Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Fabio Panetta

Euroalueen 750 miljardin euron tukipaketin ympärillä kuohuu jälleen. EKP:n johtokunnan jäsen, italialainen ekonomisti Fabio Panetta kertoo espanjalaisen El País -lehden haastattelussa tällä hetkellä eduskunnassa käsiteltävänä olevan paketin toimivan jatkossa mahdollisena prototyyppinä tuleville paketeille. 

Lausunto on herättänyt ihmetystä, sillä sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ovat useaan otteeseen korostaneet tukipaketin kertaluonteisuutta.
&#8211; Pääministeri Marin myi elvytyspaketin suomalaisille kertaluonteisena tukena, mutta nyt puhutaan jo uusista paketeista ja eurobondeista. Hallitus romuttaa surutta Suomen budjettisuvereniteetin ja ajaa suomalaiset vuosikymmenien velkavankeuteen samalla kun Etelä-Eurooppa odottaa käsi ojossa seuraavaa tukipakettia. Euroalue on muuttumassa pysyväksi tulonsiirtounioniksi eikä se tunnu haittaavan hallitusta tippaakaan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
Marin vaikenee velkakirjoista
Etenkin Italia ja Ranska suhtautuvat myötämielisesti uusiin tukipaketteihin. Italian pääministeri Mario Draghi on myös tuonut esille yhteiset velkakirjat eli ns. eurobondit. Suomen kanta eurobondeihin on aiemmin ollut kielteinen, mutta pääministeri Marin on pysynyt asiasta hyvin vaitonaisena.
&#8211; Muiden euromaiden johtajat kertovat hyvinkin avoimesti toiveistaan uusia tukipaketteja kohtaan, mutta pääministeri Marin vaikenee asiasta täysin. Onko tavoitteena viedä kansan huomio pois Suomen kannalta huonosta neuvottelutuloksesta? Antikainen kysyy.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien euroalueen elvytyspakettia sekä Suomen kantaa eurobondeihin ja yhteiseen lainaan.

Antikainen: Huijasiko pääministeri Marin Suomen osaksi tulonsiirtounionia?

Vaikka Euroopan unionin koronatukipaketin on vakuuteltu useiden ministerien toimesta olevan kertaluontoinen ja poikkeuksellinen, viime päivien aikana muutama Euroopan suurista maista, kuten Italia ja Ranska, ovat ilmaisseet halunsa kasvattaa elvytyspakettia viime kesänä sovittua 750 miljardia euroa suuremmaksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii kirjallisessa kysymyksessään pääministeri Marinia ja eurooppaministeri Tytti Tuppuraista takaamaan, että elvytyspaketti todella jää kertaluontoiseksi välineeksi.
&#8211; Tukipaketin turvin Espanja pystyy pilotoimaan neljän päivän työviikkokokeilun, eli palkitsemme heitä laiskuudesta ja saamattomuudesta suomalaisten kärsiessä koronapandemian ja rajoituksien vaikutuksista.
&#8211; Meille koitetaan kovasti myös vakuutella, miten tärkeää on tukea Etelä-Euroopan tuhlarimaita, sillä kun ne elpyvät, niin mekin elvymme. Nyt onkin käymässä niin, että nämä maat rakentavat meidän antamilla tukirahoilla kilpailevaa teollisuutta ja tekevät näin tuotteet itse sen sijaan että hankkisivat ne meiltä, Ari Koponen sanoo.
Marin ja Tuppurainen vakuuttelevat
Pääministeri Sanna Marin ja eurooppaministeri Tuppurainen ovat useaan otteeseen toistelleet, että EU:n koronatukipaketti on kertaluontoinen, poikkeuksellinen ja määräaikainen.
Ministerit ovat painottaneet etenkin sitä, että elpymispaketista ei olla luomassa pysyvää käytäntöä, vaikka oppositiopuolueet ovat jo pitkään ennustaneet, että tukipaketti on vain alkua velka- ja tulonsiirtounionille.
&#8211; Täytyy muistaa, että Suomi on hyväksynyt elpymispaketin kolmella reunaehdolla: kertaluonteinen, poikkeuksellinen ja tarkkarajainen. Mikään näistä ei vain tunnu toteutuvan, Koponen ihmettelee.
Haitallinen Suomelle ja koko unionille
Aiemmin kiihkeästi EU:n tukipaketin hyötyjä puolustanut ministeri Tuppurainen twiittasi 10. huhtikuuta, että elvytyspaketti on välttämätön paha. Vielä viime kesänä Tuppurainen alleviivasi, että Suomi ja pääministeri Marin onnistui elvytysneuvotteluissa erinomaisesti.
Kansanedustaja Koposen mukaan tukipaketti on ehdottomasti paha, mutta ei todellakaan välttämätön.
&#8211; Tukipaketti on haitallinen Suomelle ja koko Euroopan unionille. Olen myös toistuvasti yrittänyt saada ministeri Tuppuraista vastaamaan julkisesti kysymykseen siitä, erottaako EU Suomen unionista, mikäli emme hyväksy pakettia tällaisenaan. Vastausta tähän en ole vieläkään saanut.
Macron väläyttelee jo tulevia maksuja
Viime päivien aikana osa Euroopan suurista maista, kuten Italia ja Ranska, ovat esittäneet halunsa kasvattaa EU:n elvytyspakettia viime kesänä sovittua 750 miljardia euroa suuremmaksi, vaikka elvytysrahaston piti olla sopimuksen mukaan kertaluontoinen.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on perustellut EU-elvytyksen kasvattamista muun muassa sillä, että elvytysrahaston ja sille kaavailtujen rahavarojen mitoitus oli sopiva viime vuonna koetun ensimmäisen korona-aallon talousvaikutuksia vastaan, mutta ei enää toisen ja kolmannen tartunta-aallon vaikutuksia vastaan.
Alkusoittoa velka- ja tulonsiirtounionille
Myös Euroopan keskuspankin EKP:n johtokunnan italialaisen jäsenen Fabio Panettan mukaan EU:n 750 miljardin euron tukipaketti on liian pieni, ja hän toivoo mittavaa rahapoliittista ja fiskaalista lisätukea, jotta euroalueen talous saataisiin toipumaan. Panettan mukaan elvytyspaketti voi toimia myös mallina tuleville tukipaketeille.
&#8211; Suomelle jää nettomaksajan rooli Etelä-Euroopan huonosti hoidettujen talouksien tukemisessa. Tukipaketin hyötyjiä ovat etenkin Italia ja Espanja, Koponen muistuttaa.
&#8211; Ymmärrettävästi tuesta hyötyvät maat kannattavat tulonsiirtoa, mutta vastikkeeton raha ei kuitenkaan kannusta Etelä-Euroopan maita laittamaan talouksiaan kuntoon ja tekemään kipeitäkin rakenteellisia uudistuksia, ettemme olisi tässä samassa tilanteessa uudelleen vähän ajan päästä.

Koponen: Espanjalaisia palkitaan laiskuudesta ja saamattomuudesta – suomalaisten kärsiessä koronapandemian ja rajoituksien vaikutuksista

Euroopan keskuspankki kehottaa EU-johtajia sementoimaan elpymisrahaston lahjarahat pysyviksi tulonsiirtovirroiksi pohjoisesta etelään, <a href="https://www.ft.com/content/5bc6dd62-51e3-414c-b815-5f964cb616db">Financial Times</a> uutisoi. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari muistuttaa, että EU-maiden lainakorot ovat pohjilla, eivätkä ne siksi tarvitse lahjoituksia.

Elvytyspaketin lahjoitusosuus on 390 miljardia euroa. EKP on laskenut, että lahjoitukset helpottavat eniten Kroatiaa, Bulgariaa ja Kreikkaa. Kroatia ja Bulgaria saavat avustuksia yli kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta. Kreikan avustus vastaa lähes yhdeksää prosenttia bruttokansantuotteesta.
Italian saama rahamäärä on suuri, mutta maa on myös johtava G7-ryhmään kuuluva teollisuusmahti. Bruttokansantuotteen suhteutettuna maa saa avustuksia lähes kaksi prosenttia.
Vastaavasti Suomen taloushaitta on pitkälti toista prosenttia maamme bruttokansantuotteesta.
Italialle tarjolla rahaa miinuskoroilla
Huhtasaari ihmettelee pienten jäsenmaiden valjastamista suurten maiden laskujen maksajiksi.
– Valehtelijoiden klubissa isot ja härskit voittaa. Italia olisi nytkin voinut lainata itse rahaa ihan kohtuullisella kolmen prosentin korolla tai lainata rahaa EVM:stä jopa miinuskorolla, hän huomauttaa.
Italian hallituksen pääpuolue Viiden tähden liike on uhannut jopa <a href="https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-italy-eu-idUSKCN2270BK">kaataa hallituksen</a>, jos pääministeri Giuseppe Conte käy EVM:n taskulla.
EKP:n johtokunnan jäsen Fabio Panetta kertoi velkaantuneiden EU-maiden tarvitsevan eurooppalaista rahoitusta hälventämään huolia näiden maiden kilpailukyvystä ja velkakestävyydestä.
Suomi voi auttaa Eurooppa uudistumalla
Loppumattoman rahan talikoinnin sijaan Huhtasaari uudistaisi suomalaista teollisuutta. Monen EU-maan tuottamien välituotteiden kysyntä kasvaisi siten Suomessa, mikä helpottaisi myös muiden EU-maiden elpymistä.
– Ainoa tehokas tapa auttaa Suomen vientiä on panostaa oman teollisuutemme uudistamiseen, jolloin EU-maiden tuottamien välituotteiden kysyntä kasvaisi myös Suomessa. Näin Suomi auttaisi itseään ja Eurooppaa välillisesti elpymään. Tätä ei suomalaisille kerrota. Nyt meidät viedään salakavalasti liittovaltioon, hän toteaa.

EKP patistaa EU-maita pysyviin tulonsiirtoihin ja pienet maat valjastetaan maksajiksi – Huhtasaari: ”Valehtelijoiden klubissa isot ja härskit voittavat”

Fabio Panetta

Antikainen: Huijasiko pääministeri Marin Suomen osaksi tulonsiirtounionia?

Koponen: Espanjalaisia palkitaan laiskuudesta ja saamattomuudesta – suomalaisten kärsiessä koronapandemian ja rajoituksien vaikutuksista

EKP patistaa EU-maita pysyviin tulonsiirtoihin ja pienet maat valjastetaan maksajiksi – Huhtasaari: ”Valehtelijoiden klubissa isot ja härskit voittavat”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025