Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Gradu

Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen yksikössä hylättiin maisterintutkintoa tekevän opiskelijan lopputyö. Helsingin aatehistorian dosentti Ari Helo kysyy, oliko kyse pikemminkin intersektionaalisen tutkimusnäkökulman kritiikin kieltämisestä. Helo toi tapauksen julki Suomen humanistiverkon julkaisussa, <a href="https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/saako-intersektionaalista-tutkimusotetta-kritisoida-breaking-the-silence-gradun-tapaus/">Agricolassa</a>. Suomen Uutiset haastatteli Heloa aiheesta.

Alkuvuodesta 2022 Helsingin aatehistorian dosentti Ari Helo sai yhteydenoton opiskelijalta, joka tarvitsi apua. Opiskelijan maisteriopintojen lopputyö eli pro gradun kirjoittaminen oli muuttumassa painajaiseksi.
&#8211; Opiskelija kertoi, että häntä uhataan lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poista jo valmiiksi kirjoitetusta työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista.
Opiskelija ei poistanut kritiikkiä, vaan jätti työnsä paria viikkoa myöhemmin. Hänen seksuaalista väkivaltaa käsittelevä gradunsa hylättiin. Gradun nimi on Breaking the Silence: Current discussion on sexual violence in Japan and in the West in connection with intersectional feminism.
Dosentti Helon mukaan gradujen hylkääminen on Suomessa erittäin harvinaista.
<h4>Syynä objektiivisuusvaateet, joita gradussa kritisoitiin</h4>
Työn hylänneet ohjaava yliopistonlehtori ja Itä-Aasian tutkimuksen professori esittivät hylkäyksen pääasialliseksi syyksi sen puutteet tutkimustyöltä vaadittavan objektiivisuuden kannalta.
&#8211; Tämä oli ironista, koska työn alkuosa nimenomaisesti käsitteli akateemisen toiminnan yleisiä objektiivisuusvaateita ja pohti niitä kriittisesti intersektionaalisen tutkimuksen osalta.
Helon mukaan gradu ei varsinaisesti ole mieltäylentävää luettavaa woke-ajattelun kannalta. Siinä kerrottiin esimerkiksi transihmisten (tai sellaisiksi tekeytyneiden) tekemistä raiskauksista naisvankiloissa.
Opiskelijalta oltiin siis epäämässä maisteriksi valmistuminen Turun yliopistosta. Hän laati asiasta virallisen valituksen ja oikaisupyynnön, joka jätettiin Turun yliopiston valituslautakunnalle 17.3.2022.
<h4>Kolme dosenttitason tutkijaa eri mieltä hylkäämisestä</h4>
Helo kirjoitti valituksen liitteeksi lausunnon, josta ote alla:
&#8221;..selostaa perusteellisesti intersektionaalisen feminismin aatehistoriallista taustaa liittäen sen myös oivaltavasti esimerkiksi postmoderniin filosofiaan ja tutkimusotteeseen. Työn kokonaisuuden kannalta intersektionaalisen tutkimusalan kriittinen tarkastelu painottuu liiaksi sen käytännöllisiin ja toisinaan epäsuoriin seurauksiin akateemisissa yhteisöissä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa laajemmin.
Tässä ei kuitenkaan ole kysymys asiavirheistä vaan vain työn kokonaisuuden kannalta painotuksellisesta ongelmasta, mikä on tutkimustyöhön kouluttautuvalta ymmärrettävää pro gradu -tasoisessa tutkimuksessa. Työn toinen osio valaisee hyvin tekstianalyysia hyödyntäen intersektionaalisen feminismin vaikutusta japanilaiseen seksirikollisuuskeskusteluun tapaustutkimuksen tyylisenä osiona.&#8221;
&#8211; Lopuksi totesin, että vaikka työssä oli paljon pieniä puutteita, niiden vaikutus itse työn kokonaisarvioon on marginaalinen, koska opiskelija &#8217;ottaa kohteekseen pelottomasti kokonaisen, nykyisin monen mielestä yliarvostetun intersektionaalisen tutkimusperinteen&#8217;, jota pohtii, Helo tarkentaa ja lisää:
&#8211; En ollut ainoa dosenttitason tutkija, joka oli asiasta eri mieltä Turun Itä-Aasian tutkimuksen opettajien kanssa. Valituksessa oli mukana myös kolmen muun kulttuurintutkimuksen asiantuntijan pikavilkaisulla antamat arviot työn hylkäämisen mahdollisuuksista.
<h4>Valitusprosessi eteni hitaasti</h4>
Helo ei koskaan tavannut itse opiskelijaa, vaikka auttoi sähköpostitse häntä vastineiden laadinnassa koko prosessin aikana.
&#8211; Apua annoin enintäänkin vain tyylillisesti, vaikka joitain muotoiluja esimerkiksi objektiivisuuskysymyksen osalta hioimme myös argumentatiivisesti toimivammiksi.
Monien vaiheiden jälkeen tilanne näytti siltä, että valitus ei tuota tulosta. Yksi oleellinen seikka oli kuitenkin jäänyt huomiotta.
&#8211; Tekijällä oli aiempi maisterintutkinto Helsingin yliopistosta, joka osoitti, että opiskelija oli ollut aiemmin kykenevä pro gradu -työn tasoiseen tieteelliseen ajatteluun. Tästä huomattiin mainita lautakunnalle vasta prosessin loppupuolella.
Lopulta lautakunta hankki lausunnon vielä Aasian tutkimuksen asiantuntijalta Helsingin yliopistosta. Hänkin arvioi työtä todella ankarasti, mutta päätyi Turun yliopiston arvosteluohjeistusta tarkasti noudattaen suosittamaan sille arvosanaa 2. Lausuntoa moitittiin Itä-Aasian tutkimuskeskuksen taholta epäasiantuntevaksi. 22.7.2022 valituslautakunta päätyi hyväksymään gradun arvosanalla 1.
Helo sanoo, että lopullisessa päätöksessä työlle suotu alin mahdollinen arvosana tarkoittaa, ettei työ varsinaisesti täytä edes pro gradun minimitavoitteita, mutta on sentään hyväksyttävissä.
&#8211; Opiskelija siis lopulta voitti valitusprosessin, vaikkakin nihkeästi.
<h4>Kyseessä ei ole yksittäistapaus</h4>
Helon mukaan sensuuri on laajempi ongelma.
&#8211; Se ei ole yhden yliopiston, vaan koko suomalaisen humanistisen ja yhteiskunnallisen yliopistokoulutuksen ongelma koskien tätä teoreettista oppirakennelmaa, joka tunnetaan intersektionalistisena tutkimussuuntauksena. Sensuurilla luodaan pelon ilmapiiriä, joka kannustaa opiskelijoita itsesensuuriin tämän yksittäisen tutkimussuuntauksen kriittisen analyysin sijaan. Ja kriittinen ajattelu on koko yliopisto-opiskelun perinteinen päätavoite, hän päättää.

Opiskelija käsitteli intersektionaalista feminismiä kriittisesti, gradulle mätkäistiin erittäin harvinainen hylkäyspäätös – ohjataanko tieteentekoa poliittisista syistä?

Kaksi viikkoa ennen presidentinvaaleja alkanut Laura Huhtasaaren gradua koskeva selvittely on tänään tullut päätökseensä. Asiaa on puitu tammikuun 16. päivästä saakka. Jyväskylän yliopisto kertoo asiasta tiedotteessa. 

Yliopiston <a href="https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2018/08/jyvaskylan-yliopiston-paatos-laura-huhtasaaren-pro-gradu-2013tyohon-liittyen">tiedotteessa</a> todetaan:
&#8221;Ulkopuolisen asiantuntijan tekemän esiselvityksen mukaan KM Laura Huhtasaaren vuonna 2003 hyväksytty opinnäytetyö &#8221;Kulttuuriset käytännöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä&#8221; loukkaa merkittävästi aiemmin selvitettyä enemmän hyvää tieteellistä käytäntöä sisältäen sekä piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä että vilppiä, mikä ilmenee plagiointina. Menettelytavat ovat olleet omiaan johtamaan harhaan tiedeyhteisöä eli tutkijoita ja myöhempien opinnäytetöiden tekijöitä. Luonteeltaan ja mittaluokaltaan nämä hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset ovat tutkimuksessa ja opinnäytetyössä vakavia.
Varsinaisen tutkinnan suorittaminen ei yliopiston arvion mukaan toisi enää tutkimuseettisestä näkökulmasta olennaisesti uutta tietoa gradun hyvän tieteellisen käytännön mukaisuuden arvioimiseksi, koska vilppi ja piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä on käynyt ilmi jo esiselvitysvaiheessa. Asian käsittely lopetetaan tällä päätöksellä. Selvityksen johtopäätökset liitetään opinnäytetyön yhteyteen. Yliopisto ei käynnistä toimia Laura Huhtasaaren tutkinnon peruuttamiseksi, koska hallinnollisesta näkökulmasta asia on jo vanhentunut.
Päätös käynnistää Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeen mukainen esiselvitys KM Laura Huhtasaaren pro gradu -tutkielmasta ”Kulttuuriset käytännöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä” tehtiin asiasta 9.5.2018 saadun tutkintapyynnön johdosta. Esiselvitys kartoitti uusien esitettyjen loukkausepäilyjen aiheellisuutta. Esiselvityksessä käytettiin yliopiston ulkopuolista asiantuntijaa ja selvityksen yhteydessä kuultiin sekä Laura Huhtasaarta että ilmoituksen tekijää. Yhteiskunnan, tiedeyhteisön ja tutkijoiden edun mukaista on, että kaikki tutkimuksen asianmukaisuutta koskevat epäilyt selvitetään. &#8221;
Huhtasaari kommentoi asiaa lyhyesti Facebook-sivuillaan.
&#8211; 15 vuotta sitten laatiessani Pro gradu -tutkielmaani pyrin noudattamaan ohjeita, joita minulle annettiin, enkä tietoisesti tehnyt tahallista vilppiä, Huhtasaari <a href="https://www.facebook.com/laura.huhtasaari/posts/10160870253735046?__xts__%5B0%5D=68.ARAu3QTx-ihYLnW8MiFPrZBcU7cWgpTfVFTK-soLtjaIZz6eLxg77k30NrxaVliVGndCXLkcTW_xXk26lBDXC7LVAa59RHW5NIfsSQTB10KxNkx6MQ5Ht-PPmUrPh6J4wjwVawdfNQXv9Gv3ct_eYwzO0PxKPMM0deYtNxPkaBwTiYD2mqt7YU7Pkw&amp;__tn__=-R">kirjoitti</a>.

Huhtasaarelle moitteita graduasiassa, selvittely loppuu – Jyväskylän yliopisto: ”Asian käsittely lopetetaan tällä päätöksellä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari pyysi perjantaina Yleisradiolta nähtäväkseen selvityksen, josta ilmenevät Ylen jutussa esitetyt plagiointiväitteet koskien Huhtasaaren gradua. Yle kuitenkin kieltäytyi pyynnöstä. – Emme luovuta toimituksen ulkopuolelle aineistoa, jota ei ole julkaistu, Ylen tuottaja Pia Johansson sanoo.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren 15 vuotta sitten Jyväskylän yliopistolle tekemässä Pro Gradu –opinnäytetyössä ei ole kaikilta osin noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä. Kyseessä on siis tieteellisen käytännön loukkaus, muttei se ole luonteeltaan erityisen vakava.
Jyväskylän yliopisto päätyi tällaiseen tulokseen tehtyään keväällä esiselvityksen gradua koskevasta väitetystä plagioinnista. Esiselvityksessä ei kuitenkaan syntynyt epäilyä laajemmasta vilpistä, minkä vuoksi yliopisto lopetti asian käsittelyn yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen päätöksellä.
”Ei ole käytetty ulkopuolista tahoa”
Ylen keskiviikkona julkaisemassa jutussa kuitenkin väitetään, että gradussa olisi ”huomattavasti enemmän ja systemaattisemmin plagioitua tekstiä kuin mitä Jyväskylän yliopiston tarkastuksessa tuli ilmi.”
Ylen käyttämää termiä plagiointi ei ole mainittu Jyväskylän yliopiston rehtorin 16. huhtikuuta tekemässä päätöksessä.
Ylen jutun mukaan Huhtasaaren gradusta noin 30 prosenttia olisi kopioitu toisen opiskelijan tekemästä gradusta. Laskelma 30 prosentista perustuu jutun tehneen Ylen toimittajan havaintoihin.
&#8211; Siinä jutussa kerrotaan, miten toimittaja on tehnyt. Toimittaja on ne (prosentit) laskenut gradumateriaalista. Tässä ei ole käytetty ulkopuolista tahoa. Graduthan ovat julkisesti kaikkien saatavilla.
&#8211; Toimittajalla oli käytössään gradut sähköisessä muodossa. Lähteet on tunnistettu tavallisten nettihakujen perusteella. Graduja on vertailtu koneella ja käsin, Ylen tuottaja Pia Johansson sanoo.
Yle väittää myös löytäneensä lyhyempiä tekstikatkelmia, jotka on ”todennäköisesti kopioitu eri lähteistä” ilman viitteitä. Johanssonin mukaan tämäkin näkemys perustuu toimittajan omaan arvioon.
Vedättikö Yle professoreita?
Opetusministeriön asettama Tutkimuseettinen neuvottelukunta julkaisi vuonna 2002 ohjeistuksen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, jota sovelletaan ennen 1.3.2013 tapahtuneiden vilppiepäilyjen käsittelyssä. Ohjeistus määrittelee plagiarismin seuraavasti: ”Luvatonta lainaamista (plagiarism) on jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan.”
Ylen jutussa on haastateltu professorit Marita Mäkinen ja Veli-Matti Värri, jotka ovat jutun mukaan tutustuneet Laura Huhtasaaren ja erään toisen henkilön graduihin. Professorien mukaan ”plagiointia Huhtasaaren gradussa ei voi mitenkään kiistää.”
Sen sijaan Ylen jutusta ei käy suoraan ilmi, ovatko myös professorit sitä mieltä, että Huhtasaaren gradun sisällöstä 30 prosenttia olisi kopioitu yhdestä lähteestä. Tämä väite näyttää jäävän jutun kirjoittaneiden toimittajien käsityksen varaan.
Professorit eivät ole myöskään lukeneet läpi molempia graduja kokonaisuudessaan, vaan he ovat ainoastaan tutustuneet jutussa väitettyihin Huhtasaaren ja toisen graduntekijän tekstien yhteneväisyyksiin.
MOT-ohjelman tuottaja Hanna Takala avaa professorien osuutta jutunteossa:
&#8211; Professorit eivät ole laskeneet prosentteja, vaan he ovat antaneet asiantuntija-arvionsa Huhtasaaren ja Simpasen (toinen opiskelija) tekstien perusteella. Heiltä ei ole pyydetty arviota muista sitaateista tai lähteistä, joita Huhtasaaren gradussa on ollut, Takala sanoo.
Gradua koskeva selvitys pysyy tiukasti vain Ylen hallussa
Huhtasaari on itse myöntänyt, että hänen gradussaan on huolimattomuusvirheitä. Satakunnan Kansa -lehdelle keskiviikkona antamassaan haastattelussa Huhtasaari kuitenkin sanoi, että gradun ”syynääminen” tällä tavalla tuntuu ajojahdilta.
Perjantaina Huhtasaari pyysi saada nähtäväkseen selvityksen, josta ilmenisivät Ylen jutussa väitetyt epäselvyydet koskien hänen graduaan. Yle kuitenkin kieltäytyi pyynnöstä.
&#8211; Emme luovuta toimituksen ulkopuolelle aineistoa, jota ei ole julkaistu, Johansson sanoo.

Yle kieltäytyy täsmentämästä, miten plagiointiprosenttiin on päästy – Yle-pomon selitys: ”Toimittaja on ne laskenut”

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on todennut, että Laura Huhtasaaren pro gradu -tutkielmassa ei ole kaikilta osin noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä, mutta tieteellisen käytännön loukkaus ei ole luonteeltaan erityisen vakava. Rehtorin <a href="https://stage.sudev.fi/huhtasaaren-graduasia-paatokseen-jyvaskylan-yliopisto-tieteellisen-kaytannon-loukkaus-muttei-erityisen-vakava/">mukaan</a> asian käsittely päättyy yliopiston taholta tähän. Mutta mistä koko episodissa oikein oli kyse?

<h4>Mistä tässä kohussa on kyse ja mistä se sai alkunsa?</h4>
FM Laura Huhtasaaren pro gradu -tutkielma &#8221;Kulttuuriset käytännöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä&#8221; hyväksyttiin Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa 19.12.2003. Arvosanaksi tuli cum laude approbatur, eli tutkielmaa pidettiin keskitasoisena.
Vähän yli 14 vuotta myöhemmin nettiin ilmestyy <a href="http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249212-laura-huhtasaaren-gradu-on-plagioitu">väite</a>, että Laura Huhtasaaren gradu on plagioitu. Väitteen esittänyt Tuomas Tiainen joutuu pian korjaamaan väitteensä muotoon &#8221;Laura Huhtasaaren gradu sisältää plagiointia&#8221;, koska on selvää, että plagiointiepäily koskee vain pientä osaa tutkielman sisällöstä.
Useimmat yliopisto-opiskelijat eivät jatka akateemisella uralla, joten heille pro gradu -tutkielma on vain yksi tutkintoon vaadittavista opintosuorituksista. Gradusta tehdään kaksi nidottua kappaletta, joista toinen päätyy tutkinnon suorittajan hyllyyn ja toinen yliopiston kirjaston hyllyyn.
Useimpia graduja ei niiden hyväksymisen jälkeen kukaan enää lue. Hyvässä lykyssä joku toinen graduntekijä saattaa käydä kirjastossa vilkaisemassa aiempia samasta aiheesta tehtyjä graduja, mutta yleensä pro gradu -tutkielmat eivät kiinnosta ketään.
<h4>Presidenttiehdokkuus sai tonkijat liikkeelle</h4>
Laura Huhtasaaren gradu onnistui 14 vuotta hyväksymisensä jälkeen herättämään poikkeuksellista kiinnostusta. Se on todennäköisesti Kokkolan yliopistokeskuksen kirjaston luetuin gradu, jota lukuisat toimittajat ovat kirjastonhoitajan mukaan käyneet tutkimassa.
Gradukohu sai alkunsa, kun Liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen laittoi Uuden Suomen -blogiinsa <a href="http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249212-laura-huhtasaaren-gradu-on-plagioitu">kirjoituksen</a>, jossa hän toi plagiointiepäilyn esille.
– Ajattelin vuosi sitten, että 15 vuotta vanhan gradun tilaaminen menisi ajojahdin puolelle, mutta tilanne on muuttunut koska Huhtasaaresta on sittemmin tullut perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja presidenttiehdokas, Tiainen kertoo motiiveistaan.
Koska Jyväskylän yliopiston Kokkolan sivutoimipisteen kaikki gradut eivät ole saatavilla netissä, Tiainen joutui näkemään vähän ylimääräistä vaivaa. Kokkolaan on pitkä matka mennä selailemaan graduja, joten Tiainen tilasi Huhtasaaren gradun etälainaan johonkin Helsingin kirjastoon. Tiainen ilmeisesti itse skannasi gradun tietokoneen luettavaan muotoon päästäkseen tutkimaan sitä plagiointia etsivillä tietokoneohjelmilla.
Yli 70-sivuisen gradun skannaaminen sivu kerrallaan on yksitoikkoinen urakka, jossa vierähtää helposti toista tuntia, mutta Tuomas Tiainen ei kaihtanut vaivaa.
<h4>Tarkoituksena vahingoittaa vaalikampanjaa</h4>
Tiainen kertoi blogikirjoituksessaan aivan avoimesti, että hänen toimintansa tarkoituksena on vahingoittaa Laura Huhtasaaren vaalikampanjaa. Myös kohun aloitushetki oli tarkkaan mietitty.
– Presidentinvaalin ennakkoäänestys alkaa huomenna. Eräissä muissa maissa ennakkoluuloilla ja valeuutisilla kampanjoimalla on ollut mahdollista saavuttaa vaalivoitto. Uskon kuitenkin, että suomalaiset äänestäjät ovat riittävän valveutuneita ollakseen äänestämättä epärehellistä ehdokasta, Tiainen kirjoitti blogissaan.
Tiaisen osalta kyse on siis aivan normaalista törkykampanjasta, jossa poliittiset vastustajat pyrkivät kaivamaan ehdokkaasta kaikki mahdolliset epäedulliset juorut ja tiedot esiin pitkältäkin ajalta.
Vastaavia tekemällä tehtyjä kohuja on nähty monesti esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yleensä niiden esille tuominen ajoitetaan sopivasti marraskuisten presidentinvaalien alle, joten niistä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/October_surprise">käytetään nimeä</a> &#8221;lokakuun yllätys&#8221;.
Vastaavasti Jussi Halla-ahon perhettä koskevat paljastukset oli ajoitettu juuri puheenjohtajavaalin alle. Klassinen ajankohta paljastuksille on kaksi viikkoa ennen käytäviä vaaleja.
<h4>Valtamedia kärppänä paikalla</h4>
Suomen valtamedia reagoi gradukohuun nopeasti ja ärhäkästi. Tuomas Tiainen <a href="http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249212-laura-huhtasaaren-gradu-on-plagioitu">julkaisi</a> plagiointiväitteen sisältävän blogikirjoituksensa 16.1.2018 kello 11:27.
Anarkistisympatioistaan tunnettu ilmaisjakelulehti Tamperelainen teki kaikkien aikojen ennätyksen <a href="https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/599007-liberaalien-puoluesihteeri-vaittaa-laura-huhtasaaren-gradua-plagioiduksi-us">tarttuessaan</a> Tiaisen blogikirjoitukseen jo kello 11:07, eli 20 minuuttia ennen kuin Tiainen julkaisi sen. Voi tietysti olla, että aikaleimat ovat virheelliset, mutta tämä näyttäisi antavan syytä olettaa, että mediakohu oli huolellisesti etukäteen suunniteltu ja valmisteltu.
Iltapäivän mittaan kaikki päälehdet tekivät jutun Lauran Huhtasaaren gradusta.
Media rummutti massivisella volyymillä pieniä 15 vuotta sitten tehtyjä huolimattomuusvirheitä, mutta jätti muiden ehdokkaiden lopputöiden epäselvyydet vaille sen suurempaa huomiota.
<h4>Kaikkien ehdokkaiden opinnot eivät kiinnostaneet lehdistöä</h4>
Presidentinvaalien alla sosiaalisessa mediassa keskusteltiin myös muiden presidenttiehdokkaiden graduista ja graduttomuudesta. Esimerkiksi Uuden Suomen blogisti ja Helsingin yliopiston dosentti Mikko Paunio kirjoitti paljon Pekka Haavistosta, joka opintojensa kesken jäämisestä huolimatta on esiintynyt muun muassa vierailevana professorina Bristolin yliopistossa ja venäläisen ympäristöpolitiikan vierailevana tutkijana Suomen Ulkopoliittisessa instituutissa.
Näihin Haavistoa koskeviin blogikirjoituksiin valtamedia ei tarttunut läheskään yhtä suurella innolla kuin Huhtasaaren graduun. Suomen Uutiset teki Haaviston kesken jääneistä opinnoista yhteenvedon <a href="https://stage.sudev.fi/suomen-uutiset-perehtyi-pekka-haaviston-kesken-jaaneisiin-opintoihin-vuoden-opinnoilla-vierailijaprofessoriksi-kavi-keskusteluja-opintojen-taydentamisesta/">tässä jutussaan</a>.
Myös presidentti Sauli Niinistön opinnäytetyön perään kyseltiin sosiaalisessa mediassa näissäkin vaaleissa. Vuonna 1974 oikeustieteen kandidaatiksi valmistunut Niinistö ei ole tehnyt lainkaan pro gradu -tutkielmaa, koska tuohon aikaan riitti suppeampi opinnäytetyö, joka jäi sitten <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000710187.html">Niinistön mukaan</a> pitkäksi aikaa professorin pöytälaatikkoon piiloon.
<h4>Mistä plagiointikohussa oli kyse?</h4>
Pro gradu on tieteellinen tutkielma, jonka on tarkoitus osoittaa, että opiskelija osaa soveltaa oppimaansa ja tuottaa sen pohjalta tieteellistä tietoa. Tutkielmaan kuuluu teoriaosa, jossa perehdytään aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin kyseisestä aiheesta. Lisäksi tutkielmaan sisältyy yleensä kokeellinen osa, jossa opiskelija kerää itse tietoa ja analysoi sitä. Lopuksi kerätyn tiedon pohjalta tehdään johtopäätöksiä.
Laura Huhtasaaren tutkielmaa koskevat epäselvyydet kohdistuvat pääasiassa teoriaosaan, jossa Huhtasaari on lainannut osia käännöksistä, joita toiset graduntekijät ovat tehneet englanninkielisistä alkuperäislähteistä. Asianmukainen lähdeviittaus kyseiseen graduun on parissa kohdassa jäänyt huolimattomuuden takia pois. Puutteet lähdemerkinnöissä koskevat neljää sivua yli 70-sivuisessa tutkielmassa.
Kyse ei siis ole siitä, että Huhtasaari olisi plagioinut toisten graduntekijöiden itse luomaa tekstiä tai ajatuksia, vaan ainoastaan lainannut heidän ulkomaisista alkuperäislähteistä tekemiään käännöksiä, mutta viitannut alkuperäislähteeseen.
Varsinainen kokeellinen tutkimus, tulosten käsittely ja loppupohdinta – jotka muodostavat gradun tärkeimmän osan ja ytimen – ovat Laura Huhtasaaren omaa käsialaa ja asiallisesti tehtyjä. Epäselvyydet koskevat siis vain hyvin pientä sivumäärää gradun kokonaislaajuudesta ja sijoittuvat kokonaisuuden kannalta toisarvoiseen osaan.
Nyt yliopiston rehtori on siis todennut, että asiassa oli kyse hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta, mutta tapaus ei ollut luonteeltaan erityisen vakava. Esiselvityksessä ei myöskään ole syntynyt epäilyä laajemmasta vilpistä. Asian käsittely yliopistossa päättyy.

Huhtasaaren gradua käytettiin ”lokakuun yllätykseen” – lue täältä tarkasti ajoitetun gradukohun synty ja taustat

Gradu

Opiskelija käsitteli intersektionaalista feminismiä kriittisesti, gradulle mätkäistiin erittäin harvinainen hylkäyspäätös – ohjataanko tieteentekoa poliittisista syistä?

Huhtasaarelle moitteita graduasiassa, selvittely loppuu – Jyväskylän yliopisto: ”Asian käsittely lopetetaan tällä päätöksellä”

Yle kieltäytyy täsmentämästä, miten plagiointiprosenttiin on päästy – Yle-pomon selitys: ”Toimittaja on ne laskenut”

Huhtasaaren gradua käytettiin ”lokakuun yllätykseen” – lue täältä tarkasti ajoitetun gradukohun synty ja taustat

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025