Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

GCM-sopimus

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi tänään ratkaisun perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion tekemään kanteluun. Tavio kanteli YK:n uuden GCM-siirtolaissopimuksen käsittelystä ja katsoi Sipilän hallituksen toimineen perustuslain vastaisesti.

Tavion mukaan GCM-sopimus on perustuslain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään huomattava ja se olisi pitänyt tuoda eduskunnan täysistuntoon päätöksentekoasiana.
Oikeuskansleri ratkaisi, että Tavion tekemä kantelu ei johda toimenpiteisiin. Oikeuskansleri ei pitänyt perustuslain vastaisena sitä, että Suomi hyväksyy GCM:n ilman eduskunnan täysistunnon hyväksyntää.
Kyseessä ei ole valtiosopimus tai velvoite
Tavion mielestä GCM-käsittelyssä on eduskunnan täysistunnon sivuuttamisen ohella erikoista sekin, että perustuslakiasiantuntijoiden näkemystä ei kysytty. Perustuslakivaliokunta ei saanut käsitellä GCM-asiaa, vaan se sivuutettiin samaan tapaan kuin täysistunto.
Oikeuskansleri kirjoitti ratkaisuunsa: &#8221;Kysymyksessä oleva asiakirja on [&#8230;] ennemminkin oikeudellisesti sitomattomiin yhteistyöpöytäkirjoihin rinnastuva eikä perustuslain 93 ja 94 §:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite.&#8221;
Seuraava hallitus voi irtautua sopimuksesta
Tavio katsoo, että oikeuskanslerin ratkaisu varmentaa sen, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen Suomen nykyisen tai seuraavan hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin.
&#8211; GCM-sopimukseen ei voida vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana. Seuraava hallitus voi myös halutessaan irtautua koko sopimuksesta, Tavio sanoo.

Tavio oikeuskanslerin GCM-vastauksesta: Sopimus ei ole sitova

Surullinen päivä Suomelle. Suomi sitoutui tänään Marokossa järjestetyssä YK:n siirtolaisuuskokouksessa tuhoisaan GCM-sopimukseen, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen Facebookissa.

&#8211; Sopimuksen ulkopuolelle ymmärsivät jäädä mm. Yhdysvallat, Itävalta, Australia, Italia, Dominikaaninen tasavalta, Tšekin tasavalta, Unkari, Puola, Latvia ja Slovakia. Nostan hattua näille maille.
Suomi sitoutuu kaikkiin sopimuksiin orjallisesti
Suomen edustajana kokoukseen osallistui kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen.
&#8211; Sopimusta on puolusteltu sillä, ettei se ole oikeudellisesti sitova. Suomi tuskin kuitenkaan sitoutuisi mihinkään sopimukseen sillä periaatteella, ettei se aio noudattaa sopimusta. Suomella on tapana sitoutua kaikkiin sopimuksiin orjallisesti, kuten nähtiin mm. vapaaehtoisen taakanjakomekanismin yhteydessä, Immonen toteaa.
Immonen muistuttaa, että mitään julkista keskustelua sopimuksesta ei Suomessa käyty.

Immonen: Surullinen päivä Suomelle – ”Nostan hattua maille, jotka jäivät ulkopuolelle tuhoisasta GCM-sopimuksesta”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on tänään toimittanut oikeuskanslerille kantelun liittyen YK:n GCM-siirtolaisuussopimuksen käsittelyyn.

Suomen perustuslain 94 §:n mukaan merkitykseltään huomattava sopimus vaatii eduskunnan hyväksynnän. Tavion mukaan eduskunta sivuutettiin, kun valtioneuvosto ei perustuslain 94 §:n vastaisesti ole hankkinut asiaan eduskunnan hyväksyntää.
Pitäisi tuoda eduskunnan käsittelyyn
Tavio pyytää oikeuskansleria puuttumaan pikaisesti valtioneuvoston perustuslakia rikkovaan toimintaan.
Tavion mielestä GCM-sopimus on selvästi perustuslain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään huomattava ja niinpä asia pitäisi tuoda eduskuntaan päätöksentekoasiana. Sopimustekstiin on mm. kirjattu kansallisten lainsäädäntöjen &#8221;tarkistaminen&#8221; ja YK:n omassa piirissä on eri yhteyksissä korostettu sopimuksen tärkeyttä.
Sopimus on poliittisesti sitova
Suomessa on julkisuudessa väitetty, että GCM-sopimus ei tuo uusia velvollisuuksia. Tavion mukaan nämä väitteet ovat luonteeltaan poliittisia ja opposition näkökulmien mitätöimiseen pyrkivää vähättelyä.
&#8211; Asiantuntijat ovat ymmärtääkseni yhtä mieltä siitä, että sopimus on poliittisesti sitova. On hyvin erikoista väittää sen olevan poliittisesti sitova, mutta että se ei muka kuitenkaan johtaisi lakimuutoksiin tai määrittelisi lainsäädäntöä, Tavio sanoo.
Vakavia vaikutuksia demokratiaan
Tavion mielestä sillä, että opposition vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan eduskunnan perustuslaillinen päätöksentekovalta sivuuttamalla, voi olla demokratiaan vakavia vaikutuksia.
&#8211; Nyt käsillä oleva eduskunnan sivuuttaminen maahanmuuttopolitiikasta päätettäessä kansainvälisesti sopimalla on merkittävä ennakkotapaus Suomessa, Tavio sanoo.

Kansanedustaja Taviolta kantelu oikeuskanslerille GCM-sopimuksesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä ottaa kantaa kohuttuun GCM-sopimukseen ja sen valiokuntakäsittelystä syntyneisiin väitteisiin eduskunnassa.

&#8211; Perussuomalaiset ovat nostaneet maassamme keskusteluun YK:n maahanmuuttosopimuksen GCM:n, kun se on yritetty niin hallituksen, punavihreän opposition kuin mediankin toimesta viedä läpi kaikessa hiljaisuudessa, Mäkelä kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Soini käänsi puheen perussuomalaisiin
Mäkelä huomauttaa, että useat maat ovat jo vetäytyneet sopimuksesta, huomattuaan sinne ujutetut radikaalit linjaukset kansallisen itsemääräämisoikeuden viemiseksi ja suoranaisen väestönsiirron mahdollistamiseksi.
&#8211; Kun tätä asiaa on käsitelty eduskunnan kyselytunneilla kahteen otteeseen, on ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkuvasti yrittänyt kääntää keskustelua itse aiheesta perussuomalaisiin. Olen molemmilla kerroilla yrittänyt saada puheenvuoron kommentoidakseni hänen minuunkin kohdistuneita vääriä ja vääristeleviä väittämiään, tuloksetta.
Soini sanoi GCM-sopimuksesta kyselytunnilla 8.11.2018: &#8221;Se on lähetetty kesäkuussa E-kirjeenä eduskuntaan suureen valiokuntaan, josta se on lähetetty ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Arvoisa edustaja, teidän takananne istuu edustaja Mäkelä, joka on ollut käsittelemässä tätä suuressa valiokunnassa. Teidän edessänne istuu hallintovaliokunnan puheenjohtaja Eerola, jonka johdolla tätä on käsitelty hallintovaliokunnassa ja yksimielisesti hyväksytty, ei aiheuta toimenpiteitä. Tästä perusasiasta lähdetään, ja jatkokysymyksissä käsitellään vielä tämä sisältö. Ja totta kai hallitus on valmis vielä jatkokirjelmällä tuomaan tämän asian eduskuntaan.”
Valiokunnassa ei tehty päätöstä hyväksymisestä
Mäkelä toteaa, että kesällä lähetetty E-kirje on normaalia valtioneuvoston tiedonantotoimintaa eduskunnan suuntaan.
&#8211; Siinä kohdassa käytiin läpi neuvottelujen tilannetta ja Suomen linjaa neuvotteluihin nimenomaan EU:n tasolla. Suuren valiokunnan toimivalta koskee eduskunnan kannanmuodostusta EU-asioissa, kansainvälisissä sopimuksissa ylipäänsä toimivaltainen valiokunta on ulkoasiainvaliokunta.
&#8211; Kuten Soini itsekin kyselytunnilla suoraan myönsi, sopimuksen sisällön hyväksymisestä ei tässä yhteydessä tehty päätöstä. Nyt syksyllä sopimusneuvottelut päättyivät, ja hallitus lähetti E-jatkokirjeen, jonka osalta suurella valiokunnalla ei ollut toimivaltaa, koska asian käsittely EU:ssa oli päättynyt. Jatkokirjelmä lähetettiin ulkoasianvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan, joissa perussuomalaiset tarttuivat siihen.
Perussuomalaiset vastustivat yksin
Mäkelä painottaa, että sopimuksessa merkittävää on nimenomaan sisältö.
&#8211; Mikä sopimus on hyväksytty ennen kuin sen sisältö on hyväksytty? Soinin takin tyhjyyden asian suhteen todistaa, että huolimatta väitteidensä eduskuntakäsittelystä osoittautumisesta puolivillaisiksi, hän itsepäisesti jankuttaa kysyttäessä perussuomalaisista &#8211; eikä ota kantaa itse asiaan. Mitä sopimus merkitsee Suomelle?
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari totesi kyselytunnilla (29.11.) ulkoasianvaliokunnan käsitelleen asian ja perussuomalaisten kirjanneen siihen eriävän mielipiteensä. Perussuomalaiset jäi yksin sopimuksen vastustamisessa, muut puolueet hyväksyivät sopimuksen.
&#8211; Suuri joukko maita on jäämässä ulos sopimuksesta, joka muuttaa sen tarkoituksenmukaisuutta myös Suomen kannalta. Puolustavana argumenttina oli aiemmin käytetty, että sopimus johtaisi hallittuun globaaliin ratkaisuun maahanmuuton suhteen. Sitä se ei tietenkään voi olla, koska jo EU (muista maista puhumattakaan) on täysin jakautunut asian suhteen.
&#8211; Nimenomaan sopimuksen sisältö 86-kertaisine ”sitoutumisineen” ei vaikuttaisi kelpaavan verrokkimaillemme. EU:n puheenjohtajamaa Itävalta jää ulos sopimuksesta. Mitä tästä pitäisi päätellä Suomen aseman suhteen – pitäisikö meidän tarkistaa linjaamme?
Haittamaahanmuuton vetovoimatekijät kasvavat
Mäkelä kertoo, ettei hän saanut vastausta, koska ei päässyt edes esittämään kysymystä.
&#8211; Sen voin ainakin vahvistaa eduskuntaurani kokemusten perusteella, että puheet sopimuksen juridisesta sitomattomuudesta ovat tyhjää retoriikkaa. On selvä asia, että Suomen hyväksymää YK-linjausta, olipa siellä allekirjoitus tai ei, tullaan hyvin nopealla aikavälillä käyttämään lainsäädännön valmistelun ohjauksessa sekä lakien perustuslainmukaisuutta ja kansainvälisten sopimusten mukaisuutta arvioidessa.
&#8211; Pelkoni on, että Suomi tulee jäämään harvalukuisten haittamaahanmuuton vetovoimatekijöitä keräävien maiden joukkoon, eräänlaiseksi EU:n viimeiseksi hölmöläksi tässäkin kysymyksessä. Näinhän meille kävi myös ulkoministeri Soinille henkilökohtaisesti hyvin tärkeiden turvapaikanhakijoiden EU:n sisäisten siirtojen kanssa. Vain Suomi ja Hollanti pitivät kiintiönsä – ei edes Saksa tai Ranska.

Mäkelä: Suuri joukko maita vetäytyy YK:n maahanmuuttosopimuksesta – ”Suomi jäämässä EU:n viimeiseksi hölmöläksi”

Perussuomalaiset vaativat tänään suullisella kyselytunnilla, että Suomi ei hyväksy GCM-sopimusta eli niin sanottua globaalin maahanmuuton ”kompaktia”. Perussuomalaiset äänestivät aikaisemmin ulkoasiainvaliokunnassa hyväksymistä vastaan, mutta jäivät yksin.

&#8211; Hyväksymällä kompaktin Suomi asemoi itsensä niihin maihin, jotka tietoisena poliittisena valintana haluavat lisätä itselleen maahanmuuton lukuisia ongelmia, kansanedustaja Laura Huhtasaari totesi.
Tulee vaikuttamaan Suomen päätöksiin
Perussuomalaiset korostavat, että vaikka sopimus ei olisi oikeudellisesti sitova, on selvää, että se tulee vaikuttamaan poliittiseen järjestelmään.
&#8211; Suomella on tapana sitoutua myös ei-oikeudellisesti sitoviin sopimuksiin orjallisesti, kuten huomasimme vapaaehtoisen taakanjakomekanismin yhteydessä, Huhtasaari huomautti.
&#8211; Vetoaisin nyt hallitukseen, että harkitkaa vielä uudestaan ja älkää lähettäkö Suomesta edustajaa hyväksymään tätä asiakirjaa, Huhtasaari sanoi asiasta vastaavalle ulkoministeri Timo Soinille (sin.).
Soini kierteli jälleen
Soini kierteli Huhtasaaren vetoomusta ja kertasi, ettei mitään fyysisesti sopimusta allekirjoiteta. Tämä on Huhtasaaren mukaan saivartelua.
&#8211; Oletteko Te lukeneet sopimuksen, ministeri Soini? Sopimuksessa mainitaan sanat ”maat sitoutuvat” 86 kertaa &#8211; esimerkiksi &#8221;sitoudumme varmistamaan, että kaikki siirtolaisasemastaan huolimatta heille turvataan pääsy peruspalveluihin”, Huhtasaari sivalsi.
&#8211; Suomessa on Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka. Voisitteko kiristää sitä edes Tanskan tasolle?
Soinilla meni kieli solmulle, eikä hän pystynyt vastaamaan esitettyihin kysymyksiin.

Perussuomalaiset yksin vastustamassa globaalia GCM-maahanmuuttosopimusta

YK:n maahanmuuttosopimuksen (Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration) puolustajat ovat Suomessakin väittäneet, että asiakirja ei velvoita mihinkään, koska se ei sido valtioita juridisesti.
&#8211; Tämä näkemys on ongelmallinen, sillä maahanmuuttopolitiikkaan vaikutetaan huomattavasti muillakin tavoin kuin juridisin sopimuksin, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra blogissaan.

&#8211; Pelkkä juridinen luenta on aivan liian yksipuolista ja häivyttää suuren osan sopimuksen vaikutusalasta ja politiikan mekanismeista. GCM tulee ehdottomasti vaikuttamaan kansalliseen ja EU-tason maahanmuuttopolitiikkaan, erityisesti Suomessa, jossa ei ole olemassa juuri minkäänlaisia vastavoimia, perussuomalaisia lukuun ottamatta, Purra sanoo.
Abstrakti mutta voimakas käsitekokoelma
Purran mukaan maahanmuuttoa kannustava ideologia, monikultturismi ja globalismi perustuvat julistuksellisuuteen ja epäselvään kieleen. Abstraktit ja pinnalliset käsitteet ja muotoilut muuttuvat voimakkaiksi jatkuvan toiston avulla. Tällaisista rakentuu myös GCM-sopimus.
&#8211; Toistoa suorittavat oikeamieliset poliitikot, kansalaisjärjestöt, poikkikansalliset ja hallitustenväliset elimet, liberaali media ja valtava oikeustoimijoiden joukko, kuten pakolaislakimiehet ja ihmisoikeusaktivistit. Pelkkä tarpeeksi kovaa huutava kansalaisjärjestö- ja mediakenttä saa Suomessa polvilleen niin maahanmuuttoviraston kuin sisäministeriönkin. GCM tuo näille toimijoille huomattavasti vipuvoimaa suoraan korkeimmalta kansainväliseltä tasolta, Purra sanoo.
Myös kielteisen päätöksen saaneet jäävät maahan
GCM-sopimuksen merkittävin sisältö liittyy siihen, että se esittää niille kehitysmaista saapuville ihmisille, jotka eivät saa kansainvälistä suojelua, samoja oikeuksia kuin suojeluaseman saaneilla on.
&#8211; Kaikki rajojemme yli saapuvat halutaan nähdä ”yhtä tärkeinä”, riippumatta siitä, mitä turvapaikkaselvityksestä ilmenee. Kielteisellä turvapaikkapäätöksellä ei tässä ajatuksessa ole mitään merkitystä, Purra korostaa.
&#8211; Oikeasti kielteinen turvapaikkapäätös on jo nyt menettänyt merkityksensä. Kielteisen päätöksen saaneita ei haluta palauttaa, heille halutaan antaa työlupa, heitä kutsutaan ”paperittomiksi”, joille taas täytyy antaa lukuisia oikeuksia ja palveluita ja niin edelleen.
Suomelle haitallinen maahanmuutto lisääntyy
Purran mielestä Suomen ei pitäisi missään nimessä hyväksyä GCM-sopimusta eikä mitään muutakaan kansainvälistä tai globaalia instrumenttia, joka koskettaa kansallista maahanmuuttopolitiikkaa.
&#8211; On surullista, että tällainen asia näyttää menevän Suomessa läpi seremoniallisesti, ilman että asiasta on edes keskusteltu parlamentaarisella tasolla.
GCM-sopimus on tarkoitus hyväksyä Marokon Marrakechissa joulukuun alussa.
&#8211; Kokouksen jälkeen meidän velvollisuuttamme hyväksyä maahanmuuton konkreettisia seurauksia on taas hieman vaikeampi kyseenalaistaa, Purra toteaa.

GCM-sopimus

Tavio oikeuskanslerin GCM-vastauksesta: Sopimus ei ole sitova

Immonen: Surullinen päivä Suomelle – ”Nostan hattua maille, jotka jäivät ulkopuolelle tuhoisasta GCM-sopimuksesta”

Kansanedustaja Taviolta kantelu oikeuskanslerille GCM-sopimuksesta

Mäkelä: Suuri joukko maita vetäytyy YK:n maahanmuuttosopimuksesta – ”Suomi jäämässä EU:n viimeiseksi hölmöläksi”

Perussuomalaiset yksin vastustamassa globaalia GCM-maahanmuuttosopimusta

Poliittinen suunnittelija Purra: GCM-sopimus tulee varmasti vaikuttamaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaan

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025