Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Hallinto-oikeus

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_177+2022+5+5+5.aspx">ehdottaa</a> lastensuojeluasioiden siirtämistä <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-177-2022?start=18316&amp;end=18650&amp;speaker=1437">käräjäoikeuksien käsiteltäviksi</a>. Tällä hetkellä esimerkiksi vastentahtoisten huostaanottojen ratkaisu tehdään hallinto-oikeuksissa, joissa käsittelyajat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Taustalla on vuonna 2008 muuttunut <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1983/19830683">lastensuojelulaki</a>, jota ennen ratkaisut olivat kunnallisilla lautakunnilla.

Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla valtioneuvoston <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_13+2022.pdf">selontekoa</a> oikeudenhoidosta. Kansanedustaja Juha Mäenpää piti puheenvuoron aiheen tiimoilta nostaen huomionsa keskipisteeksi erityisesti lastensuojeluasiat.
Mäenpää nosti puheenvuoronsa alussa tarkasteluun hallinto-oikeudelliset asiat. Selonteon mukaan joissakin hallinto-oikeuksien asiaryhmissä keskimääräiset käsittelyajat ovat pitkiä, jopa yli puolitoista vuotta. Kansanedustajan mielestä ne pitäisi saada todella paljon lyhyemmiksi. Mäenpää yhdisti aiheen lastensuojelun tilanteeseen.
&#8211; Olen järjestänyt tässä lähikuukausina kolme lastensuojeluiltaa. Siellä on tullut paljon esille näitä ongelmia, joissa kansalaiset kokevat, että heitä on joko kohdeltu väärin tai he eivät ole saaneet oikeutta tai se oikeuden saaminen on kestänyt liian pitkään. Esimerkiksi jos lastensuojelussa joku kansalainen kokee tulleensa väärin kohdelluksi, niin käsittelyajan pituus on aivan kohtuuttoman pitkä, hän havainnollisti tilannetta.
Päätökset sosiaalitoimelta käräjäoikeuksille
Mäenpää hahmotteli lastensuojelun prosesseihin merkittäviä rakenteellisia muutoksia.
&#8211; Nyt, kun hallitus vaihtuu, lastensuojeluasia pitäisi siirtää käräjäoikeuden alle siten, että käräjäoikeus tekee päätöksen esimerkiksi viikon kuluessa sosiaalitoimen esityksestä, eikä niin, että sosiaalitoimi tekee itse sen päätöksen, Mäenpää kaavaili.
&#8211; Käräjäoikeudessa tulisi olla joko lasten asioihin erikoistunut osasto tai henkilöitä, jotka huolehtivat lastensuojelun ja huoltajuusasioiden käsittelystä. Tai sitten pitäisi olla ehkä erityistuomioistuin.
Puheensa lopuksi Mäenpää huomautti, että järkeistämällä toimintoja on mahdollisuus saada aikaan huomattaviakin säästöjä ilman varsinaisia resurssien leikkauksia.
Asiantuntija Mäenpään linjoilla
Samoilla linjoilla on myös Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden emeritusprofessori J. P. Roos, joka siirtäisi huostaanottojen käsittelyn hallinto-oikeuksilta käräjäoikeuksille, joita olisi vahvistettu lastensuojelun asiantuntemuksella. Toinen vaihtoehto olisi hänen mukaansa erillinen perheoikeus. Roosin ajatuksista <a href="https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3076235">uutisoitiin</a> jo vuonna 2014.
– Hallinto-oikeudet eivät ole näytöstä kiinnostuneita tuomioistuimia. Ne katsovat vain, onko prosessi mennyt oikein, hän selvensi tuolloin.
Roos myös ottaisi lastensuojelutyöntekijöiltä pakkotoimioikeudet pois ja veisi tuomioistuinkäsittelyyn heti tapaukset, joissa vanhemmat ja lapset panevat hanttiin.
&nbsp;

Käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä – Mäenpää siirtäisi lastensuojeluasiat käräjäoikeuksien ratkaistaviksi

Aluehallintoviranomaiset ovat suuressa osassa Suomea kieltäneet yksiselitteisesti vaalikampanjoinnin ulkona vastoin THL:n ja STM:n ohjeistusta. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen ihmettelee, onko aluehallintoviranomaisten tarkoitus vaikuttaa vaaleihin mieleisen vaalituloksen aikaansaamiseksi ja vaatii hallinto-oikeuksia puuttumaan asiaan pikaisesti.

Aluehallintoviranomaisten päätöksissä vedotaan koronan leviämiseen väestön keskuudessa. AVIn päätöksissä ja tiedotteissa kieltoja on käsitelty ylimalkaisesti ja perustelematta.
&#8211; Kaikkein käsittämättömimmissä ohjeissa todetaan, että ulkoilmatilaisuuksia voi järjestää, mutta niitä ei saa mainostaa, toteaa puoluesihteeri Arto Luukkanen.
Oikeusvaltio ja demokratia vaarassa
Nämä viranomaisohjeet herättävät hämmennystä ja epätietoisuutta sekä laskevat äänestysintoa entisestään. Luukkanen kysyy, onko tämä alueellisten virkamiesten toiminnan tarkoituksenakin: kun vastoin THL:n ja STM:n antamaa ohjeistusta alueellisesti kielletään vaalitilaisuudet toreilla, niin pyritäänkö toimilla mieleisen vaalituloksen aikaansaamiseen?
&#8211; Perussuomalainen kansanliike on muista poiketen vaalikampanjoinut aina pääasiassa toreilla. Nyt perussuomalainen kampanjointi estetään virkamiespäätöksillä monilla vahvimmilla kannatusalueillamme.
&#8211; Perussuomalaiset haastavat AVI-organisaatioiden tulkinnan siitä, että ulkona ei voi turvallisesti kampanjoida. Vetoamme hallinto-oikeuksiin asiaan pikaisesti puuttumiseksi. Sekä THL että STM ovat vahvistaneet, että kyseinen vaalitoiminta ulkona on ns. &#8221;pienen riskin&#8221; toimintaa. Vaarana on, että näistä vaaleista tulee Suomen historian ensimmäiset vaalit, joissa oikeusvaltiosta ja demokratiasta ei ole tietoakaan, päättää Luukkanen.
&nbsp;

Osa aluehallintoviranomaisista pyrkii vaikuttamaan vaalitulokseen – Luukkanen: ”Perussuomalainen kampanjointi estetään virkamiespäätöksillä monilla vahvimmilla kannatusalueillamme”

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti jo 6.11.2019 hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Perussuomalaiset Nuoret ry:n valtionavustuksen lopettamisesta ja avustuksen takaisinperinnästä.

Opetus- ja kulttuuriminiteriö (OKM) päätti lopettaa valtionavustuksen PS-Nuorille ja periä takaisin sille jo maksetun avustuksen. OKM:n päätös liittyy PS-Nuorten Twitter-tilillä tämän vuoden toukokuussa julkaistuun yksittäiseen viestiin, joka OKM:n mukaan oli maahanmuuttajia syrjivä.
PS-Nuoret eivät hyväksy OKM:n päätöstä, ja järjestö on valittanut asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen.
Ministeriltä ala-arvoinen vastaus
Olli Immosen mukaan OKM:n päätös syrjii PS-Nuoria, ja hän vaatii hallitusta korjaamaan päätöksen. Immosen kysyi kirjallisessa kysymyksessä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta poliittisille nuorisojärjestöille myönnetään jatkossa avustusta oikeudenmukaisemmin, jotta demokratia toteutuu.
Keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri, nykyinen toimitusministeri, Hanna Kosonen antoi kirjalliseen kysymykseen vastauksen, jota Immonen pitää ala-arvoisena.
&#8211; Vastauksessa Kosonen muun muassa väittää, että PS-Nuorten toiminta olisi ”nuorisolain tavoitteiden vastaista tai niiden suhteen välinpitämätöntä”. Väite on täysin perusteeton ja absurdi.
Avustuksissa tarkasteltava tosiasiallista toimintaa
Myös Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen pitää OKM:n toimintaa asiassa epäoikeudenmukaisena. Kinnusen mukaan yksittäisten jäsenten ulostulot eivät saa vaikuttaa yhdistykselle myönnettävän avustuksen määrään, vaan avustusharkinnassa tulee tarkastella järjestön tosiasiallista toimintaa.
&#8211; PS-Nuorten säännöissä määritellyt tehtävät tai järjestön tarkoitus eivät ole ristiriidassa nuorisolain tavoitteiden kanssa eikä ole niiden suhteen välinpitämätön, vaikka ministeri vastauksessaan näin väittää. Haluaisin ministerin osoittavan, mihin kohtaan PS-nuorten säännöissä hän viittaa. Sellaista kohtaa ei säännöistä löydy, Kinnunen toteaa.
Päätös rikkoo syrjintäkiellon periaatetta
Suomen perustuslain mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.
&#8211; Nähdäkseni ministeriön päätös rikkoo syrjintäkiellon periaatetta. Kaikille poliittisille mielipiteille on annettava Suomessa tilaa, Immonen sanoo.
PS-Nuoret haluaa lopettaa lainsäädännöllisin ja hallinnollisin keinoin haitallisen humanitaarisen maahanmuuton.
&#8211; Tavoite on täysin lainmukainen ja järjestö ajaa sitä demokraattisin keinoin. Toimitusministeri Kosonen antaa kuitenkin vastauksessaan ymmärtää, että kyseinen tavoite olisi peruste evätä julkinen tuki, jota muuten jaetaan järjestöille riippumatta poliittisesta katsantokannasta. Kosonen tulkitsee nuorisolakia mielivaltaisesti eikä kykene perustelemaan vastaustaan.
Puhtaasti poliittinen temppu
Immonen ja Kinnunen korostavat, että PS-Nuorten toiminta ei ole nuorisolain tavoitteiden vastaista tai niiden suhteen välinpitämätöntä.
&#8211; Päätös avustusten eväämisestä ja takaisinperinnästä on puhtaasti poliittinen, ja sillä pyritään selvästi hankaloittamaan opposition toimintaa. Ministeriö on tällä hetkellä sellaisten tahojen käsissä, jotka eivät suvaitse erilaisia mielipiteitä. Vihervasemmiston mainostama ”suvaitsevaisuus” on hyvin valikoivaa.
&#8211; Perussuomalaiset nauttivat tuoreiden gallupien mukaan yli 20 prosentin kannatusta. Tätäkin taustaa vasten ministeriön päätös on käsittämätön. Perussuomalaisten pelko on kova, Immonen ja Kinnunen toteavat.

Kansanedustaja Immonen ja PS-Nuorten puheenjohtaja Kinnunen: PS-Nuoria syrjivä päätös korjattava

Perussuomalaiset penäsivät hallitukselta keinoja suullisella kyselytunnilla hallinto-oikeuksien ruuhkien ehkäisemiseksi.

Erityisesti ulkomaalaisasiat rasittavat hallinto-oikeuksia. Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tänä vuonna saapunut 47 prosenttia enemmän turvapaikka-asioita kuin vuonna 2018. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2017 saapuneista asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita.
Ministerillä väärä käsitys
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) totesi lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa viime viikolla, ettei turvapaikka-asioiden käsittely ole vaikuttanut muiden asioiden käsittelyyn tai oikeusturvaan.
&#8211; Ministerillä vaikuttaa kuitenkin olevan selvästi väärä käsitys asioiden tilasta. Esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasioihin on jouduttu kohdentamaan resursseja muista asioista, erityisesti maankäytöstä ja rakentamisesta sekä kunnallisasioista, perussuomalaisten lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri totesi.
&#8211; Me perussuomalaiset emme voi hyväksyä tilannetta, jossa ulkomaalaisten asiat menevät jatkuvasti omien kansalaistemme asioiden edelle. Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä asialle?
Hallituksen puututtava syihin
Oikeusministeri totesi, että hallinto-oikeuden asiamääriin vaikuttaa vielä vuonna 2016 saapuneiden turvapaikka-asioiden määrä. Hän lisäsi, että oleskelulupien käsittelyyn on annettu lisäresursseja eikä ulkomaalaisasioiden lisääntyminen hänen mukaansa vaikuta muiden asioiden käsittelyyn.
Meri kuitenkin piti lisämäärärahan toistuvaa kohdentamista ulkomaalaisasioiden käsittelyyn kestämättömänä ratkaisuna ja vaati, että hallitus puuttuu asiamäärien syihin.
&#8211; Loputon rahan kippaaminen on lopetettava ja sen sijaan on keskityttävä juurisyihin. Tämä edellyttää turvapaikkalainsäädäntöön tehtäviä kiristyksiä ja etuusjärjestelmään liittyvien houkutustekijöiden poistamista, Meri vaati.
<iframe loading="lazy" title="Leena Meri: Maahanmuutto tukkii hallinto-oikeudet" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/z8uMPlc8wkE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – Perussuomalaiset: ”Loputon rahan kippaaminen on lopetettava”

Helsingin hallinto-oikeuden <a href="https://oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/index/hallintooikeusratkaisut/hallintooikeusratkaisut/1533889737878.html">tuoreen päätöksen mukaan</a> kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella henkilöllä ei ollut oikeutta toimeentulotukeen. 

Hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, että toimeentulotukilakiin ei sisälly nimenomaisia säännöksiä toimeentulotukijärjestelmän soveltamisesta maassa väliaikaisesti tai laittomasti oleskeleviin ulkomaalaisiin.
Päätöksessään hallinto-oikeus totesi, että tilapäisesti Suomessa oleskelevalla henkilöllä voi tietyin edellytyksin oikeus toimeentulotukeen. Käsillä olleessa tapauksessa, jossa turvapaikanhakija oli hakenut toimeentulotukea kahdelle kuukaudelle, ei kuitenkaan ollut kyse tällaisesta.
Päätös syntyi äänestämällä, luvuin 7-5. Esittelijä jätti asiassa eriävän mielipiteen.
&nbsp;
&nbsp;
Asiasta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10351486?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">kirjoitti aiemmin</a> Yle.

Hallinto-oikeus

Käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä – Mäenpää siirtäisi lastensuojeluasiat käräjäoikeuksien ratkaistaviksi

Osa aluehallintoviranomaisista pyrkii vaikuttamaan vaalitulokseen – Luukkanen: ”Perussuomalainen kampanjointi estetään virkamiespäätöksillä monilla vahvimmilla kannatusalueillamme”

Kansanedustaja Immonen ja PS-Nuorten puheenjohtaja Kinnunen: PS-Nuoria syrjivä päätös korjattava

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – Perussuomalaiset: ”Loputon rahan kippaaminen on lopetettava”

Helsingin hallinto-oikeus: Kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla ei ollut oikeutta toimeentulotukeen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025