Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Federalismi

Komission uusi puheenjohtaja näyttää olevan täysi federalisti. Hän haaveilee Euroopan Yhdysvaltojen perustamisesta. Tämä onkin ollut Euroopan poliittisen eliitin haave jo 1950-luvulta lähtien. <a href="https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/political-guidelines-next-commission_en.pdf">Ursula von der Leyenin ohjelmassa</a> EU:n kehittämiseksi myötäillään kaikkein pisimmälle vietyjä ehdotuksia yhteisvastuun kasvattamisesta ja riskien jaosta EU-maiden kesken. Hän haluaa myös Euroopan unionille johtavan roolin maailmanpolitiikassa ja maailmantaloudessa, analysoi taloustieteilijä Heikki Koskenkylä.

Von der Leyenin agendalla on kuusi pääaluetta, joita hän haluaa kehittää unionissa. Ne ovat:
<div class="s8">&#8211; Euroopalle vihreä sopimus</div>
<div class="s8">&#8211; Talous, joka palvelee ihmisiä</div>
<div class="s8">&#8211; Euroopan digitalisaatio</div>
<div class="s8">&#8211; Eurooppalaisen elämänmuodon turvaaminen</div>
<div class="s8">&#8211; Vahvempi Eurooppa maailmassa</div>
<div class="s8">&#8211; Euroopan demokratian kehittäminen</div>
Otsakkeiden tasolla tämä ohjelmanjulistus on varsin yleistä propagandaa eikä sellaisenaan kerro paljon mitään. Ilmastonmuutoksen torjunnassa von der Leyen tähtää maailman kärkimaaksi. Hän haluaa myös tiukan EU-tason lainsäädännön tälle alueelle. EU:n nykyinen tavoite on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hän haluaa nostaa tavoitteen 55 prosenttiin. Hän ehdottaa EU-alueelle yhteistä hiilidioksidipäästöjen verotusta.
Erikoista tässä on se, että von der Leyenin kotimaa Saksa on ajanut itsensä umpikujaan Energiewenden päätöksellään, jossa Saksa luopuu ydinvoimasta, kuten <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-saksan-viherutopistinen-energiakaannos-energiewende-on-ajautumassa-umpikujaan-kansalaisten-mielesta-kallis-kaoottinen-epaoikeudenmukainen/">Suomen Uutiset</a> aiemmin kirjoitti.
Kaikilla muillakin ohjelman alueilla tavoitteena on lisätä yhteisvastuuta, riskien jakoa ja kustannusten jakoa. EU:n budjettiin kaavaillaan yhteisiä EU:n laajuisia veroja usealle alueelle.
<h4>EU-verot ohjelmassa</h4>
Komissio on jo vuosia ehdottanut yritysverotuksen täydellistä harmonisointia ja ainakin osan tästä verotuksesta siirtämistä yhteisön tasolla kerättäväksi. Yhteisötason verotuksen aloittaminen on suuri periaatteellinen kysymys. Tämä jos mikä olisi askel kohti täydellistä federalismia, joka kaventaisi huomattavasti kansallista päätäntävaltaa.
Von der Leyen näyttää olevan vankkumaton yhteisötason verotuksen kannattaja. Myös yhteisen suhdannetasausrahaston luominen olisi ratkaiseva askel kohti todellista liittovaltiota. Hän ehdottaa myös yhteisen työttömyysrahaston perustamista ja kannattaa yhteistä talletussuojaa pankkiunioniin.
Erityisen vaarallista on von der Leyenin näkemys, että EU:n perussopimuksen artikloja voidaan soveltaa niin, että päätöksenteko veroasioissa voisi tapahtua määräenemmistöllä.
Von der Leyenin ehdotukset merkitsevät huomattavaa EU:n budjetin kasvua ja euroalueelle perustettavaa omaa budjettia.
<h4>Kohti yhteistä pakolaispolitiikkaa</h4>
Pakolaispolitiikassa von der Leyen kannattaa tiukkaa yhteistä linjaa ja sitovia kiintiöitä maille pakolaisten vastaanotossa. Unionin arvokysymyksissä hänellä on tiukka linja muun muassa Unkaria ja Puolaa kohtaan.
Monissa kysymyksissä von der Leyen näyttää olevan pitkälti Ranskan presidentti Macronin linjoilla. Toisaalta hänen näkemykset poikkeavat selvästi kotimaansa Saksan linjauksista erityisesti taloudellisen yhteisvastuun kasvattamisessa.
Suomen hallituksen on syytä ottaa hyvin kriittinen kanta Ursula von der Leyenin ohjelman julistukseen. Eduskuntavaaleissa kansa ei ole antanut valtakirjaa federalismiin siirtymiselle.

Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pahempi federalisti kuin edeltäjänsä Juncker

Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n kärkiehdokas Jörg Meuthen haluaa johdattaa puolueensa menestykseen sunnuntain EU-vaaleissa. Voiton jälkeen on aika istua alas ja eroavaisuuksista huolimatta alkaa rakentaa yhteistä tulevaisuutta mahdollisten kansallismielisten liittolaisten kanssa.

Junge Freiheit -lehdessä haastateltu <a href="https://www.afd.de/joerg-meuthen-die-eurokraten-kennen-nur-eines-%25E2%2588%2592-vergemeinschaften/">Meuthen</a> painottaa italian Legan ja muiden tulevaisuuden kumppanipuolueiden yhteistä päämäärää haittamaahanmuuton poistamiseksi ja EU:n ylikansallisen vaikutusvallan leikkaamiseksi.
<h4 class="p1">Piste haittamaahanmuutolle</h4>
&#8211; Demokratia ja kansallinen identiteetti on turvattava ja Euroopan Yhdysvaltojen pystyttäminen on pysäytettävä. Brysselin Molokin kita on tukittava ja hallitsemattomalle siirtolaisvyörylle on pantava piste, Meuthen luettelee kansallismielisten puolueiden yhteistä arvopohjaa.
Meuthen arvostelee ankarasti nykyistä Euroopan parlamenttia ja sanoo sen unohtaneen tavallisen kansalaisen asian. Parlamentti on tänään ainoastaan Euroopan komission eurokraattien kumileimasin, joka ajaa eliitin etuja, kansalta mitään kysymättä.

Saksan AfD: Haittamaahanmuuton ja EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttäminen on tärkeämpää kuin kansallismielisten puolueiden paikalliset näkemyserot

EU:n poliittinen johto ja valtavirtaiset taloustieteilijät ovat maalailleet Euroopan ylle kilpaa uhkakuvia, kun Italia sai vastikään uuden hallituksen, joka monin tavoin viittaa kintaalla EU:n poliittisen eliitin käskyvallalle, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.

Immosen mukaan EU-eliitti on hätää kärsimässä, ja siksi se maalailee ilmoille monenlaisia uhkakuvia.
&#8211; Uhkakuvat talouden saralla voivat olla hyvin perusteltujakin, sillä onhan Italia talouden luvuin mitattuna kolmanneksi suurin euromaa. Silti näkisin suurimpana syynä uhkakuvien maalailuun sen, että Italian kansallismielisen hallituksen pelätään aiheuttavan monin tavoin kestämätöntä päänvaivaa EU-eliitille ja murentavan EU:n suosiota eurooppalaisten silmissä entisestään.
&#8211; EU-eliitti pelkää, että kansallista etua puolustava politiikka leviää Italiasta, Unkarista, Puolasta ja Itävallasta myös muihin jäsenmaihin, Immonen sanoo.
Kansallismielisyys kasvaa
Immosen mukaan on tärkeä ymmärtää, että kansallismielisyyden nousu Italiassa ja muissa jäsenmaissa ei ole kyseisten maiden kansalaisten ja niiden tahtoa toteuttavien kansallismielisten puolueiden vika, vaan EU:n, euroalueen ja niiden käskyvaltaa noudattavien kotimaisten päättäjien vika.
&#8211; EU ja EMU ovat pilanneet maineensa itse huonolla politiikalla. Eurooppalaiset ovat nähneet, miten heidän verorahansa käytetään tukipaketteihin ja miten EU:n ulkorajojen yli vyöryvä massamaahanmuutto tuhoaa heidän asuinympäristönsä. He ovat nähneet, miten EU:n komissio kävelee kansallisten päätöksentekoelinten yli ja määrää sanktioita maille, jotka yrittävät valvoa omia rajojaan ja ajaa kansallisia etujaan.
&#8211; Nämä asiat herättävät tavallisissa kansalaisissa oikeutettua huolta, johon EU-eliitti valtamedian avustuksella on reagoinut leimaamalla heidät rasisteiksi tai tietämättömiksi hölmöiksi, Immonen toteaa.
Nykypolitiikka jakaa Eurooppaa
Immonen ihmettelee, miten vielä tähänkään päivään mennessä EU-federalistit eivät ole osoittaneet pienintäkään kykyä itsekritiikkiin eikä pienintäkään halua pohtia, missä he itse ovat menneet harhaan.
&#8211; Sen sijaan he ovat soimanneet väärin äänestänyttä kansaa ja kansallismielisiä puolueita sekä laatineet suunnitelmia integraation syventämiseksi. He ovat jatkaneet samalla ylimielisyyden tiellä, joka on johtanut Euroopan unionin tähänastisen historiansa pahimpaan kriisiin.
&#8211; Erityisen vaarallista tämä ylimielisyys on siksi, että se vain syventää ristiriitoja Euroopan kansojen välillä ja tuhoaa mahdollisuudet aitoon yhteistyöhön, Immonen sanoo.
”Ajatus vahvasta Euroopasta ei ole huono”
Immosen mielestä ajatus vahvasta ja yhteen hiileen puhaltavasta Euroopasta ei suinkaan ole läpikotaisin huono.
&#8211; Euroopassa on kyse joukosta ihmisiä ja kansoja, jotka jakavat keskeisiltä osiltaan esimerkiksi yhteisen historian ja juuriltaan yhteisen kulttuuritradition. Eurooppalaisuus on omanlaisensa kulttuurimuoto, eräs ainutkertainen tapa elää ja olla olemassa. Euroopan historian merkittävät ilmiöt kuten kaupunkikulttuurin synty, feodalismi, uskonpuhdistus vastareaktioineen, löytöretket, valistus ja romantiikka, kansallisvaltioiden synty ja teollinen vallankumous ovat olleet koko mannerta ja kaikkia sen kansoja koskettavia asioita, Immonen toteaa.
Yhteiset kriisit yhdistävät kansoja
Kaikesta monimuotoisuudesta ja erimielisyyksistäkin huolimatta Euroopan kansoilla on Immosen mukaan myös yhteisiä poliittisia intressejä, jotka ovat viime aikoina vain korostuneet.
&#8211; Turvapaikanhakijakriisi, suurten valtioiden voimapolitiikka ja ekologinen kriisi ovat ongelmia, joiden ratkaisemiseen vaaditaan kaikkien Euroopan maiden yhteistyötä. Toivoisin Euroopassa toimittavan ennen kaikkea näissä asioissa yhteisessä rintamassa Euroopan kansojen etu edellä, Immonen sanoo.
EU-eliitti ymmärtänyt eurooppalaisuuden väärin
Immosen mukaan nykymuotoinen EU:n poliittinen johto on ymmärtänyt yhteisen eurooppalaisuuden idean tuhoisalla tavalla väärin.
&#8211; EU-eliitti uskoo, että jonkinlainen yleinen eurooppalaisuus hiljalleen liuentaa ja poistaa kansalliset identiteetit ja tekee kansallisvaltiot tarpeettomiksi. On päivänselvää, ettei tällaista abstraktia eurooppalaisuutta ole olemassa eikä voikaan olla. Ei ole olemassa ”pelkästään” eurooppalaista ihmistä, vaan jokainen eurooppalainen kuuluu myös johonkin kansakuntaan, Immonen sanoo.
&#8211; Tervehenkisen eurooppalaisen yhteisöllisyyden pitäisi suojella ja vaalia näitä kansakuntia ja kansallisia identiteettejä, ei suinkaan pyrkiä hävittämään niitä. Samalla tavoin kansallisvaltiokin rakentuu erilaisten paikallisten identiteettien päälle ja parhaassa tapauksessa toimii niitä suojaavana rakenteena.
Ihmiset puolustuskannalla
Immosen mukaan EU-federalistien suurin virhe on ollut kuvitelma, että nationalismi on Eurooppa-aatteen vihollinen.
&#8211; Kiintymys yhteiseen eurooppalaiseen perintöön olisi voinut kehittyä kansallisen yhteenkuuluvuuden tunteen rinnalle, samalla tavoin kuin paikallis- ja heimoidentiteetit ovat toimineet ja toimivat yhä kansallisvaltioiden perustana.
&#8211; Vallanhimossaan ja liittovaltiohaaveissaan EU-fanaatikot ovat viitanneet kintaalla nationalismin myönteisille voimille, kuten rakkaudelle kotiseutua, kulttuuria ja kanssaihmisiä kohtaan. He eivät kuitenkaan ole kyenneet hävittämään kansallistunnetta vaan ajaneet sen puolustuskannalle ja näin kylväneet vihan ja sekasorron siemenet. Siitä EU-eliitti saa syyttää vain itseään, Immonen sanoo.

Immonen: EU-eliitti on suurin syyllinen Euroopan jakautumiseen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini suomi ankarasti EU:n kehitystä torstaina <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/news/suomi-ajopuuna-eun-liittovaltiokehityksessa-suora-lahetys-tuumaustunnilta-4-12-klo-10/" target="_blank">työmiehen tuumaustunnilla</a>. Soinin mukaan EU kaventaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia entisestään.
&#8211; Suomen jäsenmaksu kaksinkertaistuu, se kasvaa noin 600 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan Suomen ääniosuus heikkenee puoleen. Maksu kasvaa ja valta pienenee. Kehitys on Suomelle vahingollinen, Soini moitti.
Myös maahanmuutto liittyy tähän. Soinin mukaan EU:ssa puhutaan maahanmuuton taakanjaosta niin, että EU voisi määrätä tulevaisuudessa, kuinka paljon kukin maa ottaisi maahanmuuttajia.
&#8211; Tämä ei käy perussuomalaisille: Suomen pitää päättää itse, paljonko otetaan vastaan ja keitä otetaan. Emme ole valmiita ulkoistamaan maahanmuuttopolitiikkaa EU:lle, Soini linjasi.
<h4>Kriisirahasto lisää yhteisvastuuta</h4>
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/euroalueen-yhteisvastuullinen-kriisinratkaisurahasto-pslle-liikaa-epaluottamusesitys-hallitukselle/" target="_blank">testaa</a> perjantaina hallituksen kestävyyttä kriisirahastoon liittyvällä epäluottamuslauseella. Kriisirahastoa on propagoitu sijoitusrahastona, vaikka se todellisuudessa lisää yhteisvastuuta.
&#8211; Emme hyväksy sitä, että suomalaisten työn tuloksia jaetaan ranskalaisten ja italialaisten pankkien tukemiseen, Soini painottaa.
&#8211; Tämä kehitys hajauttaa EU:ta ja jakaa sen eri leireihin, euro- ja ei-euromaihin. Se voi johtaa EU:n rapautumiseen ja jopa hajoamiseen, Soini varoittaa.
Soini piti EU:n hyvänä puolena sitä, että se voi vakauttaa taloutta.
&#8211; Mutta nyt näyttää, että tämä hyvä puoli tai tavoite katoaa. Nyt EKP muodostuu roskapankiksi, Soini jyrähti.
<h4>Rakennetaanko uutta kuplaa?</h4>
Soini varoitti, että EU saattaa rakentaa uutta talouskuplaa. Hän kertoi keskustelustaan talouspäättäjien kanssa, jotka kertoivat ostavansa Kreikan rahoituspapereita.
&#8211; Onko se riskitöntä? On, koska EU on takana, Soinille vastattiin.
&#8211; Lehman-Brothersin opetukset on unohdettu, Soini totesi.
Hänen mielestään ainoa keino tervehdyttää heikkojen maiden taloutta on &#8221;right to fail&#8221;, lupa hävitä, jolloin talous ajetaan alas ja aloitetaan puhtaalta pöydältä. Nyt suuret tappiot siirretään kansalaisten maksettaviksi.
<h4>Kriittiset voimat kasvavat vaaleissa</h4>
EU:ssa tapahtuu sentään hyvääkin: EU-kriittiset voimat kasvavat vaali vaalilta. Sitä kautta avatutuu mahdollisuus muuttaa EU:n kehitystä.
&#8211; Eihän ole EU-kansaa, vaan EU on EU-maiden kokonaisuus, Soini muistutti.
EU:ssa toistuu Soinin mukaan jatkuvasti kädenvääntö kansallisten ja keskusvallan voimien välillä. Jäsenmaat käyttävät suurta valtaa Eurooppa-neuvostossa eli hallitusten välisissä kokouksissa. Unionissa on myös federalistisia järjestelmiä ja nämä kilpailevat keskenään.
&#8211; Siksi EU-asioihin pitää vaikuttaa jäsenmaiden sisältä käsin. EU-virkamiehiinhän ei voi vaikuttaa mitenkään, Soini sanoi.
Britannia onkin ruvennut heiluttamaan kapinalippua: pääministeri David Cameron aikoo palauttaa EU:n juurilleen dynaamiseksi vapaakauppaunioniksi.
&#8211; Se on tapa, jolla EU voi selvitä, Soini kehui.
Samalla hän moitti komission puheenjohtajaksi valittua Jean-Claude Junckeria, joka mahdollisti Luxemburgin veronkiertojärjestelmiä 20 vuoden ajan valtiovarain- ja pääministerinä.
&#8211; Tämmöinenkö kaveri johdattaa meidät auvoiseen tulevaisuuteen? Ei todellakaan, Soini naurahti.
<h4>Terho: Federalismi uhkaa kasvaa</h4>
Europarlamentaarikko Sampo Terho kertoi EU-rintamilta kahdenlaisia terveisiä. Ensin hyvät uutiset: perussuomalaiset ovat moninkertaistaneet omat vaikutusmahdollisuutensa liittoutumalla brittien konservatiiviryhmän kanssa. Terho ja Jussi Halla-aho saivat yhdessä ryhmänsä kanssa juuri ne vaikutusvaltaiset paikat, jotka he halusivatkin.
<div id="attachment_18879" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-18879" class="size-medium wp-image-18879" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013-300x200.jpg" alt="Puoluesihteeri Riikka SLunga-Poutsalo, Sampo Terho ja Timo Soini" width="300" height="200" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013-300x200.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013-100x66.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013-56x38.jpg 56w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013.jpg 640w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /></a>Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, Sampo Terho ja Timo Soini</div>
EPP ja Alde saivat nyt vain 288 paikkaa 751:stä. Niiden täytyy saada 100 ääntä lisää muista ryhmistä saadakseen esityksensä läpi.
&#8211; Valitettavasti nämä porvarilliset ryhmät ovat hakeneet yhteistyötä sosialistien kanssa kansallismielisten ryhmien sijasta, eli ne ovat uhranneet mieluummin porvarillisuuden kuin federalismin. Yhteistyö sosialistien kanssa uhkaa lisätä sosialistien ajamaa yhteisvastuuta, kun porvariallianssi ajoi aiemmin jäsenmaiden talouskuria, Terho kertoo.
Sitten tulivat Terhon huonot uutiset: myös tällä vaalikaudella jatkuu EU:n kehitys, jossa federalistinen kehitys uhkaa siirtyä yhä uusille alueille.
&#8211; Kun parlamentti on valittu, järjestäytynyt ja komissio valittu, asiat lukkiutuvat taas viideksi vuodeksi, eikä unionissa tapahdu mitään muutoksia ennen seuraavia vaaleja. Siksi muutoksia täytyy tehdä jäsenmaista käsin. Onneksi koko ajan käydään jossakin vaaleja, Terho sanoi.
<h4>Tulonsiirtounioni voi hyvin</h4>
&#8211; Emme voi myöskään piiloutua EU:n selän taakse: Suomen hallitukset ovat itse tukeneet tätä kehitystä, kun eivät ole sanoutuneet federalismikehityksestä irti.
&#8211; Tulonsiirtounioni voi hyvin: Suomen maksuosuus kasvaa. Kuvaava esimerkki oli maidontuotannon pieni tuki, joka olisi ollut kolme prosenttia yli miljardin euron maksuistamme. Kun sitä pyydettiin, se ei sopinut. Se on tavallisen suomalaisen oikeustajun vastaista, mutta aivan loogista EU:n omien toimintatapojen mukaan, Terho aprikoi.
&#8211; Kannattaako siis kierrättää rahaa EU:n kautta? Ei kannata, Terho päätteli.
Mutta niin kauan kun poliittinen johtomme suhtautuu EU:hun uskonnollisesti, uskoen sen dogmeihin, on EU-politiikkamme pielessä ja pahasti, Terho päätteli.
Ohessa tuumaustunti kokonaisuudessaan:
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/reqaaxb3" width="450" height="254" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Tweetit tagilla #tuumaustunti
<a class="twitter-timeline" href="https://twitter.com/hashtag/tuumaustunti" data-widget-id="540259613657276416">#tuumaustunti twiitit</a> 
<script>// < ![CDATA[
!function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?'http':'https';if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+"://platform.twitter.com/widgets.js";fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,"script","twitter-wjs");
// ]]></script>

Jäsenmaksut jakavat EU:ta – ”EU-politiikkamme pielessä ja pahasti”

Euroopan liittovaltiota puolustavien niin sanottujen federalistien oletettu vaalitappio toukokuun europarlamenttivaaleissa on Wall Street Journalin (WSJ) <a href="http://online.wsj.com/news/articles/SB10001424052702303948104579534023203551040?mg=reno64-wsj" target="_blank">mukaan</a> johtanut siilipuolustukseen.
WSJ kirjoittaa, että eurokriittisten rynnistystä Euroopan parlamenttiin torjuvat liittovaltiomyönteiset ryhmät ovat ideoineet, että pääryhmien ns. kärkiehdokas valittaisiin komission puheenjohtajaksi. Tällöin pelistä saataisiin pelattua pois eurokriittiset ehdokkaat. Lisäksi kärkiehdokkaiden näkyvyyttä yritetään parantaa televisioiduilla väittelyillä.
&#8211; Se osoittaa vain federalistisen hankkeen epäonnistumista, kun eurokriitikot jätetään pois väittelyistä, EFD:n (Europe of Freedom &amp; Democracy) tiedoittaja Hermann Kelly sanoo.
WSJ:n mukaan EU-myönteiset ovat jakaantuneet eurokriisin myötä kahtia.
PollWatch2014:n <a href="http://www.electio2014.eu/fi/pollsandscenarios/polls">mukaan</a> esimerkiksi keskusta-oikeistolainen EPP-ryhmä olisi menettämässä peräti 61 paikkaa. Suomesta EPP:n meppejä on kuluvalla kaudella ollut Kokoomuksella ja Kristillisdemokraateilla.

Federalismi

Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pahempi federalisti kuin edeltäjänsä Juncker

Saksan AfD: Haittamaahanmuuton ja EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttäminen on tärkeämpää kuin kansallismielisten puolueiden paikalliset näkemyserot

Immonen: EU-eliitti on suurin syyllinen Euroopan jakautumiseen

Jäsenmaksut jakavat EU:ta – ”EU-politiikkamme pielessä ja pahasti”

WSJ: Eurokriittisiä yritetään pelata paitsioon europarlamenttivaaleissa

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025