Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

filippiiniläishoitajat

Voidaanko sotealan ongelmat korjata niin, että alalle haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta? Vanhojen puolueiden johtajat ovat eduskuntavaalien alla väläytelleet jopa satojen tuhansien hoitajien tuomista Suomeen tekemään hoitajien työt, vaikka maassa olisi koulutettuja alan ammattilaisia omastakin takaa. Pääministeri Marin olisi jopa valmis madaltamaan hoitajien kielitaitovaatimuksia. Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen ja kulttuurillisten erojen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa.

EU:n ulkopuolelta maahanmuuttoa suomalaisille työmarkkinoille, myös sotealalle, ajavat erityisesti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja pääministeri Sanna Marin (sd). Orpo olisi valmis tuomaan Suomeen alalle jopa 200 000 maahanmuuttajaa.
Ulkomaalaisten hoitajien rekrytointiin liittyy osin epäeettisiä piirteitä, sillä Euroopan ulkopuolelta Suomeen on myös tuotu koulutettuja sairaanhoitajia työskentelemään koulutustaan vastaamattomissa ja matalammin palkatuissa tehtävissä hoiva-avustajina ja lähihoitajina.
Keskustelu hoiva-alan työvoimaongelmien haasteista sai uuden käänteen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hoitajaliitto SuPerin <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2021-AK-395941.pdf">asiantuntijalausuntoon</a> vedoten, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävää kielitaitoa, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski.
Pääministeri Marin kuitenkin äskettäin väläytti jopa <a href="https://stage.sudev.fi/sdpn-mukaan-suomessa-on-valtava-pula-kaupan-kassoista-kokoomus-toisi-hoiva-alalle-200-000-maahanmuuttajaa-purra-hoitoalan-ongelmia-ei-voi-korjata-ennen-kuin-palkka-vastaa-tyon-kuormittavu/">kielitaitovaatimuksista joustamista</a>, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle. Marinin mukaan sotesektorilla olisi paljon työtä, jolla kielen osaamisen vaatimukset voisivat olla alemmalla tasolla.
Vanha hokema ei sovellu sotealalle
Hoitajaliitto SuPerin lausunnon mukaan kielitaito on hoiva-alalla kriittinen taito, sillä ilman riittävää kotimaisen kielen osaamista edes ammatillisesta osaamisesta ei ole hyötyä, koska työtä tehdään tiimissä ja siinä olennaista on kyetä siirtämään tietoa hoitajien kesken niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.
Monet hoitoalan ammattilaiset parhaillaan jatkavat julkisuudessa keskustelua aiheesta, joka näyttää nousseen myös eduskuntavaaliteemaksi.
Yamk-sairaanhoitaja Saynur Soramies kirjoittaa, että nykykäytännön jatkuessa Suomea uhkaa sanattomien hoitajien aalto. Hän huomauttaa, että vaikka ulkomaalaisilla hoitajilla olisikin työssä tarvittavat taidot, ne eivät itsessään kanna pitkälle, jos yhteinen kieli puuttuu.
&#8211; Potilaiden kohtaamisessa, asioiden selittämisessä ja selvittämisessä &#8211; ennen kaikkea potilasturvallisuuden näkökulmasta &#8211; suomen kielen osaaminen on ehdoton edellytys onnistuneeseen ja turvalliseen hoitoon.
Soramies kirjoittaa, että vanha hokema, jonka mukaan kieli opitaan työpaikalla ei suinkaan toimi kaikilla aloilla.
&#8211; Jos kielitaidoton tarjoilija tuo ravintolassa tilatun pizzan sijaan pastaa, se voi olla hauskaa. Mutta jos kipulääkettä pyytävä potilas saa unilääkettä, se on vakava hoitovirhe joka voi olla jopa hengenvaarallinen, Soramies kirjoittaa, ja huomauttaa pitävänsä täysin vääränä ratkaisuna sitä, että Suomeen ollaan rakentamassa ohituskaistaa ulkomaalaisille hoitajille, joilta puuttuu sanat keskusteluun potilaan kanssa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mielipidekirjoitukseni on julkaistu tänään Kangasalan Sanomissa. Kiitos <a href="https://twitter.com/hashtag/KangasalanSanomat?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#KangasalanSanomat</a> avoimen keskustelun mahdollisuudesta. <a href="https://t.co/U4BlTm4pgB">pic.twitter.com/U4BlTm4pgB</a>
&mdash; Saynur Soramies (@SSoramies) <a href="https://twitter.com/SSoramies/status/1641043527579717632?ref_src=twsrc%5Etfw">March 29, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Asiakkaat pelkäävät afrikkalaisia mieshoitajia
Myös Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että kielitaito on riittävä, mutta se ei toteudu kunnolla.
Suomen Uutisten tavoittama Marika, joka on vuodesta 2008 työskennellyt lähihoitajana vanhustyössä tyrmää pääministeri Marinin avauksen kielitaitovaatimuksien madaltamisesta.
&#8211; Sanoisin, että vaatimuksia kielitaidosta ei voi enää matalammalle laskea siitä, missä nyt ollaan. Itse olen ollut työpaikalla, jossa henkilöstölle lähetetyssä sähköpostissa oppisopimusopiskelijoita kouluttava oppilaitos jopa ehdotti opiskelijoiden arviointikeskustelujen tekemistä englanniksi, koska opiskelijat eivät osaa suomea.
Marika kuvaa hoitoalan olevan tiimityötä, jossa yhteisen kielen puute tuo lisäkuormaa suomalaisille hoitajille.
&#8211; Olen tehnyt paljon keikkatyötä yksityisille hoivakodeille, joissa on suuria filippiiniläisnaisten yhteisöjä, jolloin heitä voi työvuorossa olla jopa kahdeksan ja suomalaisia vain kaksi. Itse olen työskennellyt talossa, jossa osastolla olin ainoa suomalainen. Filippiiniläisillä on työpaikalla omat keskustelut omalla kielellään ja usein kaikki lääke- ja omaisyhteistyö jää suomalaisen hoitajan vastuulle. Eihän siinä synny hoitajien välille vuorovaikutusta, jos tiimi jakaantuu erikielisiin yksiköihin.
&#8211; Julkisella sektorilla taas on suuret irakilaisten ja afganistanilaisten sekä Afrikasta tulleiden yhteisöt. Ne koostuvat pitkälti nuorista miehistä, joista moni tuli Suomeen vuoden 2015 aallossa. He sitten hoitavat vanhuksia &#8211; ja voi kauhistus sitä kulttuurieroa. Tiedän, että monet vanhukset pelkäävät afrikkalaisia nuoria miehiä, siinäpä sitten selität 90-vuotiaalle dementikolle, että hän ei voi valita hoitajaansa, Marika päivittelee.
Pahimmillaan vaara asiakkaalle, muutoin kömmähtelyä
Pahimmillaan kielitaidon puute voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Muissa tapauksissa kulttuuriset ja kielelliset erot voivat johtaa kömmähdyksiin, mikä heikentää työn laatua.
&#8211; Käytännön asioissa, kuten ruuan tarjoamisessa asiakkaalle tyypillistä on, että ulkomaalaisella hoitajalla ei ole käsitystä, miten ruoka pitäisi tarjoilla. Voi käydä esimerkiksi niin, että pääruoka ja jälkiruoka kasataan samalle lautaselle. Tietysti niin voi tehdä, mutta ei se ole kohteliasta asiakkaan näkökulmasta.
Marika sanoo, että suomalaisen hoitajan työaika ei riitä siihen, että pitäisi kulkea ulkomaalaisen hoitajan perässä tarkistamassa työn laatua.
&#8211; Lääkelistan lukeminen voi esimerkiksi tuottaa haasteita ulkomaalaiselle hoitajalle. Jos kielitaitoa ei ole, niin jää sattuman varaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja osaako jakaa lääkkeet. Tiedossani on paljon ulkomaalaisen hoitajan tekemiä virheitä, joissa lääkettä esimerkiksi on annettu virheellinen määrä.
&#8211; Attendolla työskennellessäni näin itse, miten filippiiniläinen hoitaja otti lääkenäyttöä vastaan google kääntäjä -sovelluksella kännykästään. Myös lääkärien kanssa filippiiniläiset keskustelevat usein kääntäjäsovelluksen kanssa. Kun tällainen hoitaja kääntää lopuksi lääkärin lauseita omalle kielelleen, lopputulos voi olla täysin posketon.
Marika kehottaa Petteri Orpoa ja Sanna Marinia luopumaan haaveista haalia ulkomailta Suomeen enää lisää ihmisiä hoiva-alalle. Sen sijaan Marika vaatii laittamaan työolot kuntoon lainsäädännöllä.
&#8211; Ulkomaalaiset hoitajat vaativat paljon perehdytystä tehtäviinsä, koska kulttuurierot ovat suuria. Me suomalaiset hoitajat tietysti neuvomme ja autamme, että työ lähtisi sujumaan, mutta usein siitä tulee vain ylimääräinen taakka työvuorolla perässä vedettäväksi.
Peseminen jätetty tekemättä
Parikymmentä vuotta hoiva-alalla työskennellyt Ulla sanoo suoraan, että poliitikkojen haaveilema kielitaidottomien hoitajien työntäminen alalle on jo nyt johtamassa suomalaisen terveydenhuollon alasajoon.
&#8211; Kyse ei ole pelkästään puuttuvasta kielitaidosta vaan pohjimmiltaan kulttuurieroista. Afrikkalaisperäisten tulijoiden käsitys työn laadusta, kuten puhtaudesta, on täysin erilainen kuin suomalaisilla.
Lähihoitajan työhön kuuluu myös potilaan pesu. Hoitotyö tapahtuu välillä tiimityönä, jossa hoitajien vastuu asiakkaasta voi jakaantua useamman hoitajan kesken.
&#8211; Asiakkailla voi olla liikuntarajoitteita, jolloin hoitajan tehtäväksi jää asiakkaan nostaminen pesutiloihin. Mikäli hoitajaa ei huvita nostella asiakasta, pesu jää tekemättä. Itse olen monta kertaa ollut työtilanteessa, jossa asiakkaan alapesu on jäänyt tekemättä, ja niinpä me suomalaiset hoitajat joudumme paikkaamaan ulkomaalaisten hoitajien työtä.
Ulla sanoo usein joutuneensa tilanteeseen, jossa on nähnyt, miten peseytymiseen kykenemätön asiakas on lähes jätetty pulaan.
&#8211; Asiakkailta olen saanut kuulla, miten he eivät tule ymmärretyksi, kun hoitaja on ollut ulkomaalainen. Kun hoitajalle ei kunnolla välity tieto asiakkaan tilasta, työn jälki on sen mukaista.
&#8211; Kerran yövuoroon tullessani asiakkaat oli jätetty istuma-asentoon sänkyynsä, iltapalat edessään ja osittain sängyllä. Yöhoitajan tehtäväksi jäi siivota ulkomaalaistaustaisten hoitajien jäljet. Potilasturvallisuus vaarantui, kun asiakas valui sängyssään pää sängyn laitaan kiinni ottaen.
Hoitajan työssä tulisi myös oma-aloitteisesti selvittää ja kysyä asiakkaan tilanteesta. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteistä kieltä ei ole.
&#8211; Esimerkiksi dementiasta kärsivä asiakas ei välttämättä edes osaa kuvailla vointiaan, joten hoitajan hoksottimien tulee olla kunnossa ja potilaan tilannetta tulisi kysyä potilaan omalla kielellä. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteinen kieli puuttuu.
Katosiko poliitikoilta todellisuudentaju?
Seurattuaan mediassa keskustelua aiheesta Ulla sanoo pohtineensa, onko ulkomaisia hoitajia Suomeen ajavilla poliitikoilla enää minkäänlaista käsitystä todellisuudesta, kuten potilasturvallisuuden varmistamisen vaatimuksista.
&#8211; Onko todella niin vaikea ymmärtää, että kielitaidon puutteellisuus vaarantaa vakavasti potilasturvallisuuden, joka voi johtaa potilasvahinkoihin? Ulla kysyy ja kertoo esimerkin:
&#8211; Diabeetikon verensokeri on mitattaessa alhaalla ja hoitaja sanoo toiselle hoitajalle: ”Voitko antaa ruokaa hänelle, koska hänellä on verensokeri niin alhaalla, että se vaatii välittömästi ruokailua?” Toinen hoitaja ei ymmärrä mitä pyyntö tarkoittaa. Hän kuitenkin nyökkää ja vastaa yes, kehonkielellä siis osoittaa ymmärtävänsä. Hoitaja käsittää tietenkin kun vastaus on yes, että asia hoituu. Kuitenkin pyynnön esittänyt hoitaja puolentoista tunnin päästä, sen jälkeen kun oli asian ilmoittanut, huomaa, että asiakas ei ole saanut ruokaa lainkaan. Silloin ollaan jo vakavassa tilanteessa ja voidaan menettää jopa ihmishenki.
Suuret työnantajayritykset hyötyvät työperäisestä maahanmuutosta, ja ottavat alalle mielellään ulkomaalaisia hoitajia. Ulla tietää, että monissa yksityisissä yrityksissä ulkomaalaisia hoitajia halutaan töihin pitkälti siksi, että heitä on helppo huijata esimerkiksi palkoissa ja työajoissa, kun yrityksissä tiedetään että he eivät ymmärrä suomea eivätkä tunne työoikeutta.
&#8211; Työnantajalle se on suhteellisen harmitonta, kun tiedetään että ulkomaalaiset hoitajat eivät saata työnantajan laitonta toimintaa viranomaisten tietoon. Itse olen kuullut suoraan ulkomaalaistaustaiselta hoitajalta, että työnantajapuolen esimies on jättänyt luvatut bonukset maksamatta.

Nyt puhuvat hoitajat: Halutaanko sotealalle todella rakentaa ohituskaista kielitaidottomille maahanmuuttajille?

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) vahvistaa ylimielisessä Twitter-möläytyksessään sen, mikä jo aiemmin on tullut selväksi: kokoomus haluaa työllistää hoitoalalle lähinnä maahanmuuttajia, koska he suostuvat tekemään töitä pienemmällä palkalla kuin suomalaishoitajat.

Juhana Vartiaisen tänään somessa julkaistu kommentti on vastaus Tehyn puheenjohtajalle Millariikka Rytköselle, jota on haastateltu Helsingin Sanomiin. AY-jyrä Rytkönen on käynyt kovaan taistoon hoitajien parempien palkkojen ja työolojen puolesta.
Jutussa Rytkönen ennakoi, että jos valtiolta ei löydy rahaa hoitajien palkkojen korottamiseen, uutta työehtosopimusta ei tule tai se jää lyhyeksi. Rytkönen esittää myös, että hoiva-alan ongelmia ei voi ratkaista työperäisellä maahanmuutolla.
Jutussa Rytkönen esittää olennaisen kysymyksen:
&#8211; Miten tilanne paranee sillä, että pienipalkkaiselle alalle rahdataan kehitysmaista vielä pienipalkkaisempia työntekijöitä?
Kokoomus haluaa Suomeen kahdet työmarkkinat
Kokoomuspormestari Vartiaisen vastaus Tehypomolle on ylimielinen, jopa kylmänkalsea. Vartiainen kuitenkin tulee samalla vahvistaneeksi sen mikä jo aiemmin on ollut selvää: kokoomus haluaa työllistää hoitoalalle (toki monelle muullekin alalle) lähinnä maahanmuuttajia, koska he suostuvat tekemään töitä pienemmällä palkalla kuin suomalaishoitajat.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
”Miten tilanne paranee sillä, että pienipalkkaiselle alalle rahdataan kehitysmaista vielä pienipalkkaisempia työntekijöitä?” -kysyy Rytkönen. Vastaus: Paranee huomattavasti: hoitajapula helpottuu, ja filippiniläishoitajan ansiotaso nousee roimasti. Winwin. <a href="https://t.co/BFfctQJL4b">https://t.co/BFfctQJL4b</a>
&mdash; juhana vartiainen (@filsdeproust) <a href="https://twitter.com/filsdeproust/status/1487280186756415490?ref_src=twsrc%5Etfw">January 29, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Vähemmän yllättävästi möläytystä kritisoidaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mä en tajua millä logiikalla (tai etiikalla) on ok maksaa jollekin ihmisille hänen kulttuuritaustansa tai synnyinmaansa perusteella pienempää palkkaa kuin paikalliselle? Ja vielä verhota se ajatukseen, että tässä nyt tehdään jotain hyvää ja jaloa?
&mdash; k a-i (@katiAI2020) <a href="https://twitter.com/katiAI2020/status/1487283660202070018?ref_src=twsrc%5Etfw">January 29, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kyllä se koksulogiikalla toimii. Olen taas kerran pöyristynyt Vartiaisen logiikasta. Hänestä ok luoda kahdet työmarkkinat samaan työhön. Luulin että tälläinen ajattelu jäi jo edelliselle vuosituhannelle…<a href="https://twitter.com/hashtag/kokoomus?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#kokoomus</a> <a href="https://twitter.com/Tehy_ry?ref_src=twsrc%5Etfw">@Tehy_ry</a>
&mdash; Leonidas (@tempusultima) <a href="https://twitter.com/tempusultima/status/1487295808189997060?ref_src=twsrc%5Etfw">January 29, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Suomalainen hoitaja, jos siis olet joskus tullut ajatelleeksi kokoomuksen äänestämistä, niin nyt on syytä miettiä uudelleen. Kokoomus ei ole sinun puolellasi. Kokoomus ei halua sinulle palkankorotusta, eikä parempia työoloja. Kokoomus tahtoo korvata sinut kaukomailta saapuvalla maahanmuuttajahoitajalla, koska maahanmuuttaja tyytyy vähempään ja tulee työnantajalle halvemmaksi.
Koko puolue komppaa halpatyövoiman puolesta
Halpatyövoiman maahanmuutto tulee kuitenkin veronmaksajalle erittäin kalliiksi. Samalla työvoiman tarjonnan paisuttaminen maahanmuutolla laskee palkkoja, koska syntyy työnantajalle edulliset työmarkkinat.
Suomalaista työntekijää luonnollisesti ei auta se, että avoimeen työpaikkaan työllistyy EU:n ulkopuolelta saapunut maahanmuuttaja, joka usein suostuu tekemään töitä orjapalkalla.
Kokoomuksen kanta on tosin jo pitkään ollut, että Suomi ei pärjää ilman <a href="https://stage.sudev.fi/halpatyovoiman-maahanmuutto-maksaa-maltaita-ja-laskee-duunarien-palkkoja-silti-kokoomuksen-mielesta-suomi-ei-parjaa-ilman-tyoperaisia/">”työperäisiä”</a> maahanmuuttajia.
Kansanedustaja Kai Mykkänen on Vartiaisen ohella yksi innokkaimpia halpatyövoiman maahanmuuton komppaajia kokoomuksessa. Vartiaisen tavoin myös Mykkäsen ratkaisu Suomen hoitajavajeeseen tulee ulkomailta.
– Ehdottomasti kannatan, että ohjelmallisesti sovitaan sujuvammista rekrytointijärjestelyistä Ukrainan ja Filippiinien kanssa, joissa maissa on ammattitaitoista sotealan porukkaa, Mykkänen <a href="https://stage.sudev.fi/kokoomus-hakisi-hoitajat-filippiineilta-ja-ukrainasta-perussuomalaiset-haluaa-tyollistaa-suomalaisia-ammattilaisia-potilaalla-ja-hoitajalla-taytyy-olla-yhteinen-kieli/">hehkutti</a> aluevaalien alla.
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon linja tiedetään: Orpo täyttäisi kaikki avoimet työpaikat mielihyvin Suomen rajojen ulkopuolelta saapuvalla halpatyövoimalla. Orpon puheiden perusteella halpatyövoiman maahantuonti on tällä hetkellä yksi puolueen kärkihankkeista.
– Kokoomus tekee työtä siinä että miten me saadaan Suomeen tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia. Me tarvitaan kansainvälisyyttä, että Suomi pärjää, Orpo <a href="https://stage.sudev.fi/petteri-orpo-intoili-halpatyovoimasta-tuhansia-ja-tuhansia-tyoperaisesti-maahan-tulevia-purra-ihmetteli-kokoomuspomon-ylenkatsetta-suomalaisia-hoitajia-kohtaan/">intoili</a> viime syksynä politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa.
Hoitoalan ongelmiin puututtava
Suomessa ei ole hoitajapulaa, koska Suomi on täynnä koulutettuja hoitajia. <a href="https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/muu_dokumentti/kohti_tasa-arvoista_palkkausta_id_14234.pdf">Alan houkuttelevuus</a> on kuitenkin laskenut ja hoitoalalta siirrytään muihin tehtäviin ja ulkomaille enenevässä määrin. 320 000 koulutetusta soteammattilaisesta 72 000 työskentelee jo muualla.
Perussuomalaiset on pitkään esittänyt, että ensinnä tulisi puuttua hoitoalan sisäisiin ongelmiin ja keventää työn kuormittavuutta. Maahanmuutolla hoitoalan ongelmat eivät ratkea.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on myös todennut, että tällä hetkellä hoitotyö on liian raskasta suhteessa palkkaan, mikä on johtanut siihen, että moni on vaihtanut alaa. Purra katsoo, että mikäli sotesektorin sisäisiä ongelmia ei kyetä ratkaisemaan, työperäinen maahanmuutto <a href="https://stage.sudev.fi/vihreat-kepu-ja-kokoomus-himoitsevat-suomeen-toihin-ulkomaalaisia-hoitajia-perussuomalaiset-torppaa-purra-meidan-pitaa-kyeta-houkuttelemaan-takaisin-hoitoalalta-lahteneita-henkiloita/">ei voi olla ratkaisu</a>.
Perussuomalaiset esittää yleisesti työn <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-tyon-ja-yrittamisen-verotuksen-keventamista-kaikissa-tuloluokissa-kaikille-kansalaisille-enemman-rahaa-kateen/">verotuksen keventämistä</a>, mikä olisi hyvä asia myös hoitajille, koska jatkossa palkasta jäisi enemmän käteen.
Otsikkoa tarkennettu 29.1.2022 klo 20.39.

Kokoomuspormestari Vartiainen möyläytti: Ei halua hoitajille lisää palkkaa – tahtoo alalle halpatyövoimaa Filippiineiltä

Suomen Yrittäjien puoluepuheenjohtajatentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nosti esille resurssien merkityksen hoitajavajeen taustalla. Purra muistutti, että kyse ei aina ole edes palkkatasosta sinänsä vaan usein hoitotyön vaativuudesta ja kuormittavuudesta suhteessa palkkaan.

Hoitajapula tai hoitajavaje, miten ilmiöön haluaakin suhtautua ja sitä nimittää, on polttava ongelma Suomessa, etenkin korona-aikaan. Hoitajapula on viime aikoina muun muassa johtanut hoivakotien <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3276bccd-eddd-4ce9-a01b-215026e869b0">sulkemiseen</a> ja siihen, ettei vanhuksia ole voitu ottaa vastaan hoivapaikkoihin, vaikka siellä olisi ollut tyhjiä paikkoja.
Hoitajia tarvitaan tällä vuosikymmenellä kymmeniä tuhansia lisää, sillä vanhusväestön osuus kasvaa ja myös työssä nyt olevia hoitajia jää eläkkeelle.
Hoitoalalta pakenee osaajia
Tänään pidetyssä puoluepuheenjohtajatentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nosti esille resurssien merkityksen ongelman taustalla. Purra muistutti, että kyse ei aina ole edes palkkatasosta sinänsä vaan lähinnä hoitotyön vaativuudesta ja kuormittavuudesta suhteessa palkkatasoon.
&#8211; Jos vakansseja on liian vähän ja yksi hoitaja joutuu tekemään liikaa, niin silloin hän kuormittuu ja alkaa katsella muita aloja. Tiedämme, että tälläkin hetkellä hoitoalalta pakenee osaavia ihmisiä pois.
Kaikki kohtaavat samat ongelmat
Purra sanoi, että koulutettujen hoitajien siirtyminen muille aloille on tällä hetkellä hoitoalan keskeinen ongelma.
&#8211; Mikäli meidän omat, koulutetut ihmiset pakenevat alalta, se on kansantaloudellisesti &#8211; mutta myös inhimillisesti &#8211; täysin älytöntä. Asiaa ei tietenkään korjata, ennen kuin suostutaan korjaamaan näitä tekijöitä, joihin viittasin.
Perussuomalaiset siis puuttuisi ensinnä hoitoalan ongelmiin ja keventäisi työn kuormittavuutta. Maahanmuutolla tilanne ei ratkea.
&#8211; Kokonaiskuvassa filippiiniläiset eivät tässä auta, koska alalla kaikki kohtaavat samat ongelmat riippumatta siitä, ovatko suomalaisia vai ulkomaalaistaustaisia, Purra sanoi.
SDP:n mukaan ”työperäisiä” tarvitaan lisää
SDP:n Matias Mäkysen mukaan hoitajavajeeseen puututtaisiin ensinnäkin koulutuksella ja sillä, että alalta lähteneitä houkuteltaisiin takaisin.
Demareiden ratkaisu olisi tuoda Suomeen kaukomailta hoitajia, jotka suostuvat työskentelemään nykyisissä työoloissa, nykyisillä työehdoilla ja palkkatasolla.
&#8211; Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, Mäkynen sanoi.
Purra huomautti, että kansalliset ongelmat on ensin ratkaistava.
&#8211; Ulkomaalaiset hoitajat eivät ole mikään ratkaisu, koska he tietyn ajan jälkeen kohtaavat aivan samat ongelmat, viimeistään siinä vaiheessa kun ovat vakiinnuttaneet oleskelunsa Suomessa.
Soten digipalveluihin uutta tehokkuutta
Keskustan Markus Lohen mukaan sote-palvelujen tehokkuutta voidaan lisätä myös digitaalisilla palveluilla kuten digiklinikoilla, jotka Lohi näkee valtavana mahdollisuutena. Kokoomuksen Petteri Orpo suhtautui myönteisesti digiklinikkakäynteihin, joissa Orpo näkee ”valtavasti potentiaalia”.
Purra ei tyrmännyt digitaalisia uudistuksia, mutta kaipasi niihin lisää tehokkuutta. Purra myös muistutti, etteivät digipalvelut sovellu kaikille.
&#8211; Digitaaliset palvelut valitettavan usein tuovat lisää kustannuksia, erityisesti valtionhallinnossa innovaatioita ei ole pystytty hyödyntämään riittävästi. Potentiaalia kuitenkin on, ja käyttäminen tulevaisuudessa lienee välttämätöntä. Toivottavasti vain innovointi ja hyödyntäminen, erityisesti julkisella sektorilla olisi tehokkaampaa.
&#8211; Digipalveluita voidaan hyödyntää kasvavassa määrin, kunhan samaan aikaan pidämme huolen siitä, että ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää näitä, saavat palveluja, joista on heille hyötyä, Purra painotti.

SDP ratkaisisi hoitajavajetta työperäisellä maahanmuutolla, PS puuttuisi hoitoalan ongelmiin ja keventäisi työn kuormittavuutta – Purra: ”Filippiiniläiset eivät auta”

Pirkanmaalla ja Satakunnassa on alkanut koulutuspilotti, jossa filippiiniläisiä sairaanhoitajia rekrytoidaan Suomeen hoito- ja hoiva-alan yrityksiin. Sairaanhoitajat suorittavat alalla vaadittavan hoiva-avustajan tutkinnon. Asiasta kertoi Yle (28.8.2021).

&#8211; Sairaanhoitajien rekrytointi ulkomailta rikkoo vahvasti eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita varsinkin, kun korkeasti koulutetut hoitajat saapuvat Suomeen tekemään työtä, mikä ei vastaa heidän koulutustaan. Sairaanhoitajista koulutetaan sen sijaan matalan palkkatason hoiva-avustajia, kritisoi kansanedustaja Arja Juvonen.
&#8211; Suomi rikkoo tällä toiminnalla Agenda 2030 periaatteita olla mukana poistamassa köyhyyttä Euroopasta. Filippiiniläisiä ulkomaalaisia ammattiosaajia käytetään hoiva-avustajina ja siivoojina. Ulkomaalaisia sairaanhoitajia käytetään hoivabisneksen ja kansainvälisen talouden pelinappuloina tuoton maksimoimiseksi.
Hoitoalalla on hallittava kielitaito
Juvonen muistuttaa, etteivät ulkomailta tuodut hoitajat ole ratkaisu hoitajapulaan.
&#8211; Hoitajamitoituksen lakisääteisyyden hintana ei saa olla se, että riistämme ulkomaalaisia sairaanhoidon osaajia. Ja riistetyiksi he myös jäävät, sillä suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja hallinta on vaativaa ja sairaanhoitajan tehtäviin pääsy voi jäädä saavuttamatta. Hoitolalla on hallittava kielitaito.
Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen ei ole uusi asia. Vuosia sitten heitä tuotiin myös vanhustenhoidon työkentälle tilanteeseen, jossa heidän sairaanhoitajan tutkintoa ei hyväksytty lailliseksi tutkinnoksi. Hoitajien lohdutonta tilannetta pohdittiin myöhemmin myös erillisessä raportissa.
Mahdollisimman matalaa palkkaa
Sairaanhoitajat eivät voineet toimia sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä, vaan heidät kelpuutettiin ainoastaan hoiva-avustajiksi joiden tehtäväkuva oli avustavissa tehtävissä vanhustenhoidossa eli asiakkaiden auttamisessa ruokailussa, hygienian hoidossa, ulkoilussa, siivoamisessa ja asioinnissa. Tämä näkyi myös palkkauksessa, joka oli matala (Raportti Sairaanhoitajia Filippiineiltä &#8211; Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin, jonka laativat Päivi Vartiainen, Marja Koskela ja Pirkko Pitkänen vuonna 2018).
&#8211; Raportti kertoo myös, että osa filippiiniläisistä sairaanhoitajista opiskeli Suomessa oppisopimuksella lähihoitajiksi, mutta sai silti opintojensa aikana hoiva-avustajan palkkaa. Mikäli opiskelija onnistui suorittamaan tutkintonsa, hänelle ei välttämättä löytynyt kuitenkaan lähihoitajan toimenkuvaa, vaan työt jatkuivat edelleen hoiva-avustajan toimenkuvalla ja palkalla. Raportissa nousi esiin myös suomen kielen oppimisen vaikeudet, Juvonen kertoo.

Juvonen: Suomi riistää ulkomaalaisia sairaanhoitajia

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) esitti vanhustenhoidon ongelmien ratkaisemiseksi filippiiniläisten hoitajien rekrytointia. Soinin mielestä filippiiniläiset hoitajat ovat työteliäitä ja hyvää väkeä, jotka tekevät työnsä korkealla moraalilla (MTV 15.2.2019).
&#8211; Ulkomailta tuodut hoitajat eivät ole ratkaisu suomalaisen vanhustenhoidon ongelmiin. Sen sijaan hoitajien rekrytointi ulkomailta rikkoo vahvasti eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita varsinkin, kun koulutettu hoitajat saapuvat Suomeen tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

&#8211; Kun palkkaus tehdystä työstä on vielä matalin mahdollinen, Suomi rikkoo myös Agenda 2030 -periaatteita olla mukana poistamassa köyhyyttä Euroopasta. Rekrytoijat hakevat ulkomailta ammattiosaajia, sairaanhoitajia, mutta palkkaavat heitä hoiva-avustajaksi tai jopa siivoojiksi. Kyseessä on maksimoitu tuotto ja kikkailu, joka tekee esimerkiksi filippiinihoitajasta vain pienen pelinappulan hoivabisneksen ja kansainvälisen talouden kentällä. Tällainen toiminta ei ole oikein, eikä sellaista tule edistää.
Sairaanhoitajista hoiva-avustajiksi
Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen ei ole uusi asia. Raportti Sairaanhoitajia Filippiineiltä &#8211; Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin (Päivi Vartiainen, Marja Koskela ja Pirkko Pitkänen, 2018) kertoo asiasta seuraavaa:
Neljän vuoden sairaanhoitajan pääopinnot ja vuoden laillistamisopinnot omassa maassaan suorittaneet filippiiniläiset sairaanhoitajat saapuivat aikoinaan vanhustenhoidon työkentälle tilanteeseen, jossa heidän sairaanhoitajan tutkintoa ei hyväksytty lailliseksi tutkinnoksi. He eivät voineet toimia sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä, vaan heidät kelpuutettiin ainoastaan hoiva-avustajiksi.
Köyhien hyväksikäyttöä
Osa filippiiniläisistä sairaanhoitajista opiskeli Suomessa oppisopimuksella lähihoitajiksi, mutta sai edelleen hoiva-avustajan palkkaa. Valmistumisensa jälkeen hänelle ei myöskään saattanut löytyä lähihoitajan toimenkuvaa vaan työskentely jatkui hoiva-avustajana. Myös suomen kieli tuotti monille vaikeuksia.
&#8211; Hoitajat lähtevät pakoon oman maan köyhyyttä tienatakseen rahaa ja voidakseen auttaa myös läheisiä kotimaissaan. He siirtyvät ulkomaille tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä pienellä palkalla. Sitä, että filippiiniläiset ovat työteliäitä ja hyvää väkeä tai että heidän moraalinsa on korkea, ei voi käyttää perusteluna tällaiselle hyväksikäytölle. Sen sijaan tulee ihmetellä, että oman maamme tekemiä suuria virheitä riittävän hoivahenkilöstön ylläpitämisessä ei kukaan hallituksen jäsenistä ole vielä myöntänyt, Juvonen ihmettelee.
&#8211; Meidän tulee sen sijaan houkutella hoitoalalta poistuneet Suomi-hoitajat takaisin koulutus- ja palkkapolitiikkaa kehittämällä. Sujuvia opintopolkuja ja mahdollisuuksia päivittää osaamista kuin myös mahdollisuuksia opiskella lisätutkintoja, jotta alalla on koko ajan eri alojen osaajia.
Pienet resurssit uuvuttavat
Juvonen painottaa, että pääkaupunkiseutu tarvitsee niin hoitajia kuin myöskin osaavia esimiehiä, joten hoitotyön johtamiskoulutuksella on myös kiire.
&#8211; Vanhustenhoito on ala, joka liian pienillä resursseilla varustettuna viime kädessä uuvuttaa sen työteliäimmänkin taakkansa alle ja kärsijänä on aina silloin potilas.
&#8211; Suomalaisia hoitajia on valtavasti, mutta työstämme on tehty mahdotonta tehdä. Ei kukaan jaksa, kun joutuu hutiloimaan ja juoksemaan koko ajan hoitotyötä tehdessään. Kun hoitajan sydän menee rikki, hän vaihtaa alaa. Kutsumustaan vastaan ei voi toimia. Niin yksinkertaista se on, Juvonen muistuttaa.

filippiiniläishoitajat

Nyt puhuvat hoitajat: Halutaanko sotealalle todella rakentaa ohituskaista kielitaidottomille maahanmuuttajille?

Kokoomuspormestari Vartiainen möyläytti: Ei halua hoitajille lisää palkkaa – tahtoo alalle halpatyövoimaa Filippiineiltä

SDP ratkaisisi hoitajavajetta työperäisellä maahanmuutolla, PS puuttuisi hoitoalan ongelmiin ja keventäisi työn kuormittavuutta – Purra: ”Filippiiniläiset eivät auta”

Juvonen: Suomi riistää ulkomaalaisia sairaanhoitajia

Juvonen: On eettisesti väärin tuoda ulkomailta hoitajia tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025