Ukrainan tukemiseen.
&#8211; Uudenlainen isänmaallinen ja konservatiivinen Eurooppa voi olla mahdollinen. Se vaatii määrätietoisempaa ennakkovaikuttamista ja yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. On oltava tarvittaessa valmis äänestämään enemmistön kantaa vastaan sekä käyttämään veto-oikeutta.
Garedew sanoo, että jos EU:n kehityssuuntaa ei saada muuttumaan radikaalisti, ero EU:sta voi tulevaisuudessa tulla ajankohtaisemmaksi.
&#8211; Tätä ennakoiden tulisi kehittää eurosta eroamiseen sekä yhteismarkkinoille pääsyyn liittyviä menettelytapoja.
&#8211; Suomi tarvitsee kansallisvaltiokeskeisen puolustajan tulevalle EU-parlamenttikaudelle. Nyt on aika puolustaa rohkeasti Suomea ja laittaa Suomen kansallinen etu, suomalaisten turvallisuus ja elinolot kaiken muun edelle.
<h4>Simo Grönroos: Ehdoton ei turvapaikanhakijoiden ”taakanjaolle”</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115093" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos.jpg" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-768x384.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-940x470.jpg 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-640x320.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos on 40-vuotias kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Espoosta.
&#8211; Johdan työkseni ajatuspajaa, joka tuottaa tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Olen toiminut aiemmin mm. puoluesihteerinä ja puolueen nuorisojärjestön pääsihteerinä. Koulutukseltani olen filosofian tohtori historian alalta.
Grönroos sanoo olevansa ehdolla, koska EU-politiikka tarvitsee täyskäännöksen kansalliseen suuntaan.
&#8211; Ehdoton ei turvapaikanhakijoiden ”taakanjaolle” – siirtolaisvirtojen torjumiseksi humanitaarinen maahanmuutto muista maanosista Eurooppaan tulee lopettaa kokonaan. Turvapaikanhakijat tulee käännyttää ns. Ruanda-mallin mukaisesti Euroopan ulkopuolelle, jonne he myös jäävät nauttimaan mahdollisesta turvapaikasta.
&#8211; Suomi ei voi olla ikuisesti maksumies tukipaketeissa, joilla rahoitetaan huonosti asiansa hoitavien jäsenmaiden toiminta – kaupankäynnin ei pitäisi edellyttää maiden välisiä tulonsiirtoja. Suomi ei voi katsoa sivusta liittovaltiokehitystä, jossa Bryssel kaventaa jatkuvasti kansallista päätäntävaltaa päätöksillä, jotka puuttuvat milloin pullonkorkkeihin ja milloin metsänhoitoon.
Grönroosin mielestä EU-jäsenyyden ei pitäisi olla Suomelle itsetarkoitus, vaan keino edistää kaupankäyntiä ja kansainvälistä yhteistyötä.
&#8211; Äänestämällä minua saat edustajaksesi pitkän linjan perussuomalaisen, joka puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja tietää, mitä maahanmuutolle tulee tehdä – laitetaan yhdessä Euroopalle rajat!
<h4>Johanna Ekman: Turvallinen ja menestyvä Suomi on myös EU:n etu</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115124" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3.png" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3.png 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-300x150.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-768x384.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-940x470.png 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-640x320.png 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-100x50.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-60x30.png 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
Suomi tarvitsee EU:ssa puolustajakseen isänmaallisen kielitaitoisen verkostoitujan, joka osaa tuoda Suomen erityispiirteitä eri tahojen tietoisuuteen, siksi lähdin mukaan ehdolle europarlamenttivaaleihin”, kertoo orimattilalainen Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsen ja CPMR:n Itämerikomission liikennetyöryhmään kuuluva Johanna Ekman.
&#8211; Olemme erityisasemassa maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Turvallisuusympäristömme on muuttunut niin Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan, NATO-jäsenyytemme kuin Venäjän huolestuttavan kehityksen myötä.
&#8211; Vahvalla yhteistyöllä yhteisten kansallisten intressiemme eteen voimme saada EU:n sisällä alueelliset tarpeemme kuulluksi ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, kuten myös etsimällä yhteisiä kansainvälisiä intressejä muiden jäsenmaiden kanssa. EU:ssa ennakkovaikuttaminen ja asioiden aktiivinen seuranta aina valmistelusta toimeenpanoon on erityisen tärkeää, jotta saamme kantamme kuulluksi ja ymmärretyksi esimerkiksi liikenteeseen, turvallisuuteen, talouteen, ilmastoon, energiaan, maa- ja metsätalouteen ja ruuantuotannon liittyvissä kysymyksissä, että saisimme tämän jättiläisen sisällä äänemme kuuluviin meille tärkeissä hankkeissa sekä torpattua meille epäedulliset hankkeet ajoissa ennen kuin ne etenevät valmistelu- ja päätäntäprosesseissa.
Ekmanin mielestä Suomen täytyy muuttua nettomaksajasta EU:n aktiiviseksi toimijaksi.
&#8211; Meidän tulee saada omat erityispiirteemme kuulluksi EU:ssa. Esimerkiksi pohjoinen sijaintimme Itämeren perukoilla, pitkät välimatkat, riippuvuutemme merikuljetuksista, pitkä raja Venäjän kanssa asettavat omat haasteensa toimintaympäristöllemme. 
Aktiivisen EU-politiikan myötä meidän on mahdollista saada rahoitusta esimerkiksi kriittiseksi katsottaviin infrastuktuurihankkeisiin, rajaturvallisuuteen tai sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvissä hankkeissa. Tähän vaikuttaa etenkin muuttunut geopoliittinen tilanteemme niin Suomessa kuin Itämeren vaikutusalueella.
&#8211; Tarvitsemme kriittistä edunvalvontaa. EU:n kehitys kohti liittovaltiota on huolestuttavaa Suomen kannalta. Meidän tulee pystyä päättämään kansallisomaisuudestamme. Tulevaisuudessa puhdas vesi ja ruoka, metsävarat ja vastuullinen kaivostoiminta tuovat meille kilpailuetua ja ovat mahdollistamassa pärjäämistämme, kunhan saamme ne pidettyä riittävästi omissa käsissämme.
&#8211; Haluan antaa tähän työhön oman panokseni ja olla rakentamassa taloudellisesti vahvempaa, turvallista ja hyvinvoivaa Suomea. Helppoa vaikuttaminen EU-tasolla ei ole, muttei mahdotonta: tarvitsemme onnistuaksemme aktiivisia, yhteistyökykyisiä ja kansallista etuamme ajavia edustajia.
<h4>Joonas Kiviranta: Kohti innovaatioita ja talouskasvua</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115095" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta.jpg" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-768x384.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-940x470.jpg 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-640x320.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
Joonas Kiviranta on 32-vuotias tekniikan lisensiaatti ja kaupunginvaltuutettu Tampereelta.
&#8211; Yksi vahvuuksistani on laaja kielitaito sekä kokemus monikulttuurisista ympäristöistä, sillä olen asunut USA:ssa, Saksassa, 
ja Ruotsissa yhteensä yli 10 vuotta. Näiden maiden kielten lisäksi osaan jonkin verran ranskaa ja hollantia, joten voisin kommunikoida Suomen näkökantoja monipuolisesti laajalle yleisölle.
&#8211; Haluaisin myös tarjota tekniikan ja tieteen osaamistani käyttöön EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehittämisessä. Jos emme onnistu tuottamaan edullista ja luotettavaa energiaa, on vaarana teollisten työpaikkojen kiihtyvä katoaminen Euroopasta, talouden stagnaatio ja kansalaisten ostovoiman heikentyminen. Samaan aikaan kasvihuonepäästöjäkin pitäisi vähentää. EU on etenkin aiemmin syrjinyt ydinvoimaa, jolloin se on sulkenut pois yhden äärimmäisen potentiaalisen keinon pois. Tällaiseen tiedevastaisuuteen meillä ei ole varaa, kun yritämme löytää hankalaan yhtälöön vastauksia, vaan ongelmia tulee ratkaista teknologianeutraalisti sekä realistisia tavoitteita asettaen.
Kiviranta kertoo arvostavansa EU:n neljää vapautta ja kannattavansa Suomen EU-jäsenyyttä.
&#8211; EU on kuitenkin ajautunut alati kasvavan byrokratian ja keskushallinnon tielle. EU:n identiteetin tuleekin muuttua regulaation suurvallasta kohti innovaatioiden ja talouskasvun suurvaltaa.
<hr />
Nimettyjä PS-eurovaaliehdokkaita on nyt neljätoista. Aiemmin nimetyt ehdokkaat ovat Sanna Antikainen, Vilhelm Junnila, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mauri Peltokangas, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Perussuomalainen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner piti avauspuheenvuoron Helsingissä järjestetyssä ECR-ryhmän kokouksessa. &#8211; ECR-kokous on viimeksi järjestetty Suomessa noin kymmenen vuotta sitten. Ehkä jotkut teistä olivat silloin paikalla. Kuinka moni on Helsingissä ensimmäistä kertaa? Ruohonen-Lerner kysyi toivotettuaan kokousvieraat tervetulleiksi Helsinkiin.

ECR-ryhmän kokouksessa järjestetään neljä keskustelupaneelia, joihin on saatu arvovaltaisia puhujavieraita. Keskiviikkona kuullaan alustuksia Suomelle erityisen tärkeästä metsäpolitiikasta, ydinvoimasta ja pienydinvoimasta sekä EU:n tulevaisuudesta, perussopimusten uudistamisesta ja EU:n mahdollisesta laajentumisesta.
&#8211; Huomenna keskustelemme arvaamattoman itänaapurin kanssa elämisestä, turvallisuustilanteesta EU:n pisimmällä, 1 340 kilometrin mittaisella itärajalla ja tarpeesta nostaa puolustuskapasiteettia aikana, jolloin Venäjä käy brutaalia hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan jo kolmatta vuotta. On tärkeää, että vankkumaton tukemme Ukrainalle ja sen kansalle jatkuu vahvana, kertoi europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner.
&#8211; Vierailemme myös Suomen parlamentissa eli eduskunnassa, jossa meidät ottaa vastaan puhemies Jussi Halla-aho, jonka osa teistä tuntee viime kaudelta hänen ollessaan meppinä ECR-ryhmässä. Vierailemme myös Merihaan väestönsuojassa, jossa tutustumme väestönsuojeluun Helsingissä sekä kuulemme kaupunkien roolista osana Suomen kokonaisvarautumista.
Järkeä ilmastopolitiikkaan ja maahanmuuttoon
ECR-ryhmän kokous pidetään Helsingissä, kun europarlamenttivaaleihin on enää kolme kuukautta aikaa. Jos ennusteisiin on uskominen, tulee ECR-ryhmä pärjäämään hyvin. Myös perussuomalaiset puolueena on nosteessa. Presidentinvaaleissa perussuomalaisten ehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, sai historiallisen hyvän 19 prosentin kannatuksen.
&#8211; Kansalaiset luottavat meihin. On tärkeää, että jatkamme samalla järkilinjalla kuin tähän asti ja pidämme kiinni Prahan julistuksen periaatteista. Ukrainan tukea on jatkettava, ilmastopolitiikkaa on järkevöitettävä, maahanmuuttoa on hallittava. Meidän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava pyrkimyksiä kehittää EU:sta liittovaltio tai supervalta. Tässä on avaimet hyvään vaalitulokseen.
&#8211; Haluan vielä kerran toivottaa teidät tervetulleeksi Helsinkiin. Toivottavasti kokousmatkan ohjelma on teille antoisa, Ruohonen-Lerner sanoi ennen kuin antoi puheenvuoron perussuomalaisen puolueen puheenjohtajalle, Suomen varapääministeri ja valtiovarainministeri Riikka Purralle.
<iframe loading="lazy" title="ECR-ryhmä Suomessa - Purra, Ruohonen-Lerner, Legutko puhuvat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/LD0drHjKX_g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Ruohonen-Lerner: ECR-ryhmän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava EU:n liittovaltiokehitystä – ”Kansalaiset luottavat meihin”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja metsästäjä Ari Koponen on huolissan afrikkalaisen sikaruton leviämisestä suomalaisille tuotantotiloille.

Villisikatyöryhmä jätti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (kd.) mietinnön, jossa villisikakannan puolittamista suositellaan keskipitkällä aikavälillä. Välittömät kustannukset olisivat 50 miljoonaa, jos sikarutto leviäisi villisikojen kautta tuotantotiloille.
&#8211; Villisikakanta tulee saada alas nopeasti ja metsästystä on tehostettava. Tulokaslaji villisika ei Suomen luontoon kuulu, Ari Koponen painottaa.
Lämpötähtäimet sallittava poikkeuksetta
Metsästäjäkansanedustaja Koposen mielestä villisian metsästys lämpötähtäimillä tulee sallia ilman poikkeuslupia. Koponen näkee tämän yhtenä toimena sääntelyn helpottamiseksi ja kannan tehokkaaksi pienentämiseksi.
&#8211; Lämpötähtäimet ovat ainoa keino saada kanta alas nopeasti. Villisiat lisääntyvät nopeasti, joten tehokkuutta vaaditaan. Kannanhoidolliseen metsästykseen tarvitaan järki myös EU-tasolta, ja siksi olen ehdolla europarlamenttiin, Koponen lisää.
&nbsp;

Afrikkalainen sikarutto uhkaa suomalaisia tuotantotiloja – Koponen: Villisikakanta saatava alas ja nopeasti

Ensi vuonna kesän kynnyksellä EU-politiikassa saattavat puhaltaa melkoiset muutosten tuulet. Tämä tosin voi tulla melkoisena yllätyksenä eliitille. Maahanmuuttokriittiset ja kansallismieliset puolueet ovat jo menestyneet kansallisissa vaaleissa ja ne saattavat kahmaista uusista mepeistä jopa neljänneksen. 

Eteläisimmän Suomen kokoiseen Hollantiin saapui viime vuonna 400 000 erityyppistä maahanmuuttajaa sekä lyhyemmän ajan maassa viipyvää opiskelijaa. Parlamenttivaalit <a href="https://stage.sudev.fi/eun-pahin-painajainen-voitti-hollannin-vaalit-maahanmuuttokriittinen-valtavirta-vahvistuu-euroopassa/">voittikin</a> marraskuussa heittämällä Geert Wildersin maahanmuutto- ja islamkriittinen Vapauspuolue PVV.
Vaalitulos oli yllätys perinteiselle medialle muttei välttämättä äänestäjille, saatikka Wildersille itselleen, ”<a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-12781311/Dutch-far-Right-populist-Geert-Wilders-enjoys-clear-lead-exit-poll-voting-stations-close-knife-edge-election-Netherlands-right-wing-sweep-power.html">Hollannin Trumpille</a>”. Äänestäjien ja vaalivoittajan mielestä Alankomaihin ei mahdu enää tulijoita, ”Hollanti on täynnä”.
Eurooppa on täynnä
Hallitsematon maahanmuutto oli Hollannin vaalien keskeinen kysymys, sillä Eurooppaan on tulossa enemmän laittomia siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita kuin kuunaan kriisivuosien 2015–2016 jälkeen.
Välimeren on ylittänyt tänä vuonna tähän mennessä 200 000 vailla tarvittavia matkustusasiakirjoja ollutta siirtolaista ja heistä suurin osa on rantautunut Italiaan. Eurooppaan <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uusi-pakolaiskriisi-yli-miljoona-ihmista-saattaa-hakea-tana-vuonna-turvapaikkaa-euroopasta/8799436">saapunee</a> vuoden 2023 aikana yli miljoona turvapaikanhakijaa. Eurooppa alkaa olla täynnä.
Seurauksena vastaanottokeskukset täyttyvät, rajalla on <a href="https://stage.sudev.fi/valiaikainen-rajavalvonta-puolitti-saksaan-tulevien-luvattomien-tulijoiden-maaran/">tarkastuspisteitä</a> Saksassa, palestiinalaisten ja israelilaisten puolustajat ottavat yhteen lähes joka maassa ja Viktor Orbán <a href="https://www.foxnews.com/world/hungary-pm-rips-western-european-immigration-policies-says-he-doesnt-want-mini-gazas-budapest">varoittaa</a> uusien mini-Gaza-ghettojen synnystä. Ruotsissa ammutaan ja räjäytetään, Ranskassa ja Irlannissa heiluvat veitset.
Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Ukrainasta on siirtynyt muualle Eurooppaan nelisen miljoonaa tilapäisen suojelun tarpeessa olevaa ihmistä. Ihmisten mieliä jäytää kasvava huoli omasta toimeentulosta sekä turvallisuudesta kautta koko mantereen.
Europarlamentti uusiksi
Maahanmuuttokriittisyys on yhä näkyvämmin valtavirtaa koko Euroopassa. Giorgia Melonin Italian veljet voitti vaalit runsas vuosi sitten. Ranskassa Marie Le Penin Kansallinen rintama on gallupeissa edelleen kakkonen, kuten nykyään myös AfD Saksassa.
Ensi vuonna kesäkuun alussa pidetään europarlamenttivaalit ja kansallismieliset puolueet lähtevät niihin paremmista asemista kuin koskaan aiemmin. <a href="https://www.foederalist.eu/p/europawahl-umfragen.html">Ennusteen</a> mukaan maahanmuuttokriittiset puolueet voisivat saada jopa neljänneksen paikoista parlamentissa.
– Euroopan identiteettiin, arvoihimme ja maanosan turvallisuuteen liittyvät kysymykset koetaan äänestäjien keskuudessa yhä tärkeämmiksi. Ja se tarkoittaa myötätuulta oikeiston ääripuolueille, <a href="https://www.svd.se/a/5BaW61/flyktingdebatt-i-nederlanderna-vantas-eka-genom-europa">toteaa</a> Chatham House-ajatuspajan tutkija Hans Kundnani Svenska Dagbladetissa.

Kevään EU-vaaleissa muhii jättiyllätys – maahanmuuttokriittisyys nousussa kautta Euroopan

Kasvava laillisen ja laittoman maahanmuuton paine ajaa hallituksia vaikeuksiin Euroopassa. Nyt vuorossa oli Hollanti, jossa eräs Euroopan pitkäaikaisimmista pääministereistä joutui luopumaan vallasta. Idealismi ja arki joutuivat sovittamattomaan ristiriitaan.

Hollannin koalitiohallitus kaatui viimein perjantaina kuukausia kestäneisiin sisäisiin erimielisyyksiin. Riita oli kuinka ollakaan <a href="https://www.aljazeera.com/news/2023/7/8/dutch-govt-falls-over-failure-to-agree-on-asylum-seeker-policy">maahanmuutosta</a>; pakolaisista ja heidän perheidensä yhdistämisestä.
Aihe <a href="https://www.euronews.com/2023/07/07/dutch-government-reportedly-collapses-after-failure-to-reach-agreement-on-asylum-measures">jakaa</a> yhä vahvemmin poliittista kenttää kautta koko maanosan ennen ensi kevään europarlamenttivaaleja.
Viimeinen niitti oli kahden hallituspuolueen, etunenässä kristillisdemokraattien (Christen Unie) kieltäytyminen keskustaoikeistolaista VVD-puoluetta edustavan pääministeri Mark Rutten ehdotuksesta, jolla pakolaisperheiden yhdistämissäännöksiä olisi tiukennettu.
&#8211; Maahanmuutto on keskeinen poliittinen ja sosiaalinen kysymys, hän kommentoi maansa tilannetta.
Kompromissi ei kelvannut kristillisille
Vielä perjantaina maanmuuttoministeri Eric van der Burg luonnosteli kompromissia, jonka mukaan käyttöön otettaisiin ”hätäjarru”: pakolaisten vastaanottaminen lopetettaisiin viimeistään silloin, kun koko järjestelmä on romahtamassa.
Ratkaisu ei kelvannut kristillisille, jotka olivat Politicon <a href="https://www.politico.eu/article/dutch-government-pm-mark-rutte-in-crisis-over-asylum-measures">mukaan</a> ”haluttomia särkemään perheitä”. Uudet vaalit pidettäneen marraskuussa.
Turvapaikkaa haki Hollannista viime vuonna 46 000 henkilöä ja tänä vuonna hakemuksia odotetaan kertyvän 70 000. Määrä on korkein sitten kriisivuoden 2015.
Enemmän ongelma kuin ratkaisu
Hollannin pitkäaikaisin pääministeri Rutte on pettynyt, aikoo lopettaa nuorallatanssin, eikä jatka enää politiikassa. Hän on johtanut maata lokakuusta 2010. Rutte aikoo jatkaa sosiaalitieteiden opetusta paikallisessa opinahjossa.
Rutte on viime vuodet <a href="https://www.politico.eu/article/mark-rutte-netherlands-vvd-era-comes-to-an-end-as-he-quits-politics/">nähty</a> Hollannin poliittisessa kentässä ehkä enemmänkin ongelmana kuin ratkaisuna. <a href="https://eenvandaag.avrotros.nl/panels/opiniepanel/alle-uitslagen/item/de-pieken-en-dalen-van-het-vertrouwen-in-mark-rutte-als-premier-zo-keek-het-opiniepanel-13-jaar-lang-naar-hem/">Mielipidetiedustelun</a> perusteella kolme neljästä hollantilaisesta ei halua Rutten jatkavan pääministerinä uudessa hallituksessa.

Kristillisdemokraatit kaatoivat Hollannin hallituksen – maahanmuutto taas keskeinen erimielisyyksien aihe

EU:n vihreän kehityksen ohjelma on saanut osakseen kritiikkiä monilta Euroopan johtavilta poliitikoilta, jotka vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta. Europarlamentin suurin ryhmä EPP uhkaa kaataa kohutun metsien ennallistamisasetuksen. Vihreän lainsäädännön vyöryä halutaan hidastaa ennen ensi vuoden eurovaaleja, jotta äänestäjät eivät hermostuisi.
Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on saanut osakseen kritiikkiä monilta Euroopan johtavilta poliitikoilta. Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, mutta nyt monet pitävät tätä tavoitetta liian kunnianhimoisena.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati puheessaan Pariisissa viime viikolla, että EU:n ympäristölainsäädännössä on pidettävä tauko, jotta yrityksillä on aikaa sopeutua uusiin lakeihin. Myös Italian pääministeri Giorgia Meloni on sanonut EU:n ympäristötavoitteiden vahingoittavan taloutta.
Teollisuusyritysten liitto Orgalimin puheenjohtaja luonnehtii tilanne &#8221;lakiesitysten hyökyaalloksi&#8221;. EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyy kymmeniä erilaisia lakeja, jotka liittyvät talouden eri osa-alueisiin.
Komission puheenjohtaja: Aikataulua harkittava
Nyt jopa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen myöntää, että EU:n on harkittava uudelleen kykyään ottaa käyttöön uusia lakeja, <a href="https://www.ft.com/content/9f36ae94-fc37-43d6-9bf2-57c4079c93d1">kirjoittaa</a> talouslehti Financial Times. Ursula von der Leyen on kuitenkin iloinen tähän asti saavutetuista edistysaskeleista.
Europarlamentin suurimman ryhmän EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber kommentoi von der Leyenin puheita sanomalla, että hänenkin mielestään on hyvä pysähtyä miettimään hiilineutraaliustavoitteen laajuutta ja toteutusaikataulua.
&#8211; Jos ilmasto voittaa mutta muu yhteiskunta häviää, me emme saavuta hiilineutraaliutta, Weber sanoi.
EPP-ryhmä uhkaa kaataa metsien ennallistamisasetuksen
Keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä &#8211; johon myös Ursula von der Leyen kuuluu &#8211; ilmoitti äskettäin aikovansa kaataa kohutun metsien ennallistamisasetusesityksen. Lisäksi EPP haluaa kaataa maataloudessa käytettävien torjunta-aineiden käyttöä leikkaavan asetusesityksen.
&#8211; Ennallistaminen täytyy kaataa, koska se uhkaa vakavasti ruuantuotantoa Euroopassa. Tästä on taisteltu parlamentissa pitkään ja nyt peli täytyy viheltää poikki, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok./ EPP) <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/b9df5bb3-9bbf-45f6-b172-18fc2eda7cb5">kommentoi</a> Maaseudun tulevaisuus -lehdelle.
&#8211; Ennallistamisessa on niin paljon hulluja juttuja, että se saa puolestani kaatua, jollei kokonaisuutta saada muokattua selvästi järkevämpään suuntaan, kommentoi keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen.
Kesän loppuun mennessä selviää, kaatuuko ennallistamisesitys. Kaatuessaan asetus palaisi uudelleen EU-komission valmisteluun, joten vääntö metsien ennallistamisesta tulee jatkumaan.
Eurovaalit tulossa ensi vuonna &#8211; paljon lakeja vaiheessa
Yksi syy siihen, että poliitikot vaativat nyt tuumaustaukoa lainsäädäntöön on se, että seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään vuonna 2024. Sitä ennen olisi hyvä vähän rauhoittaa tilannetta, jotta äänestäjät eivät polta päreitään &#8221;vihreän siirtymän&#8221; kanssa.
Europarlamentissa on tällä hetkellä työn alla melkoinen määrä lakiesityksiä, joista jotkut ovat jo aiheuttaneet kiivasta keskustelua jäsenvaltioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennusten <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230310IPR77228/rakennusten-energiatehokkuus-eu-parlamentti-hyvaksyi-kantansa">energiatehokkuusdirektiivi</a> ja polttomoottoriautojen <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/b4aaad88-bad8-4bfe-b4e0-23948bdde475">myyntikielto</a>, johon Saksa on vaatinut poikkeusta.

europarlamenttivaalit 2024

Poliittisesta väkivallasta epäilty italialainen vasemmistoaktivisti valittiin europarlamenttiin äänivyöryllä

Eurovaaliehdokas Ruohonen-Lerner pitää ECR-ryhmän leimaamista laitaoikeistoksi vasemmiston vaalipropagandana: ”Vasemmistoliberaalit yrittävät luoda vastakkainasettelua ja leimata meidät valheilla”

Pirkko Ruohonen-Lerner ja Mika Niikko perussuomalaisten ehdokkaiksi eurovaaleissa

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Ruohonen-Lerner: ECR-ryhmän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava EU:n liittovaltiokehitystä – ”Kansalaiset luottavat meihin”

Afrikkalainen sikarutto uhkaa suomalaisia tuotantotiloja – Koponen: Villisikakanta saatava alas ja nopeasti

Kevään EU-vaaleissa muhii jättiyllätys – maahanmuuttokriittisyys nousussa kautta Euroopan

Kristillisdemokraatit kaatoivat Hollannin hallituksen – maahanmuutto taas keskeinen erimielisyyksien aihe

EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025