Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

hallituksen toimintakyky

Kansanedustaja Vilhelm Junnila erosi kesäkuun lopussa elinkeinoministerin tehtävästä lyhyen, jopa absurdeihin mittasuhteisiin kasvaneen mediavyörytyksen päätteeksi – omasta päätöksestään, sillä eduskunnassa Junnilalle äänestettiin luottamusta. Junnila on nyt julkaissut kotisivullaan laajan ja perusteellisen vastineen häntä kohtaan mediassa esitettyihin väitteisiin ja syytöksiin.

Kuluneen kesän tapahtumien outous kiteytyy Vilhelm Junnilan lahjaksi saamassaan solmiossa olleeseen pesukarhuun, jonka kiihtyneeseen mielentilaan itsensä piiskannut Suomi-media keksi <a href="https://stage.sudev.fi/pesukarhu-on-edelleen-pesukarhu-suomi-media-lietsoi-itsensa-kiihkoon-ja-alkoi-tietoisesti-levittaa-tarinaa-joka-ei-ole-totta/">leimata</a> ääriajattelun ja joukkotuhon symboliksi. Tapahtumat johtivat lopulta siihen, että Junnila päätti luopua ministerin tehtävästä – omasta päätöksestään, sillä eduskunnan äänestyksessä hän oli saanut luottamuksen jatkaa tehtävässään.
Junnila avaa nyt päätöksensä taustoja, kertoo kesän tapahtumista omasta näkökulmastaan ja korostaa, että ministerierossa kyse ei suinkaan ollut vain hänestä itsestään vaan koko hallituksen toimintakyvystä.
&#8211; Ihmiset olivat tässä vaiheessa aivan suunniltaan. Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä. Eroni liittyy siihen, että kunnioitan sekä maan hallituksen toimintaedellytyksiä, että hallituskumppani kristillisdemokraatteja, Junnila kirjoittaa.
Pesukarhujahti – vastine kesän väitteisiin -otsikon saanut kirjoitus on kokonaisuudessaan <a href="https://vilhelmjunnila.fi/pesukarhujahti-vastine-kesan-syytoksiin/">luettavissa</a> Junnilan kotisivulta.
Pahin mediamylläkkä Etyj-yleiskokouksen aikana
Kansanedustaja Junnilan mukaan pahin julkisuusmylläkkä kotimaassa ajoittui juhannuksen jälkeiseen hetkeen, jolloin hän osallistui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin yleiskokoukseen Vancouverissa, Kanadassa.
&#8211; Tiivis kansainvälinen kokous, kokouksen äänestykset ja kymmenen tunnin aikaero yhdistettynä mediassa liikkuneiden erilaisten väitteiden suureen lukumäärään ja laajuuteen tekivät käytännössä mahdottomaksi oikaista mediassa liikkuvaa virheellistä tietoa.
&#8211; Erityisen turhauttavaa on, kun käsitykseni mukaan epäeettisesti, viitataan ”fasistisiin” puheisiini, vaikka tällaisia ei todellisuudessa ole edes olemassa. Yhtenä kaikkein vakavimpana lieveilmiönä pidän käytäntöä, jossa toista osapuolta tulkitaan sekä yksipuolisesti että pahantahtoisesti. Toisin sanoen toisesta osapuolesta puhutaan yksiselitteisesti pahaa. Se ei ole journalismin klassisen etiikan mukaista. On toki mahdollista, että tilanne olisi saattanut päättyä toisin, jos olisin ollut Suomessa ja voinut reagoida väitteisiin nopealla syötöllä. Nyt se ei ollut käytännön syistä mahdollista.
Junnila muistuttaa pitäneensä jo aiemmin täysin oikeutettuna sitä, että ministerien taustoista keskustellaan, mutta nyt hän kritisoi median toimintaa tarkoitushakuisista ja överiksi vedetyistä, mielikuvituksellisista tulkinnoista.
&#8211; Mediassa on kuitenkin jaettu lopullisia tuomioita sellaisten tulkintojen perusteella, joiden totuusarvo on olematon, kuten ”kytkökset” äärioikeistoon ja jopa natsismiin. Jopa solmioni pesukarhu on liitetty ääriajatteluun. Valitettavasti mediamylläkkää on käytetty painostamisen välineenä perhettäni, ystäviäni, yhteistyökumppaneitani, yhdistystoimintaani, liike-elämäyhteyksiäni ja luottamustoimiani kohtaan. Olen parhaani mukaan yrittänyt suojella kolmansia osapuolia, joita voidaan syrjiä tällaisin toimin. Kohtuuden raja on ylittynyt jo kauan sitten.
Uutisointi Kukkavirta-kulkueesta muuttui äkillisesti
Kotimaisessa valtamediassa, esimerkiksi Yleisradiossa, esitettiin kesällä väitteitä Junnilan ”kytköksistä äärioikeistoon”, joita on perusteltu esimerkiksi hänen osallistumisellaan Turun terrori-iskun muistojuhlaan elokuussa 2019. Tuolloin Junnila piti tilaisuudessa puheen.
Junnila muistuttaa, että jo vuonna 2019 Iltalehti kertoi Turun terrori-iskusta kuluneen kaksi vuotta ja että kaupungissa järjestettiin siksi kolme mielenilmausta.
&#8211; Lisäksi lehti mainitsi, että pidin Kukkavirta-kulkueen päätteeksi puheen. Uutisen kuvituskuvana käytettiin kynttilämerta terrori-iskun jälkeisenä päivänä. Yleisradio kertoi samana päivänä, että Aurajoen rannassa pidettiin hiljainen hetki, jonka jälkeen pidin puheen. Yleisradio kertoi myös, että vetosin Turun kaupunkia kunnioittamaan Turun terrori-iskun uhreja ja valaisemaan Turun kirjastosillan Suomen lipun väreillä jokaisena tulevana elokuun 18. päivänä. Uutisointi oli luonteeltaan asiallista.
Neljä ja puoli vuotta myöhemmin kaikki uutisoinnin osalta kuitenkin muuttui, Junnila kirjoittaa.
&#8211; Tänä kesänä 2023 mediat ryhtyivät väittämään jälkikäteen, että osallistuinkin ”uusnatsien kesäjuhlaan” ja että pidin ”fasistisen puheen”. Nimenomaan Iltalehti oli asiassa aloitteellinen. Samassa yhteydessä Iltalehti kysyi kommenttiani, irtisanoudunko kaikesta, mitä uusnatsit edustavat. Vastasin, etten oikeastaan ymmärrä, miksi minun pitäisi irtisanoutua, kun en ole ollut millään muotoa näiden asioiden kanssa tekemisissä.
Junnila muistuttaa puhuneensa Aurajoen rannalla nimenomaan ääriliikkeitä vastaan, ei niiden puolesta.
&#8211; Puheeni ”radikaalein” osuus kosketti Yleisradionkin aikoinaan uutisessaan mainitsemaa kirjastosillan valaisemista. Puheeni oli toki jo aiemmin ollut kokonaisuudessaan lyhentämättömänä julkisesti saatavilla.
Taustat selvitetty jo vuosia sitten
Junnila kirjoittaa, että kaikki häneen liittyvät väitetyt ”kytkökset” on tosiasiassa selvitetty jo hyvissä ajoin etukäteen, sillä ennen kansanedustajuutta Junnila toimi kahdeksan vuotta avustajana eduskunnassa.
Eduskunnassa kaikista avustajiksi valittavista tehdään turvallisuusselvitys, muun muassa erilaisten kytkösten osalta.
&#8211; Suurin osa median esittämistä kytkösväitteistä on tältä turvallisuusselvityksen nimenomaisesti kattamalta ajalta. Suojelupoliisilla on myös jatkuva nuhteettomuusseuranta. Taustassani ei ole mitään mikä ei kestäisi kriittistä tarkastelua. Vuosien takainen neljän minuutin puhe terrori-iskun uhrien muistoksi ei muuta tätä tosiasiaa edes ajan saatossa tai median oman uutisoinnin tarkoitushakuisesti muuttuessa vuosien saatossa. ”Arkeologiset” kaivaukset jatkuivatkin syvemmälle ja toinen toistaan villeimmät tulkinnat alkoivat elää omaa elämäänsä.
Suomen Sisu ei ole ääriliike
Mediassa Junnilan nimi myös liitettiin kansallismieliseen Suomen Sisuun. Uutena ”todisteena äärioikeistokytköksestä” mainittiin vieraskolumni Sisun verkkosivuilla vuodelta 2014. Itse järjestöstä Junnila korostaa, että suojelupoliisi on julkisuudessa kommentoinut, ettei Suomen Sisu kuulu ääriliikkeisiin, jotka voisivat uhata kansallista turvallisuutta.
&#8211; Kolumnin voit lukea julkisesti. Sisältö on kielipolitiikkaa, vaikka muuta on mediassa väitetty. En myöskään kuulu tai ole koskaan kuulunut kyseiseen järjestöön.
&#8211; Keväällä 2023 omasta vaalipiiristäni kävi eduskuntaan tutustumassa alle kymmenen edellä mainitun Suomen Sisun jäsentä. Kourallisesta vaalipiiristäni tulleita vierailijoita, jotka ovat laillisen yhdistyksen jäseniä, maalailtiin laajalla pensselillä mielikuvituksellinen tarina.
Junnila huomauttaa, että eduskunnassa hän on isännöinyt ihmisiä laidasta laitaan.
&#8211; Vieraanani on ollut muun muassa armenialaisia, demokraatteja, republikaaneja, puolalaisia, vietnamilaisia, matkatoimiston väkeä, koululaisia, rotaryn jäseniä, taiteilijoita, rakennusmestareita, maanviljelijöitä, kalastajia, poliittisten järjestöjen väkeä ja niin edelleen. Myös iranilaisia on käynyt eduskunnassa tapaamassa, vaikka aikataulusyistä pyrin laittamaan vierailujen osalta oman maakuntani ihmiset etusijalle.
Maalitolpat siirtyivät
Junnila uskoo, että enemmistö politiikan toimittajista kesällä tunnisti, kuinka ohuella pohjalla häneen kohdistetut väitteet olivat. Siitä huolimatta kohu paisui ja maalitolpat siirtyivät esimerkiksi median keksiessä piilomerkityksiä ja alkaessa yksipuolisesti tulkitsemalla ikivanhoja sosiaalisen median päivityksiä nimittää niitä ”kaksoisviestinnäksi”.
&#8211; Röyhkeydellä ei ollut rajaa. Mediassa väitettiin naama peruslukemilla minun ”flirttailleen äärioikeistolle” ja jakaneeni ”kannattajille” hakaristiä sosiaalisessa mediassa. Portissa olevan kohokuvion on sosiaalisessa mediassa arveltu viittaavaan Auschwitziin, Junnila kirjoittaa.
Kohu on kyhätty vuosilta 2013 ja 2014, jolloin Junnila jakoi rajoitetulla julkisuudella Facebookissa laajan kuvasarjan kavereilleen vapaa-ajan matkalta Indonesiasta.
&#8211; Olen matkustanut yli 50 valtiossa. Näissä nimenomaisissa kuvissa kerron yksityiskohtaisesti vaelluksestani Gunung Kerincillä ja tutustumisestani paikalliseen kulttuuriin useilla Indonesian pääsaarilla. Indonesia on maailman suurin muslimimaa, joka soti akselivaltoja edustanutta Japania vastaan toisessa maailmansodassa. Kuva aurinkorististä on irrotettu asiayhteydestä, jossa olen muun muassa vieraana sumatralaisessa kodissa ja tutustun erilaisiin kyläyhteisöihin. Kaikki kuvat indonesialaisista on sattumoisin jätetty julkaisematta, koska kuvakokonaisuudesta konteksti selviäisi.
&#8211; Kuvio muistuttaa muutenkin enemmän Suomen ilmavoimien yleistunnusta, jos kuvittelun tielle halutaan lähteä. Kuviolla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä myöskään Suomen ilmavoimien kanssa. Miten tästäkin on voitu keksiä jotain natsismiin tai ylipäätänsä politiikkaan liittyvää? Junnila pohtii.
Pesukarhu keksittiin mesimäyräksi
Junnila tunnustaa, että eduskunnan luottamusäänestys kesäkuun lopussa jännitti häntä. Hän halusi mennä elämänsä kovimpaan paikkaan kumppaniltaan saamansa solmio kaulassa. Solmiossa oli pesukarhuja, ja siitäkös vauhkoontuneen median mielikuvitus sai lisää kierroksia.
&#8211; Ensimmäiseksi solmio tunnistettiin kuitenkin mesimäyräksi. Alkoi iso poru ja jahti pitkin sosiaalista mediaa. Se oli kuulemma viesti Riikka Purralta ja silmänisku äärioikeistolle. Tutkija Johanna Vuorelma oli jo aiemmin syyllistänyt Purraa kyseisestä eläimestä. Nyt eläinlaji oli vaihtumassa, mutta syytökset jopa kovempia. Vaikka solmiossa oli lopulta tyystin eri eläin kuin alun perin kuviteltiin, niin senkin ympärille keksittiin mielikuvituksellisia yhteyksiä.
Tarkoitushakuisuudesta kertoo sekin, että Wikipedian Pesukarhu-artikkelia muokattiin Junnilan eron jälkeen 30. kesäkuuta ja edelleen 3. heinäkuuta.
&#8211; Silloin sinne lisättiin, että pesukarhu on Ilta-Sanomien tulkinnan mukaan äärioikeiston symboli, joka luokitellaan kuuluvaksi rasistisiin nimiin. Pesukarhusta siis yritettiin tehdä rasismin symboli sen jälkeen, kun olin käyttänyt pesukarhulla kuvioitua solmiota. Näin haluttiin osoittaa, että tarinalla olisi jotakin totuusarvoa, Junnila ihmettelee.
Junnila kuitenkin päätti itse erota ministerinpestistään saatuaan luottamuksen eduskunnan äänestyksessä. Ratkaisu liittyy siis vahvasti hallituksen toimintakyvyn turvaamiseen.
&#8211; Ihmiset olivat tässä vaiheessa aivan suunniltaan. Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä. Eroni liittyy siihen, että kunnioitan sekä maan hallituksen toimintaedellytyksiä, että hallituskumppani kristillisdemokraatteja, Junnila kirjoittaa.
&nbsp;

”Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä” – kansanedustaja Vilhelm Junnilalta vastine kuluneen kesän mediasyytöksiin

Sisäministeri Mari Rantanen totesi eilen demarikansanedustaja Timo Harakalle, että tämän dramaattiset retoriset maalailut ja vanhoissa asioissa vellominen kielivät lähinnä vasemmisto-opposition haaveista kaataa hallitus, minkä Harakka lopulta myös itse vahvisti. SDP:n päämotiivi Orpon hallituksen kritisoinnille on se, että SDP haluaa itse siihen mukaan. 

Sisäministeri Mari Rantanen ja kansanedustajat Pia Kauma (kok.) ja Timo Harakka (sd.) olivat keskiviikkona Verkkouutiset-median Sanna Ukkola Show&#8217;n <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/sanna-ukkola-show-hallitus-halutaan-kaataa-purra-moskeijaan/#43073b55">vieraana</a> keskustelemassa hallituksen tilanteesta sekä hallitusohjelmasta.
SDP:n Harakka kuitenkin esitti runsaasti viime viikkoina tutuksi tullutta dramaattista maalailua ja päivittelyä rasismista, jota Harakka on näkevinään siellä täällä. Harakka meni populismissaan ja äänestäjiensä miellyttämisessä niin pitkälle, että hän jopa esitti valtiovarainministeri Riikka Purralle näytösluonteista vierailukäyntiä moskeijassa.
&#8211; Koko kesä on vietetty kansallisessa painajaisessa. Kohut aiheutuvat ministerien esiin tuomista etnisistä ennakkoluuloista. On äärioikeistolaisuutta ja flirttailua fasismin kanssa. Pidän kuitenkin tervetulleena hallituksen työtä, joka jatkaa edellisen hallituksen rasismin vastaista ohjelmaa. Kysymys on kuitenkin siitä, kuinka uskottavaa se on, Harakka päästeli.
<h4>Menneisyyteen ei kannata jäädä vellomaan</h4>
Sisäministeri Rantanen totesi, että Harakan dramaattiset maalailut ja vanhoissa asioissa vellominen kielivät lähinnä opposition haaveista kaataa hallitus. Rantanen myös huomautti Harakalle, että jo perussuomalaisten kaikki poliittiset linjaukset ja ohjelmat lähtevät syrjimättömyydestä.
&#8211; Tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ei pidä sotkea tähän. Ne ovat normaaleja politiikkatoimia. Jos taas viitataan hallitusohjelmaan, sinne on tehty yleispohjoismaalainen linja, joka on nykyistä tiukempi. Maahanmuuttopolitiikassa Suomi on menossa samaan veneeseen esimerkiksi Ruotsin kanssa. Kaikki tehdään kunnioittaen perustuslakia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja EU-lainsäädäntöä. Siltikin on tiukennettavaa, Rantanen sanoi.
Hän huomautti Harakalle, että menneisyyttä ei voi muuttaa, vain tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa.
&#8211; Suomen ongelmat, muun muassa vaikea taloustilanne, eivät ole kesän aikana kadonneet minnekään. Asioita voidaan muuttaa paremmaksi tulevaisuudessa, ja sitä olemmekin hallituksessa tekemässä.
<h4>Hallituksen toimintakyky kunnossa</h4>
Rantasen mukaan hallituksen toimintakyvyssä ei ole ongelmia.
&#8211; Pikemminkin ongelma on siinä, että emme ole vielä päässeet työssä alkua pidemmälle. Ymmärrän hyvin sen, että ministerit ovat muita tarkemman syynäyksen alla myös aiemmista puheistaan. Tuskin kuitenkaan on liikaa toivottu, että hallitusta arvioitaisiin sen perusteella, mitä oikeasti teemme ja miten voimme viedä hallitusohjelmaa eteenpäin.
Rantanen huomautti, että hänen oman ministeriönsä alalta on tulossa useita suomalaisten turvallisuutta parantavia toimia.
&#8211; Toimia, joiden tarkoitus on parantaa suomalaisten turvallisuutta sekä parantaa viranomaisten kykyä toimia nykyisessä, haastavassa turvallisuusympäristössä. Tuotan hyvin mielelläni sisäministeriöstä eduskunnalle sellaisia asioita ja lakiesityksiä.
<h4>Työperäiseenkin maahanmuuttoon tiukennuksia</h4>
Uusi hallitus on tehostamassa työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää valvontaa ja alkaa estää väärinkäytöksiä. Jatkossa tavoitteena on, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin kiinni työhön siten, että jatkossa Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.
Harakka kuitenkin – demareille tyypilliseen tapaan &#8211; haluaisi haalia Suomeen lisää ulkomaista työvoimaa, vaikka suuri osa edellisistäkin tulijoista on työtä vailla.
&#8211; Olen huolissani siitä, tuleeko meille ulkomailta työvoimaa. Se on äärimmäisen keskeistä Suomen taloudellisen menestyksen kannalta, Harakka hehkutti.
Kokoomuksen Kauma huomautti Harakalle, että viime vuosina maahanmuuttajien työttömyys on tosiasiassa ollut jopa kaksi kertaa suurempaa kuin kantaväestöllä.
&#8211; Sen takia ollaan tekemässä toimenpiteitä, joilla ollaan kannustamassa ja osin pakottamassakin aktiivisuuteen. Jos tämä on muukalaisvastaisuutta, niin olen kyllä aika pettynyt tulkinnasta.
<h4>Harakan motiivi paljastui jo alussa</h4>
Sisäministeri Rantasen huomio siitä, että Harakan puheiden ja laajemminkin opposition retoriikan todellinen päämäärä – eli vallanhimo &#8211; sai vahvistuksen haastattelulähetyksen lopussa. Harakka ilmoitti, että SDP olisi valmis keskusteluun hallitukseen osallistumisesta, mikäli olisi ”aitoa keskusteluyhteyttä”.
Rantanen toistikin kertoneensa jo aiemmin Harakan motiivista.
&#8211; Kuten aluksi sanoin, nyt halutaan kaataa hallitus keskustelulla vanhoista asioista. Vasemmisto ei vain ole tyytyväinen oloonsa oppositiossa, ja siksi eivät halua tehdä normaalia oppositiopolitiikkaa. Siksi myös esimerkiksi RKP:ta nyt törkitään.

Timo Harakan kommentti paljasti, miksi SDP huutaa niin kovasti rasismista – puolue hinkuu itse hallitukseen

Hallituksen toimet sähkön hinnan kompensoimiseksi ovat täysin riittämättömiä. Kansalaiset ovat kauhuissaan tulevien talvikuukausien sähkölaskuista. Tilanne on akuutti.

&#8211; Vaadin hallitukselta nopeaa puuttumista tilanteeseen asettamalla sähkölle hintakatto. Olen saanut useita yhteydenottoja erityisesti lappilaisilta hätää kärsiviltä kotitalouksilta ja pienyrityksiltä. Pakkanen paukkuu ja energiankulutus kasvaa pakostakin, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
&#8211; EU:n ratkaisuja sähkön markkinamekanismin järkevöittämiseen on turha odottaa täksi talveksi. Tilanne pitää hoitaa kansallisesti ja asettaa ainakin väliaikainen hintakatto tulevan talven ajaksi.
Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että sähkön käyttäjiltä saisi laskuttaa esimerkiksi enintään 15 snt/kWh ja loppuosa sähkölaskusta laskutettaisiin valtiolta suoraan. Juuson mukaan vain siten voidaan pelastaa, mitä pelastettavissa on.
Missä on hallituksen toimintakyky?
Viro ja Puola ovat jo asiaan tarttuneet, mutta Suomen hallitus hidastelee ja tarjoaa täysin alimitoitettuja ratkaisuja. Arvonlisäveron pudotus 10 prosenttiin on tässä tilanteessa hifistelyä. Oikeampaa olisi ollut pudottaa se nollaan väliaikaisesti. Kotitalousvähennyksen sähkölaskutuet ovat vaikeaselkoisia, ja tuet tulevat viiveellä. Sitten kun on jo liian myöhäistä.
&#8211; Sähkön hinta näkyy myös asuntokaupoissa. Suorasähkölämmitteisten omakotitalojen kysyntä on pysähtynyt, joten pinteestä ei pääse enää edes myymällä talonsa. Ei voi olla niin, että kansalaiset jätetään oman onnensa nojaan tällaisessa tilanteessa, puuskahtaa Juuso.
&#8211; Hallitus on koronan aikana näyttänyt, että pystyy tukalassa tilanteessa toimimaan nopeasti. Missä se toimintakyky on nyt? Onko hallitus jo sisäisesti hajonnut ja täysin toimintakyvytön? kysyy Juuso.
&nbsp;

Juuso vaatii sähkölle hintakattoa tulevalle talvelle – kuluttajilta saisi laskuttaa enintään 15 snt/kWh

Viime viikkoina on uutisoitu laajasti hallituspuolueiden tulehtuneista väleistä ja siitä, miten jo aikaisemmin hallituksen keskenään sopimia lakialoitteita on yllättäen alettu jarruttamaan. Viimeisimpänä riidan kohteena on ollut saamelaiskäräjälaki, jonka eteneminen vaikuttaa epävarmalta. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan Leena Meren mielestä vaikuttaakin siltä, että hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meren mielestä eduskunnassa käsitellään järkyttävän paljon hallituksen ideologisia lakeja, kuten esimerkiksi esityksiä translaiksi ja laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden parantamiseksi.
&#8211; Aikaa on käytetty liikaa toissijaisiin asioihin eikä suomalaisten arjen ongelmia ole otettu riittävän vakavasti: koteihin tupsahtelee tuhansien eurojen sähkölaskuja, ruokakorin hinta on ylittänyt monen perheen kipurajan ja kallis bensa hankaloittaa ihmisten arkea. Tarvitsemme toimintakykyisen hallituksen, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista tulee olla tavallisten suomalaisten arjen sujuvuuden turvaaminen, Meri toteaa.
Aika kuluu keskinäiseen nokitteluun
Esimerkiksi sähkö on poskettoman kallista ja keskenään riitelevän hallituksen tukitoimet ovat jääneet vähäisiksi. Meri ihmettelee, onko esimerkiksi päästökaupan keskeyttämistä tai sähkömarkkinoiden rakenteen muuttamista suunniteltu, sillä tällä hetkellähän monet sähköyhtiöt tekevät korkeilla hinnoilla valtavia voittoja, kun hinta määräytyy kalleimman tuotantomuodon mukaan.
&#8211; Ei ole hallituksesta paljon uusia ideoita kuulunut tai perussuomalaisten ehdottamia keinoja hyödynnetty, kun aika kuluu keskinäiseen nokitteluun.
Kaikki isot kysymykset ratkomatta
Oppositio tulee tekemään uuden välikysymyksen. Tällä kertaa aiheena on maatalouden kriisi ja huoltovarmuuden heikko tila. Suomalaiset ruuantuottajat ovat pulassa, kun aidosti vaikuttavat tukitoimet loistavat poissaolollaan.
&#8211; Maatalouden kriisi uhkaa jo suomalaista ruuantuotantoa. Jälleen joudumme välikysymyksellä selvittämään, aikooko hallitus tehdä yhtään mitään sen varmistamiseksi, että tiloilla päästään vielä tulevanakin keväänä kylvämään, Meri sanoo.
&#8211; Hallitus ei ole saanut aikaiseksi maatalouden pelastuspakettia, vaikka tilat painivat käsistä karanneiden kustannusten kanssa. Energia, polttoaineet, rehut, lannoitteet ja siemenet, niiden kaikkien hinnat ovat nousseet. Suomalaisen ruuantuotannon tila on hälyttävä, sillä kustannukset siirtyvät myös kuluttajahintoihin eikä ihmisillä ole pian varaa kotimaiseen ruokaan. Jos sitä on edes tarjolla, Meri varoittaa.
&nbsp;

Hallitus keskittyy ideologiseen puuhasteluun ja keskinäiseen riitelyyn – Meri: Hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa

hallituksen toimintakyky

”Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä” – kansanedustaja Vilhelm Junnilalta vastine kuluneen kesän mediasyytöksiin

Timo Harakan kommentti paljasti, miksi SDP huutaa niin kovasti rasismista – puolue hinkuu itse hallitukseen

Juuso vaatii sähkölle hintakattoa tulevalle talvelle – kuluttajilta saisi laskuttaa enintään 15 snt/kWh

Hallitus keskittyy ideologiseen puuhasteluun ja keskinäiseen riitelyyn – Meri: Hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025