Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ghettoutuminen

Ulkomaalaistaustaisilla merkittävä yliedustus pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoissa

Vasemmisto-oppositio on arvostellut hallituksen useita maahanmuuttoa tiukentavia esityksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan tiukennukset ovat <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1786356386705580243">välttämättömiä</a> Suomen talouden kantokyvylle ja sisäiselle turvallisuudelle.

Hallitus on tuonut eduskuntaan lukuisia maahanmuuttoa tiukentavia esityksiä, joissa muun muassa vastaanottorahaa leikataan, kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan, kansainvälinen suojelu muutetaan väliaikaiseksi ja turvapaikanhakijoiden kaistanvaihto estetään.
Hallitus ja oppositio kiistelivät esityksistä kovin sanoin eduskunnassa torstai-iltana.
&#8211; Nyt me käsittelemme laajaa kokonaisuutta eri lakiesityksissä, joissa nimenomaan konkretisoituu hallituspolitiikan rakenteellinen rasismi, Veronika Honkasalo (vas.) sanoi.
&#8211; Kokoomuksen rooli perussuomalaisten ideologisen hankkeen käsikassarana on valitettava ja lyhytnäköinen. Kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen on tarpeetonta ja samalla myös vahingoittaa Suomen mainetta avoimena ja edistyksellisenä maana, Paula Werning (sd.) kuvaili.
&#8211; Hallituksen esitykset ovat maahanmuuttovihamielisiä, Inka Hopsu (vihr.) totesi.
Kansalaisuuksia myönnetään liian löysin ehdoin
Eniten puheenvuoroja hallituksen esittämien tiukennusten puolesta piti perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius. Hän kuvaili opposition puheenvuoroja maahanmuuton tiukennuksista ’’läpiteatraalisiksi’’ ja ’’ylidramatisoiduiksi’’ eduskunnassa torstai-iltana.
Vigelius pitää hallituksen ajamia tiukennuksia välttämättöminä, sillä pohjoismaisessa vertailussa esimerkiksi kansalaisuuksia myönnetään maahanmuuttajille löysimmin ehdoin juuri Suomessa ja Ruotsissa. Kansalaisuuden saanutta maahanmuuttajaa on lähes mahdotonta palauttaa lähtömaahansa, vaikka hän eläisi sosiaaliturvalla ja syyllistyisi rikoksiin.
&#8211; Suomen kansalaisuuden ei tule olla palkinto maahan tulemisesta, vaan työllistymisestä, kielemme oppimisesta ja onnistuneesta kotoutumisesta.
Vasemmiston vaihtoehto on Ruotsin tie
Suomessa hallitus on nyt nostamassa asumisaikavaatimusta viidestä kahdeksaan vuoteen. Norjassa vaatimus on jo nykyisin kahdeksan vuotta ja Tanskassa yhdeksän vuotta. Myös Ruotsissa kaavaillaan asumisaikavaatimuksen nostoa Suomen tavoin.
&#8211; Onko tämä yhteispohjoismainen tiukentunut linjakin teistä rasismia? Vigelius kysyi opposition edustajilta.
Vigelius katsoo, että Suomen on muiden Pohjoismaiden tavoin syytä tiukentaa linjaansa maahanmuutossa.
&#8211; Löperöllä maahanmuuttopolitiikalla voidaan aiheuttaa isoja ongelmia, vaikkei niin olisi tarkoitus. Tuskin vasemmistopoliitikot Ruotsissakaan ajattelivat, että maahan halutaan ghettoja, no-go-zoneja, ammuskeluita ja nousu Euroopan aseväkivallan ykkösmaaksi. Niin kuitenkin tosiasiallisesti kävi epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena.
&#8211; Vasemmiston vaihtoehtona olisi Ruotsin tie, ghetot ja jengiytyminen, Vigelius kuvaa.
Huoltosuhdetta ei korjata tuomalla lisää huollettavia
Vigelius toteaa, ettei hallitus vastusta maahanmuuttoa kokonaisuudessaan, vaan tahtoo edellyttää tulijoilta nykyistä enemmän.
&#8211; Suomen huoltosuhdetta ei korjata tuomalla ulkomailta lisää huollettavia.
&#8211; Tolkun maahanmuuttopolitiikkaa on, että Suomeen saa kyllä tulla ja tänne saa kyllä jäädä, mutta täällä on elettävä suomalaisten ehdoilla ja oltava suomalaiselle yhteiskunnalle hyödyksi – ei haitaksi. Siksi me nyt tiukennamme suomalaisen maahanmuuttopolitiikan pelisääntöjä, Vigelius sanoi.
&nbsp;

Vigelius Suomen tiukentuvasta maahanmuuttopolitiikasta: ’’Vasemmiston vaihtoehtona olisi Ruotsin tie, ghetot ja jengiytyminen’’

Hallituksen kotoutumislakia koskeva esitys sai täystyrmäyksen hallintovaliokunnan perussuomalaisilta ja kokoomuslaisilta edustajilta. Ryhmät näkivät esityksen olevan täysin ristiriidassa eduskunnan asettamien suuntaviivojen suhteen ja esittävät siksi esityksen hylkäämistä.

Hallintovaliokunnan perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajien mukaan ajattelutapa kotouttamisesta on esityksessä täysin nurinkurinen – maahanmuuttajille keskitytään lähinnä tarjoamaan lisää palveluita ilman minkäänlaisia vaatimuksia tai velvoitteita.
&#8211; Esitys ei vastaa lainkaan niihin muutoksiin, joita eduskunta on hallitukselta edellyttänyt. Velvoittavuuden sijaan esityksessä puhutaan kotoutumisohjelman muuttamisesta ”palvelutarjottimeksi”, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen ihmettelee.
&#8211; Suomen kotoutumispolitiikkaan tarvitaan muutos. Kotoutujan oikeuksia ja yhteiskunnan vastuuta korostavasta järjestelmästä on siirryttävä kohti kotoutujan velvollisuuksia ja omaa vastuuta. Hallituksen esityksellä mennään valitettavasti päinvastaiseen suuntaan, hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.) jatkaa.
Ilman työtä ja suomen kielen taitoa ei kotoudu
Perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat huomauttavat, että ilman riittävää suomen kielen taitoa ja työntekoa ei pääse sisälle yhteiskuntaan eikä ilman työtä kotoudu. Jos Suomessa asuvilta maahanmuuttajilta ei vaadita oma-aloitteista sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, asuinalueiden ja koulujen tilanne tulee olemaan katastrofaalinen.
&#8211; Vieraskielisen väestön määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Tästä huolimatta Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on kasvattaa sopeutumattomien maahantulijoiden määrää piittaamatta nykyisestä ghettoutumisilmiöstä. On käsittämätöntä, miksi suuntaa ei edes yritetä muuttaa, hallintovaliokunnan jäsen Jenna Simula puuskahtaa.
&#8211; Jokaisen Suomeen jäävän on suunnattava – tarvittaessa opiskelun kautta – töihin. On elätettävä itsensä ja perheensä. On opittava kieli. On noudatettava maamme sääntöjä. Kielteisen päätöksen saaneet ja sopeutumiskyvyttömät on palautettava lähtömaihin, hallintovaliokunnan jäsen Heikki Vestman (kok.) jatkaa.
Hallituksen toiminta sai kritiikkiä
Perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat antavat kritiikkiä myös hallituksen toiminnalle suhteessa esityksen käsittelytapaan.
&#8211; Pidämme erittäin huonona hallituksen valinnoista johtuvaa menettelyä, jossa esitys runnottiin yllättäen läpi valiokunnasta poikkeuksellisella vauhdilla, käytännössä kahden viikon aikana. Laadukkaan lainsäädäntötyön näkökulmasta esityksen laajuuteen ja sen koskettamaan ongelmaan nähden esitys olisi tarvinnut huomattavasti pidemmän ja perusteellisemman aktiivisen käsittelyajan, perussuomalais- ja kokoomusedustajat päättävät.
&nbsp;

Perussuomalaiset ja kokoomus hallintovaliokunnassa: Hallitus runnoi läpi puutteellisen esityksen kotoutumislaista

Kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan haittamaahanmuutosta, joka heikentää oppimistuloksia, kasvattaa julkisia menoja sekä lisää rikollisuutta, turvattomuutta ja yhteiskunnan epävakautta. Koposen mukaan suomalaisen peruskoulun menestystarina on kohta muisto vain, jos hallitus ei halua puuttua ongelman juurisyihin ja suitsia haitallista maahanmuuttoa.

Kaupunkilehti <a href="https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4470762">Länsiväylän</a> haastattelemat espoolaiset isät kertoivat hiljattain, että heidän lastensa kouluissa esiintyy yhä enemmän väkivaltaa, jengiytymistä ja muiden oppilaiden koulunkäynnin terrorisointia. Häiriköt ovat maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka eivät pärjää muun luokan mukana.
Opettajan aika, huomio ja voimavarat eivät riitä erityistä tukea vaativiin oppilaisiin ja koko muun luokan opettamiseen. Isät kysyvät, onko meillä varaa menettää se paras enemmistö oppilaista, joiden koulukäyntiä erityisoppilaat terrorisoivat. Sama pohtii myös kansanedustaja Ari Koponen, jonka mukaan suomalainen peruskoulu on ollut suuri menestystarina, mutta menneisyys ei ole tae tulevasta.
&#8211; Meillä on peruskouluja, joissa arkisissa kohtaamisissa ei puhuta enää lainkaan suomea. Espoossa ja Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on korkeimmillaan yli 50 %. Turusta löytyy koulu, jonka oppilaista 90 % puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. On luokkia, joissa ei ole yhtään suomenkielistä oppilasta, paljastaa Koponen.
Ilman suomen kieltä ei integroituminen onnistu
Nykyisessä ympäristössä kielen oppiminen on lähes mahdotonta, kun vertaisoppimista ei enää tapahdu eikä halua oppimiseen ole. Tämä on Koposen mukaan ongelman ydin, sillä ilman suomen kieltä integroituminen yhteiskuntaan ei onnistu.
&#8211; Maahanmuuttajien oppimis- ja koulunkäyntivalmiuksia tukeviin toimenpideohjelmiin punavihreä hallituksemme voi tuhlata vuodesta toiseen kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien rahoja, mutta onko se tarkoituksenmukaista? Kaupungit ghettoutuvat ennen pitkää. Ihmeitä ei pystytä uusilla toimintamalleilla, hankkeilla ja miljoonilla tekemään, jos haitallista maahanmuuttoa jatketaan.
&#8211; Tällä eduskuntakaudella olemme saaneet aikaan hyviä konkreettisia toimia koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Näiltä kaikilta putoaa kuitenkin pohja, jos hallitus ei halua puuttua ongelman juurisyihin, vaan jatkaa haitallista maahanmuuttoa etenkin tietyistä maista, joiden ongelmat tiedämme, päättää Koponen.
&nbsp;

Koponen huolissaan haittamaahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa: Väkivaltaa, jengiytymistä, muiden oppilaiden koulunkäynnin terrorisoimista…

Suomenkielisen väestön määrä vähenee maassamme 450 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan suurimpiin kaupunkeihin muuttaa 490 000 vieraskielistä. &#8211; Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, painottaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Jo tänään Helsingin Pohjois-Haagassa voi kulkea asunnolta lähikauppaan kuulematta suomen sanaa. Lähitulevaisuudessa muukalaisuutta voi kokea yhä useammin ja entistä lukuisimmissa paikoissa, sillä Suomen kaupunkikuva muuttuu parissa vuosikymmenessä ehkä enemmän kuin koskaan kirjoitetun historian aikana.
MDI:n <a href="https://www.mdi.fi/tiedote-suomi-kaupungistuu-seutuistuu-ja-kansainvalistyy-2020-ja-2030-luvuilla/">väestöennusteeseen</a> on laskettu väestökehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen vuosien 2015–2020 kehitykseen. Kasvu keskittyy tämän ennusteen perusuran mukaan pääkaupunkiseudulle, suuriin yliopistokaupunkeihin, suurten kaupunkien kehysalueelle ja pistemäisesti muualle maahan.
Puoli miljoonaa vieraskielistä lisää
Koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun vuosien 2020–2040 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä ja vieraskielisten kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Kotimaista kieltä puhuvien määrä alenee kaikissa maakunnissa kaikilla skenaariolla.
&#8211; Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, mikä on huomioitava aiempaa painokkaammin kaikkien alueiden ja kuntien kehittämisessä. Jos alue haluaa tulevilla vuosikymmenillä kasvaa, on sen oltava veto- ja pitovoimainen vieraskieliselle väestölle, visioi väestöennusteen laatinut asiantuntija Rasmus Aro.
”Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035”
Jussi Halla-aho tiivisti Helsingin väestönäkymät ”ilmoitusasioita” &#8211;<a href="https://stage.sudev.fi/jussi-halla-aholta-ilmoitusasioita/">videollaan</a>, lähtölaukauksena kunnallisvaaleihin:
”Pääkaupungin niin sanottu muuttovoitto koostuu pääasiassa maahanmuutosta, joko suoraan ulkomailta tai muun Suomen kautta. Vieraskielinen väestö on kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavien 15 vuoden aikana maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä. Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035.
Nopeimmin kasvavat ne ryhmät, joiden työllistyminen on kaikkein heikointa. Helsingistä muuttaa pois veronmaksajia ja tilalle tulee sosiaaliturva-asiakkaita. Yli puolet pääkaupunkiseudun toimeentulotuen saajista on ulkomaalaistaustaisia. Helsinki on globaali sosiaalitoimisto.
Heikkotasoinen maahanmuutto rapauttaa palveluja ja niiden rahoituspohjaa, nostaa asumisen hintaa, kasvattaa halpatyömarkkinoita, lisää etenkin nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta ja ghettouttaa lähiöitä ja niiden kouluja. Naapurimaa Ruotsi näyttää, mihin tämä kehitys johtaa.”

Vihervasemmistolle vaalikarjaa vieraskielisistä: Suomen suurten kaupunkien väestö vaihtuu vuoteen 2040-mennessä

Moni kysyy, miksi Suomessa on punavihreä hallitus, vaikka eduskunnassa ei ole punavihreää enemmistöä. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan vastaus on yksinkertainen: siksi, että punavihreälle hallitukselle ei tällä hetkellä ole vaihtoehtoja. Hallituspuolueet eivät vaihtoehtoja halua edes ajatella.

Jussi Halla-aho sanoo, että hallitus haluaa nimenomaan säilyttää vaihtoehdottoman asiaintilan, ja siksi hallituksesta yleensä älähdetään, jos keskustasta tai kokoomuksesta joku avaa yhteistyömahdollisuuksia perussuomalaisten suuntaan.
&#8211; Punavihreä hallitus on turvassa niin kauan kuin kaikki puolueet saadaan pitämään hajurakoa meihin. Naapurimaa Ruotsi on ollut tässä samassa pattitilanteessa vuosia.
Halla-aho toteaa, että asetelma ymmärretään keskustassa ja kokoomuksessakin.
&#8211; Ne voivat kyllä päästä mukaan erilaisiin hallituskokoonpanoihin ilman perussuomalaisiakin, mutta vain sellaisiin, joissa niille on tarjolla punavihreän politiikan tukimiehen rooli. Jos ne haluavat tervehdyttää julkista taloutta tai edistää suomalaisten yritysten asemaa tai puolustaa alueiden elinvoimaa, ne tarvitsevat perussuomalaisia. Tämä on poliittinen realiteetti tämän päivän Suomessa.
&#8211; Niinpä olemme kuulleet keskustan ja viimeksi kokoomuksen suunnalta sellaisia puheita, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa voisi olla tulevaisuudessa mahdollista. Me kuuntelemme kyllä, emmekä suhtaudu näihin avauksiin ylimielisesti tai pilkallisesti.
Kaikkea ei voi saada
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti viikko sitten kokoomuksen puoluevaltuustossa puheen, jossa hän asetti yhteistyölle perussuomalaisten kanssa reunaehtoja.
&#8211; En pidä viisaana tällaisten reunaehtojen naulaamista julkisuuden kautta, koska silloin niistä tulee arvovaltakysymyksiä. Toisaalta ymmärrän, että Orpo puhui myös kotiyleisölle ja pyrki rauhoittelemaan oman puolueensa viherliberaalia laitaa, jolle vasemmistoliittokin on mieluisampi kumppani kuin perussuomalaiset, Halla-aho sanoo.
Hän esittää kuitenkin vastauksen Orpolle.
&#8211; Me (perussuomalaiset) ymmärrämme kompromissien välttämättömyyden ja olemme niihin valmiita. Meille ei kuitenkaan riitä vastineeksi se, että saamme armollisesti olla mukana hallituksessa. Jos me tulemme vastaan toiselle osapuolelle tärkeässä asiakysymyksessä, toisen osapuolen on tultava meitä vastaan meille tärkeässä asiakysymyksessä. Yhteistyötä pohdittaessa itse kunkin on myös syytä miettiä omia prioriteetteja.
&#8211; Punavihreiden kaverina voi edistää maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua mutta ei hillitä kestävyysvajetta ja velkaantumista, lisätä työllisyyttä ja kilpailukykyä tai keventää veroja. Meidän kaverinamme taas ei voi edistää maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua, mutta meidän kanssamme voi tehdä yhtä ja toista järkevää. Kaikkea ei voi saada. Jos haluaa kaiken, ei yleensä saa mitään.
Hallituksen soteuudistus rapauttaa julkista terveydenhoitoa
Oppositiopuolueet jättivät tällä viikolla välikysymyksen hallituksen soteuudistuksesta. Halla-aho korostaa, että uudistuksen suurin epäkohta on se, että se kasvattaa eikä suinkaan vähennä sotekustannuksia.
&#8211; Koska rahaa ei kuitenkaan ole käytettävissä aiempaa enempää, mutta toisaalta hoivan tarve kasvaa mm. väestön ikääntymisen vuoksi, lopputulos on, että palveluverkkoa karsitaan ja hoitoon pääsy vaikeutuu.
&#8211; Jotkut ovat sanoneet, että uudistus vie Suomea kohti amerikkalaista mallia. Tämä on aivan totta, vaikka se ei varmasti ole uudistuksen tarkoitus. Suuri osa suomalaisista saa terveyspalvelunsa työterveydestä, tai heillä on yksityinen vakuutus. Uudistukset, jotka rapauttavat julkista terveydenhoitoa, satuttavat juuri niitä muita. Niitä, jotka eivät ole työterveyden piirissä ja joilla ei ole rahaa yksityiseen vakuutukseen.
Vasemmistopolitiikka eriyttää ja gettouttaa kouluja
Halla-aho toteaa, että sama ilmiö nähdään jo muissakin julkisissa palveluissa.
&#8211; Vasemmisto tekee politiikkaa, joka eriyttää ja ghettouttaa kouluja. Jo tällä hetkellä monet niistä, joilla on varaa, valitsevat asuinpaikkansa siten, että heidän lapsensa pääsee hyväksi koettuun kouluun. Pikkuhiljaa kasvaa poliittinen paine yksityisen, kaupallisilla periaatteilla toimivan koulutoiminnan vapauttamiseksi, ja ennen kuin huomaammekaan, olemme samassa tilanteessa kuin Ruotsi ja monet muut maat: on julkisesti rahoitettu, erilaisista ongelmista kärsivä julkinen koululaitos rahattomille, ja paremmalle väelle yksityiskoulut, joihin perheet jonottavat jo ennen lapsen syntymää. Tämä ei varmaankaan ole sitä, mitä vihervasemmiston äänestäjät tilaavat, mutta tämä on sitä, mitä he saavat.
Halla-ahon linjapuhe:
<iframe loading="lazy" title="Puoluevaltuuston linjapuhe - Halla-aho kannustaa työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/2OQ8pviJfrI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tiedotustilaisuus:
<iframe loading="lazy" title="Puoluevaltuuston lehdistötilaisuus - Halla-aho vastaa median kysymyksiin" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/n4GGSNt1rio?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Halla-aho vastaa Petteri Orpon ”ehtoihin” hallitusyhteistyöstä: Maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua ei ole mahdollista edistää perussuomalaisten kanssa, mutta järkeviä asioita voidaan yhdessä tehdä

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa <a href="http://www.olliimmonen.net/blogi/maahanmuuton-ongelmat-karjistyneet-myos-norjassa/">blogissaan</a> maahanmuutto-ongelmien kärjistymisestä Norjassa, josta Suomen tiedotusvälineissä ei juuri ole uutisoitu. Immosen mukaan laajamittainen maahanmuutto aiheuttaa maassa samankaltaisia ongelmia kuin muissakin Pohjoismaissa.

Euroopan maiden maahanmuuttotilanteiden lähempi tarkastelu osoittaa, millaisiin ongelmiin länsimaiset yhteiskunnat ajautuvat, kun niihin kohdistuu laajamittaista siirtolaisuutta kolmansista maista. Kansanedustaja Olli Immonen on aikaisemmin käsitellyt Ruotsin katastrofaalista tilannetta kirjoituksessaan ”<a href="http://www.olliimmonen.net/blogi/ruotsi-maahanmuutto-ongelmien-puristuksissa-suomi-luisumassa-ruotsin-tielle/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Ruotsi maahanmuutto-ongelmien puristuksissa</a>”.
&#8211; Suomen tiedotusvälineet eivät ole juuri uutisoineet maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista Norjassa. Syvällisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa Norjan maahanmuutto-ongelmien olevan hyvin samankaltaisia kuin muissa Pohjoismaissa, Immonen kirjoittaa.
Väestönmuutos ja asuinalueiden eriytyminen
Vuonna 2010 Norjan maahanmuuttajayhteisö <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Immigration_to_Norway" target="_blank" rel="noopener noreferrer">kasvoi</a> 57 000:lla, mikä muodosti 90 prosenttia Norjan väestönkasvusta. Noin 2 prosenttia vastasyntyneistä lapsista oli maahanmuuttajataustaisia​​ (kaksi ulkomaalaista vanhempaa). Noin 12,2 prosenttia väestöstä oli yksinomaan maahanmuuttajataustaisia, kun taas 5,7 prosenttia väestöstä oli norjalais-ulkomaalaisia, Immonen kirjoittaa.
&#8211; Vuonna 2017 Norjan <a href="https://www.tvp.info/41042100/najpopularniejsze-imie-w-stolicy-norwegii-nie-jest-to-olav-ani-sigurd" target="_blank" rel="noopener noreferrer">väestöstä</a> 17,3 prosenttia oli maahanmuuttajia. Heistä 8,5 prosenttia oli Euroopan maista, 5,7 prosenttia Aasiasta ja 2,4 prosenttia Afrikasta. Vuonna 2018 Oslon asukkaista 31 prosenttia oli maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään.
Immonen kertoo, että jo vuoden 2015 tilastojen mukaan <a href="https://www.ssb.no/en/befolkning/artikler-og-publikasjoner/innvandreres-demografi-og-levekar-i-groruddalen-sondre-nordstrand-gamle-oslo-og-grunerlokka" target="_blank" rel="noopener noreferrer">oli nähtävissä</a>, että myös Norjassa maahanmuuttajat ovat vahvasti keskittyneet asumaan omille asuinalueilleen. Suurin muutos on tapahtunut Oslon kaupungin itäisellä puolella, jossa kantaväestö oli jo vuonna 2015 vähemmistönä useissa kaupunginosissa; Stovnerissa, Alnassa ja Søndre Nordstrandissa. Groruddalenissa maahanmuuttajia oli noin 50 prosenttia väestöstä.
&#8211; Tämänhetkisten tietojen <a href="https://worldpopulationreview.com/world-cities/oslo-population" target="_blank" rel="noopener noreferrer">mukaan</a> noin 8 prosenttia Oslon asukkaista on muslimeja. Norjan tilastokeskuksen <a href="https://www.kansalainen.fi/suosituin-nimi-norjan-paakaupungissa-ei-ole-olav-tai-sigurd/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">mukaan</a> vuonna 2018 Mohammad oli suosituin pojille annettu nimi Oslossa. Nimi säilyi kaupungin suosituimpana vastasyntyneiden poikien nimenä jo yhdettätoista vuotta peräkkäin.
Maahanmuuttajien työllistymisessä suuria ongelmia
Aftenpostenin <a href="https://www.aftenposten.no/norge/i/6jMpno/norge-brukte-658-milliarder-kroner-paa-aa-faa-flyktninger-i-arbeid-dette-ble-resultatet" target="_blank" rel="noopener noreferrer">mukaan</a> 37 000 pakolaista kävi Norjassa läpi perehdytysohjelman vuosien 2005-2016 välisenä aikana. Kyseisellä ajanjaksolla valtio käytti perehdytysohjelmaan sekä kunnille suunnattuihin pakolaisten työllistymisen ja koulutukseen hakeutumisen edistämiseen tähtääviin kotouttamistukiin yhteensä 65,8 miljardia Norjan kruunua (6,7 miljardia euroa).
&#8211; Norjan <a href="https://www.kansalainen.fi/norja-perehdytti-pakolaisia-66-miljardilla-kruunulla-ja-nain-siina-sitten-kavi/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">työllisyysaste</a> oli vuonna 2019 noin 78 prosenttia. Maahanmuuttajista työllistyi vuoden 2017 lopussa vain 55 prosenttia, kun perehdytysohjelmaan osallistumisesta oli kulunut kahdeksan vuotta. Norjan työllisyystilastoissa työllistyneiksi lasketaan kaikki, jotka tekevät viikoittain edes yhden tunnin työtä, josta maksetaan palkkaa. Vain 33 prosenttia maahanmuuttajista työskenteli viikossa 35 tuntia tai enemmän, kun vastaava luku koko Norjan väestön osalta oli 70 prosenttia, Immonen kirjoittaa.
Maahanmuuttajista seitsemän prosenttia oli koulutuksessa tai työskenteli osa-aikaisesti. Seitsemän prosenttia<a href="https://www.kansalainen.fi/norja-perehdytti-pakolaisia-66-miljardilla-kruunulla-ja-nain-siina-sitten-kavi/" target="_blank" rel="noopener noreferrer"> oli ilmoittautunut</a> työttömäksi tai oli mukana työllistämishankkeissa. 25 prosenttia maahanmuuttajista oli ilmoittautunut pitkäaikaissairaiksi, eli sosiaaliavustuksen varassa tai kärsi alentuneesta työkyvystä.
Kahdeksan vuotta perehdytysohjelman päättymisestä 40 prosenttia maahanmuuttajista oli pysyvästi matalapalkkaisia ja 60 prosentilla tulotaso oli Norjan keskitasoa alempi, kun vastaava luku koko Norjan väestön osalta oli 11 prosenttia. Immonen kertoo, ettei rahan kohdentamisella pakolaisten työllistämiseen todistettavasti saavutettu merkittäviä tuloksia.
&#8211; Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa <a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2017/06/Maahanmuutto-talouden-ongelma-vai-ongelmien-ratkaisu-pdf.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">havaittiin</a>, että Norjassa eri väestöryhmien välillä on tavattoman suuria eroja sen suhteen, mitä tapahtuu työpaikan saamisen jälkeen. EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulleilla työttömäksi joutumisen riski oli lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja työttömäksi jäämisen seurauksena tapahtunut ansioiden lasku lähes kaksinkertainen – kaikki tämä kymmenen vuoden aikahorisontilla.
Maahanmuuttajarikollisuus Norjassa
Norjan rikostilastot <a href="https://www.breitbart.com/europe/2020/02/23/migrants-vastly-overrepresented-in-norway-crime-stats/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">osoittavat</a>, että maahanmuuttajat ovat selvästi yliedustettuina rikoksen tekijöinä. Nuoremmat maahanmuuttajat ovat osallisina erityisesti väkivaltarikoksissa Oslon alueella. Somalitaustaiset nuoret maahanmuuttajamiehet syyllistyvät väkivaltarikoksiin 419 kertaa tuhatta asukasta kohden, kun kantanorjalaisten kohdalla vastaava luku on 34.
Norjan tiedotusvälineiden <a href="https://www.tv2.no/a/10432505https:/www.tv2.no/a/10432505" target="_blank" rel="noopener noreferrer">raportti</a> paljasti viime vuonna, että noin 70 prosenttia Oslossa tuomituista väkivaltarikollisista oli maahanmuuttajia. Norjan televisioyhtiö TV2 <a href="https://www.tv2.no/a/10432505" target="_blank" rel="noopener noreferrer">raportoi</a>, että kaksi kolmesta tuomituista oli maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien määrä rikosten tekijöinä on suuri, kun maahanmuuttajien osuus rikoksen tekijöinä suhteutetaan ulkomaalaisten kokonaismäärään Norjassa.
&#8211; Vuosituhannen vaihteesta lähtien Länsi-Euroopassa on ollut kaksi uutta yhteiskunnallista haastetta, joita jotkut pitävät syy- ja seuraussuhteena: maahanmuuttovirrat ja seksuaalirikosten lisääntyminen. Norjan poliisin raiskausta koskevat raportit osoittavat, että raiskauksia <a href="https://www.globalpoliticsreview.com/publications/2464-9929_v03_i01.pdf#page=61" target="_blank" rel="noopener noreferrer">tekevät</a> suhteellisesti useammin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevat maahanmuuttajat kuin mitkään muut maahanmuuttajaryhmät tai Norjassa syntynyt väestö, Immonen kertoo.
Väkivaltatutkija Ragnhild Bjørnebekk Oslon poliisiakatemiasta <a href="https://www.globalpoliticsreview.com/publications/2464-9929_v03_i01.pdf#page=61">uskoo</a> raiskausten lisääntyvän ja viittaa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Norjan tiedotusvälineet ovat käyttäneet jopa termiä ”raiskausaalto”. Vuoden 2015 poliisin <a href="https://www.globalpoliticsreview.com/publications/2464-9929_v03_i01.pdf#page=61">raportti</a> osoittaa, että 80 prosentilla raiskaajista oli Norjan kansalaisuus, mutta vain 64 prosenttia heistä oli syntynyt Norjassa. Norjan valtion tilastokeskus <a href="https://www.globalpoliticsreview.com/publications/2464-9929_v03_i01.pdf#page=61" target="_blank" rel="noopener noreferrer">raportoi,</a> että erityisesti Somaliasta, Irakista ja Iranista tulevat maahanmuuttajat ovat seksuaalirikostilastojen kärjessä.
Islamistisen väkivallan uhka
Norjan poliisin turvallisuuspalvelun (PST) julkisissa turvallisuusselonteoissa on varoitettu useita kertoja, että ääri-islamilaiset ryhmät ovat uhka Norjalle. PST<a href="https://norwaytoday.info/news/norwegian-security-service-the-threat-of-islamist-terrorism-has-intensified/" target="_blank" rel="noopener noreferrer"> ilmoitti</a> vuoden 2020 lokakuun lopussa, että Norjan ääri-islamistien aiheuttama terrorismin uhka on lisääntynyt viimeisten arviointien jälkeen. PST:n arvion taustalla on kasvanut jännite sananvapauden ja sen välillä, mitä monet muslimit kokevat islamin pilkaksi.
&#8211; Vuoden 2019 marraskuussa neljä muslimimiestä <a href="https://www.intoleranceagainstchristians.eu/index.php?id=12&amp;case=3105" target="_blank" rel="noopener noreferrer">hyökkäsi</a> Trondheimissa norjalaisen kristityn katusaarnaajan Roar Fløttumin kimppuun. He potkivat saarnaajaa kasvoihin ja uhkasivat tappaa hänet, jos hän ei käänny islamiin. Miehet myös ryöstivät saarnaajan ja pitivät häntä panttivankinaan.
Vuonna 2019 Norjan hallitus peruutti oleskeluluvat ja karkotti 15 maahanmuuttajaa, joilla oli sidoksia terroristijärjestö Isisiin. Norjan silloisen oikeusministerin Jøran Kallmyrin <a href="https://www.nrk.no/norge/15-personer-med-is-tilknytning-er-utvist-fra-norge-1.14700101" target="_blank" rel="noopener noreferrer">mukaan</a> valtaosa pysyvästi karkotetuista henkilöistä oli joko Isis-taistelijoita tai naisia, jotka olivat synnyttäneet lapsia terroristiryhmän jäsenille, tai henkilöitä, jotka ovat olleet yhteydessä järjestöön tai oleskelleet Isisin valvomalla alueella ja osallistuneet järjestön toimintaan. Norjan turvapaikkalainsäädäntö mahdollistaa oleskeluluvan peruuttamisen.
&#8211; Arviolta noin sata norjalaista on matkustanut ulkomaille liittyäkseen islamilaiseen terroristiryhmään. Heistä 60 on ollut Norjassa asuvia ulkomaalaisia. Vuoden 2019 toukokuusta lähtien Norjan hallitus on aktiivisesti peruuttanut Isisin jäseniltä oleskeluluvat toisin kuin aikaisemman linjauksen mukaan, jossa oleskelulupa peruutettiin luvan vanhennuttua. Tätä ennen Norja vastaanotti myös ulkomaalaisia Isis-terroristeja, kirjoittaa Immonen.
Edistyspuolue tiukan maahanmuuttopolitiikan kannalla
Edistyspuolueen johtavat poliitikot Sylvia Listhaug ja Jon Helgheim <a href="https://norwaytoday.info/news/norwegian-progress-party-wants-to-make-it-impossible-to-get-asylum-in-norway/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">ovat todenneet</a>, että puolueen uuden ohjelman mukaan vain pieni määrä kiintiöpakolaisia voisi saada oleskeluluvan Norjasta. He näkevät, että tiukka pakolaispolitiikka lopettaisi hukkumiskuolemat ja ihmissalakuljetuksen Välimerellä. Puolueen ohjelma linjaa, että jos henkilö hakee turvapaikkaa Norjan rajalla, hän ei tulisi saamaan oleskelulupaa Norjasta, vaikka turvapaikkahakemus hyväksyttäisiin.
Listhaug ja Helgheim <a href="https://norwaytoday.info/news/norwegian-progress-party-wants-to-make-it-impossible-to-get-asylum-in-norway/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">muistuttavat</a>, että Geneven pakolaissopimus määrittelee vain oikeuden hakea turvapaikkaa. Se ei kuitenkaan kerro, missä päätöstä tulisi odottaa eikä varsinkaan sitä, mikä on päätöksen lopputulos. Joulukuun 2020 budjettineuvotteluissa hallitsevat puolueet ja edistyspuolue <a href="https://norwaytoday.info/news/budget-negotiations-ruling-parties-and-frp-agree-to-give-christian-refugees-priority-for-coming-to-norway/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">sopivat</a>, että kristityille pakolaisille olisi annettava etusija, kun valitaan, ketkä saavat tulla Norjaan.
Edistyspuolueen veteraanipoliitikko Carl I. Hagen on jo vuosikymmenien ajan korostanut haluavansa Norjaan tiukempaa maahanmuutto-, kotouttamis- ja pakolaispolitiikkaa. Hänen mielestään maahanmuuttajat täytyy integroimisen sijaan sulauttaa valtaväestöön: kulttuurivähemmistöstä pitäisi saada mahdollisimman samanlainen kuin valtaväestöstä.
&#8211; Edistyspuolue on ehdottanut myös tiukkoja toimenpiteitä rikoksiin syyllistyneiden lasten maahanmuuttajavanhemmille. Puolueen varapuheenjohtaja Listhaug <a href="https://www.dagbladet.no/nyheter/vil-utvise-foreldre-til-kriminelle-ungdommer/72993863" target="_blank" rel="noopener noreferrer">on ehdottanut</a>, että viime kädessä vanhemmat pitäisi voida karkottaa Norjasta. Puolue haluaa ottaa käyttöön järjestelmän, jossa vanhemmat ottavat enemmän vastuuta lapsistaan. Karkottamisen lisäksi puolue on ehdottanut, että vanhemmille määrätään sakot, kun heidän lapsensa tekevät rikoksia, Immonen kirjoittaa.
Norjan ilmapiiri on kiristynyt
Viime elokuussa islamkriittisen järjestön SIANin (Stopp islamiseringen av Norge) <a href="https://www.vg.no/nyheter/innenriks/i/qLz8Eo/politiet-29-arrestert-etter-motdemonstrasjon" target="_blank" rel="noopener noreferrer">tilaisuus</a> parlamentin edustalla Oslossa jouduttiin keskeyttämään vastamielenosoittajien väkivaltaisuuksien vuoksi. Vastamielenosoittajat yrittivät hajottaa aitoja ja osa maahanmuuttajataustaisista vastamielenosoittajista käyttäytyi väkivaltaisesti. Kun yksi SIANin jäsen repi tilaisuudessa koraanin, tilanne kärjistyi. Useat vastamielenosoittajat yrittivät päästä SIANin jäsenen Fanny Bråtenin kimppuun.
&#8211; Yksi vastamielenosoittaja onnistui potkimaan Bråtenia, joka jäi makaamaan kadulle, kunnes hänet saatiin vietyä pois ambulanssilla. Poliisi pidätti väkivaltaisen vastamielenosoittajan. Tämän jälkeen myös poliisiautot saivat osansa vastamielenosoittajien vihasta. Maahanmuuttajataustaiset mielenosoittajat muun muassa hakkasivat poliisiautoja, heittelivät pulloja ja terästankoja. Poliisi joutui lopulta käyttämään kyynelkaasua vastamielenosoittajien taltuttamiseksi ja pidättämään 29 henkilöä, Immonen kertoo.
Viime syksynä SIAN <a href="https://www.kansalainen.fi/norjan-oikeusministeri-ei-tuomitse-koraanin-polttamista-mielenilmauksessa-sellaista-on-sananvapaus/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">järjesti</a> Kristiansandissa <a href="https://youtu.be/bfOhKbt-Ab0" target="_blank" rel="noopener noreferrer">mielenilmauksen</a>, jonka aikana ryhmä poltti koraanin ja heitti kaksi koraania roskakoriin. Kun koraani oli sytytetty palamaan, raivostunut maahanmuuttaja hyökkäsi kirjan sytyttäneen miehen kimppuun. Norjan silloinen oikeusministeri Kallmyr kommentoi tapahtunutta, mutta ei tuominnut koraanin polttamista.
&#8211; Kostoksi koraanin polttamisesta somalitaustainen maahanmuuttaja <a href="https://www.breitbart.com/europe/2020/08/23/somali-migrant-torched-churches-revenge-quran-being-burned/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">teki</a> tuhopolttoiskun kahteen norjalaiseen kirkkoon. Parikymppinen somalimies <a href="https://www.breitbart.com/europe/2020/08/23/somali-migrant-torched-churches-revenge-quran-being-burned/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">myönsi</a> syyllisyytensä kahteen tuhopolttoon Dombåsissa ja Selissä. Mies tunnistettiin DNA-todisteiden perusteella. Dombåsin kirkon <a href="https://www.breitbart.com/europe/2020/08/23/somali-migrant-torched-churches-revenge-quran-being-burned/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">sanotaan</a> kärsineen 20 miljoonan Norjan kruunun suuruiset vahingot.
Samat virheet eivät saa toistua Suomessa
Immonen toteaa massamaahanmuuton aiheuttavan myös Norjassa laajoja yhteiskunnallisia ongelmia. Suurimpina syyllisinä maan nykytilaan hän pitää ensisijaisesti niitä poliittisia päättäjiä, jotka ovat mahdollistaneet laajamittaisen maahanmuuton ja ongelmien kärjistymisen.
&#8211; Norjan ja Ruotsin tekemät virheet maahanmuuton saralla eivät saa toistua Suomessa. Suomalaisten päättäjien on herättävä tilanteeseen ja osattava toimia vastuullisesti. Suomea, suomalaisia ja suomalaista kulttuuria on suojeltava yhä enemmän tilaa vievältä ja ongelmia aiheuttavalta monikulttuurisuudelta.
&#8211; Hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset, demografiset ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat on torjuttava määrätietoisesti. Suomella alkaa olla viimeiset hetket käsillä välttää maahanmuutto-ongelmien aiheuttama tuhon kierre, Immonen varoittaa.
Kirjoitus on luettavissa kokonaisuudessaan Olli Immosen <a href="http://www.olliimmonen.net/blogi/maahanmuuton-ongelmat-karjistyneet-myos-norjassa/">blogissa</a>.

Immonen: Maahanmuuton ongelmat kärjistyneet myös Norjassa

Huonosta maahanmuuttopolitiikasta johtuva jengiväkivalta on jälleen noussut Helsingissä huolenaiheeksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra muistutti tänään MTV:n Uutisaamussa, että kaikki Ruotsin ongelmat tulevat vähitellen Suomeen, ellei linja muutu radikaalisti.

Helsingin keskustassa ja eräissä lähiöissä herättää pelkoa 100-150 väkivaltaisesti toimivan nuoren ryhmä, jossa suurin osa on maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra huomauttaa, että ilmiö ei ole uusi.
&#8211; Tämä on jatkunut pitkään Suomessa ja monissa muissakin maissa, joissa maahanmuutto ongelmamaista on pidemmällä. Sama ongelma vain nousee keskusteluihin, kun jotain on tapahtunut tai kun media tekee asiasta jutun. Me (perussuomalaiset) olemme yrittäneet pitää asiaa esillä vuosikaudet, toivottavasti nyt kun ongelmasta taas puhutaan, puheet vähitellen muuttuvat ehkä teoiksi ja ongelmaa tarkastellaan, Purra sanoi tänään MTV:n Uutisaamussa.
Demareilla tuttu lääke: kotouttaminen
Rapistuvasta turvallisuudesta ja jengiväkivallasta Uutisaamussa oli keskustelemassa myös SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma. Hän ei halunnut tunnustaa, että ongelma johtuisi huonosta maahanmuuttopolitiikasta, vaan esitti, että ”kaikenlainen väkivalta ja jengiytyminen” on vakavaa.
&#8211; Meillä on varoittava esimerkki Ruotsista, joten ajattelen että siihen (väkivaltaan ja jengiytymiseen) on puututtava.
Uutisaamun toimittaja kysyi Heinäluomalta, voidaanko ongelmaan puuttua maahanmuuttopolitiikan keinoilla, mutta Heinäluoma väisti kysymyksen. Demarikansanedustaja viittasi kaupungin kehittämiseen ja sekoittavaan asuntopolitiikkaan, jolloin ei pääsisi syntymään ongelmalähiöitä, kuten Ruotsissa.
Toimittaja tivasi vielä Heinäluomalta, miten ongelmaan voitaisiin vaikuttaa maahanmuuttopolitiikalla, jolloin Heinäluoma viittasi kotouttamiseen ensisijaisena keinona. Tosin Heinäluoma sai sanottua, että maahanmuuttajien määrä ”saattaa olla haaste”.
Purra: Kotouttaminen ei kerta kaikkiaan toimi
Purra totesi, että keinoja nimenomaan ei näytä olevan.
&#8211; Vuodesta toiseen kerrotaan kotouttamisen tärkeydestä, mutta se ei vaan toimi. Ruotsi on pannut maailmassa eniten rahaa kotouttamiseen. Suomi ei siitä jää kauaksi. Meilläkin on merkittävä järjestelmä joka holhoaa, hoivaa ja auttaa, mutta tulokset eivät näy työllisyydessä, koulutuksessa eikä rikostilastoissa. Tämä ei vaan kerta kaikkiaan toimi, Purra sanoi.
Hän korosti, että keskustelussa pitäisi lopulta jo päästä asian ytimeen.
&#8211; Kysymys on siitä, että meille saapuu liikaa maahanmuuttajia, jotka eivät integroidu. Humanitaarinen maahanmuutto olisikin lopetettava kokonaan. Se ei ole taloudellisesti eikä edes moraalisesti järkevä keino pyrkiä auttamaan. Siinä tapauksessa, kun tänne tulee ihmisiä, jotka kouluttautuvat tai jopa integroituvat, niin eikö lähtömaiden kannalta olisi parempi, että nämä ihmiset olisivat tukemassa omien yhteiskuntiensa kehittymistä ja nousua.
Heinäluoman mielestä humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ei olisi realistista. Heinäluoma myös viittasi epämääräisesti kansainvälisiin sopimuksiin. Tosiasiassa oikeus hakea turvapaikkaa ei takaa vapaata oikeutta saapua oleskelemaan jonkin toisen valtion alueelle.
Demarikansanedustaja jopa vähätteli heikentynyttä turvallisuustilannetta ja Helsingin asukkaiden huolia.
&#8211; Täytyy nyt muistaa, että pitkällä aikavälillä nuorten väkivalta ja rikollisuus on vähentynyt, Heinäluoma väitti.
Toimenpiteistä huolimatta ongelmat kasvavat
Heinäluoman mukaan ongelmat kasaantuisivat pienelle määrälle nuoria ja perheiden tilanteisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
&#8211; Siihenhän meidän pitäisi puuttua, että mikä tällaista oirehdintaa aiheuttaa ja samalla tukea kouluja ja perheitä nuorten integroitumisessa, demariedustaja sanoi.
Purra huomautti, että Heinäluoman ehdotukset eivät eroa Ruotsin linjasta. Silti toimenpiteistä huolimatta ongelmat kasvavat.
&#8211; Ruotsissa on vuosikymmenet pyritty tekemään juuri näin. Nuoria autetaan pääsemään peruskoulun läpi säälinumeroilla. Tukityöllistetään loppuun asti ja annetaan merkittäviä palveluja. Ruotsissa on jopa moniammatillisia ryhmiä, joissa saa päivittäin keskustella ammattilaisen kanssa. Kaikesta huolimatta ongelmat ovat merkittäviä.
&#8211; Samat piirteet ja samat tilastot voidaan nähdä tietyissä maahanmuuttajaryhmissä ympäri Eurooppaa ja ympäri länsimaita.
Oireista puhuminen ongelman häivyttämistä
Heinäluoma sanoi, että kielen oppimiseen pitäisi kiinnittää huomiota. Heinäluoman mukaan haasteena saattaa olla myös se, että maahanmuuttajanuorten vanhemmat eivät ole integroituneet eivätkä he osaa suomen kieltä. Tällöin myös jälkikasvun tukeminen olisi hankalampaa.
Purran mukaan oirehtimisesta puhuminen tilanteessa, jossa kyse on maahanmuuttajataustaisista ihmisistä, on ongelman häivyttämistä.
&#8211; Toki on selvää, että rikoksia yleensä muutenkin tekevät ihmiset, joilla on alempi sosioekonominen aste, pienempi koulutus tai jos vanhemmillakin on ongelmia, Purra sanoi.
Hän huomautti, että vaikka Suomeen ei olekaan syntynyt gettoja, kuten Ruotsissa, niin asuminen ei kuitenkaan yksin vaikuta siihen, miten ihminen työllistyy tai pysyykö hän erossa rikoksista.
&#8211; On selvää, että kaikki Ruotsin ongelmat tulevat vähitellen Suomeen, ellemme radikaalisti muuta linjaamme.

Demarikansanedustaja vähätteli huonon maahanmuuttopolitiikan osuutta jengiväkivaltaan – Purra: ”Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan”

Perussuomalainen Helsinki avasi kuntavaalitaistelun uusissa tiloissa Hämeentiellä. Uutta virtaa on myös johdossa, sillä piirin hallinto ja toiminnot on pistetty uuteen kuosiin. Nyt kelpaa lähteä täysin listoin ja nuorekkain voimin kohti vaalivoittoa Helsingissä.

Perussuomalainen Helsinki ry:n uusi hallituksen puheenjohtaja on Sampsa Rydman, koulutukseltaan arkeologi ja graafinen suunnittelija. Hän on kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanin setä ja säveltäjä Kari Rydmanin poika. Rydmaneja on ollut sekä eduskunnassa, että Helsingin valtuustossa jo sata vuotta.
&#8211; Olen ehkä aika erikoinen ihminen tämmöiseen kansanliikkeeseen ja populistiksi. Minulla on hyvin vihreät arvot ja kuulun vanhaan aristokraattisukuun. Toisaalta puolueen puheenjohtaja on kirkkoslaavin tohtori, joka pyöräilee kaikkialle, niin ehkä kuitenkin sovin tähän puolueeseen oikein hyvin.
Ghettoutuminen huolestuttaa
Rydmania huolestuttaa Helsingissä kaupungin kasvu eli käytännössä ”demografinen muutos ja lähiöiden ghettoutuminen”. Hän on asunut elämästään 18 vuotta Valkeakoskella ja jakaa siten monen nykyhelsinkiläisen taustan Suomen maakunnista.
&#8211; Täällä asuu paljon väkeä, jotka kaipaavat myös rakentamatonta, virkistävää ympäristöä. On mielestäni ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta ihan olennaista, että täältä löytyy puistoja, löytyy pieniä metsikköjä, löytyy jokia, puroja ja niittyjä.
Liikkeelle puhtaalta pöydältä
Puheenjohtajaksi Rydman tarjoutui velvollisuudesta. Piirin asiat olivat hiukka vinksin vonksin ja uusi alku tuli tarpeeseen. Samassa rytäkässä tapahtui myös sukupolvenvaihdos, joka on tuonut toimintaan mukaan nykypäivän hallinto- ja viestintäkäytäntöjä.
&#8211; Viime syyskokouksessa koko hallitus pistettiin vaihtoon ja tulin mukaan kuvioihin ulkopuolisena henkilönä, joka ei ole ollut tässä yhdistystoiminnassa aiemmin mitenkään mukana.
&#8211; Tarjouduin tällaiseksi ulkopuoliseksi selvitysmieheksi. Laitan nyt osaltani tämän paikallisyhdistyksen kuntoon, että siitä on sitten muiden helppo jatkaa.
Nuorten esiinmarssi Helsingissä
Piirisihteeri ja hallituksen jäsen Laura Jokela liittyi perussuomalaisiin 10 vuotta sitten, ”koska se tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta ajaa suomalaisten asiaa”. Lauran mukaan persuilla on turhaan jonkinasteinen ”äijämaine”. Ennakkoluulot katoavat, kun ihmiset tutustuvat perussuomalaisten ohjelmasisältöön. Itse asiassa Helsingin piirissäkin on tapahtunut nuorten esiinmarssi:
&#8211; Meillä tapahtui taannoin pieni nuorennusleikkaus ja se on siinä mielessä positiivista, että muutos on kasvattanut someseuraajiemme määrää tosi paljon. Nuoret ovat somessa aktiivisia ja siinä olemme voineet olla piirille apuna. Olemme itse asiassa tehneet monta merkittävää parannusta ja sillä tiellä jatketaan edelleen. Muutos ei aina ole pahasta.
&#8211; Tulemme saamaan paljon uusia kuntavaaliehdokkaita, jotka eivät aiemmin ole olleet mitenkään mukana kuntapolitiikassa . Se tuo uutta virtaa ja näkemystä perussuomalaisiin.
Helsinkiläisten hampaat kuntoon
Omassa agendassaan Laura tuo esille tavallista ihmistä lähellä olevia asioita, vaikkapa hammashoidon ja sen järjestämisen kaikki veroja maksavia helsinkiläisiä tyydyttävällä tavalla. Hammashoito on eräs tärkeimmistä ihmisen kokonaisvaltaiseen fyysiseen terveyteen vaikuttavista asioista.
&#8211; Minun konkreettinen ehdotukseni on se, että Helsingissä järjestettäisiin hammasseulonta. Kun tulee tiettyyn ikään, niin sitten helsinkiläinen kutsutaan tutkimuksiin ja sen pitäisi tapahtua aina tiettyinä ikävuosina. Näin hammasterveydestä pidettäisiin huolta ennakoivasti, ennen suurempien ongelmien muodostumista.
Tunteet kuriin puoluetyössä
Helsingin piirin uusi vt. toiminnanjohtaja on Santeri Eskola, jolla toki on kokemusta vastaavasta pestistä puolueen nuorisojärjestön piiriyhdistyksen toiminnanjohtajuudesta kuluvalta vuodelta. Santeri vastaa myös uuden piiritoimiston käytännön toiminnan organisoimisesta ja toimii nyt kuntavaalien alla tiiviissä yhteistyössä vaalipäällikön kanssa.
&#8211; Olen keskilinjan kulkija ja pyrin lähestymään asioita hyvin pragmaattisesti. Tällaisella elämänasenteella saavutetaan yleensä myös paras lopputulos. Sitä voi toisinaan kiehua sisällä, mutta tunteet pitää pystyä pitämään kontrollissa.
Listat saadaan täyteen
&#8211; Kunnallisvaaliehdokkaiden rekrytointi on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tulokulmaa avaamme enemmän sitten syksymmällä. Tällä hetkellä se on vielä vaalitaktisesti merkittävää sensitiivistä tietoa.
Omissa vaaliteemoissaan Santeri painottaa sitä, että kuntalaiset pääsevät itse ja oikeasti vaikuttamaan päätöksentekoon edustuksellisen järjestelmän kautta. Kuntalaiset pystyvät siis vaalituloksen kautta järkevästi ohjaamaan sitä, millaisia päätöksiä kaupungissa tulevaisuudessa oikeasti tehdään. Tämä on Santerin mukaan erittäin tärkeätä kaupungin elinvoimaisuuden kannalta. Eskolan vaalislogan on ”Tehdään Helsingistä jälleen koko Suomen pääkaupunki!”. Helsinkiläisiä päätöksiä pitäisi siis tehdä enemmän koko maan näkökulmasta.
Autoilijallakin on oikeuksia
Yrittäjien tervehdyksen tupareihin toi liikenneyrittäjä Toni Paussu, kuntavaaliehdokas hänkin. Liikennöitsijä Paussulle yrittäjien asioiden edistäminen on itsestäänselvyys. Toisena listalla on autoilijan asia, joka on yhtä ensisijaista, kuin muidenkin liikkujien tarpeet.
&#8211; Autoilijallakin on oikeuksia. Helsingissä agendalla ovat pelkät pyöräilijät mutta mielestäni kaikkia liikennemuotoja tulee kehittää. Tulin juuri tuota Hämeentietä bussilla ja kyllä on niin kapeat rännit, että pellit kolisee, liikkumavaraa ei paljon ole.
Järkeä katutöihin
Paussu ottaa kantaa myös helsinkiläisiä riivaaviin katutöihin, niitä voitaisiin tehdä järkevämminkin.
&#8211; Voitaisiin tehdä vuorotyötä kuten Aasiassa, esimerkiksi kesäaikana pystyttäisiin tekemään valoisissa olosuhteissa kolmessa vuorossa. Sekin on tärkeätä, että maaperätutkimus on tehty ja kaikki toimijat on koordinoitu puhaltamaan yhteen hiileen.
&#8211; Asuntotuotantoonkin haluan ottaa kantaa sen verran, ettei Helsinkiä voi täyttää pelkillä asunnoilla. Täällä on jo 650 000 ihmistä, kaikkia luontoalueita ei tule rakentaa. Ne ovat tutkitustikin tärkeitä asioita ihmisille, ihmiset voivat paremmin lähellä luontoa. Haluan säilyttää myös Malmin lentokentän. Kaupunkia tehdään kaupunkilaisille.
Vaaleihin positiivisin odotuksin
Juhani Strandén on kolmas varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa ja Helsingin piirin hallituksen jäsen. Hän odottaa kuntavaaleja positiivisin mielin, vaikka lähtötilanne koronan takia onkin haasteellinen. Pandemia tulee vaikuttamaan vaalitaisteluun ja sen muotoihin.
&#8211; Perussuomalaiset on ainoa puolue Helsingissä, joka on autoilijoiden asialla eli vastustaa tietulleja ja kaupunkibulevardeja. Perheiden pitää pystyä liikkumaan kaikilla liikennemuodoilla ja viedä lapsia harrastuksiinsa. Malmin lentokenttäkin on erittäin merkittävä kysymys seuraavalla valtuustokaudella, Strandén listaa.
Maahanmuuton kustannuksia leikattava
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Juhanille tärkeitä, hoitoon pitää päästä mahdollisimman nopeasti. Tärkeätä on myös oikeudenmukaisuus, se että ”ne henkilöt, jotka ovat veroeuroja maksaneet saavat myös vastinetta panostukselleen”. Pandemia on laskenut Helsingin verotuloja ja leikkauksilta lienee mahdotonta välttyä, siksikin on nyt syytä olla tarkkana.
&#8211; Meillähän on täällä Helsingin kaupungissa maahanmuuton kustannuksia, joista pystytään leikkaamaan. Palvelu pitää pudottaa minimitasolle, tarjota vain lakisääteiset palvelut, eikä mitään ylimääräistä.
&nbsp;
&nbsp;

Helsingin piirin tupaantulijaiset: Nuorennusleikkaus, paljon uusia someseuraajia ja listat täyteen kuntavaaliehdokkaita

Saamme poliisin suunnalta jatkuvasti viestiä siitä, ettei Ruotsin kaltaisten maahanmuutto-ongelmien saa antaa levitä Suomeen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Vastaavaa kehitystä ei onnistuta kuitenkaan estämään Suomessa niin kauan kun maamme rajat vuotavat kuin seula, eikä kotouttamisessa onnistuta.

Kyse on poliittisesta tahtotilasta
Immonen kirjoittaa Facebookissa Suomen kokevan väistämättä Ruotsin kohtalon, mikäli holtitonta maahanmuuttoa ei saada kuriin.
&#8211; Tilanteen muuttamisessa on kyse puhtaasti poliittisesta tahtotilasta, ja sitä ei keskusta-kokoomus-siniset-hallitukselta nyt valitettavasti löydy.
&#8211; Kyse on omien jälkipolviemme elämästä ja siitä että myös heillä on tulevaisuudessa oikeus turvalliseen ja vakaaseen elinympäristöön. Sipilöiden, Orpojen, Soinien ja muiden vastaavien pitäisi älytä tarkastella tilannetta hieman nykyhetkeä kauaskantoisemmin.
Suomessa liian vähän poliiseja
Immonen viittaa Iltalehden artikkeliin (16.3.), jossa Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo muiden Pohjoismaiden varoittaneen Suomea &#8221;Ruotsin tiestä&#8221; maaliskuun alussa järjestetyssä Pohjoismaiden poliisijärjestöjen liiton kokouksessa.
Ruotsi ja Tanska ovat jo pulassa monien asuinalueiden ghettoutumisen ja jengiväkivallan kanssa, vaikka esimerkiksi Ruotsissa järjestystä valvoo 2,17 poliisia tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku Suomessa on vain 1,27.
&nbsp;

ghettoutuminen

Ulkomaalaistaustaisilla merkittävä yliedustus pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoissa

Vigelius Suomen tiukentuvasta maahanmuuttopolitiikasta: ’’Vasemmiston vaihtoehtona olisi Ruotsin tie, ghetot ja jengiytyminen’’

Perussuomalaiset ja kokoomus hallintovaliokunnassa: Hallitus runnoi läpi puutteellisen esityksen kotoutumislaista

Koponen huolissaan haittamaahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa: Väkivaltaa, jengiytymistä, muiden oppilaiden koulunkäynnin terrorisoimista…

Vihervasemmistolle vaalikarjaa vieraskielisistä: Suomen suurten kaupunkien väestö vaihtuu vuoteen 2040-mennessä

Halla-aho vastaa Petteri Orpon ”ehtoihin” hallitusyhteistyöstä: Maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua ei ole mahdollista edistää perussuomalaisten kanssa, mutta järkeviä asioita voidaan yhdessä tehdä

Immonen: Maahanmuuton ongelmat kärjistyneet myös Norjassa

Demarikansanedustaja vähätteli huonon maahanmuuttopolitiikan osuutta jengiväkivaltaan – Purra: ”Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan”

Helsingin piirin tupaantulijaiset: Nuorennusleikkaus, paljon uusia someseuraajia ja listat täyteen kuntavaaliehdokkaita

Immonen: Ruotsin kehitystä ei voida estää Suomessa niin kauan kuin maamme rajat vuotavat

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025