Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

fiskaaliunioni

Perussuomalaiset katsoo, että EU:n tulisi pysyä omalla tontillaan ja toimia siinä tehtävässä, mihin EU on alunperin luotu. &#8211; Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.

Ylen Politiikkaradiossa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että eurojäsenyydestä ei ole ollut Suomelle hyötyä, päinvastoin.
Nykyisten EU-sääntöjen mukaan eurosta eroaminen ei ole mahdollista, koska euro on sidottu EU-jäsenyyteen. Purra katsoo, että eurojärjestelmään ei olisi koskaan pitänyt edes liittyä.
&#8211; Myös useiden asiantuntijoidenkin mukaan eurojäsenyys ei ole hyödyttänyt Suomea. Tällä hetkelläkin on nähtävissä, että EKP:n rahapolitiikka on Suomelle huonoa. Inflaatio on hidastunut, vastaavasti talous kuitenkin sakkaa ja työttömyys kasvaa. Edelleen myös ohjauskorot ovat korkealla.
Purra huomauttaa, että ei tiedetä, mihin suuntaan EU kehittyy.
&#8211; Tai mitä tapahtuu niille EU-jäsenmaille, jotka ovat jo merkittävästi ylivelkaantuneita. Jos tähän ei kyetä puuttumaan, euronkin tulevaisuus voi olla heikko.
Enemmän nettohyötyä Suomelle
Lukuun ottamatta vuosia 1996, 1997 ja 2000 Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan ollut EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomen maksuosuus ei kerro kaikista EU-jäsenyyden taloudellisista hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista.
Purra sanoo, että Suomen EU:sta saamat hyödyt liittyvätkin merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaan ja kaupankäyntiin. Hän kuitenkin katsoo, että EU:n nettohyötyjen Suomelle tulisi olla selvästi suurempia kuin nyt.
&#8211; Yleensä kaikissa instrumenteissa ja budjeteissa me maksamme enemmän kuin tulemme koskaan saamaan. Tilanne tuskin on muuttumassa parempaan suuntaan. EU:ssahan kaavaillaan myös laajentumista, mikä tulisi muuttamaan monen jo nykyisen nettosaajamaan nettomaksajaksi.
Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että EU toimisi siinä, mihin se on luotu.
&#8211; Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu. Esimerkiksi metsäpolitiikkaan liittyen kustannukset Suomelle voivat olla hyvinkin suuria, Purra sanoo.
PS edistäisi Ruanda-mallia
EU-parlamentti hyväksyi äskettäin pitkään valmistellun maahanmuuttopaketin, jossa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista EU-maille, joihin kohdistuu muuttopainetta.
Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiset kuitenkin esittää, että EU siirtyisi niin sanottuun Ruanda-malliin. Se tarkoittaa esimerkiksi jo Britannian hahmottelemaa turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuoliseen turvalliseen kolmanteen maahan, jossa selvitetään mahdollinen tarve suojelulle.
Purra sanoo, että EU:n maahanmuuttopaketista ei löydykään toimivia ratkaisuja, joilla olisi mahdollista puuttua varsinaiseen ongelmaan.
&#8211; Kokonaisongelma liittyy siihen, että kehittyvistä maista voimakkaasti siirrytään korkeamman elintason maihin. EU:n maahanmuuttopaketilla tämä ongelma ei ratkea, Purra sanoo.
Suomella oltava toisin toimimisen mahdollisuus
Laittoman siirtolaisuuden pääreitti Eurooppaan kulkee Välimeren kautta, missä tulijat ovat usein liikkeellä heikkolaatuisilla veneillä. Matka on vaarallinen, ja merelle myös kuolee ihmisiä.
&#8211; EU:n pitäisi lopettaa kaikki vetotekijät, jotka saavat ihmiset lähtemään tälle matkalle. Valitettavasti myös monet kansainväliset sopimukset on tehty toisenlaiseen aikaan, Purra sanoo.
Suomen EU-eroa perussuomalaisten puheenjohtaja ei pidä realistisena juuri nyt, mutta tarvittaessa tulevaisuudessa olisi oltava käytössä keinoja irtautua EU:sta, mikäli se etenee fiskaaliunionin suuntaan.
&#8211; Eurooppa koostuu itsenäisistä kansallisvaltioista, jotka kaikki ovat omanlaisiaan. Jos kuitenkin EU alkaa kehittyä liittovaltion suuntaan, Suomen on voitava valita toisin. Itsenäisellä kansallisvaltiolla täytyy olla mahdollisuus päättää siitä, minkälaisiin kokoonpanoihin se kuuluu.
Kuuntele Purran koko eurovaalitentti <a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-68778873">tästä</a>.
&nbsp;

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kansanedustaja Sakari Puisto peräänkuulutti pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheessa hallitukselta syvällisempää paneutumista muun muassa Suomen asemaan osana arktista aluetta, globaaleihin muuttoliikkeisiin sekä kansainvälisten sääntöjen mahdollisiin uudelleentulkintoihin.

&#8211; Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista, totesi kansanedustaja Sakari Puisto ja peräsi kysymyksenasettelua siitä, ovatko kaikki selonteossa luetellut tavoitteet täysin yhteensopivia Suomen kansallisen edun kanssa.
Perussuomalaiset kannattavat parlamentaarista yhteistyötä
Viime eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2019 eduskuntaryhmiltä kysyttiin, ovatko ne valmiita tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa.
Perussuomalaiset vastasivat silloisen hallitustunnustelijan, edustaja Antti Rinteen kysymykseen seuraavasti: ”Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa.”
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan jatkuvuutta
‒ Tavoite läheisestä ja pitkäjänteisestä parlamentaarisesta yhteistyöstä on hyvin kannatettava. Tänä päivänä se palvelee jatkuvuutta tilanteissa, joissa valta vaihtuu, koska Suomella tulee olla vain yksi, yhtenäinen ulkopolitiikka, Puisto sanoi.
‒ Aitoja menestystarinoita Suomen ulkopolitiikasta löytyy vuosien varrelta. Suomi itsessään on menestystarina. Vaihtuvien hallitusten myötä selonteoissa voi kuitenkin olla merkittäviä painotuseroja, ja näissä painotuksissa voi olla näkemyseroja.
Voimapolitiikka palannut kansainväliseen politiikkaan
Valtioneuvosto korostaa uusimmassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen instituutioita. Lähtökohtana on tunnusomaisesti arvopohjainen ulkopolitiikka, jossa korostuu tavoitteiden asettaminen ja julistaminen globaalin vastuun näkökulmasta.
‒ Kuitenkin kansainvälinen, monenkeskinen sopimusjärjestelmä on horjunut monin osin jo pidemmän aikaa, ja voimapolitiikka on palannut yhä voimakkaammin mukaan kuvaan. Myös Suomi itse on yhä enemmän tullut haalineeksi kansainvälistymisestä sen huonoja puolia, pitkälti omaa sinisilmäisyyttään, Puisto huomautti.
Realiteetit ja kansallinen etu pidettävä mielessä
‒ Selonteko herättää monia kysymyksiä. Ovatko menneisyydessä laaditut säännöt toimivia, vai ovatko ne etääntyneet realiteeteista? Mikä on oma todellinen vaikutusmahdollisuutemme kehityskulkuun yhdessä Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten maiden kanssa ja osana EU:takin? Ovatko selonteossa asetetut tavoitteet kaikilta osin yhteensovitettavissa Suomen kansallisen edun kanssa? Sakari Puisto pohti.
‒ Jos kunnianhimon ja realiteettien välille muodostuu kuilu, saatamme ajautua ristiriitaan. Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista.
EU:sta muodostumassa yhä enemmän taakanjakounioni
YK-järjestelmää ei ole kyetty uudistamaan, suurvallat eivät suostu kansainvälisten tuomioistuinten tuomittaviksi ja asevalvontasopimuksia rikotaan toistuvasti. Vaikka monia myönteisiä kehityskulkuja on nähtävissä, on sekin seikka tunnustettava, että kansainväliset instituutiot voivat toimia kunnolla vain niin kauan kuin niistä on hyötyä vahvoille jäsenvaltioille.
‒ Olemme myös ilmaisseet huolemme siitä, että Euroopan unionin talous- ja arvoyhteisöstä on muodostumassa yhä enenevissä määrin fiskaali-, velka- ja taakanjakounioni. Meidän on varauduttava siihen, että sääntöjä niin EU:ssa kuin kansainvälisessä politiikassakin voidaan uudelleentulkita nopeastikin, Puisto muistutti.
Väestön demografiset muutokset jäivät liian vähälle huomiolle
‒ Keskeinen globaali kehityskulku, väestön demografiset muutokset, on jätetty selonteossa vähälle huomiolle. Väestön ikääntyminen Euroopassa yhdistettynä Lähi-idän ja Afrikan merkittävästi nuorempaan väestöön, toimimattomiin yhteiskuntiin ja näköalattomuuteen lisää edelleen laajamittaisten muuttoliikkeiden mahdollisuutta. Heikosti länsimaisiin yhteiskuntiin sopeutuvien ihmisten muuttovirtojen vaikutuksia olisi pitänyt pohtia selonteossa perusteellisemmin, Puisto peräänkuulutti.
‒ Selonteossa sivutaan arktisen alueen turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia osana suurvaltojen välistä kilpailua. On kuitenkin huomattava, että iso osa maatamme kuuluu arktiseen alueeseen ja on siten myös suoranaisena ulkovaltojen intressien kohteena. Tätä kehityskulkua ei ole kuvailtu riittävästi selonteossa.
Teknologian ja tieteen kehitys otettava myös huomioon
‒ Myös teknologian ja tieteen kehitys tulee vaikuttamaan moniin kehityskulkuihin käänteentekevästi. Silti selonteossa käsiteltiin varsin ohuesti näitä näkökulmia, toisin kuin esimerkiksi keväällä julkaistussa Britannian vastaavassa katsauksessa, jossa teema oli huomattavasti keskeisemmässä osassa, Puisto vertasi.
‒ Muun muassa näitä näkökohtia ja kysymyksenasetteluita olisi syytä punnita huolellisemmin ja pitää mielessä realiteetit sekä tietysti kansallinen etu, hän tiivisti.
&nbsp;

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon

Perussuomalainen Nuoriso esittää, että eduskunta hylkäisi nyt käsittelyssä olevan olevan elpymisratkaisun. Paketti muuttaa perustavanlaatuisella tavalla Euroopan unionin luonnetta kohti liittovaltiota ja fiskaaliunionia. Ei voi olla oikein, että Suomi joutuu maksajan rooliin vain siksi, että Etelä-Euroopan maat eivät suostu huolehtimaan omasta taloudestaan.

Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että esitetyssä elpymisrahastossa on useita ongelmia, joista keskeisimpiä ovat paketin periaatteellinen linjanmuutos EU:n perussopimusten tulkintaan sekä paketin erittäin kyseenalainen elvyttävä vaikutus.
&#8211; Tämän paketin käsittely on ollut historiallisen nolo suoritus hallitukselta. Valtioneuvosto on pyrkinyt jatkuvasti lamaannuttamaan kriittisen keskustelun asiasta, vaikka se itse esitti, että ratkaisu vaatii laajaa kansalaiskeskustelua, toteaa järjestön puheenjohtaja Miko Bergbom.
Kriittiset äänet vaiennettu
&#8211; Suomalaisten kriittiset äänet on vaiennettu (kansalaisaloite) ennennäkemättömän törkeällä väheksynnällä, ja toisaalta erimieliset on niputettu yhteen Venäjän ja Kiinan kanssa. Neuvottelutulos, jonka Sanna Marin paketin osalta saavutti, on täysin vastoin sitä, mitä perustuslakivaliokunta ennen neuvotteluja asiasta ilmaisi.
&#8211; Juuri mikään ennalta esitetty ei vaatimuksien osalta toteutunut. Katson, että pakettia kannattavat edustajat halveksivat Suomen itsemääräämisoikeutta. Pääministerin kansliasta on vuodettu tietoja, joiden perusteella voidaan tulkita, että Suomea painostetaan hyväksymään elpymisratkaisu. Laissa asiasta todetaan selvästi (ks. Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen, RL, luku 12, 1 §), Bergbom sanoo.
Suora isku kansalaisdemokratiaa vastaan
Perussuomalainen Nuoriso on pettynyt siihen, että perustuslakivaliokunta päätyi vastustamaan kansanäänestystä paketista, vaikka olosuhteet sen järjestämiseksi olisivat olleet enemmän kuin suotuisat. Lausunnossaan PEV kuitenkin totesi ratkaisun olleen luonteeltaan poliittinen.
Nuorisojärjestö pitää tätä suorana iskuna kansalaisdemokratiaa vastaan. Nyt jos koskaan olisi ollut oikea hetki kysyä mielipidettä myös eliitin ulkopuolisilta ihmisiltä. Nyt nähty sopimusten tulkinta on myös huolestuttava linjaus tulevaisuuteen, jossa mikä tahansa sopimus voidaan tästä lähtien tulkita mielivaltaisesti uudelleen.
&#8211; Eurooppa-päivänä muun muassa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen peräänkuulutti kansalaisvaikuttamisen lisäämistä EU:ssa, mutta hän ei kuitenkaan kannata kansanäänestystä elpymispaketista. Onko kansan mielipiteellä väliä vain silloin, kun se palvelee omaa etua? kysyy hallituksen jäsen Lauri Laitinen.
&#8211; Nykypäivän nuoret tulevat maksamaan tätä lystiä vielä keski-ikäisinäkin. Olisi kohtuullista, että edes äänioikeutetut saisivat ilmaista kantansa elpymispakettiin kansanäänestyksellä.
&nbsp;

Perussuomalaisen Nuorison avoin vetoomus kansanedustajille: ”Hylätkää elpymispaketti”

Keskustelu Euroopan unionin elvytyspakettiin osallistumisesta on käynnissä eduskunnassa. Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ihmettelevät, miksi edelleen monissa puolustuspuheenvuoroissa väitetään elvytyspakettia kertaluontoiseksi.

Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ja Espanjan pääministeri Pedro Sánchez <a href="https://www.politico.eu/article/greek-spanish-pms-see-joint-eu-debt-as-precedent/" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.politico.eu/article/greek-spanish-pms-see-joint-eu-debt-as-precedent/&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNEI47B_oeYi_SExXCV-SaQeK-PrpQ">olivat eilen yhtä mieltä siitä</a>, että elpymispaketin kautta otettavan yhteisvelan tulisi johtaa syvempään eurooppalaiseen fiskaalisen integraatioon.
&#8211; Elvytyspaketti on tasan yhtä ainutlaatuinen kuin sitä edeltävät ja sitä seuraavatkin tukipaketit. Väite kumottiin eilen taas kerran. Monestako suusta tämä tulee maailmalla kertoa, ennen kuin suomalaiset eurofiilit sen uskovat, kysyvät Mari Rantanen ja Jari Ronkainen.
Dombrovskis twiittaa yhtä ja sanoo toista
Talouskomissaari, latvialainen Valdis Dombrovskis <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fd43a15-b005-4c03-a1cc-dc1f8ad1ff2c" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fd43a15-b005-4c03-a1cc-dc1f8ad1ff2c&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNFfguULXbsdbdgwvr11J4VuAd2PYQ">peruutteli tänään suomenkielisessä twiitissään</a> aiempaa kantaansa elpymisrahastosta pysyvämpänä ratkaisuna.
&#8211; On aivan naurettavaa ja päälle liimattua, että latvialainen komissaari Dombrovskis twiittaa suomeksi täysin päinvastaista kuin puhuu englanniksi EU:n ja muiden jäsenmaiden suuntaan, Ronkainen kuvailee.
Seuraava tukipaketti odottaa jo nurkan takana
Kansanedustajakaksikko uskoo, että seuraava tukipaketti odottaa jo nurkan takana <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1389397" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1389397&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNF0QsarA4Y2rMM6AXUU4Ev1oyvNfA">valtiovarainvaliokunnan mietintöön tehdyistä lausumakirjauksista huolimatta</a>. <a href="https://www.reuters.com/article/us-eu-recovery-idUSKBN2CR1D9" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.reuters.com/article/us-eu-recovery-idUSKBN2CR1D9&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNHrdg3dOcL3eVE8aBChriEvu8Ydug">EU:n virkamiesjohto kaavaileekin</a> elpymisrahastosta pysyvämpää työkalua erityisesti ilmasto- ja digitalouden kasvattamisessa.
&#8211; Kauankohan menee, kun tänään kuullut puheenvuorot vanhenevat ja uusi paketti on oven takana? Bryssel ei välitä tuon taivaallista suomalaisten valiokuntien lausumista. Suoraan sanottuna kansaa kusetetaan, Rantanen luonnehtii.

PS-kansanedustajat elpymispaketista: ”Kertaluontoisuus on kumottu jo monesta suusta, miksi Suomessa väitetään muuta?”

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä koskien kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista. Mietinnössä valiokunnan enemmistö esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä. Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet Olli Immonen ja Jukka Mäkynen sekä varajäsen Jani Mäkelä jättivät mietintöön vastalauseen, jossa he esittävät kansalaisaloitteen hyväksymistä.

&#8211; Perussuomalaiset kannattavat kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista. Kansalaisaloite on keskeinen osallistavan demokratian väline, joka jälleen osoitti toimivuutensa. Vaadittavat 50 000 allekirjoitusta saatiin kokoon vajaassa viidessä päivässä. Kansanäänestyksen järjestäminen elpymispaketista on kansalaisille tärkeä asia, perussuomalaisten valiokuntavastaava Olli Immonen toteaa.
&#8211; Edustuksellista demokraattista järjestelmää on mahdollista täydentää välittömän demokratian keinoin kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Näin lisätään valtiojärjestelmän ja sen päätösten hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa. Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että kansalaisten mielipidettä kuullaan.
Kansalaiskeskustelu velkapaketista ollut niukkaa
Valtioneuvosto totesi kesäkuussa 2020 elpymispakettiin liittyen, että ”kysymyksessä on taloudelliselta ja poliittiselta merkitykseltään mittava kokonaisuus. Valtioneuvosto korostaa, että asian valmistelun yhteydessä on syytä käydä riittävästi julkista keskustelua (…). Päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista”.
Immosen mukaan käytännössä laaja kansalaiskeskustelu on kuitenkin toteutunut niukasti.
&#8211; Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt lausunnossaan kriittistä huomiota valtioneuvoston kirjelmässä olleeseen sisällöllisesti ja ajallisesti laajaan vaiteliaisuuspyyntöön. Julkista keskustelua asiasta ei juurikaan käyty ennen kuin hallitus toi eduskuntaan esityksen omien varojen päätöksen hyväksymisestä, johon sisältyy myös elpymispaketin menoja ja rahoitusta koskevat säännökset.
Elpymispaketti merkitsee EU:n muutosta
Perussuomalaiset korostavat vastalauseessaan, että elpymispaketti merkitsee perustusvanlaatuista suunnanmuutosta EU:n kehityksessä, jota Suomessa ei voitu perussopimuksia ratifioidessa ennakoida.
&#8211; Unioni voi toimia vain jäsenvaltioiden sille perussopimuksilla antaman toimivallan mukaisesti. Sellainen toimivalta, jota ei anneta EU:lle perussopimuksissa, pysyy jäsenvaltioilla. Elpymispaketin rahoitus järjestettäisiin kuitenkin nyt unionin 750 miljardin euron velanotolla siitä huolimatta, että unionille ei sen perussopimuksissa ole annettu valtuuksia ottaa lainaa. Unionin valtuutus rahoittaa toimiaan velaksi ei näin ollen ole liitännäinen sille aiemmin siirrettyyn toimivaltaan vaan valtuus, jota sille nimenomaisesti ei ole annettu.
&#8211; Elpymispaketti muuttaa unionia myös sen toimintaa koskevien keskeisten periaatteiden osalta. Unioni ryhtyisi rahoittamaan toimintaansa velaksi, ja sen lainanoton määrä noin 14-kertaistuisi. Elpymisvälineessä rahaston varojen enemmistö myönnettäisiin tukina, ei lainoina, jolloin ne muodostavat unionin toimintaa koskevan kulun.
EU ottamassa vastuun heikompien jäsenmaiden taloudesta
Perussuomalaiset painottavat, että EU:n omat toimielimet ovat aina kesään 2020 saakka katsoneet perussopimusten kieltävän unionia rahoittamasta toimintaansa velalla ja unionia ja jäsenmaita ottamasta vastatakseen toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita.
&#8211; Omien varojen päätös sisältää aikaisempaan käytäntöön nähden täysin uutta tulkintaa. Kyse on tältä osin perussopimusten tulkinnan niin mittavasta muuttamisesta, että se käytännössä vertautuu tilanteeseen, jossa unionille siirrettäisiin toimivaltaa perussopimusmuutoksella.
Vaikka unionin toimintaan onkin kuulunut heikompien alueiden tukemista, laajamittainen talouspoliittinen elvytys ei ole perinteisesti käytännössä kuulunut unionin ja sen rahoitus- ja budjettijärjestelmän tehtäviin. Nyt unioni kuitenkin ottaisi vastuulleen turvata heikompien jäsenvaltioiden taloudellisen kestävyyden kriiseissä.
&#8211; Samalla unionin rahoituksen käyttötarkoitus muuttuu unionin omien politiikkatoimien rahoittamisesta jäsenvaltioiden omiin politiikkatoimiin. Elpymispaketin rahoitus suunnataan sellaisiin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluviin toimiin, jotka ilman elpymispaketin varoja rahoitettaisiin kansallisista budjettivaroista tai kansallisella velanotolla. Tämä muutos unionin toiminnassa on periaatteellisesti hyvin merkittävä, perussuomalaiset painottavat.
Paine EU:n velanotolle kasvaa tulevaisuudessa
Hallituksen esityksessä omien varojen päätöksen hyväksymisestä korostetaan elpymispaketin ainutkertaista luonnetta.
&#8211; Vaikka teknisesti elpymispaketti onkin vain nyt käsillä olevaa tilannetta koskeva ratkaisu, paine vastaavanlaiseen EU-velalla rahoitettavaan ja myös jäsenmaiden suhdannetilanteita tasoittavaan finanssipoliittiseen toimintaan on tulevaisuudessa kuitenkin merkittävän suuri. Nyt tehtävä tukijärjestely ja perussopimusten uusi tulkintakäytäntö vaikuttaisivat odotukseen siitä, miten tullaan toimimaan uusissa häiriötilanteissa, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Suurta tukea saavat velkaantuneet maat todennäköisesti luottavat vastaavan tuen saatavuuteen myös tulevaisuudessa, mikä vähentää maiden valmiutta toteuttaa niiden talouden- ja velanhoitokykyä parantavia uudistuksia. Tällöin on jatkossa entistä suurempi tarve nyt syntyneen kaltaisiin finanssipoliittisiin siirtoihin jäsenmaiden kesken uusien kriisien kärjistymisen estämiseksi.
Perussuomalaiset muistuttavat vastalauseessaan, että julkisessa EU-tason keskustelussa elpymispaketti onkin nähty fiskaaliunionin alkuna, joka edistää integraatiota pysyvästi. Elpymispaketti on alku uudelle tulonsiirtounionille, joka muuttaa talous- ja rahaliittoa ja sen sääntöjä pysyvästi ja ratkaisevasti. Elpymispaketti onkin ennakkotapaus, jolla tulee olemaan laajat vaikutukset unioniin ja sen kehitykseen tulevaisuudessa.
Elpymispaketti rajoittaa eduskunnan budjettivaltaa
Elpymispaketissa on kyse monikymmenvuotisesta järjestelystä, jonka vaikutuksia on vaikea määritellä. Rahoitusmalli tulisi olemaan voimassa aina vuoteen 2058 saakka, ja yhteinen laina olisi tarkoitus maksaa takaisin seuraavien 30 vuoden aikana.
&#8211; Elpymispaketin koko ja kesto tulevat rajoittamaan monien tulevien hallitusten toimintaa, joten kyseessä on merkittävä eduskunnan budjettivallan rajoite, vastalauseessa todetaan.
Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut elpymispaketissa olevan kyse Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille rinnastuvasta järjestelystä, jota koskeva ehdotus on hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut eduskunnassa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Perussuomalaiset painottavat vastalauseessaan, että elpymispaketilla on myös hyvin vähän tekemistä covid-19-kriisin aiheuttaman elvytystarpeen kanssa.
&#8211; Vain 30 prosenttia varoista jaetaan koronakriisin vaikutusten perusteella ja 70 prosenttia muiden kuin koronakriisistä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Muutenkin elpymispaketin taloutta elvyttävä vaikutus EU:ssa on arvioitu pieneksi, eikä sen voida valtiovarainministeriön arvion mukaan odottaa juurikaan lisäävän Suomen vientiä.
Kansanäänestys on välttämätöntä järjestää
Perussuomalaiset korostavat, että kansanäänestyksestä keskusteltaessa on tärkeää ottaa huomioon se, ettei koronakriisiä ja elpymispakettia ollut mahdollista ennakoida vielä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
&#8211; Ennen näitä vaaleja puolueiden linjaukset yhteisestä velasta olivat sangen kielteisiä, ja tätä lähtökohtaa heijastaa myös hallitusohjelma sekä hallituksen tuore EU-selonteko. Siksi valtioneuvoston suoraan kansalta saama mandaatti elpymispaketin ilmentämään EU:n kehityssuunnan muuttamiseen ja yhteisvastuullisen velan hyväksymiseen on heikko.
&#8211; Ehdotamme, että eduskunta kehottaa valtioneuvostoa ryhtymään viivytyksettä toimenpiteisiin kansalaisaloitteessa tarkoitetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain valmistelemiseksi ja antaa asiaa koskevan lakiehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian, perussuomalaiset toteavat vastalauseeseen sisältyvässä esityksessään.
&nbsp;

Perussuomalaiset tukee kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä elpymispaketista: ”Kansanäänestyksen järjestäminen on kansalaisille tärkeä asia”

fiskaaliunioni

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon

Perussuomalaisen Nuorison avoin vetoomus kansanedustajille: ”Hylätkää elpymispaketti”

PS-kansanedustajat elpymispaketista: ”Kertaluontoisuus on kumottu jo monesta suusta, miksi Suomessa väitetään muuta?”

Perussuomalaiset tukee kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä elpymispaketista: ”Kansanäänestyksen järjestäminen on kansalaisille tärkeä asia”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025