Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Green Rock

KOMMENTTI | Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä <a href="http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015041519518599_eb.shtml" target="_blank">moitti</a> Helsingin Sanomien vaalitentissä tiistaina perussuomalaisia loanheitosta ja valehtelusta. Sipilän mukaan Suomen Uutiset on ”vihjaillut” hänen tienanneen jätevesiasetuksella kymmeniä miljoonia. Toimituksemme vastaa Sipilän syytöksiin ja kysyy puolestaan, miksi hän edelleen vaikenee yritystoimintansa epäselvyyksistä. 
Suomen Uutiset tähän mennessä kirjoittanut <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/green-rock/">kolme juttua</a> Juha Sipilän yritystaustasta. Sipilä tai hänen esikuntansa eivät ole missään vaiheessa tehneet jutuistamme oikaisupyyntöä. Verkkolehtemme ei ole missään vaiheessa väittänyt Sipilän tienanneen valtavia summia. Sen sijaan olemme avanneet lukijoillemme Sipilän Green Rock Oy:n ja jätevesiasetuksen yhteistä aikajanaa sekä puhdistuslaitteilla tehdyn liiketoiminnan suuruutta.
Green Rock Oy:n liikevaihto
Suomen Uutiset kävi läpi yhtiön tilinpäätösasiakirjat vuosilta 1998-2013. Green Rock Oy on kerännyt liikevaihtoa näiden vuosien aikana seuraavasti:
Vuosi Liikevaihto, eur 
1998: 1,011,301.36 
1999: 852,384.16 
2000: 1,409,710.23 
2001: 1,466,008.46 
2002: 1,760,994.37 
2003: 2,180,889.78 
2004: 2,285,699.28 
2005: 2,500,000.00 * 
2006: 2,000,000.00 * 
2007: 2,500,000.00 * 
2008: 3,774,429.00 
2009: 4,321,311.70 
2010: 1,045,920.37 
2011: 2,506,863.08 
2012: 1,154,722.00 
2013: 1,122,264.00
* Vuosien 2005-2007 liikevaihto on arvioitu yhtiön ilmoittaman bruttotuloksen perusteella.
Yhteenlaskettu liikevaihto on noin 31,9 miljoonaa euroa. Suomen Uutisten aikaisempien uutisjuttujen käyttämä arvio liiketoiminnan suuruusluokasta on näiden lukujen valossa perusteltu.
Liikevaihto on toki eri asia kuin liikevoitto. Kasvuyrityksissä on tyypillistä, että liiketoiminnasta kertyneet tuotot käytetään yrityksen kasvattamiseen. Green Rockissa on tehty juuri näin. Yhtiö ei ole maksanut lainkaan osinkoja omistajilleen.
Green Rockin omistus
Vuonna 2008 Green Rockin asiat olivat vielä hyvällä tolalla. Juha Sipilä avasi 22.4.2008 yhtiökokouksen. Paikalla olivat lähes kaikki osakkeenomistajat. Suurinta äänivaltaa käyttivät yhtiön uusi toimitusjohtaja Toni Huhta, Fortel Invest Oy sekä Fortel Kiinteistöt Oy. Molemmat yhtiöt olivat tuolloin Juha Sipilän määräysvaltayhtiöitä. Fortel Invest on Sipilän Sipilä oli vuonna 2008 Fortel Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yksi pääomistajista.
Näiden kahden Juha Sipilän määräysvaltayhtiön yhteenlaskettu omistus Green Rockissa oli tuolloin 55,7 prosenttia.
Sipilä kertoi Iltalehden <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111117701481_uu.shtml">haastattelussa</a> Green Rock -omistuksestaan: ”Fortel Invest Oy:n omistusosuus olisi ollut noin viidesosa”. Fortel Investin omistus oli kuitenkin jo yksin Juha Sipilän väitteitä tuplasti suurempi, 40,1 prosenttia. Sipilä jätti kertomatta myös sen, että hän omisti yhtiötä myös Fortel Kiinteistöt Oy:n kautta. Näiden yhtiöiden omistus antoi vuonna 2008 Sipilälle Green Rock Oy:ssa tosiasiallisen määräysvallan.
Yhtiön epäselvyydet
Uuden toimitusjohtajan Toni Huhdan kausi alkoi vuonna 2008. Hän esiintyi toistuvasti mediassa, ja antoi positiivisia kommentteja yhtiön kehityksestä. Kulisseissa kuitenkin tapahtui jotain, mikä ajoi yhtiön väärille raiteille.
Green Rock Oy:n 31.3.2010 päivätty tilinpäätös kertoo: ”Tilinpäätös sisältää entisen toimitusjohtajan Toni Huhdan ottaman osakeyhtiölain vastaisen 104.051,91 euron lähipiirilainan, jolle ei ole liiketaloudellista perustetta eikä vakuutta. Toni Huhta ei ole tuonut laina-asiaa hallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi ennen lainan nostoa. 
Green Rockin 8.3.2011 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja jatkaa karua tarinaa. Yhtiö oli kriittisessä tilanteessa. Uusi toimitusjohtaja oli saanut lähtöpassit, eikä yhtiökokous ei myöntänyt Huhdalle vastuuvapautta.
Mitä Juha Sipilän Green Rock -yhtiössä oli tapahtunut?
Vuoden 2010 tilinpäätösasiakirjoissa lähipiirilainasta kertovan osuuden sävy oli vieläkin ikävämpi: Lainan määrä on 181.115,27 euroa, ja tilintarkastuskertomuksessa mainitaan lainan olevan osakeyhtiölain vastainen. Ernst &amp; Young Oy:n tilintarkastaja lausuu seuraavasti:
&#8211; Lausuntoamme mukauttamatta haluamme kiinnittää huomiota tilinpäätöksen liitetiedoissa esille tuotuun osakeyhtiölain vastaiseen lainasaamiseen, johon voi liittyä epävarmuutta.
Myöhempienkään vuosien asiakirjat eivät kerro tilanteen ratkeamisesta.
Sittemmin Sipilä jätti Green Rockin. Hän <a href="https://stage.sudev.fi/miksi-sipila-vaikenee-paskalakibisneksestaan/">on</a> kieltäytynyt kertomasta, kuka osti Fortel Investin osuuden yhtiön. Niin ikään Sipilä ei suostu puhumaan kauppahinnasta tai maksuaikataulusta. Hän kommentoi maksusuunnitelmaa toimituksellemme näin:
&#8211; Siinä on aika monimutkainen malli, jossa ensimmäisessä vaiheessa ei siirry ollenkaan rahaa. Summa ei ole vielä selvillä, se on pitkän tähtäimen suunnitelma.
Kuka penkoisi vyyhtiä?
Sipilän kansansuosio on hyydyttänyt median. Tuleva pääministeri on päästetty käsittämättömän vähällä. Tämä <a href="http://yle.fi/uutiset/jari_tervo_sipila_paastetaan_vahalla/7924397">arvio</a> ei ole omani vaan Jari Tervon. Myös Sari Helinin kolumni on huomionarvoinen. Hän <a href="http://yle.fi/uutiset/sari_helin_julkisen_sanan_neuvoston_puheenjohtaja_teki_vaalikirjan/7927493">oudoksuu</a> toimittajien ylimmän vahtikoiran Risto Uimosen kritiikitöntä ylistyskirjaa Sipilästä, joka uhkaa tehdä koko journalismi-instituution puolueettomuuden naurunalaiseksi.
Ehkäpä joku median edustaja innostuu kaiken tämän vaalihurmoksen tauottua myös kysymään Juha Sipilältä hieman vaikeampiakin kysymyksiä. Hänen yritystoimintansa kun on ollut sen verran  laajamittaista ja vyydittynyttä, että kurkistus komeroiden pimeimpiin nurkkiin olisi aiheellinen.

Suomen Uutiset vastaa Juha Sipilälle – yritystoiminnan pimeät komerot auki

Suomen Uutisten haltuunsa saamien dokumenttien mukaan keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän yhtiö Green Rock Oy oli keskeisessä roolissa, kun kiisteltyä jätevesiasetusta synnytettiin.
Jätevesiasetus velvoittaa suuren osan haja-asutusalueiden kotitalouksista hankkimaan tuhansia euroja maksavan puhdistuslaitteiston. Sipilän Green Rock –yhtiö <a href="https://stage.sudev.fi/miksi-sipila-vaikenee-paskalakibisneksestaan/">on myynyt</a> puhdistuslaitteistoja kymmenillä miljoonilla euroilla.
Jäteveden puhdistuslaitteille luotiin Suomeen niin sanotut regulaatiomarkkinat. Tällaisen markkinan luominen edellyttää aina sääntöjen muuttamista. Ellei asiaa koskevaa asetusta olisi tehty, ei tuhansien eurojen laitteita tarvittaisi lainkaan.
Ylen MOT-ohjelma <a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/21/paskalaki" target="_blank">arvioi</a> jätevesilaitteiden markkinan kooksi kaksi miljardia euroa.
<h4>Hajasampo-projekti </h4>
Jätevesiasetusta alettiin pedata jo kauan sitten. Keväällä 1998 aloitettiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johdolla <a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40564" target="_blank">Hajasampo-projekti</a>. Siinä selvitettiin haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn tehostamista. Projektissa aktiivisimmin mukana olleet yritykset Green Rock Oy, Envitop Oy ja Propipe Oy hyödynsivät projektia ja siinä saatuja välituloksia tuotekehitystoiminnassaan.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/hajasampo.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-21160" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/hajasampo.jpg" alt="hajasampo" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/hajasampo.jpg 742w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/hajasampo-300x44.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/hajasampo-100x15.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/hajasampo-60x9.jpg 60w" sizes="(max-width: 742px) 100vw, 742px" /></a> 
Ote Hajasampo-projektin alkusanoista. 
Green Rock oli perustettu vuoden 1998 alussa, juuri ennen Hajasampo-projektin käynnistymistä. Juha Sipilän omistama yhtiö Fortel Invest Oy teki Green Rockiin merkittävän sijoituksen ja meni mukaan yhtiön hallitukseen. Sipilä oli Suomen Uutisten tietojen mukaan eräs yhtiön pääomistajista ja eräs kehityshankkeen primus motoreista.
Green Rock teki projektin aikana aktiivista pohjatyötä ja hyödynsi projektia ja siinä saatuja välituloksia tuotekehitystoiminnassaan. Projektiraportissa todetaan: “Hajasampo-projektille asetettiin sekä siihen osallistuvien tutkijoiden, kuntien ja yritysten että myös rahoittajien tahoilta monia erilaisia, varsin kunnianhimoisiakin tavoitteita. Ne vaikuttivat jo alunperin tutkimussuunnitelmaan, mutta joitakin painotuksia on täsmennetty myös tutkimustyön aikana.”
Hajasampo jätti <a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40564">loppuraporttinsa</a> huhtikuussa 2001. Green Rockin osuutta kuvataan raportissa laajalti.  Tekninen perusta regulaatiomarkkinan synnyttämiseksi oli nyt valmis.
<h4>Satu Hassin valtuutus</h4>
Paavo Lipposen hallitus aloitti 15.4.1999. Ympäristöministeriksi nousi Satu Hassi (vihr.). Ympäristösuojelulain yhteydessä annetiin ympäristöministeriölle asetuksenantovaltuutus, joka koski talousjätevesien teknisiä puhdistusvaatimuksia.
Ympäristöministeriö asetti vuoden 2000 lokakuussa työryhmän valmistelemaan ehdotusta, jolla tehostettaisiin haja-asutuksen jätevesihuoltoa. Työryhmä työskenteli noin vuoden ajan, ja julkaisi sitten jätevesien käsittelyä koskevan <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/ymparistoministerion_moniste_84.pdf">mietinnön</a>.
Asetusta valmistelevan työryhmän sihteeri on koko asian liikkeelle sysänneen Hajasampo-projektin vastuullinen johtaja Erkki Santala. Työryhmä kuulee laitevalmistajien edustajina projekti-insinööri Niila Tastia Uponor Suomi Oy:stä, tuotekehityspäällikkö Timo Sarlinia Labko Oy:stä ja professori Esko Laksoa Green Rock Oy:stä.
Tämä mietintöä <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/asetuksen_perustelumuistio.pdf" target="_blank">käytettiin</a> jätevesiasetuksen pohjana.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/asetuksen_pohjana2.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-21157" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/asetuksen_pohjana2.jpg" alt="asetuksen_pohjana2" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/asetuksen_pohjana2.jpg 883w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/asetuksen_pohjana2-300x57.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/asetuksen_pohjana2-100x19.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/04/asetuksen_pohjana2-60x11.jpg 60w" sizes="(max-width: 883px) 100vw, 883px" /></a> 
Asetuksen perustelumuistio
Asetuksen eteneminen kohtasi kuitenkin odottamattomia ongelmia.
<h4>Harhautettu ministeri</h4>
Toukokuu 2002. Vihreät poistuvat hallituksesta eduskunnan myönnettyä luvan viidennelle ydinvoimalalle. Satu Hassin tilalle tulee Jouni Backman (sd.). Jätevesiasetus ei etene Backmanin noin vuoden kestävällä ministerikaudella.
Anneli Jäätteenmäen hallitus aloittaa huhtikuussa 2003. Ympäristömininisteriksi nousee Jan-Erik Enestam (rkp.).
Asetus, joka makasi Backmanin pöydällä vuoden, lähti vain kaksi kuukautta toimessaan olleelta ministeriltä eteenpäin. Uutistietojen mukaan virkamies <a href="http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288336333191.html">harhauttaa</a> Enestamia antamalla hänelle vääriä tietoja päätöksenteon tueksi.
Kesäkuun 11. päivä 2003 annetaan lopulta valtioneuvoston asetus, joka luo Hajasampo-projektissa yhteistyössä Green Rockin kanssa hahmotellun tavoitellun valtavan, kahden miljardin euron arvoisen regulaatiomarkkinan. Asetus koskee noin 400 000 haja-asutusalueen kotitaloutta, ja puhdistuslaitteet on hankittava vuoden 2014 loppuun mennessä.
Anneli Jäätteenmäen hallitus kaatuu vain kaksi viikkoa tämän jälkeen.
<h4>Tilanne tänään</h4>
Kokoomuslainen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmoittaa joulukuussa 2014, että jätevesiasetuksen siirtymäaikaa pidennetään vuoteen 2018 saakka. SYKE:n selvityksen mukaan arviolta 120 000 kiinteistöä ei ole vielä tehnyt jätevesiasetuksen edellyttämiä toimia.
Sadat tuhannet suomalaiset odottavat, mitä tuleva hallitus jätevesiasiassa lopulta päättää. Moni laittaa toivonsa Juha Sipilään ja uskoo, että tämä vetää lopulta henkselit vihatulle asetukselle. Harva heistä tietää, että Sipilä on eräs niistä henkilöistä, joiden vuoksi jätevesiasetus on ylipäätään olemassa.

Juha Sipilän yhtiön ja jätevesiasetuksen yhteinen taival – ensin rakennettiin laitteet, sitten sorvattiin asetus

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sijoittanut rahojaan moniin yhtiöihin. Yksi niistä on Green Rock Oy, joka valmistaa muun muassa jätevedenpuhdistamoita. Sipilän omistusosuus Green Rock Oy:stä on ollut noin viidesosa, ja omistusjärjestely tehtiin Sipilän perheen sijoitusyhtiö Fortel Invest Oy:n kautta.
<h4>Hallitusvaikuttajien keskustakimara</h4>
Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan puheenjohtaja Sipilä on ollut Green Rock Oy:n hallituksen jäsenenä useissa jaksoissa vuosien 1998-2011 aikana, ei kuitenkaan hallituksen puheenjohtajana.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/03/greenrock_hallituksenjasenet.jpg"><img decoding="async" class="size-large wp-image-21054" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/03/greenrock_hallituksenjasenet-1024x381.jpg" alt="Kuva: Green Rockin hallituksen jäsenet vuosien 1998-2014 aikana. " width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/03/greenrock_hallituksenjasenet-1024x381.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/03/greenrock_hallituksenjasenet-300x112.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/03/greenrock_hallituksenjasenet-100x37.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/03/greenrock_hallituksenjasenet-60x22.jpg 60w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/03/greenrock_hallituksenjasenet.jpg 1288w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a>
Green Rockin hallituksessa pitkään toiminut Hannu Säynäjäkangas nousi Fortel Investin toimitusjohtajaksi vuonna 2002. Säynäjäkangas on sukua Polar Electron Seppo Säynäjäkankaalle, joskaan ei kovin läheistä, Seppo on Hannun isän serkku. Yrityksestä löytyy myös kuuluisan yrittäjäsuvun Huhdan juuria. Juha Huhta on toiminut pitkään hallituksessa, ja hän toimi pitkään yrityksen toimitusjohtajana. Merkittävä osuus yrityksestä on Huhdan suvun hallussa.
Fortel Invest Oy:n omistus on nykyään sataprosenttisesti Juha Sipilän lapsilla. Sukupolvenvaihdoksen juridiikasta vastasi Fortel Investin hallituksen jäsen, finanssioikeuden professori Heikki Niskakangas. 
Fortel Invest luopui Green Rock –omistuksesta Sipilän noustua keskustan puheenjohtajaksi.
Tänä päivänä Fortel Invest tekee noin 8 miljoonan euron liikevaihtoa ja on maakuntayritysten liikevaihdon kasvattajien ykkösnimi <a href="http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/lista.jsp?id=2&amp;maakunta=17" target="_blank">Kauppalehden listalla</a>.
<h4>Kuka möi, kuka osti? </h4>
Green Rock Oy:n toimitusjohtaja Petteri Aikio oli lyhytsanainen, kun tiedustelimme häneltä Sipilän omistusosuuden myyntiä.
&#8211; Emme ole mukana minkään poliittisen ryhmän toiminnassa, emme puolesta emmekä vastaan. Tarvitsemanne Green Rock Oy:n julkisen tiedon saatte PRH:sta, Aikio kertoi.
<h4>Sukulaisten välillinen tai välitön omistus</h4>
Suomen Uutiset otti yhteyttä Juha Sipilään yhteyttä Green Rock Oy:n ja tiedusteli hänen toiminnastaan yhtiössä.
Tiedustelimme puheenjohtaja Sipilältä myös sitä, onko hänellä tai hänen kenelläkään sukulaisella välillistä tai välitöntä omistusta Green Rock Oy:ssä. Hän vastasi kieltävästi.
&#8211; Ei ole. Tosin minä, useampien suomalaisten tavoin en tiedä sukulaisteni omistuksia enkä ole niistä vastuussa. Sen tiedän, ettei ainakaan perheen jäseneni omista, Sipilä vastasi toimituksellemme sähköpostitse.
Green Rock Oy:n hallituksessa on (3.10.2014 Kaupparekisteri) on jäsen nimeltä Markku Juhani Sipilä.
Tiedustelimme myös tätä asiaa Juha Sipilältä:
Onko Markku Juhani Sipilä teille sukua?
&#8211; Ei ole.
Omistaako hän Green Rock Oy:n osakkeita? 
&#8211; En voi mitenkään tietää kyseisen henkilön omistuksia. Voimassaoleva osakasluettelo on julkinen asiakirja. Se teidän on helppo tarkistaa kaikista toimivista yhtiöistä.
Tavoitimme Markku Juhani Sipilän ja kysyimme häneltä, kuka osti Green Rock Oy:n omistuksen Fortel Invest Oy:ltä. Kuultuaan toimittajamme kysymyksen hän katkaisi puhelun.
Juha Sipilä ei myöskään suostunut kommentoimaan Fortel Investa Oy:n myymää osuutta Green Rock Oy:stä. Hän vaikeni myös tyystin kaikista yhtiön asioista.
&#8211; Minulla ei ole oikeutta kommentoida yhtiön asioita, jossa en ole omistajana, toimihenkilönä tai hallituksen jäsenenä. Olen luopunut kaikista yritysten omistuksista lupaamassani aikataulussa viime vuoden puolella, Sipilä sanoi.
<h4>Green Rock Oy:n osakkeiden myynti</h4>
Iltalehden 10.10.2012 tekemässä haastattelussa Juha Sipilä kommentoi Green Rock Oy:n myyntiä. Häneltä kysyttiin, paljonko hän tienasi Green Rock Oy:n myynnistä.
&#8211; Siinä on aika monimutkainen malli, jossa ensimmäisessä vaiheessa ei siirry ollenkaan rahaa. Summa ei ole vielä selvillä, se on pitkän tähtäimen suunnitelma. Enkä niitä (summia) haluaisi edes lähteä avaamaan, Sipilä sanoi Iltalehdelle.
<h4>Miten maksusuunnitelma on edennyt? </h4>
Suomen Uutiset kysyi vuoden 2014 lopulla Juha Sipilältä, miten tämä suunnitelma on edennyt. Viittasimme edellä mainittuun Iltalehden haastatteluun.
Kerroitte 10.10.2012 Iltalehden haastattelussa, että Green Rock Oy:n kaupan tuloutus on monimutkainen malli. Oliko kaupantekohetkellä Green Rock Oy:n kauppahinta sidottu Green Rockin tulevaan taloudelliseen menestykseen? Oliko kyseessä earn out –malli? 
&#8211; Myyntiin liittyvät järjestelyt ovat kaikki päättyneet jo kauan sitten. Ei siis ole voimassa mitään earn-out tai muutakaan yksinkertaista tai monimutkaista mallia.
Sipilä <a href="http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015032719432582_eb.shtml" target="_blank">ilmoittaa</a> äskettäisessä Iltalehden haastattelussa, ettei hän ole tienannut jätevesiasioilla itse tai sijoitusyhtiönsä kautta euroakaan. Hän toteaa myös, ettei hänen sukulaisiaan ole yrityksessä, jossa toiminta jatkuu.
Sipilän vastaus herättää kummastusta, sillä hän oli Iltalehdelle puhunut nimenomaan monimutkaisesta mallista, jossa Green Rock Oy:n myynnistä koituvat tulot tuloutetaan jälkikäteen.
Mitä nämä tulot ovat? Minkälainen oli Green Rock -kaupan tuloutusta koskeva malli? Paljonko Sipilän välittömässä vaikutuspiirissä oleva Fortel Invest ansaitsi? Pääministerin paikkaa tavoittelevan Sipilän tulisi vastata näihin kysymyksiin avoimesti.
<h4>Paljonko laitteita on myyty? </h4>
Vuodesta 1998 toiminut Green Rock on oman ilmoituksensa mukaan toimittanut yli 30 000 puhdistamoa 25 eri maahan. IISI-puhdistamo on yhtiön itse julkaiseman markkinointimateriaalin mukaan ”Suomen suosituin ratkaisu haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn”. Puhdistustuotteiden hinnat vaihtelevat 2995 ja 7795 euron välillä.
Rakennusalan ammattilaisten arvioiden mukaan voidaan päätellä, että laitteita on myyty Suomessa tuhansia, useat pitävät mahdollisena jopa kymmentä tuhatta. Kymmenen tuhannen laitteen myynti 5 500 euron arvonlisäverollisella keskihinnalla asennuksineen merkitsisi yhteensä noin 55 miljoonan bruttomyyntiä. Tämän verran kuluttajat olisivat arviolta käyttäneet rahaa laitteiden hankintaan tähän mennessä.
Mikäli yrityksen tiedot puhdistamojen yli 30 000 kappaleen määrästä pitävät paikkansa, se tarkoittaisi 5 500 euron hinnalla peräti 165 miljoonan euron bruttomyyntiä asennuksineen. Joka tapauksessa Juha Sipilän osittain omistaman yrityksen bruttomyynnillä keräämät eurot kuluttajilta nousevat kymmeniin miljooniin euroihin.
Tarkempiin arvioihin päästäisin, mikäli yritys yhteistyökumppaneineen raottaisi myyntilukujaan. Tiedusteluissamme nousi kuitenkin vaiteliaisuuden seinä vastaan.
<h4>Green Rockin muu liiketoiminta</h4>
On toki huomattava, että kaikki Green Rockin toiminta ei liity jätevesilaitteistoihin. Yhtiö on valmistanut sekä tulevan veden että jäteveden laitteistoja. Juha Sipilän mukaan yhtiö on toimittanut esimerkiksi kyläpuhdistamon Skotlantiin ja humussuodattimia suomalaisille mökeille. Yrityksellä on ollut vientiä Ruotsiin, Venäjälle ja Baltian maihin, viime vuosina kuitenkin vähemmän.
&#8211; Yrityksen toiminta koki kovan kolauksen, kun yrityksen perustaja ja silloinen toimitusjohtaja kuoli äkillisesti ärhäkkään sairauteen, Sipilä kertoi toimituksellemme.
Green Rockin talousluvut ovatkin viime vuosina olleet alavireisiä. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2010 noin 4,3 miljoonaa euroa (tilikauden pituus oli tuolloin 15 kk), mutta viime vuosina noin miljoonan luokkaa.
Yhtiötä pitkään johtanut Toni Huhta kertoi <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/sekoilu-jatevesilaissa-romautti-myynnin/Kqrgfmb2">Kauppalehden haastattelussa</a> 2010, että Green Rock tavoitteli noin kuuden miljoonan euron myyntiä, joka ottaa tulevina vuosina mahdollisesti useita miljoonia euroja takapakkia.
<h4>Toimivatko puhdistamolaitteet? </h4>
TM Rakennusmaailma julkaisi loppuvuonna 2011 laajan vertailun pienpuhdistamoista. Green Rock Iisi nousi kahdeksan testatun laitteen joukossa kärkikolmikkoon – kaikki saivat arvosanaksi 8,2 ja kolme tähteä. TM arvioi laitteen suoriutuvan jätevesiasetuksen vaatimuksista ainoastaan kesäisin: ”Koko testin aikana Green Rock toimi ilman häiriöitä, ja purkuvesi oli aina vähintään kohtalaista. Typenpoisto oli talvella heikonpuoleinen, mutta kesäksi se parani niin, että keskimääräinen typenpoisto selviää asetuksen vaatimuksesta rima väpättäen.”
Vuonna 2008 Syke aloitti CE-testaamaan jätevedenpuhdistamoja EN 12566-3-standardin mukaisesti. Tuolloin CE-merkki ei vielä ollut pakollinen Suomessa, se muuttui pakolliseksi vasta vuonna 1.7. 2013.
EU edellyttää, että jätevesilaitteet on testattu samalla testillä kaikissa jäsenmaissa. EN 12566-3 on niin sanottu harmonisoitu standardi, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltio sitoutuu noudattamaan tehon osoittamisen osalta ainoastaan standardia.
Riihimäkeläinen ympäristöteknologiaan perehtynyt pesukemikaaliyrittäjä, Esa Mäkinen on perehtynyt Suomen hajavesiasetuksen vaatimusten mukaisten tehdasvalmisteisten pienpuhdistamojen CE-merkin testaukseseen liittyviin epäselvyyksiin.
&#8211; Asia alkoi kiinnostaa vuonna 2008, kun tutkin CE-merkin ja CE-testin välistä yhteyttä. Huomasin, että niiden tiedot eivät täsmänneet keskenään, Mäkinen kertoo.
Mäkinen kertoo, että moni tehdasvalmisteisten pienpuhdistamojen valmistaja aloitti tuolloin CE-testit tuotteilleen.
&#8211; Samaan kunnalliset rakennusvalvonnat vielä ihmettelivät, mitä CE-merkki oikein tarkoittaa, ja miten se suhtautuu Suomen jätevesiasetuksen asettamiin vaatimuksiin. Myös Syke huomasi testanneensa laitteet huomattavasti pienemmällä kuormalla kuin mitä Suomen jätevesiasetuksen mitoitusvaatimukset edellyttivät. Tästä tietoisena virkamiehet antoivat valmistajan vakuutuksen Ympäristöministeriön nimissä, leimojen kera, jossa vakuutettiin että kyseinen CE-merkitty tuote täyttää asetuksen vaatimukset, Mäkinen kertoo.
Mäkisen mukaan Syke paranteli CE-merkin numeroita sellaisiksi, että asetuksen vaatimukset alkoivat täyttyvät.
&#8211; Asetuksen mitoitusvaatimus oli: orgaaninen mitoituskuorma 250 g jätettä. Syke laittoi CE-merkkeihin tuon luvun tai enemmän, josta kunnallinen rakennusvalvonta saattoi päätellä, että tuote täyttää asetuksen vaatimukset. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ollut, sillä laitteet oli testattu paljon pienemmällä kuormituksella, kuin mitä asetus edellytti. Nämä testiraportit olivat salaisia eikä todellisia lukuja tarvinnut näyttää kenellekään, Mäkinen tarkentaa.
Mäkinen kertoo, että tämä standardin ohjeiden vastaisesti valmistajan puolesta annettu vakuutus asetuksen vaatimusten täyttymisestä poisti kaikki ongelmat kunnalliselta rakennusvalvonnalta, jolloin rakennustarkastajat saattoivat myöntää rakennuslupia, koska rakennusluvan on myös huomioitava jätevesiasetuksen vaatimukset.
&#8211; Ympäristökeskuksen virkamiehet eivät kuitenkaan voineet myöntää aikaisempia virheitään ja rakennusvillapakettien myyminen puhdistustarkoituksiin Sykkeen antamilla lausunnoilla sallittiin kuluttajille, Mäkinen lisää.
<h4>Puuttuvat tutkimukset</h4>
Mäkinen on ollut yhteydessä Helsingin yliopiston ympäristötieteidenlaitoksen professoriin, Martin Romantschukiin. Romantschuk vastasi Suomen Uutisten kysymyksiin sähköpostitse Esa Mäkisen välityksellä:
Onko Ympäristöministeriön alainen Suomen Ympäristökeskus (Syke) kieltäytynyt sellaisesta tieteellisestä tutkimuksesta liittyen maaperäkäsittelyyn, koska tutkimushankkeeseen olisi perustettu johtoryhmä ja jossa johtoryhmän jäsenenä olisi toiminut Helsingin Yliopiston edustaja normaalien tutkimusperiaatteiden mukaisesti?
Kyllä.
Oletko esittänyt julkisesti, että maaperäkäsittelyä olisi pitänyt tai pitäisi tutkia tieteellisesti ennen kuin sellaisesta ryhdytään viranomaisten toimesta suosittelemaan käytettäväksi jätevesien puhdistamisessa?
Kyllä. Viittaan Helsingin Sanomien kirjoitukseen 4.11.2010.
Romantschuk viittasi tällä kommentillaan hänen ja professori Rauni Strömmerin yhteiseen mielipidekirjoitukseen, jossa he totesivat: ”Viranomaiset suosittelevat maaperäsuodatusta kaupallisten pienpuhdistamojen vaihtoehtona kotitalouksien jätevesien käsittelyyn haja-asutusalueilla. Tutkijoina haluamme kyseenalaistaa tämän suosituksen, koska asiasta ei ole tehty yhtään tieteellistä tutkimusta.”
Kansalaiset ilmiantamaan toisiaan? 
Mitä jätevesiasetukselle sitten pitäisi tehdä? Vihatun asetuksen voimaantuloa on lykäytty toistuvasti. Asetus koskee satoja tuhansia kiinteistöjä ja niin suurta ihmisjoukkoa, ettei toimeenpanokaan ole aivan yksinkertaista. Jätevesien käsittely piti alun perin saada kuntoon vuoteen 2016 mennessä.
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiedotti äskettäin kahden vuoden jatkoajasta jätevesiasetuksen siirtymäaikaan. Siirtymäaikaa jatketaan 15.3.2018 saakka.
Mitä tapahtuu, kun määräaikaan päästään? Onko niille, jotka eivät kallista laitteistoa hanki, luvassa sakko? Tutkimusinsinööri Riitta Vilpas Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) hahmotteli taannoisessa Maaseudun tulevaisuuden <a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/j%C3%A4tevesiasetus-vet%C3%A4%C3%A4-vesiper%C3%A4n-1.25964">haastattelussa</a> mahdollisuuksia kansalaisten patisteluun.
&#8211; Ensin kiinteistölle luultavasti annetaan vaade hoitaa asia kuntoon. Seuraava askel voisi olla sakko. Valvonta jää kunnan vastuulle, Vilpas pohdiskeli.
Hän toivoi myös, että aikarajan jälkeen naapurit ilmiantavat kiinteistöt, joissa remonttia ei ole vielä tehty.
TEKSTI: Heli-Maria Wiik, Matias Turkkila
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; background: #def1fd;">TOIMITUKSEN KOMMENTTI 
Mitä tästä kaikesta oikein pitäisi ajatella? Kukin oman näkökulmansa valitkoon, mutta itselleni kumpuaa mielen syövereistä tällaisia ajatuksia:Haja-asutusalueilla asuvien kansalaisten vaivoiksi on sälytetty pakottavaa lainsäädäntöä, jonka vuoksi on hankittava kallis puhdistamo. Laitteet toimivat huterasti eivätkä pääsääntöisesti yllä haluttuun puhdistustulokseen. On kiistatonta, että haja-asutusalueilla asuvat suomalaiset eivät olisi laittaneet vähiä rahojaan tällaisiin laitteisiin, ellei heitä pakkokeinoin moiseen ajettaisi.
Mikä on Juha Sipilän rooli tässä kaikessa? Ketäänhän ei voi syyttää yrittämisestä, päinvastoin. Yrittäjiähän tämä maa kipeästi kaipaa. On kuitenkin erotettava toisistaan business ja niin sanottu regulaatiobusiness. Ensimmäinen on aitoa ja markkinaehtoista, toinen onkin sitten toista maata. Regulaatiobusiness menestyy vain ja ainoastaan silloin, jos markkinat luodaan lainsäädännöllisellä pakolla. Ja niinhän keskustapuolue on paskalain tiimoilta juuri menetellyt. Laitteiden myynnin huimin kasvuvauhti koettiin aikana, jolloin keskustajohtoinen hallitus nuiji kansan vihaaman paskalain läpi soraäänistä piittaamatta. Tulitukea annettiin keskustalaisen Hannele Pokan johtamasta ympäristöministeriöstä. Green Rock viritti toimintaansa siten, että se olisi pystynyt valmistamaan valtavan määrän laitteita.
Green Rock on parhaina vuosinaan myynyt tuhansia, mahdollisesti kymmeniä tuhansia pienpuhdistamoja Suomeen ja kerännyt yhteistyökumppaneineen kymmenien miljoonien eurojen bruttomyynnin. Nyt ollaan umpikujassa. Maan istuva hallitus ei halua purkaa lakia mutta ei voi myöskään viedä sitä eteenpäin. Kaivoja valmistavien yrittäjien katteet ovat sulaneet, laitteet havaittu Suomen karuissa oloissa pitkälti toimimattomiksi.
Yrittäjyysvajeesta kipeästi kärsivä Suomi on huudattamassa pääministeriksi keskustataustaista yrittäjää, jonka kaikki huippusuoritukset on tehty poliittisesti säädellyillä markkinoilla. Paskalakikuvio on tästä vain jäävuoren huippu.
Mutta Suomi ei nouse sillä, että me sälytämme päällemme tiukkaa, pakottavaa lainsäädäntöä ja yritämme sitten rustata kasaan härveleitä, jotka toteuttaisivat noita sääntöjä.
Kuvio on ruma, mutta tulee samalla paljastaneeksi karulla tavalla, mistä paljon mainostetussa cleantechissä on oikein kyse: Suuret massat pakotetaan maksamaan alati tiukkenevan ympäristölainsäädännön varjolla, jolla luodaan harvoille ja valituille rahastusautomaatti.
Matias Turkkila </td>
</tr>
</tbody>
</table>

Miksi Sipilä vaikenee paskalakibisneksestään?

Kansanedustaja Pentti Oinonen (ps.) moittii rajuin sanakääntein keskustan puheenjohtaja Juha Sipilää sekä hallitusta, joka jatkoi haja-asetusalueiden jätevesiasetusta. Hän hämmästelee, miksi toimimattomien puhdistuslaitteiden pakkomyynti jatkuu.
&#8211; Kepu voi edelleen pakkosäännösmarkkinoita ja ilmastopolitiikkaa hyödyntäen jatkaa rahastamista johtohenkilöidensä lähisukulaisille. Puheenjohtaja Juha Sipilä keräsi aikoinaan kymmenien miljoonien eurojen potin haja-asutusalueen jätevesiasetuksella luoduilla pakkomyyntimarkkinoilla. Suku jatkaa edelleen rahastusta paskalain varjolla, Oinonen muistuttaa tiedotteessaan.
Oinosen mukaan Sipilän tavoin ryvettynyt poliitikko ei voi toimia uskottavasti pääministerinä, jos keskusta voittaa vaalit. Hänen mukaansa jätealalla vuosikausia toimineen puheenjohtaja Sipilän pitäisi vähintäänkin putsata oman, aikaisemman yritystoimintansa tuotokset.
&#8211; Sipilän tulisi kumota haja-asutusalueen jätevesiasetus kansalaisten vaatimalla ja perussuomalaisten esittämällä tavalla. Vastuullisena yritysjohtajana Kepun puheenjohtajan täytyisi lisäksi korvata vahingot niille, joille pakkomyytiin toimimattomat laitteet.
Oinonen ei säästele sanojaan myöskään keskustavaikuttaja Mauri Pekkarisen kohdalla, jota on yhtä lailla syytetty viime päivinä nepotismista.
-Puheenjohtaja Juha Sipilän vahakabinetin keskushenkilön Mauri Pekkarisen sukulaisilleen ohjatut miljoonat eurot tuulivoiman syöttötariffeilla on paljastunut hyvin suunnitelluksi puhallukseksi. Nyt julkisuuteen tulleista dokumenteista selviää, että tuulivoimabisnestä pyörittävä ex-ministeri Pekkarisen vävypoika olikin konsulttina suunnittelemassa kuinka syöttötariffirahavirrat ohjataan, Oinonen muistuttaa.
Kansanedustaja Oinonen kysyy, miksi Sipilä pitää edelleen Pekkarista keskeisenä neuvonantajanaan?
&#8211; Ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin sen, että Kepu on jatkamassa maaseudun asukkaiden rahastamista ja veroeurojen kuppaamista läheistensä lompsaan, jyrisi kansanedustaja Oinonen.

Sipilä keräsi paskalain turvin kymmeniä miljoonia – Oinonen: ”Korvaa aiheuttamasi vahingot”

Green Rock

Suomen Uutiset vastaa Juha Sipilälle – yritystoiminnan pimeät komerot auki

Juha Sipilän yhtiön ja jätevesiasetuksen yhteinen taival – ensin rakennettiin laitteet, sitten sorvattiin asetus

Miksi Sipilä vaikenee paskalakibisneksestään?

Sipilä keräsi paskalain turvin kymmeniä miljoonia – Oinonen: ”Korvaa aiheuttamasi vahingot”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025