Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

hallinnolliset kustannukset

Hallitus esittää muutoksia yhdenvertaisuuslakiin – hallintotyön keveneminen varhaiskasvatuksessa vapauttaisi enemmän aikaa lasten parissa tehtävään työhön ja vähentäisi kustannuksia

Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Veikko Vallin tekivät kirjallisen kysymyksen aluevaltuustojen päätöksentekoa ohjaavista mittareista.

&#8211; Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Kuten kaikilla organisaatioilla, joilla on budjetti, myös aluevaltuustoilla täytyy olla mittareita ja vertailutietoa, mihin ne perustavat päätöksenteon, toteaa kansanedustaja Minna Reijonen.
Ilman toimivia mittareita ja todellista tietoa aluevaltuustot toimisivat lähes sokkoina.
&#8211; Ilman mittareita on vaarana, että kustannukset ja tuottavuus karkaavat, joudutaan ottamaan lisää velkaa tai nostamaan veroja ja asiakastyytyväisyys ja henkilökunnan hyvinvointi romahtavat, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.
Kustannuksia ja tehokkuutta seurattava
Vaikka alueiden organisaatiot ja rajat tulevat olemaan erilaiset kuin ennen alueiden aloittamista, on kuitenkin mahdollista saada vertailevaa tietoa ajalta ennen alueiden aloittamista.
Mittareiden tehokkaalla käytöllä voidaan seurata toiminnan kustannuksia, asiakastyytyväisyyttä, julkisten ja yksityisten palveluiden jakautumista, työn tehokkuutta, henkilöstön hyvinvointia, tuottamattomia toimintoja yms. Tieto näistä on ripoteltuna eri puolille alueen organisaatioita, ja varsinkin tietoa on niillä, jotka tekevät konkreettista asiakastyötä.
Jos tätä arvokasta tietoa ei saada kerättyä analysoitavaksi päättävälle tasolle, päättävä taso tulee tekemään päätöksiä mielipiteiden ja oletusten varassa.
&#8211; Oli mittausmenetelmä mikä tahansa, ilman sitä aluevaltuutetut eivät pysty toimimaan, toteavat Reijonen ja Vallin.
Mittaristoja on kehitetty
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun vastauksessa kerrotaan, että päätöksenteon tueksi tullaan käyttämään tarvittavia tietoja nykyisiltä hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä järjestäviltä kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä kansallisten tietovarantojen tietoja. Päätöksenteon tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on asiantuntijajoukon kanssa kehittänyt mittariston. Myös THL on tuottanut oman mittaristonsa.
Sosiaali ja terveysministeriö on asettanut myös soten tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää alueiden tiedolla johtamista.
Tiedolla johtaminen tärkeää
Valtiovarainministeriö tuottaa laskennallisesti hyvinvointialueiden rahoituksen tason määrittämiseksi nykyisten kuntatasoisten tietojen ja hyvinvointialueiden suunnitelmatietojen pohjalta vertailutiedot siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden kustannukset, joiden tasoa voidaan verrata tuleviin hyvinvointialueiden palveluiden kustannustasoon.
&#8211; Vaikka näistä mittareista ei ole julkisuudessa juurikaan puhuttu, on hyvä tietää, että tiedolla johtaminen tulee olemaan käytössä myös aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa, toteavat Vallin ja Reijonen.
&nbsp;

Reijonen ja Vallin: Mihin aluevaltuustojen päätökset perustuvat?

Hallituksen sote-uudistuksessa pelastustoimen tehtävät on tarkoitus siirtää perustettavien 21 hyvinvointialueen vastuulle. Perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Mari Rantanen näkevät uudistuksessa ongelmia.

Nykyisin kuntien lakisääteistä pelastustoimintaa hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Muutoksia siirtymisessä aiheutuu ainakin Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueella sekä Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella.
&#8211; Erityisesti Uudenmaan erillisratkaisu ja Keski-Uudenmaan jakaminen tuleville Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueille tulee hajottamaan jo toimivan pelastustoimen järjestelmän ja hyvän kehityksen, joka näillä alueilla ja pääkaupunkiseudulla oli jo käynnissä. Pelastuslaitosten omissa lausunnoissakin suositellaan, että uudistamista jatkettaisiin nykyisellä vapaaehtoisuuteen perustuvalla järjestämismallilla, Jari Ronkainen toteaa.
Kaikkia virkoja ei saada täytettyä nytkään
Huolta kansanedustajakaksikossa aiheuttaa organisaatiomuutoksen lisäksi pelastustoimen alimitoitettu resursointi. Sisäministeriön arvion mukaan kunnilta siirtyvä rahoituspohja ei kata lakisääteisen palvelutason edellyttämää rahoitusta. Erityisesti henkilöstöpuolelle odotetaan kasvavia kustannuksia ja pulaa työntekijöistä.
&#8211; Uudistuksesta johtuva palkkaharmonisointi ja alimitoitetut aloituspaikat koulutuksessa, puhumattakaan siitä, että Helsingin pelastuskoulu on suunniteltu suljettavaksi vuonna 2023, johtavat kiristyvään kilpailuun ammattilaisista. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa kaikkia virkoja ei olla saatu täytettyä. Mitään näistä seikoista ei ole huomioitu hallituksen esityksessä, Mari Rantanen huomauttaa.
Poliittinen rakennemuutos ajaa tarkoituksenmukaisuuden ohi
Perussuomalainen kansanedustajakaksikko harmittelee sitä, että poliittinen rakennemuutos ajaa tarkoituksenmukaisuuden ohi. Heidän mukaansa myös tarvittavat kirjaukset palveluiden järjestämiseksi jäivät puuttumaan.
&#8211; Muutos itsessään aiheuttaa hallinnollisia ja muutoskustannuksia, mikä on aina pois suorittavasta työstä. Lisäksi ensihoitoa ei saatu viranomaistoiminnaksi eikä riittävää palvelutuotantoa saatu kirjattua lakiin. Pelastustoimelle näyttäisi jäävän luu käteen tässä uudistuksessa, Ronkainen ja Rantanen luonnehtivat.
&nbsp;

Ronkainen ja Rantanen sote-uudistuksesta: ”Pelastustoimelle jäämässä luu käteen”

hallinnolliset kustannukset

Hallitus esittää muutoksia yhdenvertaisuuslakiin – hallintotyön keveneminen varhaiskasvatuksessa vapauttaisi enemmän aikaa lasten parissa tehtävään työhön ja vähentäisi kustannuksia

Reijonen ja Vallin: Mihin aluevaltuustojen päätökset perustuvat?

Ronkainen ja Rantanen sote-uudistuksesta: ”Pelastustoimelle jäämässä luu käteen”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025