Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Federal Reserve

Uutistoimisto <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-05-26/central-banks-face-new-balancing-act-with-their-huge-asset-piles?srnd=economics-vp">Bloomberg valottaa</a> suurten keskuspankkien ongelmia. Ne ovat ostaneet markkinoilta kasapäin velkakirjoja, mikä voi vaarantaa niiden itsenäisyyden. Keskuspankeista voi tulla poliittisia toimijoita, jotka kannattelevat surutta velkaantuvia valtioitaan. Keskuspankkien kevyt rahapolitiikka on epäsuorasti <a href="https://www.politico.eu/article/house-prices-bubble-soar-despite-coronavirus-covid19-pandemic/">ylikuumentanut asuntomarkkinoita</a> huokean lainarahan vuoksi.

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve ja Euroopan keskuspankki miettivät jo, miten ja missä ajassa ne voisivat vähentää arvopaperien määrää omissa taseissaan. Ongelma on, että markkinoilla suorastaan oletetaan arvopaperiostojen kiihtyvän aina, kun taloudessa on pieniäkin huolia.
Kaiken lisäksi keskuspankeilta vaaditaan osallistumista poliittisiin valintoihin. Asialle omistautuneet aktivistit vaativat keskuspankkien ryhtyvän torjumaan ilmastonmuutosta.
Paluu normaaliin voi kestää vuosikymmeniä
Fedin taseen arvellaan paisuvan vuoden 2023 loppuun mennessä päätyen noin 9 000 miljardiin dollariin. Eri ennusteiden mukaan taso voi jäädä näin korkealle vielä vuonna 2030 tai se voi pudota 6 600 miljardiin dollariin.
Keskeinen ongelma on, etteivät keskuspankit voi välttämättä hillitä mahdollista inflaatiota. Perinteisesti kiihtynyttä inflaatiota hillitään nostamalla korkotasoa. Korkojen nousu johtaa helposti rutkasti velkaantuneiden maiden suoranaisiin maksuvaikeuksiin ajan saatossa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on kertonut, <a href="https://www.cnbc.com/2021/03/18/european-central-bank-will-not-react-to-inflation-blips-lagarde.html">ettei pankki aio reagoida</a> lyhytaikaisten inflaatiopiikkien vuoksi. EKP arvelee, ettei pieni piristyminen inflaatiossa ole vahingollista. Inflaatio on siitä ikävä ilmiö, että se voi riistäytyä käsistä romuttaen ostovoiman.
Euroalueella inflaatioluvut ovat olleet pitkän aikaa keskuspankin tavoitetason alapuolella johtuen euroalueen vaimeista kasvunäkymistä. Euroalueen inflaatio on kuitenkin <a href="https://tradingeconomics.com/euro-area/inflation-cpi">kohonnut viime kuukausien aikana</a>.
Ajatushautomo Nomura Research Instituten pääekonomisti Richard Koo arvelee, että Japanin keskuspankki voi hiljalleen sulattaa sen hallussaan olevia arvopapereita. Toimi pitää tehdä hitaasti, koska muutoin markkinat voivat säikähtää. Koo arvioi keskuspankilta menevän taseensa supistamiseen 20-30 vuotta.
Politisoituneet keskuspankit
Keskuspankit ovat vaarassa ajautua poliittisiksi toimijoiksi. Keskuspankkiirit vannovat arvopaperiostojen johtuvan halusta saada inflaatio tavoitetasolleen. Euroalueella sen on inauksen alle kaksi prosenttia.
Arvopaperiostojen vaikutus inflaatiotasoon on ollut <a href="https://www.ijcb.org/journal/ijcb16q3a2.pdf">vähäinen</a>. Ääneen sanomattomia vaikutuksia arvopaperiostoilla sen sijaan on.
Ostot ovat pudottaneet euroalueen maiden lainakorkoja jopa pakkasen puolelle. Se on omalta osaltaan mahdollistanut runsaamman velkaantumisen, koska korkomenot ovat vähäisiä tai jopa olemattomia. Arvopaperiostoilla on arveltu tavoiteltavan valuutan heikentämistä viennin vauhdittamiseksi.
Keskuspankkiirit kiistävät tällaiset väitteet.
Ranska ja Italia ovat jo ehdottaneet, että EKP:n taseessa olevat valtiolainapaperit voisi muuttaa ikuisuuslainoiksi. Näitä velkoja ei olisi tarkoitus maksaa koskaan takaisin.
Asuntokuplia muodostumassa
Keskuspankkien höveli rahapolitiikka painaa paitsi valtioiden myös kuluttajien lainakorkoja. Asuntolainojen korot ovat olleet Suomessakin jo vuosien ajan varsin alhaisia. Se on johtanut lainamäärien kasvuun.
Alankomaissa asunnot kallistuivat viime vuonna 15 prosenttia, Itävallassa 12 prosenttia ja Saksassa 11 prosenttia.
Sveitsiläispankki UBS:n mukaan asuntokuplien vaara on Münchenissä, Frankfurtissa, Pariisissa ja Amsterdamissa. Asuntojen hinnat ovat yliarvostettuja Tukholmassa ja Lontoossa.
Nordean Ruotsin osaston pääekonomisti Annika Winsth on huolissaan keskuspankkien rahapolitiikan seurauksista. Hänen mukaansa toiminta kasvattaa kaikenlaisten kuplien riskiä.

Johtavat teollisuusmaat velkaantuivat viime vuonna 7 000 miljardin dollarin edestä – velkakirjat pääosin keskuspankkien holveihin

Keskuspankkiirit ovat lähes yksinomaan sitä mieltä, että he voivat <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-09-21/ecb-s-lagarde-says-stimulus-can-be-ramped-up-amid-uncertainty">lisätä</a> <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-usa-fed/fed-could-boost-bond-buys-but-wont-for-now-policymakers-say-idUKKBN26T020">elvytystä</a> maailmantalouteen. Pienetkin vihjeet elvytyksen purkamisesta <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-08-01/fed-move-ends-the-short-era-of-global-quantitative-tightening">päättyivät</a> reilu vuosi sitten, kun Yhdysvaltain keskuspankki kokeili paluuta normaaliin aiheuttaen markkinapaniikin. Vaikka keskuspankkien toiminta ohjaa pääomat enenevissä määrin kannattamattomiin kohteisiin, eivät nämä voi kasvojensa menettämisen pelossa kääntää rattia. 


Kapitalismin perusajatus on itseohjata pääomia tuottaviin kohteisiin. Esimerkiksi uusi teknologia voi vauhdittaa tuotantoa tai tehdä aiempaa parempia tuotteita. Sijoittajat ottavat riskin arvioidessaan sijoituskohteidensa toimivuuden. Tämän vuoksi he pyrkivät valitsemaan kohteensa tarkoin.
Sijoittajien mahdollisten voittojen lisäksi muutkin hyötyvät: tuotantolaitokset palkkaavat enemmän väkeä ja uudesta osaamisesta tulee palkkaneuvotteluissa valttia. Tämä kehitys johtaa puolestaan verotulojen kasvuun.
Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen mukaan tämä kehityskulku on katkennut viimeisen vuosikymmenen aikana. Kehityksen katkeamisen hän vierittää <a href="https://gnseconomics.com/2020/10/08/the-destruction-of-the-world-economy-by-the-central-banks/">keskuspankkien syyksi</a>.
Keinotekoinen kannattavuus
Keskuspankkien elvytys koostuu pääosin erilaisten arvopaperien ostosta. Arveluttavaksi muuntunut arvopaperi ei ole houkutteleva ostos, minkä vuoksi sen hinta putoaa. Keskuspankki ilmoittautuu takuuvarmaksi ostajaksi ja se pönkittää toiminnallaan arvopaperien hintaa.
Elvytys ei ole kuitenkaan vauhdittanut taloutta tai työllisyyttä. Palkkakehitys on jäänyt vaimeaksi tai olemattomaksi.
Malinen kirjoittaa tähän olevan kolme syytä. Elvytyksen nimissä tehdyt ostot ovat kaventaneet korkotuottoja. Tämä on ollut esimerkiksi EKP:n selkeä tavoite. Se on ostoillaan halunnut painaa euromaiden valtiolainakorkoja alas.
Alhaiset tuotot ovat ohjanneet sijoittajat yhä riskipitoisempiin kohteisiin tuotonhaun vuoksi. Lisääntynyt riskisijoittaminen tekee taloudesta haavoittuvaisemman.
Toiseksi keskuspankin ostojen vähentäminen tai peräti jo ostettujen arvopaperien myynti johtaisi markkinakaaokseen. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on laskenut, että elvytysostoja voidaan tarvita jopa <a href="https://www.zerohedge.com/markets/top-fed-economist-says-another-35-trillion-qe-needed">3 500 miljardin dollarin</a> edestä lisää pitääkseen korot pois pakkaselta.
Kolmanneksi pääomien ohjautuminen heikkolaatuisempiin kohteisiin luo illuusion kannattavuudesta. Kannattavuudesta tulee keinotekoista.
Pääomat juurtuvat tuottamattomiin kohteisiin
Tällainen heikko sijoitus sitoo pääoman. Osa niin kutsutuista zombiyrityksistä pysyy toiminnassa vain olemattomien lainakorkojen vuoksi. Ekonomistien arvioiden mukaan jopa <a href="https://www.ft.com/content/5d5d1bc1-61a3-46a9-915c-1a1e6f2e5fd2">joka kuudes saksalaisyritys</a> olisi tällainen zombiyritys.
Pääoman juurtuminen kannattamattomiin yrityksiin on pois terveempien yritysten rahoituksesta. Tämä johtaa tuottavuuden kasvun katoamiseen.
Malinen arvelee, että koronapandemian toisen aallon vuoksi zombiyritykset eivät välttämättä pysy toiminnassa edes huokean lainarahan turvin. Hän kirjoittaa, että kyteviä kriisipesäkkeitä on useita. Mahdollisia leimahduspisteitä ovat Yhdysvalloissa osake- ja luottomarkkinat ja Euroopassa pankkiala.
Kriisin syttyessä ihmiskunta tulee Malisen mukaan tärkeään tienhaaraan. Annammeko keskuspankin sosialisoida pääomamarkkinat kokonaan vai annammeko kriisin puhdistaa pöytää tehden tilaa uusille ja tuottavammille yrityksille. Jälkimmäinen voi hänen mukaansa johtaa ennennäkemättömän vaurauden aikaan.

Keskuspankit tuhoamassa maailmantalouden – eivät voi uskottavuussyistä peruuttaa

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve aikoo muuttaa toimintaansa inflaatiotavoitteensa kanssa. Keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoite voi jatkossa olla korkeampikin ennen kuin Fed alkaa nostaa korkotasoaan ylikuumenemisen hillitsemiseksi. Yksi pankki on uskaltanut moittia Fedin rahapolitiikan linjausta.

Monet pankit, sijoitusyhtiöt ja suuret sijoittajat ovat ottaneet Fedin linjauksen ilolla vastaan. Fedin tavoite inflaation osalta muuttuu siten, että keskiarvollisesti inflaatio pysyisi kahdessa prosentissa.
Koronapandemiasta seuranneiden eristystoimien vuoksi maan talous sai vakavan iskun ja sen odotetaan johtavan hyvin alhaisen inflaation tilaan. Fed laskikin ohjauskorkonsa nollaan.
Keskimääräinen inflaatio saa siten aikanaan nousta yli kahden prosentin, koska inflaatio on ollut alle kahdessa prosentissa.
Vähän moitteita
On varsin luonnollista, että pankit ja muu finanssipiiri kiittelee uutta linjausta. Pankkien kautta liikkuvat monet arvopaperit ja jokaisesta toimeksiannosta kilahtavat välityspalkkiot omaan kirstuun.
Pankkien intressinä onkin mahdollisimman vilkas kauppa. Nousevat kurssit houkuttelevat lisää sijoittajia käymään kauppaa arvopapereilla.
Yksi pankki otti vastuullisemman linjan. Hollantilainen Rabobank kirjoitti asiakastiedotteessaan, että Fed näyttää ennemminkin olevan osa Yhdysvaltain talouden ongelmaa kuin sen ratkaisua, uutisoi <a href="https://www.zerohedge.com/markets/one-bank-finally-tells-truth-fed-policies-have-become-part-problem">talousblogi Zerohedge</a>.
– Fedin raha- ja sääntelypolitiikka ovat luoneet kapitalismin muotoa, jossa palkinnot jaetaan yhdelle prosentille ja riskit kannetaan 99 prosentilla. Fedin vastaus kriisiin on ollut tuskallisen selvää, että sen politiikka hyödyttää rikkaita ja suuryrityksiä kun taas pienyritykset ja matalapalkkaiset työntekijät kantavat taakan, Rabobank kirjoittaa.
Fedin politiikka voi pahimmillaan toistaa 1970-luvun virheet, jolloin inflaatio kasvoi hallitsemattomasti.

Fed valmistelee nollakorkopolitiikalleen pitkää ikää – Rabobank: Rikkain prosentti hyötyy riskeistä, loput kantavat seuraukset

Suuret keskuspankit ovat 1980-luvun alkupuolelta asti laskeneet ohjauskorkojaan enemmän kuin nostaneet niitä. Koron laskeminen on varmastikin perusteltua talouskriisien keskellä, mutta miksi korkotason palauttaminen ei onnistu nousukausina? Onko talous kunnossa pitkäjaksoisen kehityksen jälkeen vaiko entistä huterammalla pohjalla?

Korko on lainarahan hinta. Korkoa perustellaan sillä, että luotonantaja eliminoi sen hetkisen kulutusmahdollisuutensa luotonsaajan senhetkisen kulutustarpeen vuoksi. Korkoa perustellaan toiseksi myös sillä, etteivät kaikki velalliset suoriudu veloistaan. Näin ajateltuna nollakoroilla toimiva luotottaja häviää ennen pitkää kaiken omaisuutensa.
Esimerkiksi jos joka sadas velallinen ei pysty hoitamaan velvoitteitaan, tulee velkojan periä yhtä suurista veloista noin prosentin korko pitääkseen pääomansa yhtä suurena kuin ennen.
Keskuspankkien asettama ohjauskorko on tulkittu eräänlaiseksi koron pohjaksi. Negatiivisten korkojen aikana NIRP (engl. Negative Interest Rate Policy) kääntää joitain talouden perusteita perinpohjaisesti.
Kiinteän rahapolitiikan aika
Bretton Woods -järjestelmä on viimeisin laaja kokeilu suitsia markkinataloutta ja ohjata rahan hintaa, korkoa. Se päättyi Yhdysvaltain käydessä kallista Vietnamin sotaa, jonka &#8221;pesänselvittäjäksi&#8221; maa joutui Ranskan hävittyä oman sotansa samalla alueella. 1970-luvulla koettiin myös öljykriisi, mikä johti stagflaatioon. Kiinteän rahapolitiikan kausi oli saanut kaksi mestaavaa iskua.
Bretton Woodsia edelsi kultakanta, josta luovuttiin 1900-luvun alkupuolikkaalla. Maat toipuivat maailmansodan kurimuksesta oikeastaan sitä mukaa, miten ne irroittautuivat kultakannasta.
Yhdysvaltain irtauduttua Bretton Woods -rahajärjestelmästä muodostui fiat-raha, joka tarkoittaa &#8221;olkoon niin&#8221; -rahaa. Rahan arvo perustui luottamukseen, eikä kultavarantoihin. Se avasi uuden aikakauden.
Kelluvien valuuttojen esiinmarssi
Valuuttakurssien säännöstelyn loputtua talous alkoi virota huimaa tahtia. Suomessa tätä nousua saatiin odottaa aina 1990-luvun alkuun asti, kun Suomi joutui luopumaan ensimmäisestä &#8221;eurokokeilustaan&#8221; ja korot jouduttiin nostamaan kaksinumeroisiksi vaihtotasekriisin eli valuuttakriisin kouriessa maamme taloutta.
Suomen talous toipui ripeästi noin neljän vuoden ajan. Tämän lyhyen nousukauden jälkeen maamme valuutta sidottiin euroon.
Taustalla oli alkanut tapahtua. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve oli erilaisten talouskriisien aikana laskemaan Fed Funds -ohjauskorkoaan enemmän kuin mitä se nosti sitä ylikuumenemisen välttämiseksi nousukausina. Tämä kehitys on jatkunut aina tähän päivään asti. Monet keskeiset korot ovat laskeneet jopa nollarajan alapuolelle.
Silmitön luottoekspansio
Luotot pitää jakaa kahteen lokeroon: on tuottoa hakevia luottoja ja sitten on puhdasta syömävelkaa. Tehtaan rakentamista ja kojeiden sekä työntekijöiden ostamista varten on perusteltua velkaantumista, mikäli sillä saadaan tuottavuutta kasvatettua niin, että lainan takaisinmaksu onnistuu ja viivan alle jää jaettavaakin työntekijöitä myöden.
Yhdysvalloissa 1980-luvun luottokriisiin vastattiin Fedin silloisen pääjohtaja Alan Greenspanin toimesta rajuilla koronlaskuilla. Huokeampi velkaraha vauhditti aluksi investointeja, mikä on koronlaskujen elämäntehtävä laskukausina.
Korkoja ei kuitenkaan nostettu nousukauden käydessä yhtä rivakkaasti. Syytä voidaan arvella: tällä hetkellä pahoin velkaantuneet kotitaloudet ja heikosti tuottavat yritykset eivät selviäisi korkeammista koroista.
Huokea lainaraha ohjautui tärkeiden investointien jälkeen spekulatiiviseen peliin. Luottoja nostettiin esimerkiksi osakkeita, asuntoja ja muita kohteita varten. Luottojen oli määrä taata pikavoittoja ja äkkirikastumista.
Talousblogi <a href="https://www.zerohedge.com/economics/most-important-lesson-all-will-soon-be-delivered">Zerohedge</a> nostaa esille kirjoituksen siitä, miten Greenspanin toiminta aiheutti omalta osaltaan teknlogiakuplan. Se puhkesi vuosituhanteen vaihteessa. Jälleen kerran korkotaso laski enemmän kuin nousi. Pian seurasi finanssikriisi. Se puolestaan paljasti euroalueen velkakriisin.
Tämän velkakriisin seurauksena korot laskivat nollaan ja jopa alle. Maailman kokonaisvelka kohosi 150 biljoonasta (tuhat miljardia) Yhdysvaltain dollarista 250 biljoonaan dollariin.
Yhdysvallat palasi nollakorkoihin pandemiakriisin myötä. Velkakupla kasvaa arvatenkin entuudestaan. Velkaa on jo niin paljon, ettei velan laatu eli takaisinmaksukyky voi pysyä edes nykyisellä tolalla. Keskuspankit ovatkin setelipainojen vartioina ryhtymässä ostamaan myös yritysten lainoja antaakseen tukensa näennäiselle takaisinmaksukyvylle.
On selvää, että eriarvoisuus kasvaa, jos kaikki spekulatiiviset ja jopa hullunrohkeat &#8221;sijoitukset&#8221; taataan EKP:n kautta. Järjestelmä voi natista liitoksistaan koska tahansa.
Ajatushautomo Eurasia Groupin Ashoka Mody pitää mahdollisena, että EKP ostaa niin paljon Italian velkakirjoja, että EKP &#8221;<a href="https://www.project-syndicate.org/say-more/an-interview-with-ashoka-mody">omistaa Italian</a>&#8221;.
Pitääkö korkoa ohjailla?
Markkinatalous on osoittanut toimivuutensa. Vaihtoehtona ollut keskusjohtoinen talousjärjestelmä päättyi itärajamme takana 1990-luvun alussa. Voidaan tulkita, että keskusjohtoisuus kaatoi Neuvostoliiton ja sen myötä kaatui Suomen keskusjohtoinen valuuttajärjestelmä, euron esiaste.
Talousmaailma seuraa herkeämättä suurten keskuspankkien korkokokouksia tiedotustilaisuuksineen. Niin tehdään, koska niillä on merkitystä. Pienetkin arvelut keskuspankkiirien sanomisista voivat suistaa osakekurssit jäiseen laskuun, mutta myös hirmuiseen nousuun.
Mutta pitääkö korkoja ohjailla? Koska korko on lainarahan hinta ja sen sääntely on suotavaa, niin miksi sitten ei ohjailla palkkojen, bensiinin tai tomaattien hintoja? Hintasäännöstelyjen historia osoittaa, etteivät ne oikein toimi.
Talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/c4e10d2c-109a-40f5-a175-628d1db9c793">Financial Timesin</a> mielipidekirjoituksessaan analyytikko Lotta Moberg kirjoittaa, ettei keskuspankkiireja tulisi päästää pälkähästä nollakorkopolitiikkansa vuoksi. Mobergin mukaan nollakorot eivät ole luonnollisia.
Zerohedgen nostaman Max Rangeleyn luennoilla keskuspankkiirit ovat olleet ymmällään luomastaan kehityksestä.
– Mitä odotat meidän tekevän, antaa kaiken romahtaa?
Kyseessä on Joseph Schumpeterin &#8221;luovan tuhon&#8221; malli. Huonosti tuottavat yritykset kaatuvat ja markkinatilaa saavat uudet ja ketterämmät yrittäjät. Tuottavuus kohoaa ja sen myötä kasvaa myös talous. Keskuspankkien toimintamalli on pitää kaikki ennallaan, mukaan lukien bruttokansantuote.
Ja se on aika karmiva ajatus.

Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?

Keskuspankit ovat vuosia varoittaneet yritysten raskaasta velkataakasta. Koronapandemian edessä samat keskuspankit ovat suorastaan ruokkineet lisävelkaantumista aina vain keveämmällä rahapolitiikallaan. Näin kirjoittaa Financial Timesin toimittaja Joe Rennison <a href="https://www.ft.com/content/3f764729-4bef-43d1-9641-5e2c3a6bc0de">artikkelissaan</a>.

Joe Rennison kirjoittaa keskuspankkien olevan tiukassa paikassa. Höyhenen kevyt rahapolitiikka tekee lainarahasta huokeaa ja se ruokkii lisävelkaa aiempien velkataakkojen päälle. Toisaalta keskuspankit eivät haluaisi katsoa yritysten konkurssiaaltoa ja siitä seuraavaa massatyöttömyyttä sivusta.
Alati kasvavien velkamäärien vuoksi seuraavat talouskriisit ovat aina vain vaikeampia ratkaista. Keskuspankit vastasivat finanssikriisiin ja nyt pandemiakriisiin samalla tavalla. Ne löysäsivät rahapolitiikkaansa.
Tarvitaan hurjaa talouskasvua
Jättipankki Bank of American luotto-osaston strategisti Hans Mikkelsenin mukaan keskuspankkien ratkaisu velkakriisiin on lapata lisää velkaa yrityksille. Oikotietä pois velkakriisistä ei ole.
&#8211; Velkataakkaa ei voida kutistaa ilman mittavaa talouskasvua. Keskuspankit eivät voi tälle mitään, hän toteaa.
Koronaviruksen myötä talouskasvu on vaarassa. Yritykset ovat toivoneet pikaista toipumista eristystoimien jälkeen, mutta pandemia on osoittanut merkkejä paluusta rajoitustoimien purkujen jälkeen.
Yritykset ovat keskimäärin velkaantuneempia kuin ennen pandemian vuoksi toteutettuja rajoituksia. Kaikki yritykset eivät välttämättä suoriudu veloistaan varsinkaan, jos rajoitustoimiin joudutaan uudelleen.
Yhdysvalloissa yritykset ovat nostaneet tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
&#8211; Keskuspankkiirit tulevat myöhemmin uudelleen esittämään huoliaan yritysten raskaista velkamääristä, mutta he ovat luoneet itse tämän ongelman, Mikkelsen sanoo.
Tuotonhaku ohjaa riskipapereihin
Keskuspankkien aloittamat vähäriskisten valtiolainojen ostot pakottivat sijoittajat hakeutumaan riskipitoisempiin kohteisiin kuten yrityslainoihin. Yritysten lainojen kasvanut kysyntä on pudottanut myös yrityslainojen korkotasoa. Velkaantuminen on tullut siten huokeammaksi.
Yhdysvaltain yritysten lainakanta on kaksinkertaistunut yli 12 000 miljardiin dollariin sitten finanssikriisin.
Arvopaperiostoja laajennetaan
Maan keskuspankki Federal Reserve on varoittanut yritysten olevan vaarassa ajautua inhaan kierteeseen uusien talouskriisien myötä. Varoja ei ole investointeihin tuottojen vähentyessä ja velkojen hoito syö tulosta enemmän. Se voi aiheuttaa yritysten velkakirjojen kysynnän lopahtamista, lainakorkojen kasvuun ja sitä myöden yhä tukalampaan ahdinkoon.
Näin oli tapahtumassa maaliskuussa. Fed ei voinut juuri muuta kuin kertoa laajentavansa arvopaperiostojaan yritysten velkapapereihin. Pelkkä ilmoitus avasi velkakirjojen kysynnän ennennäkemättömälle tasolle &#8211; ja yhdysvaltalaiset yritykset käyttivät tilaisuuden hyväkseen. Ne velkaantuivat lisää huimaa vauhtia.
Fed joutunee siten huolehtimaan yritystenkin lainanhoidon mahdollisuuksista. Muussa tapauksessa koko maan talous voi ajautua lamaan konkurssiaallon myötä.

Keskuspankit varoittaneet vuosia velka-ansasta – nyt ne suorastaan usuttavat velkaantumaan

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve ilmoitti rajoittamattoman arvopaperien osto-ohjelmastaan. Hetkellisen markkinahuuman jälkeen pörssikurssit ovat <a href="https://www.ft.com/content/0a7d86ea-6c9f-11ea-9bca-bf503995cd6f">laskeneet edelleen</a>.
Fed ilmoitti, että se käynnistää kaksi uutta osto-ohjelmaa. Ensinnäkin keskuspankki kohdentaa ostojaan yrityslainoihin. Toinen uusi ohjelma on TALF. Ohjelmassa Fed ostaa arvopaperistettuja opinto-, auto- ja luottokorttilainoja. TALF:n kautta on tarkoitus auttaa myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Yhdysvalloissa republikaanit ja demokraatit vääntävät kättä 2 000 miljardin dollarin elvytyspaketista. Kiistaa on lähinnä siitä, miten elvytyspaketti tulisi kohdentaa.
Euroopassa euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno kertoi, ettei taistelussa virusta vastaan ole mitään rajoja.

Fed laittoi ”kaikki peliin” – pörssit jatkavat luisujaan

Investointipankkiiri Sami Miettisen isännöimällä <a href="https://anchor.fm/neuvottelija/episodes/neuvottelija-9--Korona-Black-Swan-Tuomas-Malinen-ebfmm0">verkkokuuntelukanava Neuvottelijalla</a> vieraana ollut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kertoi koronaviruksen vaikutuksista maailmantalouteen. Pandemia iskee arkaan aikaan keskuspankkien elvytettyä taloutta kymmenen vuotta hauraaseen ja kestämättömään tilaan. Lähivuodet tulevat olemaan perin synkkiä.
Tuomas Malinen kertoi virusepidemian olleen talousmaailman musta joutsen. Se tarkoittaa hyvin merkittävää tapahtumaa, jota on mahdotonta ennustaa ja mikä on äärimmäisen harvinainen. Pandemia on myllertänyt osakemarkkinoita kovalla kouralla. Kuukauden aikana osakekurssit ovat pudonneet hyvin rajusti.
Malinen ei syyttäisi virusepidemiaa talouden pilaajaksi. Hänen mukaansa taustalla on muhinut jo vuosien ajan suuri arvopaperien markkinakupla, joka nyt näyttää puhjenneen pandemian vuoksi. Talous olisi ollut altis monelle muullekin iskulle.
Virus on iskenyt arkoihin kohtiin
Virusepidemia iski ensin Kiinaan vuodenvaihteen tienoilla. Kiinan talous alkoi piiputtaa jo ennen koronavirusta mittavan ja pitkäkestoisen velkaelvytyksen vuoksi. Viruksen isku Kiinaan vain vauhditti alamäkeä. Maassa on tärkeitä tuotantoketjujen lenkkejä, joiden häiriöt näkyvät muutaman kuukauden sisällä myös Suomessa.
Euroopassa epidemia levisi Italiaan, jonka julkinen talous on jo valmiiksi huonossa kunnossa. Kaiken lisäksi suurin ja kohtalokkain epidemiakeskus oli Pohjois-Italiassa, jonka panos koko maan talouteen on merkittävän suuri.
Pandemian vuoksi eri maat ovat ilmoittaneet päivittäin uusista rajoituksista, joiden toivotaan hillitsevän viruksen etenemistä.
Malisen mukaan epidemia iskee nyt reaalitalouteen, mihin keskuspankkien on jopa mahdotonta puuttua. Finanssikriisi syttyi pankkien ja muiden finanssijättien kriisistä.
Euroopan pankkijärjestelmä luhistumassa
Malisen mielestä maailmalla on nyt kaikki samat ainekset kuin 1920-luvulla syttyneellä suurella lamalla. Ainoastaan ongelmat ovat sijoittuneet maantieteellisesti nyt eri paikkoihin.
Euroopassa pankkijärjestelmä on valmis luhistumaan, Kiinassa on paljon suurempi velkakupla kuin Yhdysvalloissa finanssikriisin syttyessä. Yhdysvaltojen pääomamarkkinat ovat vaikeuksissa.
Malisen mukaan mikään ei voi pelastaa tulevalta iskulta. Lama kestäisi kahdesta kolmeen vuotta ennen kuin pohja saavutetaan. Suomen bruttokansantuote supistuisi laman aikana 30 prosentilla.
Pääomamarkkinoille romahdusvaroitus
Myös analyysiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtajana toimiva Malinen kertoi, että yhtiö oli ensi kertaa koskaan lähettänyt asiakkailleen pääomamarkkinoiden romahdusvaroituksen.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve joutui tekemään täyskäännöksen elvytyksensä kanssa. Keskuspankki kutisti hiljalleen tasettaan finanssikriisin elvytystoimien jälkeen. Maan yrityslainamarkkinat olivat romahtaa. Fed on joutunut kääntämään kelkkansa ja se on tällä viikolla pyrkinyt estämään rahoitusmarkkinoiden romahduksen <a href="https://stage.sudev.fi/yhdysvaltojen-velkakirjamarkkinat-umpijaassa-fed-puskee-tuhansia-miljardeja-rahoituskanaviin/">tuhansien miljardien dollareiden</a> rahoitustuella.
Malinen tulkitsee Fedin pääjohtaja Jerome Powellin lipsauttaneen huolimattomuuttaan syyskuussa, ettei pankit ole suostuneet tarjoamaan lyhytaikaista rahoitusta sijoittajille. Sittemmin ilmaisu oli muuttunut muotoon, ettei pankeilla ollut reservejä tarjota tätä rahoitusta. Malinen arvelee rahoitusjärjestelmän luottamuksen olevan vaarassa.
Malinen kertoo Fedin ja muiden keskuspankkien lainakorkojen ohjaamista kohti nollaa prosenttia johtaneen siihen, että sijoittajat joutuvat hakeutumaan yhä riskipitoisempiin korkotuottoihin. Toinen vaihtoehto on käyttää rutkasti luottorahaa moninkertaistaakseen alhaisten lainakorkojen tuomia tuottoja.
Koronavirus voi iskeä juuri korkeatuottoisiin kohteisiin kaatamalla nämä yritykset. Raskaasti luottorahalla pelaavat toimijat aiheuttavat nekin luottotappioriskit. Esimerkiksi islantilaispankit kaatuivat juuri hirmuisen velkavivun käyttöön markkinatuulten käännyttyä.
Helikopteriraha johtaa sen rahatalouden loppuun
Miettinen esitti Maliselle kysymyksen helikopterirahoituksesta. Ajatus on, että keskuspankkiirit lentävät helikoptereillaan kaupunkien yllä ja pudottavat rahasäkkejä kansalaisten käytettäväksi.
Malisen mukaan tämä ei toimi ainakaan Euroopassa. Saksa vastustaa tällaista lähestulkoon neuroottisesti noin sata vuotta sitten koetun hyperinflaatioajan vuoksi. Toiseksi EKP ei voisi vain pyyhkiä näitä pois taseestaan eräänlaisina lahjoituksina.
Hänen mukaansa poliitikkojen tai kansalaisten saatua vallan päättää rahan määrästä kyseinen rahatalous lakkaa olemasta. Malinen arveleekin, ettei EKP:ta enää ole olemassa viiden vuoden kuluttua.
THL saa sapiskaa
Malinen ihmettelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) varovaista suhtautumista pandemian torjuntaan. Hänen mukaansa Kiinasta jyrisevä taloushäiriö on joka tapauksessa niin suuri, ettei suomalaisten parin viikon kotikaranteeni näy talousluvuissa.
Suurempi paha on toimia liian myöhään, jolloin terveys on uhattuna – ja eristystoimet on joka tapauksessa suoritettava. Vitkuttelu todennäköisesti kasvattaa eristystarpeen kestoa.

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Sijoittajat ja meklarit valittavat Yhdysvaltain joukkovelkakirjamarkkinoiden olevan jäässä. Maan keskuspankki Federal Reserve aikoo sulloa tuhansia miljardeja rahoitusmarkkinoille. Erityisesti osakkeet ovat olleet tulipalomyynneissä kautta planeetan. Fedin vastaus hätähuutoihin ei näytä rauhoittavan markkinoita. Korona tekee taloudelle pahaa jälkeä. 

Yhdysvaltain velkakirjamarkkinoiden häiriöt siirtyvät nopeasti kaikkialle. Viime vuoden lopun <a href="https://stage.sudev.fi/talousennusteissa-huima-haitari-kitukasvusta-kaaokseen/">rahoitusmarkkinahäiriöt</a> ovat koronaviruksen myötä moninkertaistuneet.
Fed on tällä viikolla lisännyt jo <a href="https://www.ft.com/content/7b231b2c-6483-11ea-a6cd-df28cc3c6a68">kolmesti</a> likviditeettiä niin sanotuille repo-markkinoille. Näillä markkinoilla meklarit vaihtavat hyvälaatuisia vakuuksia käteiseen. Käteispula hyydyttää markkinoiden toiminnan.
Torstaina Fed korotti panoksia tuntuvasti, kun keskuspankki kertoi voitelevansa rahoitusjärjestelmää tuhansien miljardien dollarien edestä. Osakekurssit toipuivat hetkellisesti rajuista kurssilaskuista. Syöksy kuitenkin jatkui pari tuntia Fedin ilmoituksen jälkeen.
Tuntia ennen pörssipäivän päättymistä keskeiset osakeindeksit ovat laskeneet noin kahdeksan prosenttia. Euroopassa laskua mitattiin jopa kaksinumeroisin luvuin.
<h4>Yrityslainoissa piilee pommi</h4>
Koronaviruksen aiheuttamien tuotantokatkosten ja matkailurajoitusten vuoksi monen yrityksen kassavirta hyytyy niin pahoin, etteivät ne välttämättä <a href="https://www.ft.com/content/4455735a-63bc-11ea-b3f3-fe4680ea68b5">suoriudu veloistaan</a>.
Keskuspankkien vuosia jatkuneen löysän rahapolitiikan aikana ne ovat voineet rahoittaa velkaansa uudella, liki ilmaisella velkarahalla. Nämäkin matalakorkoisten velkojen hoitaminen käy hyvin vaikeaksi. Yritykset ovat toimineet keskuspankkien toivomalla tavalla ja investoineet huokean lainarahan turvin.
Jättipankki Morgan Stanley arvioi joka kuudennen yhdysvaltalaisyrityksen olevan zombiyritys, jonka elinehtona on alhaiset lainakorot. Koronaviruksen tuotantoseisokit vaikuttavat useaan yritykseen. Erityisen haavoittuvaisia ovat matkailualan ja lentoliikenteen yritykset.

Yhdysvaltojen velkakirjamarkkinat umpijäässä – Fed puskee tuhansia miljardeja rahoituskanaviin

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve laski korkotavoitettaan 50 korkopisteellä eli puolella prosenttiyksiköllä. Odottamaton päätös johtui koronaviruksen aiheuttamista huolista. Aasialaisten keskuspankkien odotetaan elvyttävän Fedin vanavedessä. EKP:lla sen sijaan paukut ovat vähissä.

Yhdysvaltain 10-vuotinen joukkolainan jälkimarkkinakorko valahti alle yhden prosentin ensimmäistä kertaa yksimielisen koronlaskupäätöksen jälkeen. <a href="https://www.ft.com/content/eed05754-5d00-11ea-b0ab-339c2307bcd4">Yhdysvaltalaisosakkeet halpenivat</a> tuntuvasti. Markkinaliikkeet kielivät siitä, että keskuspankilta odotetaan lisätoimia.
Fedin korkotavoite on laskun jälkeen 1-1,25 prosentissa.
Bidenin menestys käänsi suunnan
Yhdysvaltain demokraattipuolueen esivaalien supertiistaina presidenttiehdokkaaksi hakeva Joe Biden kiri Bernie Sandersin etumatkaa. Bidenia pidetään näistä kahdesta markkinaystävällisempänä ehdokkaana. Hänen menestyksensä myötä Aasian ja Euroopan markkinat pysäyttivät luisun.
Australian, Malesian ja Japanin keskuspankit ehtivät löysätä rahapolitiikkaa jo tiistaina. Etelä-Korea on luvannut talouspoliittista elvytystä.
EKP piti puhelinkokouksen
Euroopan keskuspankki on tukalimmassa tilanteessa. Muiden keskuspankkien elvytystoimet johtavat euron ulkoisen arvon <a href="https://www.ft.com/content/bff92220-5d79-11ea-8033-fa40a0d65a98">kohoamispaineeseen</a>. EKP pitää rahapoliittisen kokouksen 12. maaliskuuta. Markkinat odottavat EKP:n laskevan talletuskorkoaan -0,6 prosenttiin.
Harva varainhoitaja uskoo koronlaskun tuovan toivottua tulosta. Talouslehti Financial Times kirjoittaa monen arvelevan euroalueen ajautuvan taantumaan alkuvuoden aikana.
– Koronlaskut eivät varmuudella auta täyttämään elintarvikekauppojen hyllyjä, sijoitusstrategisti Seema Shah sanoi FT:lle.
Saksalaisista kaupoista rohmutaan tarvikkeita wc-paperista tomaattisäilykkeisiin.
<a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-policy-coronavirus/ecb-held-unscheduled-meeting-to-discuss-coronavirus-sources-say-idUKKBN20R19H">Uutistoimisto Reuters</a> uutisoi EKP:n pitäneen tiistaina puhelinkokouksen. Kokouksessa ei lähdetietojen mukaan käsitelty rahapolitiikkaa. EKP:ssa mietittiin esimerkiksi setelien riittävyyttä, jos kansalaiset alkavat epidemian luoman paniikin vuoksi varastoimaan käteistä. EKP keskusteli myös perutetuista tapahtumista.
EKP ei kommentoinut Reutersin tiedusteluja kokouksesta.

Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä

&#8221;Kaiken kupla&#8221; on hiljalleen tyhjenemässä. Sen merkit ovat näkyvissä. Siitä huolimatta poliitikot ja sijoittajat ovat mitä ilmeisimmin ihmeissään kuplan poksahtaessa. Näin kirjoittaa tunnustusta kerännyt ex-pankkiiri ja talouskirjailija Satyajit Das uutistoimisto Bloombergin <a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2018-12-15/central-banks-have-few-options-to-deal-with-another-crisis">mielipidesivulla</a>.

Kuplan poksahtamiseen ei ole yhtä yksittäistä syytä. Keskuspankkien vaihdekeppi on paikoin jo vaihtunut elvyttävästä rahapolitiikasta kiristämisen puolelle. Se luo omat paineensa luotto-, asunto- ja osakemarkkinoille. Pahoin velkaantuneet kehittyvät maat ovat erityisen haavoittuvaisia, sillä luottohanojen sulkeuduttua isku on raju. Tällaisesta kriisistä on jo kokemusta, kun vuonna 2010 Kreikka ei saanut enää luottoa käytännössä mistään hinnasta.
Keskuspankkiirien lisäksi poliitikot ovat vauhdittamassa kriisin syttymistä. Kauppasotien uhkaa ei olla kokonaan väistetty ja kauppasodan vaikutuksia on helppo aliarvioida. Poliittinen ilmapiiri on valmiiksi kireää eritoten Euroopassa. <a href="https://stage.sudev.fi/italia-hievahtanut-eun-ukaasin-edessa-edessa-ennennakematon-mittelo/">Italian</a>, <a href="https://stage.sudev.fi/jakautunut-cdu-valitsi-kramp-karrenbauerin-puolueen-johtoon/">Saksan</a> ja <a href="https://stage.sudev.fi/ranskassa-kansanedustajalle-tappouhkaus-mellakat-kaantyneet-jo-kapinaksi/">Ranskan</a> nykyinen poliittinen kenttä osoittaa, ettei aiemmin turvalliseksi koetulle keskustalle ole suurta tilausta.
<h4>Yksikin sytyke voi riittää</h4>
Erilaisten riskitekijöiden ei tarvitse toteutua yhtä aikaa. Esimerkiksi kauppasota voidaan välttää, mutta muiden riskitekijöiden aiheuttama talouden mahalasku voi hyvinkin reipastuttaa protektionistisia toiveita.
Das ei kertaa eri riskien todennäköisyyksiä. Hänen tuskin niin tarvitsee tehdäkään. Riskitekijöiden vaimentaminen kun ei oikein auta. Rahapolitiikan ylenpalttinen keveys on paisuttanut kuplaa. Rahapolitiikan kiristäminen pahentaa puhkeamisen vaaraa.
Hänen huomio keskittyykin siihen, mitä on tehtävissä kuplan puhjettua. Lyhyesti sanottuna: hyvin vähän ja nämä vähäisetkin vaihtoehdot voivat epäonnistua. Epäonnistumisen vaara nimittäin kasvaa toimien poikkeuksellisuudesta.
<h4>EKP:n kädet eniten sidotut</h4>
Das kirjoittaa, että historiallisesti talouskriiseihin keskuspankit ovat vastanneet noin 4-5 prosenttiyksikön koronlaskulla. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on toki aloittanut talouden toivuttua finanssikriisistä. <a href="https://tradingeconomics.com/united-states/interest-rate">Korkotaso</a> ei tällä haavaa ole siltikään niin korkealla, jotta sitä voitaisiin laskea yhtä rajusti kuin kriisien kohdalla on keskimäärin ollut tarpeen.
Euroopan keskuspankilla sen sijaan tilanne on monin verroin murheellisempi. EKP on linjannut, että sen korkotaso pysyy nollilla vielä pitkälti ensi vuoden puolella. EKP tuskin lähtee niin omituiseen rahapoliittiseen kokeiluun, että se laskisi uuden talouskriisin syttyessä korkonsa miinus viiteen prosenttiin. EKP:n onkin vain parasta toivoa, ettei uusi talouskriisi iske vielä vuosiin.
Finanssikriisi oli niin raju, ettei korkojen laskukaan riittänyt. Keskuspankit ovat niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Japanissa paisuttaneet taseitaan ostamalla arvopapereita markkinoilta tukeakseen niiden romahtaneita hintoja.
Fed voisi ostaa lisää Yhdysvaltain joukkovelkakirjoja, koska liittovaltion velkaantuminen tarkoittaa ostettavien velkakirjojen runsautta markkinoilla. Euroalueella tähtäin on ollut velkojen supistamisessa, joten EKP:lla on niukalti uutta ostettavaa. Lisäksi euromaiden velan ostaminen on kohdannut poliittista vastustusta eritoten Saksassa.
EKP:n voi kääntää ostonsa muihin arvopapereihin. Kriisin iskiessä eritoten pankkien omat arvopaperit olisivat romahdusvaarassa. EKP altistuisi tuolloin mittaville tappioille.
<h4>Keinovalikoimaan epätoivoisia tekoja?</h4>
Das kirjoittaa vielä niin sanotun helikopterirahoituksen mahdollisuudesta. Se tarkoittaa keskuspankin luoman rahan jakamista suoraan kuluttajille. Keskuspankit voisivat ostaa jopa osakkeita ryhtyen käytännössä liikepankkien ja muiden yritysten omistajaksi.
Mikään näistä vaihtoehdoista tuskin menee kakistelematta läpi. Epätoivoiset ajat voivat kuitenkin vaatia epätoivoisia tekoja.
Epätoivoisissa teoissa piilee vielä yksi suuri vaara. Jos ne toimet epäonnistuvat, tyytymättömyys aiheuttaisi mitä ilmeisimmin poliittisen sekasorron.
Das muistuttaa, että finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat pyrkineet vain tasapainottamaan tilanteen. Keskuspankkiirit eivät kuitenkaan ryhtyneet toimiin kitkeäkseen uuden kriisin siemeniä. Niihin lukeutuvat jättivelkojen hoitaminen ja heikon pankkijärjestelmän tervehdyttäminen.
Euroalueella näihin toimiin keskityttiin Yhdysvaltoja vähemmän. Euroalueella velkoja on siirretty pankeilta valtioille ja vielä valtioilta toisille. Huonolaatuisia pankkeja ei juurikaan ole karsittu.
EKP olisi siten todella ahtaalla uuden kriisin syttyessä. Sen liikkumavara on hyvin pieni ja liikkumatarve hyvin suuri.

Federal Reserve

Johtavat teollisuusmaat velkaantuivat viime vuonna 7 000 miljardin dollarin edestä – velkakirjat pääosin keskuspankkien holveihin

Keskuspankit tuhoamassa maailmantalouden – eivät voi uskottavuussyistä peruuttaa

Fed valmistelee nollakorkopolitiikalleen pitkää ikää – Rabobank: Rikkain prosentti hyötyy riskeistä, loput kantavat seuraukset

Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?

Keskuspankit varoittaneet vuosia velka-ansasta – nyt ne suorastaan usuttavat velkaantumaan

Fed laittoi ”kaikki peliin” – pörssit jatkavat luisujaan

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Yhdysvaltojen velkakirjamarkkinat umpijäässä – Fed puskee tuhansia miljardeja rahoituskanaviin

Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä

Ex-pankkiiri ja talouskirjailija Bloombergilla: Kun ”Kaiken kupla” poksahtaa, ovat hyvät keinot vähissä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025