Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

hallituksen muodostaminen

Ranskan lopullinen vaalitulos yllätti voittajatkin ja oli osoitus median sekä somen rumputulen voimasta. Äänestäjät ovat tänään monella tapaa liikkuvaisia ja demokratiaan kuuluu yhä enenevässä määrin epävarmuus. Se jatkuu vaalien jälkeenkin, kun poliittinen arki Ranskassa alkaa.

Vihervasemmiston Uusi kansanrintama (NFP) on Ranskan <a href="https://www.politico.eu/article/https-www-politico-eu-article-france-legislative-election-2024-live-updates-national-rally-marine-le-pen-new-popular-front-emmanuel-macron/">vaalien</a> yllätysvoittaja ja koalitio sai 188 paikkaa 577-jäsenisestä parlamentista. Presidentti Emmanuel Macronin Ensemble-ryhmä sai 161 paikkaa ja maahanmuuttokriittinen Kansallinen liittouma (RN) 142 paikkaa.
Tasavaltalaiset saivat 48 paikkaa ja pikkupuolueille jäivät loput 38 paikkaa parlamentissa. Äänestysprosentti oli Ranskan sisäministeriön mukaan 66,63.
Vaalitaktikointi mahdollisti yllätyksen
Kansallinen liittouma voitti selvästi vaalien ensimmäisen kierroksen ja oli matkalla jopa ehdottomaan enemmistöön parlamentissa. Vihervasemmiston ja Macronin ryhmän vaalitaktikointi sekoitti kuitenkin kuviot.
Tosipaikan tullen ranskalaisäänestäjillä saattoi mennä pupu pöksyyn ja maassa mitä ilmeisimmin vallitsevasta yleisestä maahanmuuttovastaisuudesta huolimatta Marine Le Penin kutsu kuului puolikuuroille korville.
RN sai kuitenkin 53 lisäpaikkaa verrattuna edellisiin vaaleihin, mikä on huomattavan vähän puolueen ääniosuuteen verrattuna.
Hallituksen muodostaminen hankalaa
Vihervasemmiston voitonjuhlat voivat kuitenkin jäädä piippuun, sillä mikään liittoumista ei saanut enemmistöä parlamentissa.
Vähemmistö- tai virkahenkilöhallituksen sijasta todennäköisesti vaihtoehdoksi jää NFP:n ja Macronin porukan yhteishallitus. Tosin vihervasemmiston keulahahmo Jean-Luc Mélenchon ei yöllisessä voitonhuumassaan vaikuttanut kovinkaan yhteistyöhaluiselta.
Vaalien alla politiikan kaikkitietävät kommentaattorit vaelsivat joukolla valtamedian studioihin kertomaan, kuinka hullusti nyt käy laitaoikeiston vyöryessä valtaan Ranskassa. Näin ei tapahtunut ja nyt vihollinen täytyy kaivaa esiin muualta, ehkäpä omista joukoista.

Ranskan vaalit johtivat poliittiseen umpikujaan ja ovat muistutus nykypolitiikan sekä someajan nopeista käänteistä

Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Joakim Vigelius sanoo, että tulevissa hallitustunnusteluissa ja hallitusneuvotteluissa tulisi jo siirtyä abstraktista arvopohjapuheesta tosiasioihin ja siihen, mitä suomalaisten hyväksi voidaan tehdä.

Tunnustelut Suomen seuraavan hallituksen muodostamiseksi alkavat pääsiäisen jälkeen kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla.
Perussuomalaiset on valmis hallitusyhteistyöhön, mikäli perussuomalaisille tärkeiden asioiden edistäminen, kuten maahanmuuttopolitiikan kiristäminen, onnistuu.
Duunarille palkasta enemmän käteen
SDP on jo etukäteen ilmoittanut, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa ei onnistu.
Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Joakim Vigelius ihmettelee, miten demarit voisivat hallituksessa onnistua kokoomuksen kanssa yhtään paremmin, koska puolueiden talouslinjaukset ovat niin kaukana toisistaan.
&#8211; Sen kun tietäisi, miksi SDP on ilmoittanut, että yhteistyö nimenomaan perussuomalaisten kanssa ei käy. Tosiasiassa me olemme joissain asioissa täysin samalla linjalla SDP:n kanssa, kuten siinä, että duunarilla pitää jäädä palkasta enemmän käteen. Näissä asioissa yhteistä säveltäkin voisi löytyä, Vigelius sanoi eilen MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.
Arvopohjaa ja poliittista heikkalaatikkopeliä
Perussuomalaisille kynnyskysymys on puuttuminen humanitaarisen maahanmuuton edellytyksiin. Vigelius toivookin Suomeen tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja talouskuria. Hän esittää että SDP maahanmuuttopolitiikassa ottaisi oppia Tanskan sosialidemokraateilta.
&#8211; Näkisin, että yhteistyö myös SDP:n kanssa voisi olla mahdollista, mutta se vaatisi kompromisseja myös perussuomalaisten suuntaan. Jostain syystä toistaiseksi ei ole näytetty kyvykkyyttä tulla missään kysymyksessä meitä vastaan. Sen sijaan on puhuttu vain abstraktista arvopohjasta. Mielestäni se on vain retorista politiikan hiekkalaatikkopeliä.
Maahanmuuttoon pohjoismaiset kiristykset
Tanskan ohella myös Ruotsissa on äskettäin kiristetty maahanmuuttopolitiikkaa, ja työperäiselle maahanmuutolle on valmisteltu toimeentulorajat. Perussuomalaiset tavoitteleekin Suomeen yleisesti samaa maahanmuuttopolitiikan kiristettyä tasoa kuin muissa Pohjoismaissa.
&#8211; Työperäinen maahanmuutto ei voi perustua siihen, että työperäisten tulijoiden toimeentulosta merkittävä osa nojaa tulonsiirtoihin valtion varoista. Tulijan on siis Suomessa tultava toimeen omalla työllään, Vigelius sanoi.

Vigelius: SDP voisi ottaa maahanmuuttopolitiikassa oppia Tanskan sosialidemokraateilta

Sama tahti on askelten Suomessa ja Ruotsissa, julistaa naapurimaan media kommentoidessaan eduskuntavaalien tulosta. Suunta vie oikealle, sosialidemokraattinen ”kaaos” on ohitse ja kokoomus saa aloittaa hallitusneuvottelut. Hallituksen muodostaminen saattaa tosin ruotsalaisarvioiden mukaan viedä kuukausia.

Ruotsalaiskommenteissa toistuu näkemys siitä, että virta vie oikealle ja suunta on siten sama kuin Ruotsilla. Aikaisin maanantaina siteerattiin vielä suomalaisia kommentaattoreita. SVT:llä sai näkyvyyttä Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Lucas Dahlström, joka <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/article39223307.svt">vertasi</a> vaalitulosta Tidö-puolueiden menestykseen Ruotsissa ja ennustaa Suomeen kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallitusta.
Uutistoimisto TT oli kaivanut esiin Åbo Akademin entisen professorin Göran Djupsundin, joka odottaa ”kovia neuvotteluita”. Hallituksen pitäisi emerituksen mukaan olla koossa ”ennen juhannusta”.
&#8211; Kokoomus saa ensimmäisenä aloittaa hallitusneuvottelut. Sitten alkavatkin vaikeudet, Djupsund <a href="https://www.svd.se/a/gErg59/svara-forhandlingar-vantas-efter-jamnt-val">povaa</a>.
Kokoomuksen arvokonservatiivit avainasemassa
Dagens Nyheterin Philip Teir on sitä <a href="https://www.dn.se/varlden/philip-teir-nu-vantar-tuffa-forhandlingar-en-ny-regering-kan-droja-manader/">mieltä</a>, että hallitusneuvottelut voivat viedä ”viikkoja, jopa kuukausia”. Teir ottaa esille Petteri Orpon ja Riikka Purran täysin erilaiset näkemykset ulkomaalaisen työvoiman tarpeesta Suomessa:
&#8211; Mutta myös hänen (Orpon) puolueessa on arvokonservatiivinen falangi, jolla tuskin on mitään sitä vastaan, että Riikka Purra kutsutaan neuvottelupöytään.
Toinen vaihtoehto Teirin mukaan on se, että Orpo kääntyy demareiden puoleen hallituksen muodostamiseksi. Silloin kynnyskysymykseksi muodostuu kokoomuksen säästölista. Mukaan tarvitaan myös pienempiä puolueita kuten RKP ja ehkä myös vihreät.
Sosialidemokraattinen kaaos unholaan
Ruotsidemokraatit muisti perussuomalaisia jo yöllä <a href="https://twitter.com/sdeuparlamentet/status/1642615788220604418?cxt=HHwWhICz9eeW38stAAAA">Twitterissä</a> meppien sanoin: ”Menestys jatkuu. Taas voitto konservatiiveille ja vielä yksi maa, joka äänestää sosialidemokraattisen kaaoksen unholaan.&#8221;
Ruotsidemokraatteja lähellä oleva Samtiden.nu-sivusto toi <a href="https://samtiden.nu/2023/04/basta-valresultat-nagonsin-for-sannfinlandarna-i-finland/">esille</a> sen, että valtaosa Suomen pinta-alasta on nyt perussuomalaista, kun puolue otti haltuunsa maaseudun, keskustan vaalitappion myötä.

Ruotsalaiskommentit vaalitulokseen: Virta vie oikealle – hallituksen muodostaminen saattaa kestää kuukausia

Tanskan parlamenttivaalien lopputulema jäi lopulta <a href="https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/gronlandska-mandat-sakrar-rod-seger-i-danmark">grönlantilaisten</a> käsiin. Maailman suurimman saaren äänestäjät ratkaisivat voiton vasemmistoblokille, joka sai kansankäräjille 90 paikkaa oikeistopuolueiden jäädessä 89 edustajaan. Sosialidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen muodostanee maahan uuden hallituksen.

Sosialidemokraatit on vaalien selvä voittaja 27,5 prosentin ääniosuudella ja 50 paikalla kansankäräjillä. <a href="https://jyllands-posten.dk/politik/ECE14541450/alle-stemmer-talt-op-her-er-det-endelige-valgresultat/">Tulos</a> on puolueen paras 20 vuoteen. Pääministeri Mette Frederiksen jättää hallituksensa eronpyynnön kuningatar Margareetalle keskiviikkona klo 11 ja saanee tehtäväkseen ensimmäisenä yrittää muodostaa uuden hallituksen.
&#8211; On selvää, ettei hallituksella ole nykymuodossaan takanaan enemmistöä. Sosiaalidemokraattinen puolue lähti vaaleihin muodostaakseen laajapohjaisen hallituksen, Frederiksen kommentoi yöllä Tanskan yleisradiolle.
Tanskademokraateille kelpo tulos
Entinen maahanmuuttoministeri Inger Støjberg teki kelpo vaalikampanjan. Tänä vuonna tyhjästä polkaistu tanskademokraatit sai 8,1 prosenttia äänistä ja 14 paikkaa kansankäräjille. Vasemmiston vaalivoiton myötä vaa’ankieliasema jäi saavuttamatta mutta jos kutsu käy, Støjbergillä on jo hallituskokemusta.
Ylpeys kävi sen sijaan lankeemuksen edellä uuspuolue moderaattien Lars Løkke Rasmussenille. Entinen pääministeri ehti jo pitää voitonkorskean puheen, kunnes karvas kalkki eli vasemmiston hiuksenhieno yllätysvoitto selvisi hänelle. Rasmussen <a href="https://nyheder.tv2.dk/politik/2022-11-02-loekke-erklaerede-regeringen-doed-for-tidligt-og-gemte-sig-bag-laaste-doere">piiloutuikin</a> loppujaksi vaalivalvojaisten nakkikioskiin suljettujen sermien taakse.

Grönlantilaisten äänet ratkaisivat Tanskan parlamenttivaalit: Sosialidemokraatit voittoon – tanskademokraateille kelpo tulos

Ruotsin uusi hallitus piti julkistettaman keskiviikkona kello 11. Toisin kävi. Moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson sai valtiopäivien <a href="https://www.riksdagen.se/sv/press/pressmeddelanden/2022/okt/12/talmannen-forlanger-ulf-kristerssons-sonderingsuppdrag/">puhemieheltä</a> kaksi vuorokautta lisäaikaa eli hallitusneuvottelut pitää saattaa päätökseen perjantaihin mennessä.

&#8211; Periaatteessa kaikki on valmista ja hallitus on rakentumassa. Olemme neuvotelleet hallituksen kokoonpanosta, yhteistyön muodoista sekä parlamentaarisista kysymyksistä, Kristersson <a href="https://www.dn.se/sverige/ulf-kristersson-statsministeromrostning-nasta-vecka/">kommentoi</a> neuvottelutilannetta Dagens Nyheterissä.
&#8211; Joitakin yksityiskohtia on vielä selvitettävä, jotta voin esitellä kaiken kokonaisuudessaan. Valmistaudun siihen, että valtiopäivät äänestää pääministeristä ensi maanantaina.

Ruotsin hallitusratkaisu siirtyi perjantaille – ”Periaatteessa valmista, yksityiskohtia sopimatta”

Ennen lopullisen vaalituloksen julistamista oikeistoblokilla on vain yhden paikan enemmistö valtiopäivillä. Jos tämä on myös virallinen lopputulos, oikeistohallitus on epävarmalla perustalla. Yksi loikkari tai ryhmäpäätöksestä lipeävä edustaja voi jopa kaataa hallituksen tai ainakin vesittää esityksen valtiopäivien äänestyksessä.

Tästä on kokemusta päättyneeltä hallituskaudelta, kun vasemmistopuolueesta villiksi loikannut Amineh Kakabaveh piti demarihallitusta <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-hallituskriisi-on-ohi-lepsuilusta-syytetty-sisaministeri-jatkaa-rimaa-hipoen/">panttivankinaan</a> muun muassa sisäministeri- ja budjettiäänestyksissä. Loppujen lopuksi hän kuitenkin äänesti hallituksen mukana.
Ruotsidemokraateillakin on valtiopäiväryhmästä poistuneita, mutta nämä ovat myöhemmin äänestäneet <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/senaste-nytt-om-svensk-politik-och-valet-2022">ryhmän</a> mukana. Puoluekurin vastainen tempoilu johtaa oppositiossa harvemmin hallituksen eroon, joten sillä ei tähän asti ole ollut suurempaa merkitystä.
Toisin on hallituksessa ja sen saattaa tietää potentiaalinen uusi pääministeri Ulf Kristersson. Luottamus on ensiarvoisen tärkeätä valtiopäivillä, vaikka itse hallituksessa istuisivat vain moderaatit ja kristillisdemokraatit. Menneisyys osoittaa, että liberaalien kanssa saattaa tulla vaikeuksia.
Liberaalit vakuuttavat luotettavuuttaan
Ainakin kahdella edellisellä demaripääministerillä on kokemusta liberaaliedustajan <a href="https://www.svd.se/a/JxLg5P/liberal-avvek-fran-partilinjen-rostade-gult">kipuilusta</a> omatuntonsa ja arvostustensa kanssa. Jopa niin, että silloinen vihreiden ryhmänjohtaja ja nykyinen puolueen puheenjohtaja Johan Pehrson joutui puuttumaan asioihin.
Pehrson on luvannut myös ruotsidemokraateille, että nämä voivat luottaa liberaalin sanaan alkavilla valtiopäivillä. Liberaalit ovat käyneet läpi sisäisen kiirastulen suhtautumisestaan ruotsidemokraatteihin, ja osa jäsenistä onkin jättänyt puolueen. Oikeistoblokin yhteisellä <a href="https://www.svd.se/a/OrLAw1/brak-om-bussturne-i-l-vacker-irritation-hos-sd">vaalikiertueella</a> lopuillekin epäröiville vapaamielisille tiettävästi selvisi, mikä on pelin henki.
Kokonaan toinen asia on se, että nykyisessä maailmantilanteessa Ruotsin herkkä poliittinen tasapaino saattaa houkutella demokratian vastaisia vaikuttajia puuttumaan kansanvallan toteutumiseen.

Yksi loikkari voi kaataa yhteistyön – luottamus on pakosta Ruotsin uuden hallituksen avainsana

Jännitys tiivistyy Ruotsin vaalituloksen ympärillä. Kun 61 prosenttia äänistä oli laskettu, oikeistokoalitio johtaa kisaa valtiopäiväpaikoista niukkaakin niukemmin luvuin 176–173. Maan uuden hallituksen puolueet ovat siis edelleen hakusessa.
Sosialidemokraattinen puolue on saamassa 30,5 prosenttia äänistä, ruotsidemokraatit 20,7 %, moderaatit 19,0 %, vasemmistopuolue 6,6 %, keskusta 6,7 %, kristillisdemokraatit 5,4 %, vihreät 5,0 % ja liberaalit 4,6 prosenttia annetuista äänistä.
Ruotsin vaaliviranomaisten <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/senaste-nytt-om-svensk-politik-och-valet-2022">mukaan</a> osoitteeseen val.se on kohdistunut kolme palvelunestohyökkäystä, joista yksi tapahtui lauantaina ja kaksi sunnuntain aikana. Viimeisin hyökkäyksistä oli edelleen käynnissä maanantaina aamuyöllä. Ne eivät vaikuta ääntenlaskentaan, joka tehdään manuaalisesti.
Ruotsidemokraattien valvojaisissa oli riemukas tunnelma:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Election night | Vaalivalvojaiset. <a href="https://twitter.com/hashtag/SD22?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#SD22</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/sd2022?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#sd2022</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/valet2022?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#valet2022</a> <a href="https://t.co/yGH9VfPpUL">pic.twitter.com/yGH9VfPpUL</a>
&mdash; Matias Turkkila (@MatiasTurkkila) <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1569072540580040707?ref_src=twsrc%5Etfw">September 11, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Puheenjohtaja Riikka Purra ja puoluesihteeri Arto Luukkanen olivat paikalla:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ruotsidemokrattien vaalivalvojaisissa. <a href="https://twitter.com/ArtoLuukkanen?ref_src=twsrc%5Etfw">@ArtoLuukkanen</a> <a href="https://twitter.com/ir_rkp?ref_src=twsrc%5Etfw">@ir_rkp</a><a href="https://twitter.com/hashtag/SD2022?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#SD2022</a> <a href="https://t.co/0VHdfuEw55">pic.twitter.com/0VHdfuEw55</a>
&mdash; Matias Turkkila (@MatiasTurkkila) <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1569057898969575424?ref_src=twsrc%5Etfw">September 11, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Ruotsin superjännittävä vaalitulos elää – oikeistoblokki siirtynyt johtoon kisassa valtiopäiväpaikoista

Ruotsin suunta ratkeaa tänään valtiopäivävaaleissa ja suunnan näyttää ruotsidemokraatit. Puolue on mielipidemittauksissa selkeästi toisena ja kirkkaasti moderaatteja edellä. Oikeiston voittaessa pääministerin nimestä on tiedossa mielenkiintoinen kisa.

Ylen uutisissa maalailtiin lauantaina illansuussa, kuinka Ruotsin vaalikamppailu on äärimmäisen tasaista oikeiston ja vasemmiston välillä. Pääministerin posti menee joko demareille tai moderaateille.
Kirjeenvaihtaja hehkutti haltioituneena, kuinka vihreät näyttäisivät pysyvän äänikynnyksen yläpuolella ja näin käyden pelastaisivat valtiopäivien vasemmistoenemmistön.
Aikuisten oikeassa maailmassa ruotsidemokraatit on kaikissa viimeisimmissä mielipidetiedusteluissa moderaatteja muutaman prosenttiyksikön edellä ja jos mentäisiin kuten tapana on ollut, valtiopäivien puhemies ehdottaisi oikeiston voittaessa puheenjohtaja Jimmie Åkessonia selvittämään hallituksen muodostamista.
Siinä taasen on perääkin, että vihreät näyttäisivät gallupien mukaan todellakin ylittävän 4 prosentin äänikynnyksen.
Ruotsidemokraattien kannattajat ratkaisevat hallituspohjan
SVT:n lauantaisen<a href="https://www.svt.se/datajournalistik/val2022/valjarbarometer-dag-for-dag/"> valitsijabarometrin</a> mukaan sosialidemokraatit saisivat valtiopäivävaaleissa 30,3 prosentin kannatuksen. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi kirii ennusteen mukaan ruotsidemokraatit 21,2 prosentin ääniosuudella, nousua edellisiin vaaleihin verrattuna lähes 4 prosenttiyksikköä.
Moderaatit on kolmantena ja kaukana ruotsidemokraattien takana 17,1 prosentin kannatuksella. Seuraavina tulevat peräkanaa vasemmistopuolue (7,8 %), keskusta (7,1 %) ja kristillisdemokraatit (5,9 %). Perää pitävät liberaalit (5,2 %) ja ympäristöpuolue vihreät (4,5 %).
Vasemmiston ja oikeiston punnukset ovat lähes tasan. Vasemmistovaihtoehto on saamassa 49,7 prosentin ja oikeistoblokki 49,4 prosentin kannatuksen. Ruotsidemokraattien kannatus on oikeistopuolueista ainoana plussalla ja sen merkitys saattaa olla ratkaiseva.
Vaalitulos on siten paljolti kiinni ruotsidemokraattien kannattajien äänestysaktiivisuudesta ja siitä, pystyvätkö moderaatit pysäyttämään oman kannatuksensa luisun ja vielä kääntämään sen nousuun aivan kalkkiviivoilla.
Saksalaislehti ennustaa Ruotsiin vallanvaihdosta
”Sosialidemokraattien yli 100 vuotta kestänyt dominanssi on historiaa”, <a href="https://www.handelsblatt.com/politik/international/parlamentswahlen-bandenkriege-statt-bullerbue-warum-schweden-ins-rechtsextreme-abdriftet/28653662.html">kirjoittaa</a> Handelsblatt ja ennakoi ruotsidemokraattien nousua vaalivoittajaksi sekä hallituspuolueeksi. Saksalaislehden mukaan sekä moderaatit, että kristillisdemokraatit ovat kääntäneet kelkkansa ja hyväksyvät nyt kansallismielisen puolueen kumppanikseen.
Keskisestä Euroopasta katsottuna katujen väkivalta ja ammuskelut siivittävät Ruotsin vallanvaihdosta. ”Tuskin menee päivääkään, etteivät jengit tulittaisi toisiaan”, Handelsblatt perustelee arviotaan. Lehti muistuttaa myös siitä, että Ruotsi on Euroopan surullinen kärkimaa tilastoissa, mitä tulee ampumisten ja uhrien määrään.
Saksalaislehti pohtii ja ihmettelee myös sitä, miksei ulkopolitiikka ja vaikkapa pinnalla oleva Ruotsin Nato-ratkaisu saa minkäänlaista huomiota vaalitaistelussa. Pohjoismaiseen rintamaan Handelsblatt palaa siinä, että lehti ennustaa hallitusneuvotteluista erittäin vaikeita, vaalien voittajasta riippumatta.

Ruotsidemokraattien äänestysaktiivisuus ratkaisee valtiopäivävaalit – oikeisto- ja vasemmistoblokit tasoissa juuri vaalien alla

Ruotsidemokraattien nousu gallupeissa jatkuu – vain runsas viikko ennen valtiopäivävaaleja. Puolueen kasvava kannatus on nostanut koko oikeistoblokin ohi pitkään hallitusvaltaa pitäneen vihervasemmiston. Ruotsidemokraatit saattaa nyt viimeinkin murtautua poliittisestä eristyksestä kansankodin mahtipuolueeksi.

Jo viime viikolla DN/Ipsos-tutkimuslaitos noteerasi selvän hyppäyksen ylöspäin ruotsidemokraattien kannatuksessa. Uusimmassa tutkimuksessa puolueen kannatus onkin noussut 1,4 prosenttiyksikköä ja ruotsidemokraatteja äänestäisi nyt 22,2 prosenttia valitsijoista.
Puolueen kannatus on viimeksi ollut näin korkealla helmikuussa vuonna 2020. Vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa puolue sai 17,5 prosentin kannatuksen. Runsas viikko ennen vaaleja puoluetta kannatti tuolloin 16 prosenttia äänioikeutetuista.
Kokoomuksen vaalikone yskii
Erityisen mielenkiintoinen galluptulos on kokoomuksen kannalta. Oikeiston perinteinen keulapuolue on lähes hävinnyt horisonttiin ruotsidemokraattien taakse. Puolueelle mitattiin nyt 16,8 prosentin kannatus. Ruotsidemokraattien kaula on siis jo 5,4 prosenttiyksikköä.
Tosin kokoomuskin paransi selkeästi tulostaan varsinaisena vaalipäivänä vuonna 2018.
Sosiaalidemokraateille DN/Ipsos mittasi 28,3 prosentin kannatuksen, jolla puolue on toki edelleen mittauksen ykkönen. Tulos on kuitenkin huonoin koko pääministeri Magdalena Anderssonin viime vuoden syyskuulla alkaneella kaudella.
Puolue on menettänyt kannattajia ruotsidemokraateille ja joitakin äänestäjiä on siirtynyt kokoomuksesta sekä kristillisistä demareihin. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kannatuspiikki on sekin sulanut pois.
Verrattuna viime valtiopäivävaaleja edeltäneisiin viikkoihin demarien kannatuksen suunta on nyt päinvastainen eli alaspäin.
Ruotsi menossa väärään suuntaan
Jos mittaustuloksia katsoo vaalien jälkeisen hallitusratkaisun kannalta, tilanne on olennaisesti muuttunut. Oikeistopuolueet eli ruotsidemokraatit, kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit saavat mittauksessa nyt enemmistön eli 49,8 prosentin kannatuksen. Sosialidemokraattisen blokin kannatus jää 48,9 prosenttiin.
DN/Ipsos selittää tutkimuksen tuloksia sillä, että äänestäjät kokevat Ruotsin olevan menossa väärään suuntaan. Jopa 57 prosenttia äänestäjistä näkee maan tilanteen nyt pessimistisenä, kun vielä maaliskuussa synkeissä mietteissä oli 39 prosenttia kyselyyn vastanneista.
&#8211; Meidän täytyy tehdä lisää mittauksia, jotta voisimme olla varma asiasta mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että pessimismi on yhteydessä jatkuviin ammuskeluihin. Näinhän tapahtui viimeksi Eskilstunassa, jossa lapsi ja nainen haavoittuivat tulituksessa, <a href="https://www.dn.se/sverige/dn-ipsos-sd-okar-annu-mer-hogersidan-i-knapp-ledning/">sanoo</a> Ipsoksen tutkija Nicklas Källebring Dagens Nyheterissä.

Ruotsin vaaleissa muhii jättiyllätys: Ruotsidemokraattien nousu jatkuu – oikeistoblokki jo vihervasemmistoa suurempi

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on saanut tarpeekseen pehmopuheista. Porvariallianssin yhteistyön suuntaviivat on syytä pistää paperille ja nimet alle, kertoo Aftonbladet. Vaalitulos sitten ratkaisee, kenen johdolla sopimuksesta tehdään totta.

Jimmie Åkesson sai ajatuksen poliittisen yhteistyön dokumentoinnista ollessaan vierailulla Svalövin kunnassa. Ruotsidemokraatit ovat olleet siellä vallan kahvassa vuodesta 2019. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Teddy Nilsson laati linjaukset keskeisistä toimista ja vaati kokoomuksen, kristittyjen ja liberaalien edustajilta puumerkit sopimuksen alle.
&#8211; Jo vain, laitoimme asiat yhdelle arkille. Sopimusta ei ole julkaistu eikä julkaista, se on meidän keskinäinen sinettimme, Nilsson<a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/akesson-villkorar-m-kd-samarbete"> sanoo</a> SVT:n verkkopalvelussa.
Kohti vaalienjälkeistä aikaa
Svalövin mallista on tulossa erityisen ajankohtainen valtiopäivävaalien jälkeen, viimeistään parin vuoden kuluttua. Kumppaneita haetaan kiivaasti, ainakin opposition piirissä. Åkesson on nyt sanoissaan erityisen varovainen.
&#8211; Kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat ilmoittaneet, että vaikka emme yhdessä muodostaisikaan hallitusta, he haluaisivat nähdä meidät mukana budjettineuvotteluissa ja siten hallituksen tukena valtiopäivillä. Onnistumiset kunnallistasolla ovat siksi tärkeitä.
&#8211; Ainakin perusasiat pitää pistää ylös tarkasti ja niistä pitää löytyä mustaa valkoisella.
Vaalitulos ratkaisee
Åkesson kertoo SVT:n Agenda-ohjelmassa laajemminkin ajatuksistaan vaalin jälkeisestä poliittisesta ajasta. Kokoomuksen puoluejohtaja Ulf Kristersson on yksi mahdollinen pääministeri ja silloin ruotsidemokraateille olisi tarjolla vain budjettiyhteistyötä ja apupuolueen asema.
&#8211; Emme ole koskaan niin lähellä vallan kammareita kuin nyt. Se mitä voimme oikeasti vaatia ja saada, perustuu ainoastaan vaalitulokseen. Kun puhutaan yhteistyöstä, vaikutusvallan on oltava suhteessa puolueen vaaleissa mitattuun suosioon ja kokoon.
&nbsp;

hallituksen muodostaminen

Ranskan vaalit johtivat poliittiseen umpikujaan ja ovat muistutus nykypolitiikan sekä someajan nopeista käänteistä

Vigelius: SDP voisi ottaa maahanmuuttopolitiikassa oppia Tanskan sosialidemokraateilta

Ruotsalaiskommentit vaalitulokseen: Virta vie oikealle – hallituksen muodostaminen saattaa kestää kuukausia

Grönlantilaisten äänet ratkaisivat Tanskan parlamenttivaalit: Sosialidemokraatit voittoon – tanskademokraateille kelpo tulos

Ruotsin hallitusratkaisu siirtyi perjantaille – ”Periaatteessa valmista, yksityiskohtia sopimatta”

Yksi loikkari voi kaataa yhteistyön – luottamus on pakosta Ruotsin uuden hallituksen avainsana

Ruotsin superjännittävä vaalitulos elää – oikeistoblokki siirtynyt johtoon kisassa valtiopäiväpaikoista

Ruotsidemokraattien äänestysaktiivisuus ratkaisee valtiopäivävaalit – oikeisto- ja vasemmistoblokit tasoissa juuri vaalien alla

Ruotsin vaaleissa muhii jättiyllätys: Ruotsidemokraattien nousu jatkuu – oikeistoblokki jo vihervasemmistoa suurempi

Jimmie Åkesson haluaa nähdä mustaa valkoisella yhteistyöstä kokoomuksen ja kristittyjen kanssa – Ruotsin seuraavaa hallitusta rakennetaan jo

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025