Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Faktabaari

Faktabaari <a href="https://faktabaari.fi/somessa-leviv-thl-ja-koronavirus-uutisissa-kooste-on-harhaanjohtava-ja-vahingoittavaa-tietoa/">julkaisi</a> maanantaina ärhäkkäsävyisen kirjoituksen, jossa lytättiin perinpohjin somessa laajalle levinnyt THL:ää kritisoiva kuva. Faktabaarin lyttäys on hyvin erikoinen, sillä somekuvan väitteet ovat totta, ja faktabaari myöntää asian itsekin. 

Faktabaari arvioi <a href="https://twitter.com/MikaelJungner/status/1238388858053709824/photo/1">somekuvan</a> &#8221;vahingoittavaksi eli malinformaatioksi&#8221;. Julkaisussa päällisin puolin paikkansa pitäviä väitteitä käytetään &#8221;harhaanjohtavalla ja haitallisella tavalla&#8221;.
THL:n ulostuloja kymmenen päivän ajalta listannut somekuva ei näyttänyt kohdettaan erityisen mairittelevassa valossa. Kuvaa on jakanut muun muassa mediavaikuttaja Mikael Jungner, joka on ottanut vahvan THL-kriittisen kannan. Hän on hoputtanut Suomea nopeisiin toimiin, jotta koronavirus saataisiin taltutettua, ja kummastellut THL:n ulostuloja.
Jungner on käyttänyt kyseistä somekuvaa vastauksissaan, esim tällä tavalla:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
 <a href="https://t.co/mpxco2nkIt">pic.twitter.com/mpxco2nkIt</a>
&mdash; Mikael Jungner (@MikaelJungner) <a href="https://twitter.com/MikaelJungner/status/1238388858053709824?ref_src=twsrc%5Etfw">March 13, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Faktabaari kertoo saaneensa kuvasta tarkistuspyynnön lauantaina 14.2. Se kävi kuvan väitteet läpi ja kertoi analyysinsa yhtenvetona seuraavaa:
&#8221;Sosiaalisessa mediassa leviää tällä hetkellä kuva otsikolla “THL ja koronavirus uutisissa”, johon on koottu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koronavirukseen liittyviä kommentteja tammi-maaliskuulta. Listalla on siteerattu THL:n asiantuntijoiden lausuntoja, mutta ne näyttävät ajankohdastaan irrotettuina pääosin virheellisiltä. Lista on kokonaisuutena tahallisen harhaanjohtava. Sen tarkoituksena on nakertaa vastuullisen viranomaisen eli THL:n uskottavuutta tarjoamatta tilalle tarkistettua tietoa. Faktabaari pitää kuvan levittämistä epidemiatilanteessa eettisesti hyvin arveluttavana.&#8221;
Faktabaari totesi myös:
&#8221;Tästä syystä listausta voi kokonaisuutena pitää malinformaatiota, eli tietona, joka on pääosin totuudenmukaista, mutta jota jaetaan pahantahtoisesti tai tietoista haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Tällä tavalla kasattua listaa ei voi pitää minään muuna kuin tietoisena yrityksenä saada THL näyttämään epäpätevältä ja kykenemättömältä hoitamaan koronavirustilannetta. Tässä hengessä listaa on myös sosiaalisessa mediassa jaettu ja kommentoitu.&#8221;
<h4>Mitä kuvassa sitten oli?</h4>
Faktabaarin juttu on pitkä, joten Suomen Uutiset tiivisti seuraavaan kuvaan Faktabaarin oman arvion kunkin yksittäisen väitteen totuudenmukaisuudesta:
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/faktabaari.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60464" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/faktabaari.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/faktabaari.png 1457w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/faktabaari-300x141.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/faktabaari-1024x482.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/faktabaari-768x362.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/faktabaari-100x47.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/faktabaari-60x28.png 60w" sizes="(max-width: 1457px) 100vw, 1457px" /></a>
Suomen Uutiset koosti taulukkoon somekuvan väitteet, lähteet ja Faktabaarin analyysin pääkohdat. 
Somekuvassa on yksi punaisella merkitty asiavirhe, eikä se ole erityisen paha. Somekuvan väitteet ovat joko THL:n omista ulostuloista tai median uutisista sellaisenaan nostettuja. Faktabaarin faktantarkistus on tätä taustaa vasten hyvin omituinen.
<h4>Kuva luo väärää narratiivia?</h4>
Faktabaari toteaa:
&#8221;THL ja koronavirus uutisissa -listassa on siis esitetty joitakin kommentteja korrektisti, mutta siinä on myös paljon epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Kokonaisuutena kooste on harhaanjohtava, koska kommentit ovat irrotettu alkuperäisestä kontekstista tarkoitushakuisesti ottamatta huomioon tilannetta, joka kulloisenkin kommentin esittämisen aikaan on vallinnut.&#8221;
Tässä kiteytyy Faktabaarin analyysin perinpohjainen kummallisuus. Vaikka somekuvassa on täysin asianmukaisesti ilmoitettu kunkin väitteen kohdalla päivämäärä, Faktabaari pitää tätä harhaanjohtamisena. Faktabaari toteaa useasta kohdasta, että väite pitää kyllä paikkansa, mutta että väite on &#8221;sidottu tiettyyn ajan hetkeen&#8221;. Tottakai näin on. Tämähän on universaali tapa merkitä asiat muistiin. Tällä kummallisella saivartelulla, jonka logiikka jää käsittämättömäksi, Faktabaari lyttää kokonaisuuden &#8221;malinformaatioksi&#8221;. Jollain tavoin Faktabaari on lisäksi saanut tietoonsa, että kuvaa &#8221;jaetaan pahantahtoisesti tai tietoista haittaa ja vahinkoa aiheuttaen&#8221;. 
Mistä ihmeestä Faktabaari voi tällaista tietää?
Vastaus: ei mistään.
Faktabaarin koko analyysi nojaa eriskummalliseen teoriaan siitä, että jotkut pahantahtoiset toimijat haluaisivat tahallaan nakertaa THL:n uskottavuutta. Ja vaikka kaikki somekuvan väitteet ovat aivan oikein, on kokonaisuus muka väärin.
Ei ole.
Faktabaarin analyysi ei ole kestävällä pohjalla. Sillä ei ole eikä voi olla minkäänlaista faktapohjaista tietoa siitä, onko Mikael Jungnerin intentio hyvän- vai pahantahtoinen sillä hetkellä, kun hän postittaa someen THL:ää koskevan kuvan. Eikä tällä tiedolla ole faktantarkistamisen kannalta edes mitään merkitystä. Faktantarkistamisen kannalta on aivan yhdentekevää, haluaako joku nakertaa THL:n uskottavuutta vai eikö halua.
Faktoilla on väliä. Ne ovat somekuvassa oikein. Yksittäinen somekuva ei voi tietenkään antaa täyttä kuvaa valtavan monimutkaisesta koronaepidemiasta, mutta miksi sen pitäisikään antaa?
Jos Faktabaari haluaa kytätä narratiiveja, sen kannattanee vaihtaa nimensä narratiivibaariksi.
<h4>Iltapäivälehdet saavat osansa moitteista</h4>
Faktabaari on havainnut iltapäivälehtien kirjoittaneen lauantaina 14.3 jutun, joka noudattaa hämmentävän paljon somekuvan &#8221;malinformaatiota&#8221;.
Faktabaari kirjoittaa: &#8221;THL ja koronavirus uutisissa -kuvakaappausta ei siis tulisi Faktabaarin mielestä jakaa. Huolestuttavaa on, että lauantaina 14.3. molemmat iltapäivälehdet – Iltalehti ja Ilta-Sanomat – julkaisivat jutun, joka noudattaa hämmentävän paljon malinformaatioksi toteamaamme kuvakaappausta.&#8221;
On mahdotonta sanoa, mihin nimenomaisiin juttuihin Faktabaari viittaa, koska iltapäivälehdet julkaisevat päivittäin runsaan määrän koronaa ja THL:ää koskevia tekstejä. IL on uutisoinut THL:n muuttuneesta linjasta ainakin <a href="https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/adef7f79-dfb9-4e17-9538-466e623568b7">tässä jutussa</a>, ja IS <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006439416.html">tässä</a>.
<h4>Faktantarkistus surkealla tolalla Suomessa</h4>
Faktantarkistus rämpii Suomessa pahasti.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja faktantarkistuksia tutkinut Valtteri Sankari kirjoittavat äskettäin <a href="https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/88452">Media &amp; viestintä</a> -aikakauslehdessä faktantarkistamista koskevan analyysinsa tuloksista. Analyysin <a href="https://stage.sudev.fi/ylen-faktantarkistajilla-kriteerit-pahasti-hukassa-puolet-eduskuntavaalien-faktantarkistuksista-meni-pieleen/">mukaan</a> lähes puolet Yleisradion faktantarkistuksista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa rikkoi vähintään yhtä hyvän faktantarkistuksen kriteeriä. Tutkijat kritisoivat, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut huomattavan paljon sellaisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa.
Juuri ennen vuoden 2019 eurovaaleja Faktabaari tarkisti perussuomalaisten Dystopia-minielokuvan ja löysi siitä ”virheellistä vaalipropagandaa”. On kuvaavaa,. että media kuitenkin vaikeni tästä tarkistustuloksesta lähes täysin.
Faktabaarin tuolloin tekemässä faktantarkistuksessa oli juuri niitä puutteita, joita tutkijat Ylen kohdallakin kritisoivat. Ensinnäkkin Faktabaari arvioi itsekin minielokuvan satiiriksi, mutta käsitteli sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja sortui pitämään omia todennäköisyysarvioitaan totuutena. Faktabaari esimerkiksi väitti faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: ”Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa”. Samoin tätä: ”Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.”
Todellisuudessa kukaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten tulevaisuutta koskeville väitteille on mahdotonta määritellä totuusarvoa.

Somekuva näytti THL:n huonossa valossa, faktantarkistaja väittää vahingolliseksi, vaikka tiedot ovat aivan oikein

Äskettäin julkaistu analyysi kertoo, että lähes puolet Yleisradion faktantarkistuksista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa rikkoi vähintään yhtä hyvän faktantarkistuksen kriteeriä. Tutkijat kritisoivat, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut huomattavan paljon sellaisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa. 
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja faktantarkistuksia tutkinut Valtteri Sankari kirjoittavat <a href="https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/88452">Media &amp; viestintä</a> -aikakauslehdessä analyysinsa tuloksista. Analyysin kohteena oli 36 Ylen vuoden 2019 eduskuntavaalien alla tekemää faktantarkistusta, joista 17, eli 47 prosenttia, rikkoi vähintään yhtä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella asetettua faktantarkistuksen kriteeriä.
Viime presidentinvaalien yhteydessä peräti 58 prosenttia Ylen faktantarkistuksista rikkoi hyvän faktantarkistuksen kriteerejä, joten Yle on parantanut toimintaansa, mutta tutkijoiden mukaan tulosta ei vieläkään voi pitää hyvänä.
Faktantarkistus tarkoittaa julkisuudessa esitettyjen väitteiden totuudenmukaisuuden eli paikkansapitävyyden arviointia. Tavoitteena on selvittää esimerkiksi jonkun ehdokkaan vaalitentissä esittämän väitteen totuusarvo, eli onko se tosi, epätosi vai jotain siltä väliltä. Väitteen todenmukaisuus arvioidaan vertaamalla väitettä siitä riippumattomien lähteiden informaatioon.
<h4>Kaikille väitteille ei voida määrittää totuusarvoa</h4>
Suurimpana ongelmana on tutkijoiden analyysin mukaan se, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut 39 prosenttia sellaisia väitteitä, joille ei voida määrittää totuusarvoa, joten näiden väitteiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa. Tämä koskee muun muassa epämääräisiä väitteitä ja tulevaisuutta koskevia väitteitä. Myöskään moraalisia arvoja koskeville väitteille, kielikuville, mielipiteille ja tavoitteenasetteluille ei voida määrittää totuusarvoa.
&#8211; Väitteiden valinnassa pitää kiinnittää huomiota siihen, että tarkistetaan nimenomaan todennettavissa olevia väitteitä, tutkijat kirjoittavat.
&#8211; Arvomaailmaa tai mielipiteitä ”tarkistamalla” sekoitetaan herkästi ideologinen linjanveto ja tilanteen neutraali arviointi.
<h4>Epämääräisen väitteen faktantarkistuksen tuloskin on epämääräinen</h4>
Esimerkkinä epämääräisen väitteen tarkistamisesta tutkijat ottivat esille sen, kun faktantarkistajat tarkastelivat Laura Huhtasaaren lausumaa: ”Naisten ja lasten turvallisuus on heikentynyt Suomessa viime vuosina.” Väite <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10708028">sai</a> Ylen faktantarkistajilta totuusarvokseen ”enimmäkseen väärin”.
Turvallisuus on kuitenkin epämääräinen ja kiistelty käsite, jolle ei olemassa yksiselitteistä sisältöä tai mittaustapaa. Sitä voidaan tarkastella yksilötason subjektiivisena kokemuksena tai yleisesti rikostilastojen tai kansalaisten turvallisuudentunnetta käsittelevien kyselyjen perusteella. Huhtasaaren lausunnosta ei käy yksiselitteisesti ilmi, mitä hän tarkoitti, joten tästä syystä väitteelle ei voida määrittää totuusarvoa, tutkijat kirjoittavat.
<h4>Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa</h4>
Tulevaisuuteen viittaava väite oli kyseessä, kun Yle tarkisti Antti Rinteen väitteen ”Oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa itsensä takaisin.” Väite sai Ylen faktantarkistajilta totuusarvokseen ”enimmäkseen totta”.
Yle on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10719240">viitannut</a> tarkistuksessaan Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin, jonka mukaan &#8221;hyödyt todennäköisesti ylittävät uudistuksen kustannukset pitkällä aikavälillä&#8221;. Sen perusteella ei kuitenkaan voida varmuudella määrittää, mikä on tulevaisuudessa totta.
<h4>Monimutkaiset väitteet pitää purkaa osiin</h4>
Tutkijoiden antama esimerkki kompleksisesta väitteestä on Sebastian Tynkkysen twiitti: ”Suomessa on jo 80 vierastaistelijaa, yli 300 Supon seuraamaa riskihenkilöä ja yli 6000 maan alle painunutta turvapaikanhakijaa.”
Ylen faktantarkastuksen mukaan kaksi väitteistä on väärin ja yksi totta. Tästä johtuen kokonaistotuusarvoksi saadaan ”enimmäkseen väärin”. Ylen faktantarkistustoimitus tarkisti luvut poliisilähteistä. Väite 80 
vierastaistelijasta oli Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10698451">mielestä</a> epätosi, koska Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt yli tunnistettua 80 vierastaistelijaa Irakiin ja Syyriaan, mutta vain 20 heistä on vasta palannut Suomeen. Väite yli 300:sta Suojelupoliisin seuraamasta riskihenkilöstä todettiin todeksi.
”Maan alle painuneista” ei ole Ylen mukaan varmaa tietoa, koska kyse on kadonneista turvapaikanhakijoista, jolloin määritelmällisesti heidän olinpaikkaansa ei tiedetä. Yle toteaa viranomaislähteiden pohjalta kadonneita olevan noin 7400 ja lisää, että muissa EU-maissa on tavattu lähivuosina yli 5100 Suomessa turvapaikkaa hakenutta henkilöä. Väitteelle ”maan alle painuneista” turvapaikanhakijoista Yle ei edes anna suoraan totuusarvoa, vaan lukijan pitää itse päätellä se tekstistä.
Monimutkainen väite saa siis totuusarvoksi ”enimmäkseen väärin”, vaikka yksikään sen yksittäisistä väitteistä ei ole ”enimmäkseen väärin”, tutkijat kirjoittavat. Tarkempaan tulokseen olisi päästy, jos monimutkainen väite olisi purettu pienempiin osiin, joita olisi tarkasteltu erillään.
<h4>Faktabaari &#8221;faktantarkisti&#8221; fiktiivisen elokuvan</h4>
Ylen lisäksi faktantarkistusta tekevät suurimmat kaupalliset mediatalot, kuten Alma Media ja Helsingin Sanomat, sekä Avoin yhteiskunta ry:n toimesta perustettu Faktabaari, joka kertoo olevansa poliittisesti sitoutumaton faktantarkistuspalvelu. Faktabaari aloitti toimintansa vuoden 2014 europarlamenttivaalien alla.
Juuri ennen vuoden 2019 eurovaaleja Faktabaari tarkisti perussuomalaisten <a href="https://youtu.be/rG6jBT18YOE">Dystopia-minielokuvan</a> ja löysi siitä ”virheellistä vaalipropagandaa”. Media kuitenkin vaikeni tästä tarkistustuloksesta lähes täysin.
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/faktabaari-tarkisti-perussuomalaisten-dystopia-minielokuvan-loysi-virheellista-vaalipropagandaa-media-vaikeni-tarkastustuloksesta/">arvioi</a> tuolloin, että media vaikenee ehkä siksi, että ei kenties halunnut antaa Dystopia-elokuvalle entistäkin laajempaa julkisuutta, koska se saattaisi edesauttaa perussuomalaisten vaalimenestystä. Tai todennäköisemmin media piti itsekin Faktabaarin raporttia niin paikkansapitämättömänä ja nolona, ettei halunnut uutisoida siitä lainkaan.
Faktabaarin tuolloin tekemässä faktantarkistuksessa oli juuri niitä puutteita, joita tutkijat Ylen kohdallakin kritisoivat. Ensinnäkkin Faktabaari arvioi itsekin minielokuvan satiiriksi, mutta käsitteli sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja sortui pitämään omia todennäköisyysarvioitaan totuutena.
Faktabaari esimerkiksi väitti faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: ”Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa”. Samoin tätä: ”Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.”
Todellisuudessa kukaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten tulevaisuutta koskeville väitteille on mahdotonta määritellä totuusarvoa.

Ylen faktantarkistajilla kriteerit pahasti hukassa – puolet eduskuntavaalien faktantarkistuksista meni pieleen

KOMMENTTI | Harvoista asioista on puhuttu yhtä paljon vaalien alla kuin informaatiovaikuttamisesta ja valeuutisista. Suomalainen media on paahtanut valtavalla voimalla julkisuuteen uutismassaa Venäjän trolleista, informaatiovaikuttamisesta, valemedioista ja sen sellaisista. Kansalaisia on ohjailtu luotettavien uutisvälineiden turvalliseen piiriin ja kannustettu valppauteen.

Media <a href="https://suomenlehdisto.fi/faktantarkistus-on-vaikuttanut-julkiseen-keskusteluun-ehdokkaat-tietavat-etta-heidan-sanomisiaan-tullaan-syynaamaan/">on painottanut</a> faktantarkistuksen tärkeyttä &#8221;muun muassa Yhdysvaltain taannoisten presidentinvaalien ja Brexitin vuoksi&#8221;. Lisäksi lähestyvien eurovaalien alla media on ollut erityisen valppaana.
Suomalainen faktantarkistusyhteisö Faktabaari <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/281115-faktabaari-perussuomalaisten-vaalimainoksesta-virheellista-ja-tunteisiin-vetoavaa">julkaisi torstaina raportin</a>, jossa se kertoo löytäneensä perussuomalaisten Dystopia-minielokuvasta &#8221;virheellistä vaalipropagandaa&#8221;. Media ei <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/281115-faktabaari-perussuomalaisten-vaalimainoksesta-virheellista-ja-tunteisiin-vetoavaa">yhtä</a> poikkeusta lukuunottamatta ole kuitenkaan raportoinut Faktabaarin löydöksistä.
Miksi?
Eikö vaalivaikuttamisesta koko alkuvuoden jatkuvasti rummuttanut media yhtäkkiä olekaan kiinnostunut mahdollisesta &#8221;virheellistä vaalipropagandasta&#8221;? Medialla on nyt ollut kaksi työpäivää aikaa raportoida havaitusta propagandasta. Mutta se vaikenee.
Jotain kummallista on tekeillä.
<h4>Kolme selitystä</h4>
On olemassa ainakin kolme mahdollista selitystä.
Ensinnäkin on mahdollista, että media ei ole huomannut Faktabaarin Dystopia-elokuvaa koskevaa raporttia. Pidän tätä epätodennäköisenä, sillä jos tieto kulki pikkuruiseen Uuteen Suomeen asti, on se varmasti huomattu myös muualla.
Toisaalta on mahdollista, että media on havainnut raportin, muttei halua pitää siitä meteliä, koska elokuvalle tällä tavoin koituva laajempi julkisuus saattaisi edesauttaa perussuomalaisten vaalimenestystä. Tämäkin vaihtoehto tuntuu epätodennäköiseltä, sillä olisihan erikoista, jos media luopuisi valvontatehtävästään vaikuttaakseen vaalitulokseen. Ehkä taustalla siis on jotain muuta.
On kolmaskin vaihtoehto: media on havainnut Faktabaarin raportin, muttei hyväksy sen tulosta.
Jos et ole vielä katsonut Dystopiaa, suosittelen katsomaan sen viimeistään tässä vaiheessa:
<iframe loading="lazy" title="Dystopia" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/rG6jBT18YOE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Dystopia. Youtube, 4 min 47 sek. 
On ilmeistä, että elokuvaa ei ole tarkoitettu sellaisenaan otettavaksi kuvaukseksi vallitsevasta todellisuudesta. Lapsikatsojillekin on selvää, että elokuvan tapahtumat ovat päähenkilön painajaisunia.
Yleisen elämänkokemuksen perusteella tiedämme, etteivät unet ole totta.
Faktabaarin kirves kolahtaa kiveen kahdessa olennaisessa asiassa: ensinnäkin Faktabaari itse arvioi minielokuvan satiiriksi, mutta käsittelee sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja pitää omia todennäköisyysarvioitaan totuutena.
Faktabaari esimerkiksi väittää faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: &#8221;Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa&#8221;.
Samoin tätä: &#8221;Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.&#8221;
Valitettavasti tällaisiä arvioita on mahdotonta tehdä, koska tulevaisuuden politiikkavalinnat sekä muut tapahtumat määrittelevät sen, tapahtuuko näin vai ei.
Tulevaisuutta koskevia faktantarkistuksia ei voi tehdä edes Faktabaarin omien faktantarkistusta koskevien sääntöjen perusteella. Faktabaari EDUn medialukutaitoprojektin itse julkaisemassa <a href="https://faktabaari.fi/assets/vaalit-tulevat-oletko-valmis.pdf">faktantarkistusoppaassa</a> lukee: &#8221;..faktantarkastuksen ulkopuolelle jäävät muun muassa kysymykset, toiveet, arvaukset, kehoitukset, henkilökohtaiset tulkinnat, tulevaisuutta koskevat spekulaatiot ja niin edelleen.&#8221; 
Sakari Niemisen ja Matti Wibergin <a href="http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137213/YP1805-6_Nieminen%26Wiberg.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y">Faktantarkistajat harhateillä</a> -kirjoituksessa sanotaan osapuilleen sama asia: &#8221;.. on lukuisia tilanteita, joissa väitteelle ei voida määrittää totuusarvoa. Näitä ovat [..] tulevaisuutta koskevat väitteet.&#8221;
Faktabaari on omaa arviotaan tehdessään poikennut omista säännöistään, ja tehnyt arvionsa väärillä kriteereillä.
Tältä pohjalta: Dystopia-minielokuvan esittämän kuvitteellisen tulevaisuuden kaltainen maailma on täysin mahdollinen. Lisäksi erilaisten tulevaisuusskenaarioiden toteutumistodennäköisyydet nimenomaan riippuvat siitä, ketkä politiikkavalintoja tekevät. Faktabaari raottaa negatiivisella lausunnollaan ovea sille, ettei vaaleilla valittujen poliitikkojen arvomaailmoilla olisi merkitystä tulevaisuuteen. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Media näyttää sivuuttaneen Faktabaarin arvion, koska se on ilmeisen väärä.

Faktabaari tarkisti perussuomalaisten Dystopia-minielokuvan ja löysi ”virheellistä vaalipropagandaa”, mutta media vaikeni tarkistustuloksesta – miksi?

Faktabaari

Somekuva näytti THL:n huonossa valossa, faktantarkistaja väittää vahingolliseksi, vaikka tiedot ovat aivan oikein

Ylen faktantarkistajilla kriteerit pahasti hukassa – puolet eduskuntavaalien faktantarkistuksista meni pieleen

Faktabaari tarkisti perussuomalaisten Dystopia-minielokuvan ja löysi ”virheellistä vaalipropagandaa”, mutta media vaikeni tarkistustuloksesta – miksi?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025