Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

hake

Monessa tuvassa olisi paleltu tammikuussa, jos kaupunkien lämpölaitoksissa ei olisi käytetty lämmöntuotantoon turvetta. Turve täydentää puun palamista ja nostaa palamisen lämpötilaa. Yli 30 asteen pakkasissa kaupungit joutuivat hakkeen ja turpeen lisäksi turvautumaan myös polttoöljyllä tuotettuun lisälämpöön.

&#8211; Joka ikinen laitos on käyttänyt turvetta, myös ne, jotka ilmoittivat, etteivät enää käytä, sanoo Pohjanmaan Biolämpö Oy:n yrittäjä, perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.
Tammikuussa turvetta on ajettu lämpölaitoksiin pahimpina pakkasjaksoina yötä päivää. Talven jatkuessa ongelmaksi tulee palaturpeen riittävyys. Jo nyt siitä on paikoin pulaa.
&#8211; Turvetta tarvitaan edelleen, mutta kasat ovat huolestuttavasti tyhjentyneet. Etelä-Pohjanmaalla palaturve on jo myyty loppuun. Nyt mennään nilkutellen. Osasta Suomea puukin loppuu. Ulkomailta on sitä tuotu. Suomen huoltovarmuus on romahdutettu, päivittelee Vainionpää.
Hänen mukaansa turpeen asema on saatava selkeämmäksi. Verotuksen ja päästökaupan ongelmat on ratkaistava.
&#8211; Euroopassa uskotaan, että ollaan sotatilanteessa muutaman vuoden sisällä. Päättäjien pitää herätä. Unohdetaan ilmastoraivo ja mietitään, miten ylipäätään voidaan selvitä, hän sanoo.
Turve on osa huoltovarmuutta
Turpeen käyttö on osa huoltovarmuutta. Turve kerätään aumoihin kesällä ja käytetään tarpeen mukaan.
&#8211; 35 asteen pakkasella pyöräkuormaaja voi olla käynnissä yötä päivää ja turvetta saa lastattua. Tavara on valmiina. Ei siinä kylmyydessä hakkuri mene metsään hakettamaan ja vasta rupea tekemään.
Savossa ja Pohjois-Karjalassa 21 kaukolämpöverkkoa pyörittävässä Savon Voimassa turpeen osuus lämmöntuotannossa tänä ja viime talvena on ollut yli 20 prosenttia. Myös Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Energiassa kaukolämpölaitoksen kattilaan isketystä polttoaineesta turvetta on ollut noin viidennes.
Kireistä pakkasista huolimatta valtion polttoturpeen varmuusvarastoa ei ole jouduttu käyttämään. Varmuusvarasto perustettiin lämmityskaudelle 2022-23, ja sitä täydennettiin viime kesän turvetuotannosta. Varmuusvarastot ovat vakavia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten.
&#8211; Valtion polttoturpeen varmuusvaraston käyttö edellyttää todellista ja vakavaa häiriötä polttoaineen saatavuudessa. Kustannusvaikutukset, hyötysuhde-erot tai muut vastaavat seikat eri polttoaineilla eivät sellaisenaan riitä kriteeriksi varmuusvaraston käytölle, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
&#8211; Varmuusvarastosta käyttöönotettavan polttoturpeen hinnan määräytyminen on etukäteen esitetty. Varmuusvarastosta mahdollisesti käyttöönotettava polttoturve ei ole halpaa, mutta halvempaa kuin seuraavana useimmiten ajojärjestyksessä oleva kevyt polttoöljy.
Varmuusvarastoja ympäri Suomen
Polttoturpeen varmuusvaraston kokoa ja tarvetta sekä lämmityspolttoaineiden tilannekuvaa seurataan koko ajan ja varaston määrää sovitetaan ennakoitavissa olevaan tarpeeseen mahdollisuuksien mukaan. Varastossa on pääosin jyrsinpolttoturvetta sekä pieni määrä turvepellettiä. Varmuusvarasto on hajasijoitettu melko kattavasti ympäri Suomen potentiaalisten käyttökohteiden sijainnin mukaisesti.
Varmuusvarastot ovat tärkeitä.
&#8211; Olemme arvioineet polttoturpeen varmuusvaraston merkityksen olevan suuri. Siksi se päätettiin perustaa. Varmuusvarastolla varaudutaan kaukolämmityksen polttoaineiden saatavuushaasteisiin, ei siis puhtaan sähköntuotannon polttoaineeksi, Nieminen kertoo.
&#8211; Pääsyynä on kiinteiden kotimaisten polttoaineiden eli symbioosissa käytettävien turpeen ja metsäpolttoaineen saatavuudessa ilmenevät haasteet energiamurroksen sekä Venäjän hyökkäyssodan alkamista seuranneen energiakriisin seurauksena ja erityisesti metsähakkeen Venäjän tuonnin päätyttyä tämän seurauksena.
Uusiakin alueita avataan
Neova, entinen Vapo, jäi viime vuonna turpeennoston tavoitteistaan. Turpeen uskotaan silti riittävän yhtiön sopimusasiakkaille.
&#8211; Pakkasjakson aikana toimitusmäärät ovat kasvaneet, mikä on normaalia. Palaturvettakin on vielä myytäväksi. Alueellisesti voi olla rajoitteita, eli toimitusmatkat voivat olla pidempiä kuin normaalisti. Turpeen käytön suurimmat vaihtelut tulevat teollisuuden käytöstä, mikäli heidän oma tuotantonsa vaihtelee. Myös sähkön hinnalla on merkitystä muutaman isomman sähköä tuottavan laitoksen käyntiin ja polttoainekäyttöihin, sanoo turvetoimintojen johtaja Pasi Rantonen Neovasta.
Ensi kesän tavoitteet on Neovassa asetettu. Kevättalven myynti ja asiakkaiden sopimukset ratkaisevat lopulliset määrät.
Uusiakin alueita avataan, mikä mahdollistaa kuivike- ja kasvuturpeiden tuotannon.
&nbsp;

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Euroopan unionin ennallistamisasetus olisi toteutuessaan jälleen yksi askel liittovaltiokehityksessä, jossa valtaa ja rahaa siirretään Suomelta ja suomalaisilta Euroopan komissiolle ja muulle Euroopalle.

&#8211; Metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimustenkin mukaan kansallisen päätäntävallan piiriin, ja sitä valtaa ei pidä siirtää Brysseliin ilmasto- tai luontopolitiikkaan vedoten. Budjettivaltaahan unionille on jo siirretty aivan liikaa esimerkiksi viime vuonna hyväksytyn elpymisvälineen kautta, muistuttaa kansanedustaja Jari Koskela.
Asetuksen arvioidut liki miljardin euron vuotuiset kustannukset ovat Koskelan mielestä epätasapainossa mainostettujen hyötyjen kanssa.
&#8211; Ennallistamisasetuksen väitetään tuovan kymmenen miljardin hyödyt, mutta hyödyt ovat aineettomia ja tulkinnanvaraisia. Kustannukset sen sijaan ovat varmoja ja aitoja, Koskela korostaa.
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joiden perustuslain turvaamaan omaisuudensuojaan ennallistamisasetus puuttuisi merkittävällä tavalla. Asetuksen velvoitteita ei pysty täyttämään vain valtion luontoalueita ennallistamalla.
Vaikutuksia vesivoimaan selvitettävä
Vaikka metsät ovat olleet keskiössä ennallistamisasetusta koskevassa keskustelussa, koskee suurin osa asetuksen velvoitteista vesistöjä. Vesistöjen ennallistaminen tarkoittaa esimerkiksi patojen purkamista.
&#8211; Ennallistamisasetus ei tunnista voimakkaasti muutettujen vesien erityistä asemaa. On täysin mahdollista, että asetus siis vaarantaa nykyisenkin vesivoiman tuotannon. Riski on suuri pienimmissä virtavesissä, mutta myös suurissa rakennetuissa vesivoimajoissa on siis ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon, Koskela sanoo.
Koskelan mielestä ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon on ensiarvoisen tärkeää selvittää juuri nyt, kun hallitus on hurahtanut säästä riippuvaiseen tuulivoimaan. Tuulivoima tarvitsee tuekseen vakaata säätövoimaa.
&#8211; Hallitus on ajanut jo alas turvetuotantoa, ollut nuiva hakkeelle ja hidastellut pienydinvoimalalupien kanssa. Vesivoiman toimintaympäristö on nyt turvattava. Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla, Koskela muistuttaa.

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pohtii, onko hallitus tosissaan, aidosti ja kaikki keinot käyttäen varmistamassa Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.

Torstain kyselytunnilla kansanedustaja Jari Koskela kysyi elinkeinoministeri Mika Lintilältä vahvistusta väitteelle, jonka mukaan Suomeen tuotaisiin muun muassa Niiralan tullin kautta kymmeniä perävaunulastillisia sahanpurua päivässä.
&#8211; Onko nyt niin, että tällä purulla, joka ei kuulu pakotteiden piiriin, korvataan turvetta ja haketta? edustaja Koskela kysyi.
Onko verotukseen mahdollista saada helpotuksia?
Ministeri Lintilä myönsi kuulleensa samat tiedot tullitariffien kiertämisestä ja lupasi tarkistaa tilanteen. Aiheesta on kirjallisesti kysynyt myös perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.
Kansanedustaja Koskela tiedusteli ministeriltä myös aiemmin annettuja ristiriitaisiakin lausuntoja siitä, aiotaanko venäläinen hake korvata kotimaisella turpeella vai meneekö ainespuuta energiaksi.
&#8211; Kiinnostaa tietenkin vielä se kysymys, että jos suomalaista puuta käytetään, onko verotukseen mahdollista tehdä joitakin helpotuksia? Koskela lisäsi kysymyksensä loppuun.
Ministeri ei puheenvuorossaan antanut suoraa vastausta kysymykseen, mutta kehotti lämpölaitoksia suunnittelemaan toimintaansa sellaiseksi, että ne pystyvät turvaamaan energiantuotannon myös tulevaisuudessa. Verotuksen suhteen tilannetta on ministerin mukaan selvitettävä.
Onko hallitus turvevastaisten voimien vanki?
Vaikka myös hallituksen suunnalta on viime kuukausina kuulunut turvetuotannon puolesta puhuvia ääniä, toivoo kansanedustaja Koskela myös selkeitä toimia, joilla huoltovarmuutta parannetaan ja turpeen merkitys huomioidaan nykyistä paremmin.
&#8211; Nyt näyttää siltä, että hallitus on tässäkin tilanteessa turvevastaisten voimien panttivanki. Turvetta tarkastellaan vain ilmaston kannalta eikä riittävästi huomioida sen muita vaikutuksia ja kykyä turvata energiaomavaraisuuttamme. Pitäisi kuunnella muitakin asiantuntijatahoja kuin ilmastopaneelia, Koskela korostaa.
Jari Koskela on ehdottanut muun muassa jo luvitettujen turvealueiden pikaista käyttöönottoa. Jotta näitä alueita voi ottaa käyttöön, olisi turveyrittäjille taattava vähintään viiden vuoden tulevaisuudennäkymät.
&nbsp;

Huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan lisää tekoja –  ”Venäläinen sahanpuru ei ole vaihtoehto”

hake

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan lisää tekoja – ”Venäläinen sahanpuru ei ole vaihtoehto”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025