Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Hakaniemi

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Työmarkkina-asiaa: Miko Bergbom ja Niko Ohvo ravistelevat syväjähmettynyttä Hakaniemeä – miksi Suomessa ei ole talouskasvua?

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta intoutui jakamaan viestipalvelu X:ssä vasemmistoliiton puoluelehden (Kansan Uutiset) julkaisua, jossa perussuomalaisia kuvataan äärioikeistolaisena puolueena. Elorannan julkaisu on herättänyt laajaa kritiikkiä kommenteissa, joissa Elorannalta on pyydetty vastausta siihen, allekirjoittaako hän artikkelin sisällön ja jakamiensa sitaattien väitteet.

&#8211; Tämä herättää jälleen kerran valtavan epäilyksen siitä, onko Jarkko Eloranta (kuvassa) todella ajamassa jäsenistönsä etua vai onko perimmäinen tarkoitus sittenkin toimia vihervasemmiston ulkoparlamentaarisena jatkeena ja rahallisena tukijana, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom.
Vasemmiston ja ay-liikkeen yhteys on kiistaton
Bergbomin mielestä on päivänselvää, että ammattiyhdistysliikkeet rahoittivat isosti vasemmistolaisia eduskuntavaaleissa. Vasemmistopuolueiden ja ay-liikkeen välinen yhteys on kiistaton, ja sen näkee jokainen, Bergbom väittää.
&#8211; Herää kysymys, mikä Eloranta on vaatimaan asiasta keskustelua, jos hän itse toimii tällä tavalla, Bergbom huomauttaa.
SAK:n ja muiden keskusjärjestöjen johdolla on järjestetty poliittisia lakkoja maan hallitusta vastaan poikkeuksellisen kiivaasti, eikä loppua näy. Eduskunnassa oppositio jätti SDP:n johdolla välikysymyksen työmarkkinoiden tilanteesta. Täysin yhtenäisenä ei oppositio kuitenkaan ole, sillä keskusta ja Liike Nyt eivät osallistu välikysymykseen.
PS on selvästi suurin työväenpuolue
Kansanedustaja Miko Bergbom vaatii SAK:n puheenjohtajalta vastausta siihen, pitääkö hän todella perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena. Bergbom huomauttaa Ylen julkaisemasta puoluekannatusmittauksesta, josta mittauksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan käy ilmi, että perussuomalaiset on tällä hetkellä työväestön keskuudessa selvästi suosituin puolue ja on ollut sitä pitkän aikaa.
&#8211; Jarkko Eloranta menettää oman arvovaltansa tällaisella poliittisella pelleilyllä, jossa hän käy näin suoraan perussuomalaisten kimppuun. Minua tällaiset huudot eivät yllätä, sillä tiedän Jarkon tekevän sitä vain tukeakseen vihervasemmistoa, mutta harmittaa perussuomalaisten kannattajien puolesta, että SAK-johtaja haluaa tällä tavalla demonisoida heitä. Yhdenkään Hakaniemen edustajan on turha tulla selittämään mistään arvokkaasta kielenkäytöstä, jos he tällä tavalla kohtelevat Suomen suurinta työväenpuoluetta ja sen kannattajia, Bergbom jyrähtää.
&nbsp;

SAK:n puheenjohtajan julkaisu viestipalvelu X:ssä kuohuttaa – Bergbom: Pitääkö Eloranta todella perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena?

Ay-liikkeen aivoitukset lakko-Suomessa ovat jääneet taloustieteilijä Matti Virénille epäselväksi. Leikkauksia vastustetaan, mutta niistä päättäminen ei kuulu ammattiliitoille. Julkisen sektorin Molokin kita on Suomessa itse asiassa jo kasvun este, eikä verotusta kiristämällä katkaista menojen kasvua.

&#8211; Vähän vaikeata ylipäätään on ymmärtää, mistä on kysymys, <a href="https://www.permanto.fi/embed/video/229401409/279972301">kommentoi</a> emeritusprofessori Matti Virén meneillään olevaa lakkoaaltoa IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa.
&#8211; Nämä Hakaniemen &#8211; jos käytän tällaista yleistermiä &#8211; aivoitukset ovat jääneet ainakin minulle epäselviksi.
Hakaniemen hiljaisuus päättyi
Edellisen eli Sanna Marinin hallituksen aikana palkat laskivat kutakuinkin 10 prosenttia, mutta Hakaniemessä oltiin hipihiljaa. Nyt siis kaikki on toisin.
&#8211; Päällimmäisenä on kysymys siitä, että hallituksen leikkauksia vastustetaan. Mutta kaikella kohtuudella ne eivät kuulu ammattiliitoille.
Hallitus päättää julkisista menoista, ei mikään etujärjestö, Virén muistuttaa. Hän painottaa, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on puolustaa jäsentensä ostovoimaa sekä säällisiä työoloja.
Velkaantumisen tilannekuva hakusessa
Valtiolla on tällä hetkellä velkaa jotakuinkin 156 miljardia euroa ja miljardien takaukset vielä kaiken päälle. Velkaantumisen rinnalla valtion omaisuuttakin on myyty merkittävässä määrin.
&#8211; Jos valtiota olisi rahoitettu pelkästään velalla, summa olisi huomattavasti isompi.
&#8211; Mikä meidän kokonaistilanteemme loppujen lopuksi on, itse asiassa sitä isoa numeroa ei koskaan edes väläytetä käytävässä keskustelussa.
Menojen kasvu jatkuu
Leikkauksista puhutaan, mutta julkisten menojen kasvu jatkuu kaiken aikaa. Virenin mielestä Suomessa ei ole syytä puhua leikkauksista, toisin on vaikkapa Argentiinassa.
&#8211; Suomessa ei tapahdu julkisten menojen tasolla yhtään mitään.
Niinpä professorin on vaikeata löytää perusteita lakkoilulle. Toisin olisi, jos julkisia palveluita oikeasti romutettaisiin tai työsopimusjärjestelmää muutettaisiin totaalisesti.
&#8211; Ei meillä tapahdu mitään erikoista kansainvälisen perspektiivin näkökulmasta.
Julkinen sektori liian suuri
Suomen kasvun esteenä on Virénin mukaan julkisen sektorin koko, se on liian suuri rasitus tälle väkimäärälle ja kansantaloudelle.
Julkiset menot ovat 60 prosentin luokkaa kokonaistuotannon arvosta ja se on liikaa. Meillä on selässämme ”liian suuri reppu”.
&#8211; Kun julkinen sektori kasvaa, se kasvaa joka paikassa.
&#8211; Kaikki saavat ja kaikille jaetaan. Tätä on jatkunut nyt 50 vuotta. Seinä alkaa tulla vastaan.
Valtio ei ole taloyhtiö
Valtion menot eivät ole &#8221;annettuja”, Virén muistuttaa. Valtio ei ole asunto-osakeyhtiö, jossa talouden liikkumavara on melko vähäinen. Jos kustannukset nousevat, nostetaan vastikkeita.
&#8211; Poliitikot tuntuvat kuvittelevan, että valtio on taloyhtiö. Siellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kiristää verotusta.
&#8211; En tiedä yhtään ainoata maata maailmassa, joka on ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä.

Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”

Hakaniemi

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Työmarkkina-asiaa: Miko Bergbom ja Niko Ohvo ravistelevat syväjähmettynyttä Hakaniemeä – miksi Suomessa ei ole talouskasvua?

SAK:n puheenjohtajan julkaisu viestipalvelu X:ssä kuohuttaa – Bergbom: Pitääkö Eloranta todella perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena?

Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025