Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Fennovoima

Eduskunnan enemmistö alkaa vähitellen kääntyä Nato-jäsenyyden edistämisen kannalle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi osaltaan tänään oman kantansa, jonka mukaan perussuomalaisten ryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä. Perussuomalaisten Jani Mäkelä katsoo, että kun kansanedustajien enemmistö alkaa olla sitä mieltä, että Nato-asiaa pitää edistää, tarjoaa se samalla tukevan selkänojan myös valtiojohdolle.

Suomen eduskunta on vähitellen siirtymässä Nato-jäsenyyden kannalle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi osaltaan tänään kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhma-kannattaa-nato-jasenyyden-edistamista/">kannattaa</a> Nato-jäsenyyden edistämistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eilen AlfaTV:llä vieraana ollut Jani Mäkelä sanoo itse olleensa periaatetasolla Nato-myönteinen jo 30 vuoden ajan.
&#8211; Tähän mennessä asian edistäminen ei kuitenkaan ole ollut realismia ulko- ja sisäpoliittisista syistä johtuen. Joko kansan kannatus on puuttunut, tai ulkopoliittisista syistä edistäminen ei ole ollut mahdollista. Nyt ollaan sitten lähdössä katsomaan, mikä on mahdollista ja mikä ei. Kun suuri osa kansanedustajista on sitä mieltä, että asiaa pitää edistää, on se samalla tukeva selkänoja myös valtiojohdolle.
Suomi täyttää jäsenyyden edellytykset
Mäkelä kuitenkin <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=164671188">muistuttaa</a>, että pelkkä kansanedustajien Nato-kannan ilmaiseminen ei sinänsä vielä kerro kaikkea, koska Natoon liittyminen on prosessi, jonka lopputulos ei ole yksin Suomen päätettävissä.
&#8211; Muiden Nato-jäsenmaiden tahto ratkaisee, otetaanko Suomi mukaan. Siksi hakua ennen on asioita neuvoteltava huolellisesti. Asia ei ole yksinkertainen.
Mäkelä huomauttaa, että Suomi joka tapauksessa täyttää kaikki Nato-jäsenyyden edellytykset.
&#8211; Teknisesti Suomen armeija on Nato-yhteensopiva ja meillä on yhteistoimintaa Naton kanssa. Suomi on myös menneinä vuosina huolehtinut hyvin puolustuksestaan, säilyttänyt asevelvollisuusarmeijan ja puolustukseen käytetään Naton edellyttämät noin 2 prosenttia BKT:sta. Nyt on syytä katsoa avoimin mielin, millaisen Nato-sopimuksen Suomi voisi mahdollisesti saada.
Turvallisuusselonteko lähiaikoina eduskuntaan
Hallitus on lähiaikoina, ehkä jo ensi viikolla, antamassa laaja-alaisen turvallisuusselonteon eduskunnalle. Mäkelä odottaa selonteolta ytimekkyyttä ja toivoo samalla, ettei siinä selvitettäisi tarpeettoman laveasti kokonaisturvallisuuteen liittyviä asioita, joista moneen osa-alueeseen on jo aiempina vuosina kiinnitetty huomiota.
&#8211; Kyse on nyt nimenomaan siitä, hakeeko Suomi läntisiä turvatakuita ja siksi huomio tulisi kiinnittää liittoutumiseen, joko Natoon tai liittoon kahdenvälisesti Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa, esillä olleiden vaihtoehtojen mukaan. Suurin painoarvo selonteossa tulisi olla näillä asioilla.
Päähallituspuolueiden keskustan ja SDP:n natokannat eivät vielä ole tiedossa, vaikka molemmista puolueista on nähty yksittäisten edustajien myönteisiä ulostuloja Naton suhteen.
&#8211; Hallitus ja ministerit loppupeleissä neuvottelevat asiat. Puolueiden edustajien kannat ovat nähdäkseni käymistilassa ja muuttuvat todennäköisesti positiiviseen suuntaan, Mäkelä sanoo.
Hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustajista enemmistö on kuitenkin toistaiseksi ilmoittanut vastustavansa Natoa.
&#8211; Ollaan jännittävässä tilanteessa, alkaako hallitus repeilemään Naton vuoksi tai lähteekö joku puolue hallituksesta omille teilleen prosessin johdosta. Toisaalta hallitus pysyisi pystyssä, vaikka vasemmistoliitto sieltä lähtisikin.
Vahva oma puolustus on säilytettävä
Nato-prosessin riskit liittyvät jäsenyyden hakemisen ja jäseneksi hyväksymisen väliseen, niin sanottuun harmaaseen aikaan, koska lopullisesti turvatakuiden piirissä Suomi olisi vasta täysjäsenenä. Mäkelän mukaan ennen prosessin aloittamista tuleekin selvittää Suomen turvallisuuteen ja mahdollisiin turvatakuisiin liittyvät asiat.
Mäkelä oli äskettäin BBC:n laajalle yleisölle esitetyssä haastattelussa Suomen Nato-asiaan liittyen.
&#8211; Haastattelussa esitin koko Ison-Britannian yleisölle toiveen, että Suomessa Naton suhteen epävarmat kansalaiset haluaisivat ehkä kuulla, että ensinnäkin me olemme tervetulleita Natoon ja että meillä olisi myös jonkinlaiset turvatakuut myös neuvotteluprosessin aikana.
Kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, myös Mäkelä katsoo, että Nato-jäsenyys ei olisi yksinkertainen ”taikakeino” Suomen maanpuolustukseen, vaan tavoiteltava osa Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista palettia.
&#8211; Suomella täytyy olla edelleen oma, vahva aluepuolustukseen perustuva asevelvollisuusarmeija, koska meillä on 1 300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Meidän täytyy siis pystyä puolustamaan omaa aluettamme, ja tavallaan tuoda Natoon lisää turvallisuutta. Siis vähintään meidän pitää hoitaa oma osamme turvallisuudesta, jolloin siinä päällä olisi sitten Naton turvatakuut, jos liitymme mukaan.
Venäjä paljastanut jo korttinsa
Suojelupoliisi varoitti äskettäin, että Suomessa käytävään Nato-keskusteluun saattaa sekoittua ja sitä saattaa häiritä Venäjän hybridivaikuttaminen ja muunlainen painostaminen. Mäkelä sanoo, että hän ei ole itse suuremmin huolissaan Venäjän informaatiosodan metkuista.
&#8211; Tilanne on tällä hetkellä se, että Venäjä on jo paljastanut korttinsa lähtiessään hyökkäyssotaan. Samalla Venäjän uskottavuudesta on sulanut merkittävä osa. Toisaalta ihmiset tuskin lähtisivät edes uskomaan Venäjältä tulevaa propagandaa tässä tilanteessa, koska Venäjän vaikuttaminen on nyt niin räikeätä ja esitetyt väitteet liki uskomattomia.
Mäkelä kuitenkin esittää, että konkreettisemman Venäjän häirinnän ja painostuksen, kuten mahdollisten rajaloukkausten, suhteen on syytä olla hereillä.
&#8211; Kuten tasavallan presidenttikin on avoimesti todennut, Nato-prosessiin liittyy myös riskejä. Katson kuitenkin, että joku valinta ja päätös meidän on nyt tehtävä, joko pyrimme tai emme pyri. Sitä mahdollisuutta ei enää ole, että emme tekisi mitään.
Aiempaa idänpolitiikkaa tarkasteltava kriittisesti
Suomi on mukana EU:n pakotetoimissa Venäjää kohtaan ja samalla Suomen kahdenväliset suhteet Venäjään ovat jäissä. Tilanne on tyystin erilainen kuin vielä vuoden alussa.
Mäkelä katsoo, että suomalaisessa politiikassa olisi syytä tarkastella kriittisesti Suomen aiempaa, takavuosien suhtautumista Venäjään.
&#8211; Vielä vuonna 2014 silloinen pääministeri Alexander Stubb syytti russofobiasta niitä, jotka eduskunnassa arvostelivat Fennovoiman ydinvoimahanketta, eli sinisilmäisyyttä suhteessa Venäjään on meillä ollut.
Perussuomalaisilla sen sijaan on ollut pitkään hyvin johdonmukainen suhtautuminen Venäjään.
&#8211; Perussuomalaiset on aina suhtautunut kriittisesti viisumivapauteen Venäjän kanssa sekä olemme aina nostaneet esille huolta itärajan läheisyydessä tapahtuneista maakaupoista. Itselleni se on ollut sikäli keskeinen kysymys muutenkin, koska olen kotoisin Lappeenrannasta. Perussuomalaiset aikoinaan hallituksessa ollessaan myös toivat pöydälle kaksoiskansalaisten virkakelpoisuuden rajoittamisen ja maakauppojen rajoittamisen, jotka myös saatiin läpi.
Yhteistyö Venäjän nykyhallinnon kanssa ei onnistu
Suomi ja EU pyrkivät parhaillaan eroon energiariippuvuudesta Venäjään. Mäkelä katsoo, että riippuvuutta ei katkaista hetkessä, mutta kun se tapahtuu, Venäjältä katkeavat tulohanat.
&#8211; Venäläiset ovat riippuvaisia energian myynnistä, jolloin energiakaupan loppuessa eristäytyminen tulee vain syvenemään, Mäkelä sanoo.
Hän toteaa, että Suomen ja Venäjän suhteiden normalisoituminen on kaukainen asia.
&#8211; Se vaatisi ensinnäkin Ukrainan tilanteen rauhoittumista ja sitä, että Venäjä vetäytyy valtaamiltaan alueilta. Myös hallinnon tulisi vaihtua, koska mielestäni nykyisen hallinnon kanssa yhteistyön tekeminen on mahdotonta.
&nbsp;

Mäkelä: Suomi täyttää jo nyt Nato-jäsenyyden edellytykset  -”On syytä katsoa avoimin mielin, millaisen Nato-sopimuksen Suomi voisi mahdollisesti saada”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne on tehnyt kirjallisen kysymyksen pienydinvoiman käyttöönoton nopeuttamisesta Suomen huoltovarmuuden parantamiseksi ja Venäjä-riippuvuuden lopettamiseksi tuontisähkön osalta.

Venäjältä tuodaan edelleen tänäkin päivänä sähköä 600–1 400 megawatin teholla. Tämän tuonnin lopettamiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi Suomen on muutettava omaa tuotantorakennettaan mahdollisimman nopeasti. Lyhyen tähtäimen toimien lisäksi tarvitaan selkeä ydinvoimastrategia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan Lulu Ranteen mukaan Norjan vesivoimaan perustuva säätövara on tehnyt Suomelle mahdolliseksi kasvattaa omaa tuulivoiman asennettua kantaansa. Viime kuukaudet ovat kuitenkin osoittaneet, että kaikkialla, riippumatta asennetun tuulivoiman määrästä, voi olla viikkojen vähätuulisia jaksoja, jona aikana tuulivoimatuotanto voi olla olematonta.
Venäjän sähkön ja fossiilisten ainoa vaihtoehto
Esimerkiksi tänään 25.3. Saksassa on ollut erittäin tyyntä jo neljättä päivää tuulitehon käytyä alimmillaan 169 megawatissa, kun se voi olla yli 40 000 megawattia. Saksassa käytetyn sähkön CO2-päästöt ovatkin yli 600 g/kWh, kymmenkertaiset Suomeen verrattuna.
&#8211; Logiikka ja matematiikka asiassa ovat armottomia. Kun ei tuule, ei tuule, eikä tuulivoimaa saada, oli myllyjä pystyssä kuinka paljon tahansa. Kun fossiilisista ja Venäjän sähköstä on päästävä eroon, eivätkä aurinko- ja tuulivoima sääriippuvaisina yksinkertaisesti ole ratkaisu, jää luotettavan ja päästöttömän perusvoiman tuottamiseksi jäljelle ainoastaan ydinvoima, Ranne toteaa.
Saksan ydinvoiman alasajo ihmetyttää
Ranne ihmettelee, miten Saksa edelleenkin ajaa omaa ydinvoimaansa alas. Suomen Fennovoiman ydinvoimalahanke taas joko peruuntuu tai ainakin viivästyy merkittävästi uutta toimittajaa etsittäessä. Nykyisenkaltaisten uusien ydinvoimaloiden käyttöön saaminen kestää sietämättömän kauan.
&#8211; Ratkaisu ydinvoiman nopeampaan ja hajautetumpaan käyttöön saamiseen olisivat ns. pienydinvoimalat, joiden idea olisi se, että ne olisivat tyyppihyväksyttyjä, tehtaissa sarjoina esivalmistettuja teollisia tuotteita, joiden luvitus-, asennus- ja käyttöönottoaika olisi kertaluokkaa nykyisten suurvoimaloiden vastaavaa lyhyempi.
Lainsäädäntötyö aloitettava mahdollisimman nopeasti
Ranne arvelee, etteivät Suomen omat voimat riitä varsinaiseen voimalatuotantoon, mutta Suomen maailman huippua olevat ydinvoimaloiden laatu- ja turvallisuusosaaminen olisivat korvaamaton apu pienydinvoimaloita suunnitteleville ja tuottaville teollisille toimijoille.
&#8211; Pienydinvoimaloiden edellä kuvatun kaltainen käyttöönotto edellyttäisi merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Lainsäädäntötyö tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, ja teollinen yhteistyö auttaisi myös turvallisuusvaatimusten määrittelyssä, sanoo Ranne.
Pienydinvoimastrategian laatimisen aika on nyt
Ranne paaluttaa nyt olevan se ajankohta, jolloin Suomen pitäisi laatia kansallinen ydinvoimateollisen yhteistyön strategia ja lähteä aikataulutetusti viemään hanketta eteenpäin 1-2 toimittajan kanssa.
Ranne onkin esittänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
&#8211; Mihin mahdollisimman nopeisiin toimiin aiotte ryhtyä, että Suomelle muodostetaan selkeä, aikataulutettu pienydinvoimastrategia sekä sen tarvitsema sääntely-ympäristö?
&nbsp;

Ranne: Pienydinvoima otettava Suomessa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla

Päivän ykkösuutisesta vastasivat Fortum, Outokumpu ja rakennusyhtiö SRV jotka ilmoittivat lisäävänsä omistusoikeuttaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeessa. Voimalahanke voi nyt jatkua, vaikka vielä eilen tilanne näytti hyvin hankalalta. Perussuomalaisten johto on erittäin tyytyväinen hankkeen jatkumiseen.

Kolmen yhtiön lisäpanostukset nostivat kotimaisen omistusosuuden 65,1 prosenttiin, kun hallituksen vaatimus oli 60 prosenttia.
&#8211; Kyllä, tämä on todella hieno uutinen, joka tuo uskoa, että Suomeen voi investoida. Myös alueellisesti ja energiapoliittisesti tämä on iso asia: Suomi voi alentaa hiilen käyttöä samalla, kun saa päästötöntä energiaa. Myös Outokumpu ja muu teollisuus saavat varmuuden, että energiaa riittää teollisuuden tarpeisiin, ulkoministeri Timo Soini luonnehti yhtiöiden päätöstä torstaina Suomen Uutisille.
Myös työministeri iloitsi solmujen aukeamisesta
Myös oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) iloitsi uutisesta.
&#8211; Olen tosi tyytyväinen, että tämä suuri päätös saatiin maaliin. Tämä on merkittävä positiivinen uutinen työllisyydelle ensin rakennusvaiheessa ja myös pitkällä aikajänteellä, kun teollisuus saa varmuuden energian riittävyydestä uusia investointeja varten, Lindström kiitteli.
Oliko sitten yllätys, että hanke saatiin vietyä läpi vaaditulla tavalla, vaikka kotimaisuusasteen saavuttaminen näytti välillä epätoivoiselta ja viimeinen määräaika häämötti tänä torstaina?
&#8211; Sisäpiirin jäsenenä tiesin toki, missä mennään. Mutta tämä ei ollut helpon takana, vaan vaati elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) porukalta kovaa työtä. Sanotaan niin, että olen hyvin myönteisellä tavalla yllättynyt, Lindström myhäili.
Soini kehuu sitkeydestä, eduskunnan tahto toteutui
Myös Soini kehuu neuvottelijoiden sitkeyttä, kun vaikeissakaan tilanteissa ei annettu periksi.
&#8211; Annan tunnustuksen kaikille hyvästä työstä: tämä antaa innostusta uuteen nousuun! Mutta ei urakka tähän lopu: toivottavasti saamme hankkeen nopeasti lausunnoille ja eduskunnan käsittelyyn ja voimme iskeä kuokan maahan. Huomenna tämä tulee hallitukseen ja eduskunta päättää, Soini sanoi.
Hän toivoi, ettei hankkeen eteen kannettaisi ylimääräisiä esteitä, vaikka lain mukaan toki edetään.
&#8211; Eduskunnan tahto toteutui, kun 60 prosentin omistus ylittyi SRV:n, Outokummun ja Fortumin kasvattaessa osuuttaan. Asiassa ei ole enää nokan kopauttamista, Soini linjasi.
Ulkopoliittisesti jopa etu
Ulkopoliittisesti Soini pitää ydinvoimahanketta jopa etuna, sillä se luo uutta pohjaa luontevalle yhteistyölle ja antaa myönteisen signaalin myös muiden hankkeiden ja muun yhteistyön pohjaksi. Tähtäimen pitää olla kaukana, koska Soinin mukaan on kaikkien etu, että nykyinen epävarmuuden aika väistyy ja jää poikkeukselliseksi tilaksi.
&#8211; Suomella pitää olla hyvät suhteet kaikkiin ilmansuuntiin. Tietysti tarpeen vaatiessa voimme antaa viestejä, kuten Etyjin yhteydessä nähtiin. Kun löytyi uskottava laitetoimittaja, niin ei sitä voi sulkea pois sen takia, että toimittajan kotimaa on Venäjä.
Soini tähdensi, että hyviä suhteita rakennetaan dialogin ja yhteistyön kautta.
&#8211; Tällainen hanke voi avata uutta kaupallista yhteistyötä ja vähentää jännitteitä. Niin EU:n kuin Venäjän etu on, että tämä nykyinen jännitteinen tila ei jää pysyväksi. Toivottavasti tämä hanke luo signaalin, että Suomeen voi investoida, mikä voi avata monia muitakin hankkeita, Soini toivoo.
[Tekstiä täydennetty 14:51]

Soini: Pyhäjoen ydinvoimala on loistava uutinen

Yhdeksäntoista puolesta, kolmetoista vastaan. Kolme tyhjää, kaksi poissa. Perussuomalaisten ryhmän enemmistö asettui Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen kannalle.
&#8221;Jaa&#8221;-äänen antoivat: Hakkarainen Teuvo, Heikkilä Lauri, Hongisto Reijo, Jurva Johanna, Juvonen Arja, Kettunen Pentti, Lindström Jari, Lohela Maria, Louhelainen Anne, Mattila Pirkko, Mäntylä Hanna, Mölsä Martti, Niinistö Jussi, Packalén Tom, Raatikainen Mika, Soini Timo, Soukola Ismo, Tolppanen Maria ja Väätäinen Juha
&#8221;Ei&#8221;-äänen antoivat: Elomaa Ritva, Jalonen Ari, Joutsenlahti Anssi, Jääskeläinen Pietari, Kivelä Kimmo, Kokko Osmo, Mäkipää Lea, Niikko Mika, Oinonen Pentti, Ruohonen-Lerner Pirkko, Saarakkala Vesa-Matti, Tuupainen Kauko ja Vähämäki Ville. 
Poissa äänestyksestä olivat Immonen Olli ja Turunen Kaj. Tyhjää äänestivät Eerola Juho, Tossavainen Reijo ja Virtanen Pertti. 
Kukin kansanedustaja äänesti ydinvoima-asiasta omantuntonsa mukaan.
Eduskunnan enemmistö asettui periaatepäätöksen kannalle äänin 115-74.

Eduskunta hyväksyi Fennovoiman periaatepäätöksen – PS:n äänet jakautuivat

Eduskunnan torstain kyselytunti keskittyi hallituksen tuoreisiin ydinvoimapäätöksiin ja vihreiden lähtöön oppositiota kohti. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini totesi hallituksella olevan väljyyttä lehtereillään. Hän kysyi taustoja vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kohua herättäneille suomettumisväitteille.
&#8211; Alussahan vihreät torppasivat saksalaisen Eonin hankkeen poliittisesti. Nyt tilalle tulee venälälinen Rosatom. Olisivatko vihreät vielä hallituksessa, jos Eon vetäisi hanketta?
Tuskinpa vain! Kysynkin pääministeri Alexander Stubbilta (kok.), onko teillä hallitus kasassa ja toimintakykyinen, Soini kysyi ja jatkoi:
&#8211; Jos Rosatom aiheuttaa suomettumista &#8211; mitä se ei ollut &#8211; niin oliko se saksoittumista, kun firmana oli Eon, Soini kysyi.
&#8211; Huomaan olevani ilokseni tällä kyselytunnilla samaa mieltä myös Timo Soinin kanssa, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) vastasi.
Stubb puolestaan vastasi hallituksen olevan erittäin toimintakykyinen.
&#8211; Säteilevän toimintakykyinen, salista huudettiin hymyilevälle Stubbille.
<h4>Vihreiden temppuja ihmeteltiin laajasti</h4>
Vihreiden ydinvoimatemppuja ihmeteltiin laajasti. Kokoomuksen Ben Zyskowicz muistutti, että vihreät olivat viimeksi päättämässä kahden ydinvoimalan rakentamisesta. Nyt annettiin lupa yhdelle ja nyt vihreät lähtivät.
&#8211; Vihreät vastustavat ydinvoimaa, vaikka omavaraisuus nousisi 200 prosenttiin. He käyttivät Venäjä-korttia julkeasti, Zyskowicz sanoi ja syytti etenkin Financial Timesissa suomettumisesta puhunutta puheenjohtaja Ville Niinistöä (vihr.).
<h4>Tavoitteleeko hallitus energiaomavaraisuutta?</h4>
Porilainen Ari Jalonen (ps.) kysyi, pyrkiikö hallitus energiaomavaraisuuteen pitkällä tähtäimellä. Hän muistutti perussuomalaisten tavoitelleen omavaraisuutta jo pitkään monipuolisen keinovalikoiman pohjalta.
&#8211; Energiapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä. Ette tuo Olkiluodon neljättä ydinvoimalaa eduskunnan käsittelyyn. Kotimaisella energialla olisi työllisyyttä edistävä vaikutus. Kysynkin, onko energiaomavaraisuus hallituksen tavoitteena ja miten se on ylöskirjattu, Jalonen kysyi.
<h4>Vapaavuori: Hankkeet kangersivat eri syistä</h4>
Vapaavuori vastasi, että edellinen eduskunta teki periaatepäätökset kahdesta uudesta ydinvoimalasta. Molemmat projektit ajautuivat hankaluuksiin, joiden vuoksi tarvittiin täydentäviä hakemuksia. Fennovoiman hakemus hyväksyttiin, koska se oli yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Täydennys vaadittiin, koska Fennovoima esitteli uuden toimittajan. Hallitus edellytti 60 prosentin omavaraisuusastetta yritysostolain mukaan.
TVO haki pitkää viiden vuoden lisäaikaa ja se jäi pöydälle.
<h4>Veikö ydinvoima hallituksen toimintakyvyn?</h4>
Jalonen kiitti kokoomuksen Zyskowiczia siitä, kun hän tuli tiistaina opposition linjoille ja esitti puun ja turpeen verokohtelun palauttamista vuoden 2012 tasolle.
&#8211; Kiitän tästä! Kun ydinvoima on nyt romuttanut hallituksen toimintakyvyn, kysynkin, kykenettekö te palauttamaan puun ja turpeen verokohtelun vuoden 2012 tasolle ja onko teillä halua siihen, Jalonen kysyi.
Vapaavuori vastasi hallituksen päättäneen peruuttaa ensi vuodeksi suunnitellun veronkorotuksen.
&#8211; Syy tähän on, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on niin alhainen, että se on suhteettoman kilpailukykyinen, Vapaavuori perusteli ja toivoi hiilen hinnankin jatkossa kohoavan, jolloin ongelma poistuisi.
<h4>Laki ei salli pitkiä jatkoaikoja</h4>
Kaj Turunen (ps.) kysyi Vapaavuorelta, miksei hallitus voinut myöntää TVO:lle sen hakemaa viiden vuoden jatkoaikaa tai lyhyempää, mikä olisi myös ollut mahdollista.
&#8211; Kun Olkiluodossa on entinenkin työmaa kesken, eihän TVO:lta voi edellyttää kahta yhtäaikaista työmaata, Turunen perusteli.
Vapaavuori vastasi, ettei ydinenergialaki anna hallitukselle mahdollisuutta pohtia, mikä on yksittäiselle yhtiölle kohtuullista. Hän perusteli pitkän jatkoajan purkamista myös sillä, että jatkuvasti auki oleva suuri projekti sulkee pois muita energiaprojekteja sekä uusiutumattomalta että uusiutuvalta puolelta.
Stubb sanoi Suomen olevan niin vaikeassa tilanteessa, että mitä enemmän yhteistyötä tehdään, sen parempi. Hän vihjasi mahdollisten yhteisten neuvotteluiden mahdollisuuteen, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kysyi, voisiko hallitus neuvotella puoluerajojen ylitse kotimaisen energian käytön lisäämiseksi ja hiilen korvaamiseksi kokonaan.

Kyselytunnin ydinkysymys: saksoittumista vai suomettumista

Vihreän politiikan hinta

Vihreät aikovat lähteä hallituksesta Fennovoiman ydinvoimalapäätöksen takia. Vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri Ville Niinistö ilmoitti asiasta tiedotustilaisuudessaan maanantai-iltapäivällä.
Niinistö kertoi, että jos hallitus puoltaa Fennovoimalle ydinvoimalupaa, vihreät lähtee hallituksesta. Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontuu viikonloppuna päätöstä varten.
Elinkeinoministeriö päätti maanantaina puoltaa Fennovoimalle ydinvoimalupaa. Niinistö sanoi, etteivät vihreät voi tätä hyväksyä. Niinistön mielestä kuluneet vuodet, jolloin periaatepäätöksien kanssa on vatkattu, eivät ole tuoneet Suomeen yhtään sähköä. Periaatepäätökset ovat sen sijaan sitoneet Suomea vanhaan tekniikkaan ja estäneet uusien työpaikkojen syntymistä uuden energian alalle.
Niinistö kiisti, että tulevilla eduskuntavaaleilla olisi päätöksen kanssa mitään tekemistä.
&#8211; En ajattele sitä noin, teen politiikkaa eri tavalla, Niinistö väitti.

Vihreät lähtökuopissa – Niinistö kiistää yhteyden lähestyviin eduskuntavaaleihin

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kertoi esittävänsä torstaina kokoontuvalle valtioneuvostolle, että Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätös hyväksytään. Hankkeelle asetetaan kuitenkin ehto 60 prosentin kotimaisesta omistusosuudesta. Tällä hetkellä tavoitteesta ollaan vielä kaukana.
Vapaavuori ilmoitti myös, ettei Teollisuuden Voima saa omalle hankkeelleen toivomaansa viiden vuoden lisäaikaa. Syyksi Vapaavuori kertoi aikataulujen epävarmuuden.

Fennovoiman hanke etenee, TVO:lle ei jatkoaikaa

Nato nousi puheenjohtajatentissä vahvasti esille, vaikkei siitä tulevissa EU-vaaleissa äänestetäkään. Väistyvä pääministeri Jyrki Katainen sanoi puolueensa kannattaneen Nato-jäsenyyttä jo 10 vuotta, mutta muut puolueet eivät suostu keskustelemaan asiasta. Rkp:n Carl Haglund totesi, että hänen mielestään tilanne on muuttunut ja asia on tullut ajankohtaiseksi keskustelun kannalta.
Sen sijaan keskustan Juha Sipilän mielestä tilanne ei ole Suomen kannalta muuttunut. Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mielestä Suomella voi olla vain yksi puolustuspolitiikka ja ulkoasiainvaliokunnassa, jota hän johtaa, on nähty hyväksi sotilaallinen liittoutumattomuus ja Nato-optio. Myös SDP:n Antti Rinne piti hyvänä, että Suomi pitää päätösvallan itse.
Suomen Katainen kysyi, mitä maailmalla pitäisi tapahtua, jotta Nato-jäsenyydestä keskusteleminen olisi ajankohtainen?
&#8211; Suomen pitäisi kohdata sotilaallisia uhkia, Sipilä vastasi.
Soini muistutti, ettei Nato-jäsenyys olisi välttämättä läpihuutojuttu: kaikkien Nato-maiden pitäisi se hyväksyä ja sanoi, ettei itse ole nyt sen kannalla.
Haglundinkaan mielestä puolustusratkaisu ei voi perustua Nato-optioon.
Hallituksesta ei paljon jäljellä
Hallituksen tilanteesta Soini totesi, että kyllä se mätänee:
&#8211; Pääministeri otti hatkat, valtiovarainministeri sai potkut. Vasemmistoliitto antoi itse itselleen potkut. Ei ole paljon jäljellä, Soini teilasi.
SDP:n Antti Rinteeltä kysyttiin, aikooko hän nostaa yhteisöveron uudelleen 24 prosenttiin, hän kun on veron alennusta moittinut rajusti. Kysyttiinpä jopa, aikooko hän palauttaa perintöveron.
Rinne vastasi, että hän arvostelee yhteisöveron rajua alennusta yhä, mutta hallituksessa hän toimii sen mukaan, kuten porukka on aikaisemmin päättänyt.
Komissaarikysymys vaalien mukaan
Katainen sanoi mieltyneensä EU-tehtävistä ja hakeutuvansa mielellään alan töihin, mutta jos se ei onnistu, niin sitten töitä haetaan Suomesta.
Puheenjohtajilta kysyttiin, pitävätkö he Kataista hyvänä komissaariehdokkaana sekä sitä, onko asia kansallinen kysymys? Soini vastasi, että hän sinänsä on hyvä ehdokas, mutta asia pitäisi ratkaista eurovaalimenestyksen mukaan: onko demokraattista, että asiasta päättäisi vain kokoomus ennen kuin EU-vaaleja on edes pidetty.
&#8211; On outoa, että vaaleilla valittu pääministeri vaihtaa tehtävänsä vaaleilla valitsemattomaan EU-virkaan, Soini sivalsi.
Katainen vastasi, että tämä &#8221;Soinin federalistinen näkemys&#8221; on outo, että EU:n virkamiehetkin pitäisi valita vaaleilla.
Soini ihmetteli, että kun pääministeriltä kysytään, miten aiotte mennä Suomea EU:ssa edustamaan &#8211; niin nyt hän ei edustakaan Suomea!
Onko oikea hetki jättää tämä laiva, Kataiselta kysyttiin. Tämä vastasi, että pitää osata luopua, jotta uudet ihmiset ja ajatukset pääsevät esiin.
Vakuuspaketit olivat kalliit
Soini sanoi, että pankkien valvonta on hyvä asia, mutta yhteisvastuu ei, koska se johtaa liittovaltiota kohti.
Keskustelussa sivuttiin myös Kreikan tukipaketteja. Soini muistutti, mikseivät muut maat ottaneet vakuuspakettia:
&#8211; Koska se oli kallis. Suomi maksoi 1,4 miljardia euroa pysyvään EVM-rahastoon, muut maksoivat vähitellen. Suomi kärsi siinä 50 miljoonan euron tappion, ehti Soini sanomaan juontajien vastusteluista huolimatta.
Natosta sanottiin yhtä ja toista enimmäkseen vältellen. Tuore oppositioedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) löysi Nato-jäsenyydelle hinnan:
&#8211; Natoon liittyminen veisi Suomen koululaisten ruokapöydistä kalapuikot.
Soini vastasi tähän tuota pikaa:
&#8211; Vaikka kalapuikot eivät eurovaaleihin kuulukaan, niin koululaisten maitoasia EU:lle jo kuuluukin, Soini myhäili.
Fennovoiman kohtalo?
Puheenjohtajilta kysyttiin, mitä Fennovoiman ydinvoimaprojektille pitäisi tehdä, jos Suomesta ei löydy asiaan osakepääomaa. Soinin mielestä kotimainen enemmistö pitäisi ehdottomasti löytyä, mutta hanketta ei pidä hylätä pelkästään venäläisen osapuolen mukanaolon takia. Hankkeen lupa pitäisi kyllä käsitellä eduskunnassa asianmukaisesti, vanhalla Toshiban luvalla ei lupaa pitäisi myöntää.
Sipilän mielestä kotimaisen enemmistön löytymisen ratkaisee, tarvitaanko voimalaa vai ei. Jos enemmistöä ei löydy, sitten rakennetaan ratkaisut kotimaisen bioenergian varaan. Katainen sanoi myös, että markkinat ratkaisevat. Hän vetosi suomalaisiin yrityksiin: haluavatko ne sähköä tietyllä hinnalla vai eivät. Rinne oli samoilla linjoilla: jos ei kotimaista pääomaa löydy, sitten siirrytään kotimaisten energianlähteiden varaan.
Sipilä moitti hallituksen korvanneen bioenergian hiilellä.
&#8211; Koksia kattilaan, sanoo hallitus, Soini säesti.
Rinteen &#8221;eka kerta&#8221;
SDP:n tuore puheenjohtaja osallistui tenttiin nyt ensimmäistä kertaa. Toistuvasta utelusta huolimatta Rinne ei suostunut vastaamaan, rupeaako hän valtiovarainministeriksi. Hän sanoi, että asia päätetään puolueessa yhteisen keskustelun jälkeen.

Pankkiunioni ja Nato nousivat pintaan MTV3:n eurovaalikeskustelussa

Oliko vihreiden ministerien ja Greenpeacen välillä aito rakkaussuhde vai ennemminkin toraisa pakkoavioliitto? Intuitio kuiskuttelee ensimmäisen vaihtoehdon puolesta. Ja tällä tausta-ajatuksellahan Heidi Hautala -jupakkaa on julkisuudessa viime viikot puitu. Mutta oletetaan hetkeksi, että kyseessä olikin pakkoavioliitto. Hautala on itse kuvannut suhdetta ”jännitteiseksi” ja kertonut järjestön kohdistaneen häneen jatkuvaa arvostelua.
Ministerin tehtävä ei ole helppo. Yhtäällä on varottava poliittisia kilpakumppaneita, toisaalla ahdistelee kompastuksia kyttäävä media. Mutta suurin paine tulee aina omien joukkojen suunnasta. Ja tälle paineelle ministeri on myös kaikkein haavoittuvaisin. On mahdollista, että Greenpeacen rikosilmoituksen torpannut Hautala on ollut ainakin osittaisessa pakkoraossa.
Otetaan kokonaiskuvan muodostamiseksi käsittelyyn toinenkin viime aikoina runsaasti keskustelua herättänyt kohu. Vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistö kehotti hiljattain kuntien sähkölaitoksia hylkäämään Fennovoiman ydinvoimahankkeen. Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) otti Niinistön kommentista kierroksia ja totesi kollegan ”oksentaneen päälle”. Miksi Niinistö sanoi näin?
Ehkä siksi, että hän on itse samanlaisessa pakkoraossa, joka äskettäin rusensi Hautalan. Vihreän liikkeen laitamilla vaikuttaa voimakas ryhmittymä, jolle ydinvoiman vastustaminen on hengen ja elämän kysymys. Kutsuttakoon tätä ryhmää vaikkapa epävakaiksi. Heille vihreät on mieluinen, muttei suinkaan ainoa vaikutuskanava.
Hallitus saa ennen pitkää käsiteltäväkseen ydinvoimalan rakennusluvan. Niinistön vaihtoehdot ovat asian suhteen vähissä. Ylivoimaisesti paras vaihtoehto hänelle olisi se, että ydinvoimahanke kaatuisi ennenaikaisesti taloudellisin perustein. Tämä voisi tapahtua siten, että voimalan rahoittajat tai asiakkaat kaikkoaisivat &#8211; ja näiden karkottamiseksi Niinistö on viime ajat huhkinut hartiavoimin. Fennovoima toteaisi olevansa taloudellisten syiden vuoksi pakotettu vetäytymään hankkeesta. Vihreiden ei tarvitsisi nöyrtyä rakennusluvan antoon, epävakaat pysyisivät tyytyväisenä ja vihreät ministerit saisivat pitää korkeat virkansa.
Toinen, ensimmäistä huomattavasti huonompi vaihtoehto olisi se, että Fennovoiman hanke etenee, ja vihreät joutuvat eduskunnassa vastustamaan hallituksen rakennuslupapäätöstä. Tämä johtaisi hallituskriisiin ja todennäköisesti myös vihreiden lähtöön hallituksesta. Ministerivirat olisivat historiaa, mutta epävakaat pysyisivät kuitenkin mukana.
Kolmas, Niinistölle kaikkein surkein vaihtoehto on se, että eduskunnan vihreät siunaavat rakentamislupapäätöksen. Epävakaat pettyisivät, jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä. Lähihistoriasta tiedämme, miten viherpuolueen kannatuksen silloin käy.
Lipposen II hallituksessa vuonna 2002 istuneet vihreät totesivat Olkiluoto 3 –ydinvoimalan rakentamispäätöksen liian raskaaksi ja päättivät siirtyä oppositioon. Satu Hassi kirjoitti tuntojaan Komposti-lehteen: ”Jos vihreät olisivat jääneet hallitukseen sen jälkeen, kun päätös viidennen ydinvoimalan hyväksymisestä sai lainvoiman, meistä olisi tehty ydinvoiman kansainvälinen ekomerkki.”
Vihreiden silloinen toiminta näyttää historian valossa viisaalta. Seuraavana vuonna järjestetyissä eduskuntavaaleissa puolue kahmi kolme lisäpaikkaa. Vuoden 2007 vaaleissa tuli vielä yksi paikka lisää.
Vuonna 2011 tulikin sitten hyytävän kylmä suihku. Ydinvoimalupia myöntäneessä hallituksessa istuminen kuritti vihreiltä joka kolmannen eduskuntapaikan.
Ydinvoimamyönteisessä hallituksessa istuminen on vihreiden energiakriittiselle eduskuntaryhmälle yhtä järkevää kuin saunominen lumiukoille. Eikä arktisen alueen öljynporauksen tukitoimiin osallistuminenkaan ole omiaan parantamaan kannatusta. Epävakaiden eduskuntaryhmälle ei jää juuri muita vaikuttamiskeinoja kuin ulkoparlamentaaristen ryhmien mielistely ja toiminnan tukeminen. Hintansa silläkin.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-132013/">Perussuomalainen 13/2013</a> -lehdessä.

Fennovoima

Mäkelä: Suomi täyttää jo nyt Nato-jäsenyyden edellytykset -”On syytä katsoa avoimin mielin, millaisen Nato-sopimuksen Suomi voisi mahdollisesti saada”

Ranne: Pienydinvoima otettava Suomessa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla

Soini: Pyhäjoen ydinvoimala on loistava uutinen

Eduskunta hyväksyi Fennovoiman periaatepäätöksen – PS:n äänet jakautuivat

Kyselytunnin ydinkysymys: saksoittumista vai suomettumista

Vihreän politiikan hinta

Vihreät lähtökuopissa – Niinistö kiistää yhteyden lähestyviin eduskuntavaaleihin

Fennovoiman hanke etenee, TVO:lle ei jatkoaikaa

Pankkiunioni ja Nato nousivat pintaan MTV3:n eurovaalikeskustelussa

Epävakaiden eduskuntaryhmä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025