Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Fixit

Tyytymättömyys EU:n koronaelvytyspakettiin, keskieurooppalaisten pankkien tukiin sekä EU:n liittovaltiokehitykseen keräsi eduskuntatalon eteen satoja mielenosoittajia, jotka heiluttivat Suomen lippuja ja vaativat hallituksen eroa.

Helsingin poliisin arvion mukaan mielenilmauksen alussa väkeä oli kerääntynyt paikalle noin 350 henkeä. Väkimäärä lisääntyi iltapäivän edetessä. Suurimmillaan mielenilmaisijoita oli arviolta 750. Mielenilmaus sujui rauhallisesti.
Mielenilmauksen järjestäjä oli pyytänyt pääministeri Sanna Marinia (sd.) puhumaan paikalle kokoontuneille ihmisille. Pääministeriä ei näkynyt.
Aktivisti Ari &#8221;Bono&#8221; Alen huvitti väkeä median vallasta todeten aikanaan parodiajulkaisu Pahkasian lopettaneen toimintansa, koska Helsingin Sanomat kalastelee samoilla vesillä.
Vappusataset Välimerelle
Puhujavieraaksi pyydetty Sami Kilpeläinen lähetti terveisensä kirjeitse. Viestin sisältö oli, että euro on luonut Suomelle tarpeettoman kymmenen vuoden talouskurimuksen.
Kilpeläinen muistutti, että EU:n elpymispaketin nettomaksuilla sosiaalidemokraattien vaalilupaus vappusatasesta voitaisiin toteuttaa 6-7 vuoden ajan.
Terveisten jälkeen oli taas iskulauseen vuoro.
– EU alas, itsenäisyys takas!
Hilkka Leikko ihmetteli omassa puheenvuorossaan, miten 5,5-miljoonainen kansa maksaa Espanjan perustuloa ja Italian veroleikkauksia. Hän piti järkyttävänä Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) ajatusta, ettei omaa kansaa ei tulisi ajatella ensin, koska se on vaarallista.
Nettomaksut EU:lle kuittaisivat sopeutustarpeet
Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen -iskelmän jälkeen Jali Raita puolestaan muistutti, ettei valuuttakurssi jousta Suomessa euron aikakaudella. Hänen mukaansa Suomi ei ole juridisesti edes liittynyt EU:hun.
Pekka Tiainen kertoi tutustuneensa VM:n tuoreimpiin talouslukuihin. Niiden mukaan Suomen velkaisuusaste nousee viidessä vuodessa 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Velkaisuusasteen nipistäminen onnistuisi nykytasolle vuoteen 2035 mennessä rajuin sopeutustoimien ja vähintään sadantuhannen uuden työpäikan avulla.
Sopeutustarve on 11 miljardia euroa. Suomen rahat riittäisivät tähän ilman EU:n jäsenyyden mukana tuomia nettomaksuja. EU on lisäksi aikeissa kuormittaa kansalaisia lisää uusien EU-verojen myötä.
Suomalaisia ei kuunneltu
Tuomas Malinen joutui hetken odottamaan omaa puheenvuoroaan raikuvien aplodien vuoksi. Hän muistutti EU:n muuttuvan nyt niin dramaattisella tavalla, ettei siitä voi olla enää hiljaa.
Hän korosti oman valuutan merkitystä. Oma valuutta heijastaa kyseisen maan yleistä talouden tilaa. Eurojäsenyydessä on se vaara, että taloustilanteen ja valuuttakurssin vinoumien myötä pääomien liikkeet johtavat vakaviin ongelmiin. Esimerkiksi Kreikka joutui kontrolloimaan pääomiensa liikkeitä.
Malinen huomautti, että euron pelastuspakettien yhteydessä Suomi oli ainoa euromaa, jossa kansalaiset saivat kertoa terveisensä parlamenttivaalien myötä vuonna 2011. Malinen kertoi suomalaisten sanoneen ei, mutta Jyrki Katainen ei suostunut kunnioittamaan selkeää muutosta vaalituloksessa.
Italian olisi hänen mukaansa viisainta lähteä eurosta. Hän oli huolissaan eurooppalaisesta historiasta, jossa rajojen takaa velkoja on usein peritty asevoimin.
– Jos edustajat ei kuuntele meitä, niin me marssitaan hallitus nurin, Malinen huudahti.
Väkijoukko antoi raikuvat aplodit.
Tukirahaa kultakasojen päällä istuville
Kansanedustaja Ano Turtiainen kertoi EU:n elpymispaketin rajoittavan itsemääräämisoikeutta. Perustuslakivaliokunnan kielteinen kanta pakettiin sysättiin kylmän rauhallisesti syrjään eduskunnan suuressa valiokunnassa.
Turtiainen ihmetteli paketin lahjarahojen sitomista oikeusvaltioperiaatteeseen, kun perustuslait ovat vain kuolleita kirjaimia paperilla. Hän myös muistutti, että Italian ja Kreikan kultavarannot ovat merkittävästi suuremmat kuin Suomella.
Turtiaisen mukaan Suomen tulee tehdä viipymättä selvitys eurosta eroamiselle. Hän muistutti, ettei Suomi ole koskaan äänestänyt liittovaltioon liittymisestä. Siksi jopa EU-ero on välttämätön korjausliike.
– Fixit, fixit, fixit! väki vastasi.

Suomi eroon EU:sta, eroa hallitus -mielenosoitus keräsi satamäärin väkeä eduskuntatalon eteen

Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista ja Suomen pitää seurata mahdollisimman nopeasti perässä. Iso-Britannia on ensimmäinen jäsenvaltio, joka on päättänyt erota unionista. Tämä osoittaa, että eroaminen on mahdollista, vaikkakin EU yrittää tehdä siitä mahdollisimman vaikeaa, sanoo perussuomalaisten eurovaaliehdokas Asseri Kinnunen.

Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Asseri Kinnunen toivoo briteille mahdollisimman nopeaa eroa &#8211; ilman erosopimusta.
&#8211; Ensimmäisenä EU:sta eroavana maana Britannia näyttää tietä muille. Sopimukseton ero, eli kova-Brexit, asettaisi ns. nollatason, jonka pohjalta seuraavana lähtevät jäsenvaltiot voivat tehdä päätöksensä ja 
lähteä hiomaan erosopimuksia, Kinnunen toteaa.
EU haluaa tehdä brittien erosta mahdollisimman vaikeaa
Brexitin lykkääntyminen lisää todennäköisyyttä jopa Brexitin peruuntumiselle, sillä brittiparlamentti ei pääse nytkään päätökseen siitä, miten erotaan ja erotaanko ylipäätään. EU:lle tämä käy.
&#8211; Lykkääntymisen ja vaikeiden neuvotteluiden toivotaan saavan eroa suunnittelevat jäsenvaltiot mieluummin jäämään haitalliseen unioniin, kuin lähtemään vaikean näköiseen eroprosessiin. Britannian eron peruuntuminen jättäisi lisäksi tämän ns. nollatason määrittelemättä, Kinnunen sanoo.
&#8211; Suomen on toteutettava ns. Fixit, eli Suomen ero EU:sta ja aloitettavan eroprosessi mahdollisimman nopeasti.
Kinnunen muistuttaa, että iso osa Suomen eduskunnan tekemästä lainsäädäntötyöstä johtuu EU:sta, sillä Brysselistä tulevat direktiivit tulee laittaa täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä reunaehtojen puitteissa.
&#8211; EU:n asetukset tulevat voimaan jäsenmaissa sellaisenaan. Asetukset ja direktiivit ovat vahvempia kuin jäsenmaan omat lait ja päätökset &#8211; EU:n määräilyä on pakko noudattaa. Ilman EU:ta Suomen eduskuntaa eivät velvoita enää Brysselin direktiivit ja asetukset, vaan aika voidaan käyttää kansallisen lainsäädännön kehittämiseen valtion omista lähtökohdista. Lisäksi päätösvalta ja itsenäisyys palaavat täysimääräisesti Suomeen, Kinnunen sanoo.
EU:ssa liikkuvat vapaasti ihmiset, omaisuus, palvelut ja raha
Kinnusen mielestä erityisen ongelmallinen näistä on ihmisten vapaa liikkuvuus, sillä sen varjolla Suomeen pääsee sekä ulkomainen työvoima että ulkomaiset rikolliset ja terroristit.
&#8211; EU:sta ja Schengenin sopimuksesta eroamalla Suomea ei velvoittaisi enää vapaa liikkuvuus, joka mahdollistaa väärien henkilöiden maahantulon. Rajavalvonnan palauttamisessa ei ole tarkoitus estää suomalaisia pääsemästä pois Suomesta tai estää tulemasta Suomeen niitä, joilla siihen on oikeus. Rajavalvonnan tarkoitus on olla päästämättä maahan niitä, joilla ei ole esimerkiksi passia tai jotka on etsintäkuulutettu rikoksista tai joita pidetään turvallisuutta uhkaavina.
Työvoiman vapaa liikkuvuus taas on Kinnusen mukaan ongelmallinen suomalaisten työmarkkinoiden kannalta.
&#8211; Kuka tahansa EU:n alueelta voi tulla Suomeen töihin. Suomessa on vain rajallinen määrä työpaikkoja ja ne on 
täytettävä suomalaisilla työntekijöillä ja työttömillä. Vasta toissijaisena keinona on otettava mahdollisimman rajoitetusti ulkomaalaista työvoimaa Suomeen ja sekin vain, mikäli sellaista oikeasti tarvitaan. Kun tarvetta ulkomaalaiselle työntekijälle ei enää ole, on poistuttava maasta, Kinnunen painottaa.
Maatalousyrittäjät ajettu ahtaalle
Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka on ajanut suomalaiset maatalousyrittäjät ahtaalle. Unionin budjetin rahoittavat jäsenvaltiot ja siitä jaetaan maataloustuet jäsenmaihin maatalouden yhtenäistämiseksi. Suomella on kuitenkin poikkeus tukea myös kotimaisilla tuilla omaa maataloutta kylmän ilmaston vuoksi. Lisäksi tuet maksetaan peltopinta-alan mukaan, ei esimerkiksi korjatun sadon mukaan.
&#8211; Tämä suosii suuria tiloja ja ajaa pienemmät tilat erittäin ahtaalle. Toisekseen nykyinen malli ei kannusta viljelyyn, niin typerältä kuin se kuulostaakin. Eroamalla EU:sta voimme itse määritellä maataloustukien määrät ja perusteet ja räätälöidä järjestelmän juuri Suomen olosuhteisiin sopivaksi.
&#8211; Lähtökohtana tulee olla monipuolinen hajautettu maataloustuotanto, jossa tuetaan etenkin pieniä ja 
keskikokoisia tiloja ja jossa maatalousyrittäjäkin saa asianmukaisen elannon kovasta ja tärkeästä työstään. Kotimainen maatalous on elintärkeää &#8211; se lisää omavaraisuutta, parantaa huoltovarmuutta sekä on 
ympäristöystävällisempää ja puhtaampaa, kuin ulkomailta tuotu ruoka, Kinnunen muistuttaa.
Kinnusen mielestä Suomen on nyt otettava mallia Isosta-Britanniasta mallia ja lähdettävä EU:sta.
&#8211; Palautetaan päätösvalta kansallisiin käsiin rajavalvonnan, työvoiman ja maataloustukien suhteen. Suomen ei pidä olla osa hyvävelikerhoa nimeltä Euroopan unioni. Kova Brexit nyt &#8211; ja kova Fixit nyt!

Eurovaaliehdokas Kinnunen: Kova Brexit nyt – ja kova Fixit nyt!

Lännen Media julkaisi tänään luvut perussuomalaisen kentän suhtautumisesta Fixitiin. Aikaisemmin <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9018393" target="_blank">Ylen selvittäessä</a> perussuomalaisten kansanedustajien näkemystä EU-kansanäänestykseen, tavoitettujen ja kantansa ilmoittaneiden kansanedustajien näkemykset puolsivat Fixitin järjestämistä luvuin 19-4.
 
Lännen Median kyselyssä kantaa kysyttiin koko perussuomalaiselta kentältä. Tänään julkaistujen tulosten perusteella 75% kentästä haluaa EU-kansanäänestyksen järjestämisen perussuomalaisten vaaliteemaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. 10% ei osannut vielä sanoa kantaansa.
&#8211; Vaikka perussuomalaisia on kritisoitu EU-kritiikin hiljaisuudesta hallituksessa, samaan aikaan puolueen puolella on taustalla tapahtunut paljon asioita. Hallituksessa ministereidemme on tullut edistää yhdessä sovittua hallitusohjelmaa ja sen virallista EU-linjaa, mutta samalla puolue on uusimassa nahkaansa taustalla suhtautumisessa EU:n kehityssuuntaan. Nämä kyselytulokset eivät voisi puhua selvempää kieltä, toteaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.
<h4>Kärkiteemaksi 2019 vaaleihin</h4>
Perussuomalaiset Nuoret julkaisi eduskuntavaalien alla <a href="http://www.ps-nuoret.fi/gw-storage/containers/9/nodes/107.original/Eurooppapoliittinen%20ohjelma.pdf" target="_blank">ohjelman</a>, jonka keskeinen sisältö oli, että EU:n uudistumisen odottamisesta tulisi luopua, sillä unioni on selvästi kehittymässä liittovaltion suuntaan.
&#8211; Viime kesänä käynnistimme Fixit-kansalaisaloitteen, jota perussuomalaiset toimijat jakoivat sosiaalisen median palveluissaan ahkerasti ruohonjuuritasolta kansanedustajiin ja europarlamentaarikko Jussi Halla-ahoa myöten. Jo silloin oli nähtävissä, että uudistumispaine alkaa purkautua ja EU-vastaisuudesta on tulossa hallitseva näkemys perussuomalaisten parissa entisen EU-kriittisyyden sijaan, Tynkkynen sanoo.
&#8211; Omalta osaltani tulen tekemään kaikkeni, että EU-kansanäänestyksen järjestämisestä saadaan perussuomalaisten kärkiteema vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Tällöin perussuomalaisilla olisi mahdollisuus myös nousta Suomen suurimmaksi puolueeksi, sillä mikään eduskuntapuolue ei tällä hetkellä vaadi EU-eroa, vaikka EU on heikoimmassa hapessa aikoihin.

Tynkkynen: Perussuomalaiset kannattavat kansanäänestystä Fixitista – ”EU-kriittisyys on muuttumassa EU-vastaisuudeksi”

Turun Perussuomalaiset päätti asettua tukemaan kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan uuden kansanäänestyksen järjestämistä Suomen jäsenyydestä EU:ssa. Suomen mahdollisesta EU-erosta käytetään nimitystä &#8221;fixit&#8221; – brittien brexitiä mukaillen. Asiasta päätti Turun Perussuomalaiset ry:n hallitus sunnuntain kokouksessaan.
Turun Perussuomalaisten hallituksen mukaan EU on nykyään merkittävästi erilainen kuin vuonna 1994, jolloin suomalaiset äänestivät jäsenyyden puolesta.
&#8211; Brexit osoittaa, että on paljon ihmisiä, jotka ovat pettyneitä EU:n kehityskulkuun. On perusteltua järjestää myös Suomessa uusi äänestys, jossa sekä unionista lähtemisen kannatus että siinä pysymisen kannatus mittautetaan. Asiasta pitää äänestää, sanoo Turun Perussuomalaisten hallituksen puheenjohtaja Tuomas Tähti.
<a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2058">Kansalaisaloitteella</a> on nyt noin 31 000 kannatusilmoitusta. Jos yhteensä 50 000 kansanäänestyksen kannattajaa löytyy määräajassa, aloite etenee eduskuntaan.

Turun PS kannattaa kansanäänestystä EU-jäsenyydestä – ”On paljon ihmisiä, jotka ovat pettyneitä EU:n kehityskulkuun”

Suomen EU-jäsenyydestä kansanäänestystä peräänkuuluttava <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2058" target="_blank">kansalaisaloite</a> otti kunnolla tuulta purjeisiinsa Britannian EU-päätöksen jälkeen. Kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrä tuplaantui brittien EU-eron siivittämänä. Allekirjoittajia on nyt noin 9000. 

Kansalaisaloite perustelee äänestystä sillä, että Suomen päätöksentekoa on siirretty Brysseliin Euroopan unioniin liittymisen jälkeen enemmän kuin olisi välttämätöntä.
&#8211; EU:n kehityskulku ja EU-johtajien lausunnot osoittavat selvästi, että EU:sta ollaan tekemässä liittovaltiota. Aloitteen tekijöiden mielestä Suomen kansallisten etujen kannalta on välttämätöntä, että asioista päätetään itsenäisesti ajopuuna ajelehtimisen sijaan. Itsenäisen päätöksenteon turvaamiseksi ainoa looginen ratkaisu on erota EU:sta. Kuten Euroopan unioniin liityttäessä, myös siitä erottaessa ratkaisulle täytyy olla kansan enemmistön hyväksyntä. Tämän vuoksi eroamisesta on järjestettävä kansanäänestys, aloitteessa todetaan.
Aloitteen puuhamiehet Aleksi Hernesniemi ja Sebastian Tynkkynen ovat molemmat perussuomalaisten nuorten aktiiveja.
Mikäli kansalaisaloite yltää 50 000 allekirjoitukseen, se siirtyy Eduskunnan käsittelyyn.

Fixit

Suomi eroon EU:sta, eroa hallitus -mielenosoitus keräsi satamäärin väkeä eduskuntatalon eteen

Eurovaaliehdokas Kinnunen: Kova Brexit nyt – ja kova Fixit nyt!

Tynkkynen: Perussuomalaiset kannattavat kansanäänestystä Fixitista – ”EU-kriittisyys on muuttumassa EU-vastaisuudeksi”

Turun PS kannattaa kansanäänestystä EU-jäsenyydestä – ”On paljon ihmisiä, jotka ovat pettyneitä EU:n kehityskulkuun”

Suomen EU-jäsenyyttä vastustava kansalaisaloite sai Brexitistä tuulta siipiensä alle

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025