Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Gatestone Institute

Uusi laki tekee yksityisistä yrityksistä &#8221;ajatusrikospoliiseja&#8221;, joille netin sensuroiminen on ulkoistettu. Sananvapausjärjestöt pelkäävät, että yli miljoonan euron sakkojen uhka saa sosiaalisen median yritykset sensuroimaan aivan laillistakin sisältöä yli-innokkaasti. Nettisensuurilla pelätään muutenkin olevan haitallinen vaikutus ihmisten ilmaisunvapauteen. 
Ranskan parlamentin 13. toukokuuta <a href="http://www.assemblee-nationale.fr/dyn/actualites-accueil-hub/ppl-visant-a-lutter-contre-les-contenus-haineux-sur-internet-adoption-en-lecture-definitive">hyväksymä</a> laki vaatii, että sosiaalisen median alustojen on poistettava &#8221;vihapuhe&#8221; 24 tunnin ja &#8221;terroristinen sisältö&#8221; yhden tunnin kuluessa ilmiannosta. Laki ei koske vain suuryrityksiä, kuten Facebook, Google, Twitter, YouTube ja Instagram, vaan kaikki nettisivustot ovat sen piirissä, kertoo <a href="https://www.bbc.com/news/technology-52664609">BBC</a>. Mikäli yritys epäonnistuu näiden vaatimusten täyttämisessä, se voi saada sakkoa jopa 1,25 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia vuotuisesta liikevaihdostaan.
<h4>Sensuurin malli otettu Saksasta</h4>
Uudessa sensuurilaissa ranskalaiset ovat selvästikin ottaneet mallia Saksassa vuonna 2017 hyväksytystä NetzDG-nettisensuurilaista, jossa myös määrätään erittäin kovia sakkoja sosiaalisen median alustoille, mikäli ne eivät poista vihapuhetta tiukan määräajan kuluessa.
Saksan NetzDG-laki on jo johtanut yli-innokkaaseen sensurointiin. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/facebook-havinnyt-useita-oikeusjuttuja-saksassa-sensuuriin-liittyen/">kertoi</a> aiemmin, että Facebook on hävinnyt Saksassa useita sananvapausjärjestöjen nostamia oikeusjuttuja nettisensuuriin liittyen.
<h4>Yksityisistä yrityksistä tehdään ajatusrikospoliiseja</h4>
Gatestone Institute -ajatuspajan asiantuntija Judith Bergman <a href="https://www.gatestoneinstitute.org/16057/france-free-speech">arvostelee</a> nettisensuurilakeja siitä, että niiden avulla valtiot ulkoistavat sensuurin yksityisille yrityksille, jotka pakotetaan toimimaan &#8221;ajatusrikospoliiseina&#8221; valtion puolesta. Valtavien sakkojen uhka saa yritykset toimimaan varman päälle, joten ne soveltavat sensuuria liiankin tiukasti ja jopa automatisoidusti mieluummin kuin ottavat sakot.
Ranskan sensuurilakia kutsutaan Avia-laiksi valmistelutyöryhmää johtaneen Laetitia Avian mukaan.
Togolaistaustainen juristi ja kansanedustaja Avia on aiemmin <a href="https://www.reuters.com/article/us-france-accents/french-lawmaker-proposes-bill-to-outlaw-mockery-of-accents-idUSKCN1MT2BU">vaatinut</a>, että ranskan kielen paikallisten murteiden ja afrikkalaistaustaisten ranskalaisten ääntämyksen pilkkaaminen eli &#8221;glottofobia&#8221; pitäisi kieltää lailla.
<h4>Epämääräinen &#8221;vihapuheen&#8221; määritelmä</h4>
Avia-laissa &#8221;vihapuhe&#8221; on määritelty yhtä laajasti ja epämääräisesti kuin muissakin eurooppalaisissa vihapuheen vastaisissa laeissa. Judith Bergmanin mukaan lain tarkoitus on kaksijakoinen: sillä sekä toteutetaan nettisensuuri käytännössä mutta myös vaiennetaan netissä käytävää keskustelua herättämällä pelkoa sosiaalisen median käyttäjien piirissä. Esimerkiksi Ranskan oikeusministeri Nicole Belloubet on sanonut aivan suoraan, että lain tarkoitus on saada ihmiset &#8221;miettimään kahdesti&#8221;, ennen kuin kirjoittavat nettiin.
Article 19 -sananvapausjärjestön juridinen asiantuntija Gabrielle Guillemin pitää nettisensuurilakia <a href="https://www.article19.org/resources/france-avia-law-is-threat-to-online-speech/">uhkana</a> sananvapaudelle.
&#8211; Avia-laki antaa Ranskan valtiolle mahdollisuuden siirtää sensuuri netin suuryrityksille, joiden vaaditaan toimivan tuomareina sen suhteen, mikä on &#8221;selvästi laitonta&#8221; sisältöä, Guillemin kirjoittaa.
Sisällön laittomuus ei ole aina yksiselitteistä, mutta tiukka aikaraja saa todennäköisesti yritykset pelaamaan varman päälle sensuurissaan. Yritykset joutuvat myös turvautumaan automatisoituihin suodattimiin, jotka johtavat siihen, että laillistakin sisältöä poistetaan tarpeettomasti, Guillemin arvelee.
&#8211; Ranskan valtio on jättänyt huomiotta digitaalisia oikeuksia ja sananvapautta puolustavien järjestöjen esittämät huolenaiheet, ja tuloksena tulee olemaan ilmaisunvapauden hyytyminen Ranskan netissä, Gabrielle Guillemin kirjoittaa.

Ranska otti käyttöön ankaran nettisensuurilain – somen yritykset joutuvat toimimaan sensoreina jättisakon uhalla

YK:n uudesta GCM-siirtolaisuussopimuksesta ei ole vieläkään paljon keskusteltu julkisuudessa. Kaksi suurinta sopimukseen liittyvää kysymystä näyttävät olevan sen sitovuus ja se, tekeekö sopimus todellakin siirtolaisuudesta ihmisoikeuden.

Gatestone Institute -ajatuspajan asiantuntija Judith Bergman <a href="https://www.gatestoneinstitute.org/13263/un-migration-human-right">on vankasti sitä mieltä</a>, että GCM-sopimus nimenomaan pyrkii tekemään siirtolaisuudesta ihmisoikeuden.
– GCM-sopimuksessa ei ole kyse vainoa pakenevista pakolaisista tai heidän oikeudestaan kansainväliseen suojeluun. Sen sijaan GCM ajaa radikaalia ajatusta siitä, että siirtolaisuus on ihmisoikeus, Judith Bergman kirjoittaa.
Bergman syyttää YK:ta siitä, että se on yrittänyt vältellä avointa keskustelua aiheesta, koska julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin.
YK ja muut sopimuksen kannattavat ovat johdonmukaisesti korostaneet, että <a href="https://www.un.org/development/desa/en/news/population/un-finalizes-first-ever-global-compact-for-migration.html">sopimus</a> ei sido allekirjoittamaita. GCM-sopimusta laatimassa ollut Sveitsin YK-edustaja Jürg Lauber myöntää kuitenkin, että sopimuksella tulee olemaan suuri merkitys maahanmuuttopolitiikan ohjaamisessa.
– Tämä teksti laittaa siirtolaisuuden pysyvästi globaalille agendalle. Se tulee olemaan kiintopiste vuosiksi eteenpäin ja aiheuttamaan todellisia muutoksia, Lauber sanoo.
Gatestone-instituutin Judith Bergman näkee asian siten, että GCM-sopimus tekee siirtolaisista &#8221;uusia maailmankansalaisia&#8221;, joille kaikkien maiden on riennettävä tarjoamaan tietoa, palveluja ja &#8221;keskinäistä kunnioitusta&#8221;. Siirtolaisille tarjotaan avoimet rajat ja mahdollisuus valita, missä maassa he mieluiten haluaisivat asua.
GCM-sopimuksen myötä siirtolaiset saisivat käytännössä samat oikeudet koulutus-, työllisyys- ja terveydenhuoltopalveluihin kuin kantaväestö, joka on maksanut nämä palvelut verorahoillaan. Jatkossa kantaväestön pitäisi tietenkin kustantaa nämä palvelut myös uusille tulijoille, Bergman kirjoittaa.
Monet maat ovat jo ilmoittaneet, että eivät aio allekirjoittaa sopimusta, <a href="https://stage.sudev.fi/jo-12-euroopan-maata-jattamassa-ykn-siirtolaissopimuksen-allekirjoittamatta/">mukana</a> 12 Euroopan maata. Yksi kieltäytyneistä on Unkari. Maan ulkoministeri Peter Szijjarto kuvaili GCM-sopimusta täysin Unkarin turvallisuusetujen vastaiseksi.
– Tämä sopimus muodostaa uhan maailmalle, koska se saattaisi antaa sytykkeen miljoonille tulijoille. Sen pääajatus on, että siirtolaisuus on hyvä ja väistämätön asia. Meidän mielestämme siirtolaisuus on huono prosessi, johon liittyy erittäin vakavia turvallisuusuhkia, <a href="https://www.dw.com/en/hungary-joins-us-in-refusing-uns-safe-global-migration-compact/a-44733306">totesi</a> Szijjarto Deutsche Wellen haastattelussa heinäkuussa.
Perussuomalaiset ovat pitäneet aihetta julkisuudessa viime viikkoina. Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-kyselytunnilla-gcm-siirtolaissopimus-tuotava-eduskunnan-paatettavaksi/">kysyi asiasta</a> eduskunnan kyselytunnilla edellisellä viikolla. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) <a href="https://stage.sudev.fi/huhtasaari-tavio-eivat-niele-soinin-saivartelua-gcmssa-kyse-sitovasta-siirtolaissopimuksesta-suuri-joukko-muita-maita-jo-irtautunut-siita/">turvautui saivarteluun</a> ja yritti esittää, että asia olisi kuitattu EU:sta saapuneella e-kirjeellä. Kansainvaltaista prosessia ei ole vielä kuitenkaan korvattu EU-kirjelmillä. Perusteellinen keskustelu aiheesta on tarpeen.
&nbsp;

Asiantuntija: YK ajaa GCM-sopimuksella eteenpäin radikaalia ajatusta, jonka mukaan siirtolaisuus on ihmisoikeus – ”Julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin”

Ruotsin vaaleissa satunnaisotannalla tehdyissä vaalitarkkailuissa liki joka toinen kohde nostatti kulmakarvoja. Ajatushautomo <a href="https://www.gatestoneinstitute.org/13004/sweden-election-immigration">Gatestone Institute</a> koosti pitkän listan epämääräisyyksistä, jotka koituivat ruotsidemokraattien tappioksi.

Outouksiin kuuluu muun muassa se, että äänestyskoppiin mennään porukalla vahtimaan ja neuvomaan muita äänestämisessä sekä ruotsidemokraattien vaalilipukkeiden jättäminen toimittamatta vaalipaikalle.
Ajatushautomo havaitsi vaalien alla gallupien ja vaalituloksen selkeän eron. Neljä päivää ennen vaaleja ruotsidemokraatit olivat jopa kannatuskyselyn kärjessä. Ruotsissa vaaleissa toimitaan muutamassa kohtaa hyvin poikkeuksellisella tavalla verrattaessa Suomen vaalikäytäntöön.
Vaalisalaisuus retuperällä
Ruotsin vaalien kummajaisiin kuuluu se, että eri puolueiden vaalilipukkeilla on oma värityksensä. Äänestäjä nappaa lipukkeen kaikkien nähtävillä olevasta telineestä. Toisin sanoen puoliso tai naapuri voi suoraan nähdä puolueen, joka on saamassa äänen. Ryhmäpaine voi vaikuttaa äänestettävään puolueeseen erityisesti, jos samassa taloudessa asuvilla on erilainen suosikkipuolue.
Tämän lisäksi äänestyskoppiin voidaan mennä ryhmällä. Vaalitarkkailijat havaitsivat erityisesti maahanmuuttajaperheissä, että perheen pää valitsi kaikille täysi-ikäisille perheenjäsenilleen vaalilipukkeet.
Ryhmä-äänestämistä perustellaan sillä, että äänestäjä voi tarvita apua. Esimerkiksi vanhuksilla voi olla liian lukukelvoton käsiala. Tämä kuitenkin mahdollistaa kaitsemisen: joku vahtii, että jokainen äänestää tasan niin kuin on sovittu. Suomessa vastuullisessa tehtävässään apua tarjoaa vaaliavustaja eikä esimerkiksi perheenjäsen &#8211; saati puoluepolitiikko.
Muun muassa Tukholmasta ja Göteborgista ilmoitettiin useaan otteeseen, että ruotsidemokraattien äänestyskuoret oli avattu ja suljettu uudelleen. Eräällä vaalihuoneistolla toimitsijat kehottivat äänestäjiä jättäämään kuoret avoimiksi. Ruotsidemokraattien vaalilipukkeita oli myös varastettu, jottei puoluetta voitu äänestää. Näin kävi Göteborgissa.
Gatestone Institute kirjoittaa myös erittäin viekkaasta tempusta. Ruotsidemokraattien vaalilipukkeet oli vaihdettu naapurikunnan lipukkeisiin, jolloin ruotsidemokraatteja äänestävä saattoikin epähuomiossa antaa mitätöidyksi päätyvän äänen.
Lahjontaa ja uhkailuja
Vaalien alla poliisi sai yli 2 300 ilmoitusta äänestäjien uhkailusta. Itse vaaleissa vaalilautakunta sai yli 400 ilmoitusta vaalipetosepäilyistä. Syyttäjä tutkii ilmoituksia.
Botkyrkan Moderaattien toiminta on johtanut syyteharkintaan tapauksessa, jossa paikalliset muslimijohtajat lupasivat puolueelle 3 000 ääntä. Ilmaista lounasta ei ole. Muslimiyhteisö halusi ääniensä vastikkeeksi rakennusluvan moskeijaan. Moderaatit jättivät tarjouksen roikkumaan ja torjuivat lahjontayrityksen vain pari päivää ennen vaaleja.
Degerforsissa sosiaalidemokraattien poliitikko lupasi demariäänistä noin 50 euroa vaivanpalkkaa. Samassa kaupungissa demaripoliitikon väitetään &#8221;avustaneen&#8221; äänestäjiä äänestyskopissa.
Sosiaalidemokraatit kuluttivat 8 miljoonaa kruunua (n. 770 000 euroa) kampanjaan, jossa kehotettiin erityisesti maahanmuuttajien asuttamien lähiöiden asukkaita äänestämään. Tukholman Rinkebyssä kampanja toi villoja. Rinkebyssä sosiaalidemokraatteja äänesti 77 prosenttia äänestäneistä.
Ruotsidemokraattien vaalisyrjintä ei esiintynyt ensimmäistä kertaa vaaleissa. Viime europarlamenttivaaleissa ääntenlaskija kirjoitti Facebookissa, josko hänen tulisi hävittää koko Ruotsidemokraattien vaalilippupino.
Rajavalvontaraportti myöhästyi &#8221;yllättäen&#8221;
Ruotsidemokraattien eräs vaaliteema oli maan rajavalvonnan tila. EU:n virallinen raportti rajavalvonnan tilasta väitetään pidetyn pimennossa Ruotsin vaalien yli. Raportissa todettiin Ruotsin rajavalvonnan olevan EU:n surkeinta.
Raportin mukaan Ruotsin rajavalvojilla on vaikeuksia erottaa aitoa passia väärennöksestä. Jihadistit ja teeskentelevät turvapaikanhakijat suosivat väärennettyjä matkustusasiakirjoja.
Viranomaisilla on erityisiä vaikeuksia Tukholman Arlandan lentokentällä ja raportissa kehotettiin EU:n rajavalvoja Frontexia ottamaan tilanne hallintaan.
Expressen-lehden mukaan oikeusministeriö piti raporttia poliittisena ruutitynnyrinä, minkä väitettiin johtaneen raportin julkaisun lykkääntymiseen. Ruotsin oikeusministeri Morgan Johansson on torjunut nämä väitteet.

Ajatushautomo Gatestone Institute: Ruotsin vaaleissa roppakaupalla epämääräisyyksiä – ruotsidemokraattien tappioksi

Gatestone Institute

Ranska otti käyttöön ankaran nettisensuurilain – somen yritykset joutuvat toimimaan sensoreina jättisakon uhalla

Asiantuntija: YK ajaa GCM-sopimuksella eteenpäin radikaalia ajatusta, jonka mukaan siirtolaisuus on ihmisoikeus – ”Julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin”

Ajatushautomo Gatestone Institute: Ruotsin vaaleissa roppakaupalla epämääräisyyksiä – ruotsidemokraattien tappioksi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025