Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Fortum-sotku

Moni puolue puhuu nykyään kansallisten sähköverkkojen puolesta ja vastustaa niiden myymistä ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Asiasta on puhunut muiden muassa ainakin keskustan yksi kansanedustaja, ja myös vasemmistoliitto on ottanut sen eduskunnassa monta kertaa esille. Samat puolueet tuntuvat kuitenkin toimivan kuntatasolla täysin päinvastaisella tavalla.

Kansanedustaja ja Outokummun kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Sanna Antikainen muistuttaa pari vuotta sitten tapahtuneesta Outokummun Energia Oy:n myynnistä kansainväliselle sijoitusyhtiölle Aberdeen Standard Investmentille, jota kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta voimakkaasti ajoivat. Outokummun Energiaa yritettiin myydä ensimmäisen kerran silloisten sinisten valtuustoaloitteen pohjalta jo vuonna 2017, mutta sillä kerralla esitys äänestettiin valtuustossa nurin.
&#8211; Myyntiä ajoi voimakkaasti myös Outokummun kaupunginvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Hanna Huttunen. Ainakin minusta itsestäni valtuutettuna tuntui, että meitäkin painostettiin muiden puolueiden taholta siitä, että asiaa ei saisi kritisoida. Kuntavaaleissa me nostimme kannatusta ja kaikki muut menettivät. Paikkaneuvotteluissa kaikki muut puolueet sitten liittoutuivat meitä vastaan ja meiltä vietiin sellaisia paikkoja, jotka olisivat meille vaalituloksen perusteella kuuluneet, Antikainen kertoo.
Teot ja puheet eivät kohtaa
Nyt ovat viime aikoina muut puolueet kiillottaneet kilpeään tuomitsemalla jyrkästi sähköverkkojen yksityistämisen ja myymisen ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Esimerkiksi keskustan Mikko Kärnä piti lokakuisessa <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1584103085177475072?s=20&amp;t=rUkNOZcCng62PcKvoY-qZw">twiitissään</a> monopolissa toimivia sähkönsiirtoyhtiöitä suomalaisen yhteiskunnan syöpänä ja peräsi sähköverkkojen täyskansallistamisen nostamista keskusteluun.
&#8211; <a href="https://twitter.com/SannaAntikainen/status/1584162667693936641?s=20&amp;t=rUkNOZcCng62PcKvoY-qZw">Haastoin</a> Kärnän keskustelemaan Outokummun sähkönsiirrosta hallintovaliokunnassa kollegansa Huttusen kanssa. Teot ja puheet eivät kohtaa, ja mikäli nämä puolueet ovat oikeasti huolissaan huoltovarmuudesta ja tosissaan haluavat pitää sähköverkot suomalaisten käsissä, niin miksi ne sitten toimivat eri tavalla? Ihmettelen sitä, että tehdään yhtä ja puhutaan toista, Antikainen moittii.
Outokummussa peiliin katsomisen paikka
Moni kuntalainen oli julkisuudessakin sitä mieltä, että Outokummun Energian myynnistä ei tiedotettu tarpeeksi. Perussuomalaisten valtuustoryhmä varoitti, että Outokummussa sähkönsiirtohinnat tulevat kaupan jälkeen nousemaan, koska sijoitusyhtiöt tietysti pyrkivät kasvattamaan voittojaan. Seuraavana vuonna myynnin jälkeen siirtohinta nousikin jo 6,5 prosentilla.
&#8211; Otin asian pari vuotta sitten esille myös <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2021+2.2.aspx">eduskunnassa</a>, jossa kysyin siitä elinkeinoministeri Mika Lintilältä. Lintilä vastasi, että jos te olette Outokummussa tehneet tällaisen päätöksen, niin se on kunnallista päätöksentekoa eikä se ole tämän hallituksen vika. Lisäksi hän sanoi, että ”kyllä te joudutte Outokummussa sitten katsomaan peiliin”, Antikainen kertoo.
Painostusta ja takinkääntöjä
Toisin kuin muut puolueet, perussuomalaiset ajaa kansallisen turvallisuuden asiaa kaikilla tasoilla, niin eduskunnassa, kuntatasolla kuin hyvinvointialueillakin, oli kyse sitten maahanmuutosta tai muista kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeistä asioista.
Antikainen on hyvin pettynyt muiden puolueiden toimintaan Outokummussa, jossa perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään sähköverkon myynti muiden puolueiden mukana.
&#8211; Minulle jäi siitä huono maku suuhun, kun oli niin tärkeästä asiasta kyse erityisesti tässä maailmantilanteessa, jossa virheet näkyvät vielä selvemmin. Haluaisin tietää myös, onko vasemmistoliiton edustajille tullut siitä jotain seuraamuksia, kun myös vasemmistoliitto on ollut hyvin vahvasti sen puolella, että sähköverkkojen on pysyttävä kansallisissa käsissä eikä niitä saa myydä varsinkaan ulkomaisille sijoitusyhtiöille, Antikainen sanoo.
Kärnä ei ota kantaa
Keskustan kansanedustaja Kärnä ei halunnut ottaa kantaa Outokummun Energian myyntiin tuntematta tapausta ja sen taustoja tarkemmin. Kärnän henkilökohtainen mielipide on, että ennen kaikkea sähkönsiirtoverkot on pidettävä kansallisessa omistuksessa silloin kun toimitaan luonnollisessa monopolissa. Esimerkiksi Caruna-kauppa oli hänen mielestään valtava virhe.
&#8211; Energiayhtiöt eivät samalla tavalla monopolissa toimi. Katson kuitenkin, että valtiolla on hyvä omistuksia olla, ja esimerkiksi Fortum-seikkailu pörssissä oli aivan hullua. Mutta Outokummun Energian tapausta en tunne sen tarkemmin, Kärnä sanoo.
Valtuuston puheenjohtaja Hanna Huttusta ei tavoitettu kommentoimaan asiaa.
&nbsp;

Keskustalla ja vasemmistoliitolla teot ja puheet ristiriidassa: Perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään Outokummun sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään perussuomalaiset nosti esille laajasti suomalaisen energiapolitiikan virheitä ja vihreän siirtymän seurauksia. Hallituksen edustajilta kuultiin vastaukseksi itsestäänselvyyksiä ja energiakriisistä syytettiin Putinia.

Eduskunnassa tänään hallitus vastasi perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin yhteiseen välikysymykseen energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta.
Ministerilounaita ja soijalattea
Perussuomalaisten Rami Lehto sivalsi hallitusta tarrautumisesta kiinni hiilineutraalisuustavoitteeseen samalla, kun kotimaista energiatuotantoa on ajettu alas.
&#8211; Tapahtui maailmalla mitä tahansa, yksi on ja pysyy: hallituksen tavoite pakottaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ja turve onkin teille kirosana omavaraisuudesta välittämättä. Te ette näe tavoitteiden vihersokaisemana kansamme hätätilaa. Teidän katseenne onkin tiukasti maailman kunnianhimoisimmassa ilmastopolitiikassa, unohtamatta tietysti ilmastokehitysavun kaksinkertaistamista.
Ministereille Lehto muistutti, että ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka iskee kipeimmin tavan kansalaiseen.
&#8211; Samaan aikaan kun te syötte ministerilounaita ja juotte soijalattejanne, köyhin osa suomalaisista joutuu kohta kylmissä torpissaan turvautumaan pettuleipään ja kahvinkorvikkeisiin — rahat eivät muuhun riitä. Tosin kohta EU varmaan kieltää pettuleivänkin valmistuksen, koska siihen käytetään puuta.
Ranne huomautti vastuun väistelystä
Energiakriisin ja hintojen nousun hallituksen edustajat vierittivät tuttuun tapaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin syyksi. Lulu Ranne huomautti vastuun väistelystä ja vaati hallitukselta ripeitä toimia.
&#8211; Hallitus väittää toistuvasti, että energian ja muiden hyödykkeiden hinnannousu johtuu Venäjän toimista. Energiakriisin pääsyy on kuitenkin vakaan ydinvoiman alasajo Euroopassa. Ei kallista kaasusähköäkään tarvittaisi, jos edullista ja vakaata perusvoimaa olisi tarpeeksi. Euroopassa on suljettu pelkästään vuodesta 2019 tähän päivään mennessä kymmenen ydinreaktoria. Ne vastaavat kuutta ja puolta Olkiluoto kolmosta. Vuoden lopussa Saksa sulkee vielä kolme lisää, eli vähennys alkaa olemaan yhdeksän Olkiluoto kolmosen verran.
&#8211; Kun talous alkoi keväällä 2021 toipua koronasta, inflaatio alkoi ja sähköntuotannon vakaus oli kriisissä. Tämä kriisi on pääosin Euroopan itse aiheuttama. Oletteko valmis nopeuttamaan pienydinvoimaloiden vaatimaa lainsäädäntöä ja myötävaikuttamaan uuden laitostoimittajan löytymiseen Hanhikiven voimalaan? Te olette aivan liian hitaita.
Demarit rahastivat kaasuputkihankkeella
Ex-pääministeri ja SDP:n ex-puheenjohtaja Paavo Lipponen on tunnetusti tehnyt ison tilin konsultoimalla Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, jonka suurin omistaja on kaasujätti Gazprom. Perussuomalaisten Mauri Peltokangas toikin asian esille.
&#8211; Täällä kun puhutaan menneisyydestä ja vastuista, niin muistellaanpa hieman. Itämerellä pulppuavat tällä hetkellä, lainausmerkeissä, Lipposen ja Heinäluoman rakkaan lapsen metaanisuihkulähteet. Demarit rahastivat aikoinaan raakasti Nord Stream -kaasuputkihankkeella. Arvatkaapas, mihin putkista hyötynyt Venäjä kaasurahojaan tänään Ukrainassa käyttää? Tässä kohtaa, kyllä, on syytä olla hyvin hiljaa. Joidenkin kädet ovat kirjaimellisesti punaisessa nesteessä.
Peltokangas sivalsi myös turpeen alasajosta.
&#8211; Te nostatte omavaraisuusastetta tuhoamalla energiahuoltovarmuutta, tuhoamalla turvetuotannon. Kyllä, ministeri Lintilä, hallitus oli osasyyllisenä turpeen alasajossa, ja turve on yksi energiahuoltovarmuutemme kivijaloista. Ilouutinen on, että turvetta tullaan käyttämään, mutta onko nyt niin, että ne, jotka sen sieltä meille nostavat, saavat sellaiset sopimukset, että ne kattavat heidän tulevaisuuden tekemisensä.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.

Perussuomalaiset kuittaili hallitukselle välikysymyskeskustelussa: ”Itämerellä pulppuavat Lipposen ja Heinäluoman rakkaan lapsen metaanisuihkulähteet”

Puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi tänään pitämässään ryhmäpuheenvuorossa vuoden 2023 talousarviokeskustelussa hallituksen budjettia, josta on tärkeysjärjestys täysin hukassa. Ideologisten hankkeiden tukeminen jatkuu kuten ennenkin, ja budjetti on lisää velkaa velan päälle.

Hallituksen budjetista tulee puheenjohtaja Riikka Purralle mieleen sanonta, jonka mukaan kameli on komitean suunnittelema hevonen. Hallitus on tehnyt perustellut esitykset Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi, mutta se on tehnyt sen muuttamatta mitään muuta. Budjetti on velkaa velan päälle.
&#8211; Pöydillemme jaetussa keltaisessa budjettikirjassa ensimmäisellä sivulla kerrotaan, että velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen ja että menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa, Purra totesi.
&#8211; Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö kertoi juuri miinusta olevan yhdeksän miljardia. Vetoatte siihen, että korona ja sota ovat tulleet yllätyksenä. Kyllä, mutta se selitys ei tässä salissa enää kanna.
Kaikki velka ei johdu koronasta ja sodasta
Hallitus on lisännyt koronaan tai sotaan liittymättömiä menoja tällä vaalikaudella omilla päätöksillään yli kymmenen miljardia euroa. Seuraava hallitus perii kahden miljardin euron vuotuiset lisämenot samaan aikaan, kun kriisiuutiset terveydenhuollosta, kouluista ja vanhustenhoidosta jatkuvat.
&#8211; Keltaisessa budjettikirjassa eivät edes ole mukana hallituksen kaikki saavutukset. Kun koronakriisi leimahti, lahjoititte yli miljardi euroa muiden maiden työttömyyskorvauksiin. Koronassa jaoitte satatonnisia yrityksille kevytkenkäisesti. Lahjoititte yli neljä miljardia euroa elpymispakettivedätykseen, sitoen meidät eurooppalaiseen velkakurimukseen.
&#8211; Teitte sote-uudistuksen, joka lisää menoja. Tuli lisää hallintoa, lisää johtajia, lisää strategiapapereita kaukana arjen todellisuudesta, jossa terveydenhuollon vaaratilanteet seuraavat toinen toisiaan ja hoitajat poistuvat alalta.
&#8211; Fortumissa – joka liittyy tänään jättämäämme välikysymykseen – hävitään eri arvioista riippuen kymmenen, jopa viisitoista miljardia euroa, josta yli puolet on kansalaistemme yhteistä omaisuutta, Purra sanoi.
EU:ssa maksajan rooli jatkuu
Purra totesikin nykyhallitukselta löytyvän ainakin eurooppalaista solidaarisuutta. EU tulee pian tuomaan Suomelle päätettäväksi pitkälle ulottuvia sitoumuksia niin ilmaston kuin elvyttämisen saralla. Suomalaisille lankeaa taas maksajan osa. EU näkee energiakriisissä mahdollisuuden saada lisää päätösvaltaa ja nitistää sitä Suomelta.
&#8211; Jokainen kriisi käytetään Brysselissä hyväksi, mutta Suomen keräämää goodwilliä ei koskaan käytetä. Siitä nautitaan eurooppalaisissa salongeissa, joissa vaihdetaan poskisuudelmia eurooppalaisten johtajien kesken, kaukana kotimaan kurjuuksista, Purra moitti.
Energiapolitiikasta ideologia pois
Tavalliset työssäkäyvät ihmiset ovat ajautuneet vaikeuksiin korkomenojen, ruoan ja etenkin energian kallistumisen myötä. Talvesta voi tulla hyvin vaikea, mikäli säätila pysyy pakkasella. Jos ei tuulekaan, suomalaiset ovat liian heikoksi ajetun säätövoiman ja tuonnin varassa.
&#8211; Olkiluoto kolmoseen on ladattu valtavasti toivoa. Onneksi hallituksen ydinvoiman vastustajat ovat hiljentyneet. Tapahtuisipa sama turpeen ja niiden muutaman edelleen pystyssä olevan kivihiilivoimalan käynnissä pitämisen kanssa. Energiapolitiikan pitää perustua fysiikkaan. Ei uskomiseen tai ideologiaan.
&#8211; Toiveiden ja todellisuuden välinen ero energia- ja ilmastopolitiikassa on räikeämpi kuin koskaan. Venäjän roolista ja venäläisen energian – niin fossiilisen kuin vaikkapa hakkeen – tuonnin lopettamisesta kukaan ei ole eri mieltä. Näistä muista vaikuttimista sitten enemmänkin. EU-parlamentissa enemmistö suomalaisista mepeistä oli sitä mieltä, että puu ei uusiudu, Purra ihmetteli.
Tärkeysjärjestys ja tehokkuus täysin hukassa
Perussuomalaiset sen sijaan haluaa suomalaista työtä, turvallisuutta ja sinivalkoista siirtymää.
&#8211; Kotitalouksien sähkötuet ovat huonosti kohdennettuja. Osa niistä maksetaan vasta myöhemmin, jolloin niistä ei ole apua tässä ja nyt, kun laskuja pitäisi maksaa. En tiedä, itkeäkö vaiko nauraa, kun luin uutisista, että Kela joutuu palkkaamaan satoja uusia työntekijöitä värkkäämään sähkötukienne kanssa. Selviätteköhän tästäkään pulmasta ilman työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta?
&#8211; Vetoatte tehokkaiden ja kohdennettujen kotitalouksia auttavien lakiesitysten valmistelun vaikeuteen. Tämä on teidän valintanne, Purra syytti.
Laittomasti maassa oleville palveluita, hoitajille pakkolaki
Samaan aikaan hallitus on saanut ministeriöt laatimaan eduskuntaan jatkuvasti lähetettäviä uusia maahanmuuttoesityksiä. Keskellä historiallisen pahaa sotekriisiä on esimerkiksi tarjolla laittomasti maassa olevien terveydenhuollon parantamista.
&#8211; Hallitus tarjoaa hoitajille pakkolakia ja kansalaisille ministeriä, jonka suu käy huolta ja huolestusta, mutta mitään ei tapahdu. Muistatteko te, arvon hallituspuolueet, miten ylevästi kerroitte hoitajista ja soten korjaamisesta vielä ennen tammikuun aluevaaleja? Me muistamme ja muistutamme.
&#8211; Budjettikirjan sivuilta ilmenee, että julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin uppoaa 183 miljoonaa, mistä kotoutumiskoulutukseen lähes kolmannes. Maahanmuuton menoeriä voi budjettikirjan luvuista ja lukujen ulkopuolelta ynnäillä toivottomuuteen saakka. SAK ja Rakennusliitto ovat kovin eri mieltä demarihallituksen työperäisen maahanmuuton esityksistä. Miksi ette kuuntele niitä? Purra kysyi.
”Ilmastoasiantuntijoiksi kääntyneitä kommunisteja”
Jos hallitus laittaisi virkakoneiston hoitamaan huoltovarmuuden ja kohtuuhintaisen energian tapaisia kysymyksiä, asiat olisivat paremmin. Eräässäkin ministeriössä on energiaosastolla viitisenkymmentä virkamiestä. Purra toivoi hallituksen kuuntelevan energiapolitiikan ja luonnontieteiden asiantuntijoita eikä vain ilmastoasiantuntijoiksi kääntyneitä vanhoja kommunisteja.
&#8211; Mikäli jo viime syksynä nähtyihin päästökaupan hinnannousuihin ja energiakriisin merkkeihin olisi herätty, ette nyt talven tullen hermostuisi oppositiolle ministeriaitiosta, kun me kysymme, mitä aiotte tehdä ja miksi se kestää niin kauan. Me perussuomalaiset olemme peräänkuuluttaneet energiatoimia ainakin viime syksystä lähtien, Purra muistutti.
Tilannekuvan on oltava yhteinen ja realistinen
Suomen taloudelliset vaikeudet ovat syventyneet. Eduskuntavaalit lähestyvät, ja se saa monet puolueet entistäkin enemmän sivuuttamaan nämä madonluvut. Hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin tarvitsee terveen julkisen talouden. Rikkaat selviävät aina, ehkä rikastuvatkin lisää, mutta entä muut? Suomen talous on saatava kuntoon.
&#8211; Perussuomalaiset toivoo, että kaikki puolueet jakaisivat saman tilannekuvan – sen, minkä valtiovarainministeriön budjettipäällikkökin kertoi – ja sitten yhdessä sitoutuisimme siihen, että julkinen talous pannaan kuntoon kahden seuraavan vaalikauden aikana. Se on mahdollista, mikäli tahtoa löytyy. Mutta asiat pitää oikeasti panna tärkeysjärjestykseen, sanoi Purra puheenvuoronsa päätteeksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset toivoo asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen: Budjetti on velkaa velan päälle, ideologisista syistä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä huomauttaa, että Marinin toiveen toteutumiseen liittyy käytännön haasteita, sillä Marin ei useinkaan ole tavoitettavissa vastaamaan asiakysymyksiin.

Pääministeri Sanna Mariniin (sd) kytkeytyvä, jo kolmatta viikkoa käynnissä oleva bilekohu ei ole ainakaan vielä osoittanut hiipumisen merkkejä, ja pääministeri saattaa joutua vastaamaan juhlimista koskeviin kysymyksiin myös eduskunnassa syysistuntokauden alussa.
Perussuomalaiset vaatii hallituksen toimista selvitystä myös Uniper-sotkuun liittyen, joka osui samaan aikaan Marinin kesäloman kanssa. Marin ei vaivautunut kesälomaltaan Saksaan neuvottelemaan suomalaisen Fortumin tytäryhtiön Uniperin rahoituksesta, vaan lähetti paikalle puoluesiskonsa, omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen.
&#8211; Hallitus ei näytä olleen toimintakykyinen Uniper-kriisissä. Pääministeri paineli samaan aikaan Ruisrockiin ja siitä sitten Helsingin pintaliitoporukoiden kanssa virka-asuntoonsa jatkoille, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoi tänään perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lappeenrannassa.
Vetäytyi taka-alalle jo elvytyspakettikeskustelussa
Pääministeri Marin on viime päivinä selitellyt käsistä riistäytynyttä juhlintaansa tiedotustilaisuuksissa. Tiistaina suurlähettiläspäivillä puhunut Marin vaikutti kuitenkin jo olevan kyllästynyt puhumaan aiheesta, ja arveli myös suomalaisten olevan.
Marin sanoi myös toivovansa, että juhlinnan sijaan siirryttäisiin puhumaan substanssiasioista ja politiikasta.
- Totta kai itse toivoisin pääministerinä, että keskityttäisiin politiikan asiakysymyksiin, Marin sanoi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä huomauttaa, että Marinin toiveen toteutumiseen liittyy käytännön haasteita, sillä Marinia ei useinkaan ole tavoitettavissa vastaamaan asiakysymyksiin.
&#8211; Kyseessä ei ole uusi ilmiö. Koko ajan on ollut havaittavissa ongelmaa, että pääministeriä on vaikea tavoittaa keskustelemaan poliittisista kysymyksistä tai vastaamaan oppositiolle. Ongelma nousi esille jo viime vuoden kesällä, kun keskusteltiin EU-elvytyspaketista, jolloin Marin pitäytyi taka-alalla, ilmeisesti taktisista syistä, jolloin muut joutuivat vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin, Mäkelä sanoo.
Bilekohu yhteydessä Uniper-sotkuun
Kuten hyvin tiedetään, tosiasiassa Marin ei mielellään osallistu poliittiseen keskusteluun opposition kanssa &#8211; varsinkaan talousasioista.
Esimerkiksi heinäkuun puolivälissä Marin loisti poissaolollaan SuomiAreenassa, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelivat muun muassa verotuksesta ja valtiontaloudesta.
Marinin kesäloma osui kriittiseen hetkeen, sillä loman aikana kotimaassa rytisi oikein kunnolla – niin taloudessa kuin ulkorajapolitiikassa &#8211; mutta Marin pysyi tuppisuuna.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että Marinin bilekohu on yhteydessä Uniper-kriisin kanssa, eikä asiaa ole loppuun käsitelty.
&#8211; Kun Uniper-Fortum-ongelma alkoi avautua heinäkuun puolivälin kieppeillä, vaadimme eduskuntaa koolle ja ministereitä vastaamaan, mutta näin ei tehty. Myöskään ministeri Tuppuraiselta ei ole saatu vastauksia, Purra sanoi tänään Lappeenrannassa.
Perussuomalaiset pitää huolen, että pääministeri Marinin juhlimiseen kytkeytyvä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-laittaisi-omistajaohjauksen-remonttiin-ulkomaalaisilla-omistajilla-ei-saa-jatkossa-olla-merkittavaa-osaa-kriittisilla-aloilla/">Uniper-sotku perataan</a> perin pohjin ja että ministerit vastaavat viimeistään syyskuussa.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous, Purra Ja Tavio" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XjC6Xt9cD20?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Sanna Marinin dilemma: Toivoo nyt keskittymistä politiikan asiakysymyksiin, vaikka yleensä pääministeriä on vaikeaa tavoittaa keskustelemaan politiikasta

Fortum-sotku

Keskustalla ja vasemmistoliitolla teot ja puheet ristiriidassa: Perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään Outokummun sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille

Perussuomalaiset kuittaili hallitukselle välikysymyskeskustelussa: ”Itämerellä pulppuavat Lipposen ja Heinäluoman rakkaan lapsen metaanisuihkulähteet”

Perussuomalaiset toivoo asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen: Budjetti on velkaa velan päälle, ideologisista syistä

Sanna Marinin dilemma: Toivoo nyt keskittymistä politiikan asiakysymyksiin, vaikka yleensä pääministeriä on vaikeaa tavoittaa keskustelemaan politiikasta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025