Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

hammashoito

Perussuomalaiset: Hallitus parantaa palvelujen saatavuutta sekä Kela-korvausten vaikuttavuutta

Rikollisjengit pyrkivät maksimoimaan tulonsa ja pesemään huumerahoja uimalla sisään yhteiskunnan ytimeen. Erityisesti sotesektori kiinnostaa rikollisverkostoja. Siellä liikkuvat valtavat rahat ja suurimmat mahdollisuudet. Samalla rikollinen toiminta on selkeä uhka koko hyvinvointijärjestelmälle.

Ruotsin talousrikoksia tutkiva virasto Ekobrottsmyndigheten <a href="https://www.dn.se/ekonomi/gangbrottslingar-soker-sig-till-sjukvarden-myndigheter-varnar/">varoitti</a> lokakuun alussa siitä, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii yhä pontevammin tunkeutumaan terveydenhuollon miljardiapajille.
Viranomaisten valppaus ei ole valvojan mukaan ollut riittävää ja kehityssuunta on huolestuttava.
Rikollinen raha sijoitetaan yrityksiin, jotka <a href="https://lakartidningen.se/aktuellt/nyheter/2023/10/ekobrottsmyndigheten-ny-trend-kriminella-driver-vardcentraler/">toimivat</a> terveydenhuollon eri sektoreilla hoivabisneksestä henkilövuokrauksen kautta hammashoitoon asti. Rikollisesta rahasta tulee valkopestyä ja laiton pääoma antaa yritykselle heti alusta ilmeisen kilpailuedun.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa liikkuvat rahat ovat perinteisesti suurin menoluokka valtion budjetissa. Siksi on ymmärrettävä, että rikolliset suuntaavat sinne, missä saalistamisen taloudelliset mahdollisuudet ovat suurimmat.
Huumekaupasta hoitobisnekseen
Rikollisten itsensä tai lähipiirin omistama yritys pyrkii petosten, kiristyksen tai korruption avulla lyömään reiän yhteiskunnan hunajapurkkiin ja törkeästi juoksuttamaan yhteisiä verovaroja omaksi hyödykseen.
Yritysten todellinen omistuspohja pyritään hämärtämään bulvaanien ja väärennettyjen henkilötietojen avulla.
Näin rikollisuus taittuu huumekaupasta yhä sofistikoidumpaan muotoon, kuten on aiemmin nähty vaikkapa verkkorikollisuuden kohdalla. Samalla sotesektorin rahoitus vaikeutuu entisestään ja kansa kärsii rikollisjengien lihoessa.
Ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion matka kohti kehitysmaata ottaa uusia kierroksia.
Rikolliset hyödyntävät poikkeusoloja
Talousrikostutkimusvirasto on parhaillaan nostamassa syytteitä kahta jengirikollista ja naisyrittäjää vastaan törkeistä veropetoksista. Kyseinen yritys sai kunnalta korvausta perhekotipaikkojen <a href="https://www.lt.se/2023-09-30/foretagare-i-harva-med-foxtrotmedlem-och-arbogakvinnan">järjestämisestä</a> lapsille ja nuorille.
Kun toiminnasta tuli sittemmin luvanvaraista paljastui, että yrityksen taustalla olevilla henkilöillä oli konkurssi- ja rikollisuustaustaa. Yhdellä syytetyistä oli yhteyksiä ”Kurdikettu” Rawa Majidin Foxtrot-verkostoon.
&#8211; Systeemin sisälle uidaan usein kriisien yhteydessä. Pakolaisaallon vuonna 2015 näimme kuinka moottoripyöräjengit ja muut rikollisverkostot pyrkivät hyötymään vastaanotto- ja tukiasumisen järjestämisestä, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/gangbrottslingar-soker-sig-till-sjukvarden-myndigheter-varnar/">sanoo</a> erikoistutkija Sara Persson Dagens Nyheterissä.
200 miljardin apajat
Toinen esimerkki ovat väärennetyt testitulokset ja todistukset. Näitä tapauksia tuli esiin koronakriisin yhteydessä.
Ruotsin kunnat ja alueet ostivat vuonna 2021 yksityiseltä sektorilta palveluita 194 miljardilla kruunulla. Pelkästään Tukholma osti palveluita 21 miljardilla eurolla.
Porvarihallitus on <a href="https://www.dn.se/ekonomi/kriminella-skor-sig-pa-varden-regeringen-kallar-till-mote/">kutsunut</a> koolle alan toimijat keskustelemaan tarvittavista lainmuutoksista soterikollisuuden kitkemiseksi yhteiskunnasta.

Järjestäytynyt rikollisuus ui soten liiveihin Ruotsissa – hoitoalan vaikeudet kasvavat väärinkäytösten myötä

Suomea vaivaa krooninen, kotihoitoon ulottuva vanhustenhoidon kriisi sekä terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita. Näihin kriiseihin, joita perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Arja Juvonen pitää kansallisena häpeätilana, ei Marinin hallitus ole tehnyt yhtään ratkaisuehdotusta.

Hallitus on pystyttänyt puolellatoista miljoonalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen halusi tänään eduskunnassa tietää myös sen, mitä konkreettista tämä työryhmä on tehnyt.
&#8211; Suomessa oli jo ennen koronapandemiaa mittava hoitovelka, joka pahenee entisestään. Terveyskeskuksiin ei saa aikoja ja hammashoidossa muhii aikapommi, sillä hoitojonot ovat pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsy takkuaa. Huonokuntoiset vanhukset eivät saa tarvitsemiaan hoivapaikkoja, Juvonen sanoi.
&#8211; Ainoa ryhmä, jolle hallitus pyrkii luomaan nykyistä paremmat terveyspalvelut, ovat laittomasti maassa oleskelevat, joille hallitus haluaa tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Heitä eivät edes asiakasmaksut koske, koska vieraskoreuden iskiessä vihervasemmistohallituksessa ei olla köyhiä eikä kipeitä.
Alueuudistukselta loppuvat rahat jo nyt
Suomessa on yli kymmenentuhannen hoitajan vaje, ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa niiden kassasta puuttuu jopa puolitoista miljardia euroa. Juvonen uskoo sote-uudistuksen olevan menossa suoraan päin seinää. Rahat ovat loppu jo alussa.
&#8211; Hoitoalan ammattilaiset ovat kertoneet terveydenhuollon potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo vuosia. Potilaat tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, mutta kun hoitajat vaativat kunnon palkkaa työstään, niin mitä teki hallitus: se valmisteli pakkolain hoitajien pakottamiseksi töihin rajoittamalla heidän lakko-oikeuttaan.
Hallitus tarjoaa vain keppiä
Juvosen mielestä hallitus on tarjonnut hoitoalalle vain keppiä ja kylmää kättä. Hoitajat eivät ole saaneet palautetta hyvin tehdystä työstä koronakriisissä. Jyvonen kysyi, onko hallitus saanut hoitajilta palautetta omasta työstään.
&#8211; Me perussuomalaiset haluamme kiittää sosiaali- ja terveydenhuollon rautaisia ammattilaisia hyvästä työstä koronakriisin aikana. Te olitte eturintamassa vastaanottamassa sairastuneet, te kannoitte vastuuta.
&#8211; Lakisääteisen tason 0,7 hoitajamitoituksen piti tulla voimaan aprillipäivänä 2023. Hallituksen aprillipila siitä tulikin, sillä on paljastunut, että hoitajamitoitus ei toteudu. Hyvä hallitus, te ette tehneet mitään sen eteen, että hoitajamitoituksella olisi ollut edes mahdollisuus toteutua. Hoitajamitoitus on ollut hallituskautenne suurin puhallus, Juvonen syytti.
Toimenpiteitä on esitetty pitkään
Perussuomalaisten mielestä sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Sotealan koulutuspolkuja on sujuvoitettava siten, että aikaisemmin opittu luetaan hyväksi jatko-opinnoissa. Sekä lähihoitajan opiskelua sairaanhoitajaksi että sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi on edistettävä.
&#8211; Tukipalveluissa on oltava riittävä henkilöstö, jotta hoitajien aika vapautuu hoitotyöhön. Perussuomalaiset ovat esittäneet toimenpideohjelmaa, jolla kehitetään johtamista ja työn organisointia sote-alalla. Sote-alan esimiehiä ei saa jättää yksin painimaan henkilöstövajeen kanssa.
&#8211; Vanhustenhoidon hoivapaikkoja on lisättävä ja omaishoidon tuki on saatava verovapaaksi, sillä omaishoitajiahan te, hallitus, toivotte avuksi vanhustenhoivan kriisissä. Työssäkäyvän omaishoitajan mahdollisuuksia osallistua läheisensä hoitoon on merkittävästi lisättävä.
&#8211; Hyvä hallitus, miltä nämä perussuomalaisten ideat kuulostavat? Juvonen kysyi.
”Selvittelyn” aika on ohi
Juvonen vaati hallitusta kuuntelemaan edes hoitotyön ammattilaisia sen sijaan, että se perustaa komiteoita tutkimaan itsestäänselvyyksiä.
&#8211; Oletteko koskaan kysyneet ratkaisuja terveydenhuollon kriisiin hoitajilta tai kuunteletteko lääkäreitä, jotka kertovat, kuinka heidän työaikaansa tuhlautuu toimimattomiin tietojärjestelmiin? Asiantuntemus arjen ongelmiin löytyy kentältä, Juvonen totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

Perussuomalaisille olennaista on varmistaa, että suomalaisilla on joka puolella maata mahdollisuus päästä lähiterveysasemalle, eikä palveluita keskitetä vain maakuntakeskuksiin tai ruuhka-Suomeen pitkien välimatkojen päähän. Yksi tapa varmistaa palveluiden piiriin pääseminen on se, että palvelut tuodaan sinne, missä ihmisetkin ovat.

Perussuomalaiset esittää Suomalainen ensin -aluevaaliohjelmassaan <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/12/Aluevaaliohjelma-FINAL-1.pdf">liikkuvia terveysasemia </a>eli terveyskeskuspalveluautoja kaikille uusille hyvinvointialueille takaamaan terveyspalvelujen piiriin pääsemisen kansalaisille.
Perussuomalaisille olennaista on varmistaa, että suomalaisilla on joka puolella maata mahdollisuus päästä lähiterveysasemalle, eikä palveluita keskitetä vain maakuntakeskuksiin tai ruuhka-Suomeen pitkien välimatkojen päähän.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on selkeästi <a href="https://stage.sudev.fi/sote-uudistus-syoksee-kunnat-entista-suurempaan-ahdinkoon-purra-keskustan-eloonjaamiskamppailu-tulee-kansalaisille-kalliiksi/">korostanut</a>, että perussuomalaiset valtuutetut tulevat puolustamaan lähipalveluita kaikilla hyvinvointialueilla. Uusimmat kannatusmittaukset osoittavat, että perussuomalaisten linjalla on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12245456">kansan tuki</a>.
Uhkana palveluiden karkaaminen keskuksiin
Valitettava tosiasia on, että Suomessa on viime vuosina jouduttu lakkauttamaan terveysasemia. Sote-uudistuksen myötä konkreettisena uhkana on edelleen eräiden pienten yksiköiden lakkauttaminen ja palveluiden karkaaminen suuriin keskuksiin.
Perussuomalaiset kuitenkin haluaa, että terveyskeskukset ja terveyspalvelut säilyvät jatkossakin kunnissa. Yksi tapa täydentää julkisia sotepalveluita on terveyskeskuspalveluautot, joista löytyy paitsi lääkäri, tarvittaessa myös laboratorio ja muut vastaavat palvelut.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen sanoo, että ajatuksen tasolla liikkuvia terveyspalveluja on pohdittu jo aiemmilla eduskuntakausilla sotea valmisteltaessa, mutta toistaiseksi ideaa ei ole Suomessa hyödynnetty laajasti.
Kaikki raha ei ole kiinni seinissä
Juvosen mukaan kumipyörillä liikkuvat terveyspalvelut olisivat vastaus kohtaamisongelmaan asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä.
&#8211; Terveyskeskuspalveluautoilla palvelut voidaan säilyttää lähipalveluina. Jo tälläkin hetkellä on mahdollista esimerkiksi ottaa röntgenkuvia tai järjestää hammashoitopalveluita bussin sisällä. Idea on siis toimiva ja se vaatii vain hyvinvointialueilla laajempaa käytännön toteutusta, Juvonen sanoo.
Liikkuvat terveyspalvelut ovat eräiltä osin todellisuutta jo tänä päivänä. Suomessa voi jo nyt käydä hakemassa esimerkiksi punkkirokotteen tai influenssarokotteen palveluautosta, joka saapuu sinne, missä palvelun tarvitsijatkin ovat.
Myös monet sote-alan palvelupäälliköt perussuomalaisten tavoin katsovat, että liikkuvat terveyspalvelut ovat entistä enemmän tulevaisuuden juttu. Kun kaikki <a href="https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/siirtyvatko-terveysasemat-pyorien-paalle/">raha ei ole kiinni</a> seinissä, tarjolla on enemmän palveluja ja hoitavia käsiä.
Helpottaisi purkamaan terveyskeskusten ruuhkia
Juvonen katsoo, että liikkuvalla terveyspalvelun yksiköllä olisi monia erilaisia tehtäviä, ennen kaikkea kyse olisi palvelun tuomisesta niiden ihmisten lähelle, joilla ei ole mahdollisuutta matkustaa pidempää matkaa hoitopalvelun luokse.
&#8211; Erityisesti ajatellen ikääntyviä tai liikuntarajoitteisia henkilöitä, palvelujen tuominen heidän lähelleen olisi suuri apu, jos palveluja ei ole muuten saatavilla lähialueella. Kyse ei ole vain syrjäseuduista, sillä yhtä lailla lähipalveluista voi olla pulaa myös kaupungeissa ja lähiöalueilla. Liikkuva terveyspalvelu siis olisi ratkaisu kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa lähipalvelua ei ole saatavilla.
&#8211; Ihmisten lähelle saapuva palvelu samalla myös helpottaisi purkamaan terveyskeskuksien ruuhkaa, kun kaikkien ei enää tarvitsisi hakeutua terveyskeskukseen jonottamaan laboratoriokokeisiin tai röntgeniin.
Joustavuutta ja kustannustehokkuutta
Liikkuvat palvelut tuovat samalla mukanaan joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Juvonen korostaa, että liikkuvia terveysasemia olisi mahdollista varustaa hyvin useita erilaisia käyttötilanteita varten.
&#8211; Autossa voi hyvin olla monia tutkimusvälineitä, jolloin on mahdollista tehdä esimerkiksi ultraäänitutkimusta. Jossain autossa voisi myös olla hoitopöytä ja miksei myös erikseen tutkimushuone, jossa lääkäri tai erikoislääkäri voi ottaa vastaan potilaita. Jos liikkuva terveysasema rakennetaan bussin sisälle, jo yhden päivän aikana lääkäri ehtii ottaa vastaan paljon potilaita, Juvonen sanoo.
Hän toteaa, että yhtä hyvin hammashoidon palveluja olisi mahdollista tarjota liikkuvan terveyspalveluyksikön puitteissa.
&#8211; Mahdollisuuksia on paljon, eivätkä ne ole kiinni mistään muusta kuin toteuttamisesta. Meillä suomalaisillahan on jo osaamista ja kokemusta kenttäsairaaloiden rakentamisesta, tarvittaessa sellainen saadaan pystyyn vaikka hiekkakentälle, joten miksi me emme pystyisi rakentamaan autoon yksiköitä, joilla voidaan tarjota ihmisille terveydenhuollon hoitopalveluja ja tutkimusta.
Juvonen huomauttaa, että korona-aika on entisestään korostanut tarvetta oikea-aikaiseen hoitoon pääsylle.
&#8211; Vanhusväestön osuus on tulevaisuudessa kasvussa, joten terveydenhoitopalvelujen tarve ei ainakaan ole vähenemässä.

Perussuomalaiset: Terveyskeskuspalveluautot täydentämään sotea – ”Ratkaisu kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa lähipalvelua ei ole saatavilla”

<div>
Jengirikolliset lähtevät Ruotsissa yhä useammin yrittäjiksi. Firman liiketoiminta-ajatuksena on hyvinvointijärjestelmän laiton hyödyntäminen ja rahanpesu. Petosten seurauksena valtio (siis veronmaksajat) menettää vuodessa kymmeniä miljardeja kruunuja. Poliisin mukaan ongelma on yhteiskunnalle jopa suurempi, kuin mediassa voimalla näkyvä jengiväkivalta.
</div>

<div>
Valtionhallinnon 12 eri viranomaistahoa ovat koostaneet <a href="https://www.ekobrottsmyndigheten.se/wp-content/uploads/2021/10/formgiven-mgl.pdf">tilannekuvan</a> Ruotsin järjestäytyneestä rikollisuudesta (Myndighetsgemensam lägesbild organiserad brottslighet 2021). Viranomaiset Maahanmuuttovirastosta paikallisen Kelan kautta talousrikostutkijoihin pyrkivät parantamaan yhteistyötään ja siten tehostamaan yhä moni mutkaisemmaksi käyvän rikollisuuden tutkintaa ja ehkäisyä.
</div>
<div>
Rikollisten johtamat firmat toimivat laillisen kulissin takana mitä moninaisimmilla toimialoilla. Tuottavimpia keinoja on tuoda maahan työvoimaa, hakea siihen tukea ja vielä jättää verot maksamatta. Tapauksilla on usein yhteys kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Samansuuntainen petostoiminta on kukoistanut henkilökohtaisten avustajien tukirumbassa.
</div>
<div>
Valtion tukirahoja rikollisille yli 30 miljardia
</div>
<div>
Tukisysteemeistä valuu vääriin käsiin 11–27 miljardia kruunua ja avustuspetoksissa 2,5–4,2 miljardia kruunua veronmaksajien rahaa vuodessa. Palkkaturvaa huijataan 300-400 miljoonaa kruunua ja jopa hammashoidosta katoaa teille tietymättömille saman suuruinen summa vuodessa.
</div>
<div>
&#8211; Ammuskelu ja räjäytykset ovat todella vakava ongelma mutta tämän tyyppinen näkymättömissä tapahtuva rikollinen toiminta on vieläkin suurempi uhka yhteiskunnallemme, <a href="https://www.dn.se/sverige/13-00-presstraff-om-organiserad-brottslighet/">sanoi</a> keskusrikospoliisin tiedusteluyksikön päällikkö Linda H Staaf raportin julkistamistilaisuudessa.
</div>
<div>
Toki raportissa edelleenkin huomautetaan, että ongelmalähiöiden rinnakkaiskulttuurista lähtöisin oleva huumekauppa on kaikkein väkivaltaisin osa laitonta taloutta ja erittäin merkittävä rikollisjengien tulonlähde. Törkeä väkivalta puolestaan kulminoituu ampumisiin ja räjäytyksiin.
</div>
<div>
Kohti valkokaulusrikollisuutta
</div>
<div>
Arvokuljetusten ja pankkien sijasta nyt ryöstetään siis hyvinvointiyhteiskuntaa. Pelkästään liikevaihtoveroja on teillä tietymättömillä 4,5 miljardia kruunua. Rikollisfirmat sotkevat laillisen ja laittoman liiketoiminnan siten, että rikosten tunnistaminen on erityisen hankalaa.
</div>
<div>
&#8211; Usein ollaan laittoman ja laillisen liiketoiminnan välisellä harmaalla alueella, toteaa poliisin talousrikoksia tutkivan yksikön päällikkö Torbjörn Rosén.
</div>
<div>
Viranomaisten keskinäisessä toiminnassa on useita haavoittuvuuksia, joita roistot hyödyntävät sumeilematta. Erityisessä polttopisteessä on paikallisen Kelan (Försäkringskassan), veroviranomaisten ja poliisin välinen yhteistyö. Jengirikolliset käyttävät lahjontaa, soluttautumista ja painostusta sekä uhkailua, kun ne yrittävät vaikuttaa viranomaisten toimintaan.
</div>
<div>
Suomi tulee perässä
</div>
<div>
Suomessa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12133334">viitteitä</a> vastaavasta laillisen ja laittoman toiminnan sekoittamisesta on havaittu muun muassa Lähi-Idästä lähtöisin olevassa Mantaqa-ryhmittymässä, joka pitää majaansa Espoon Leppävaarassa. Ryhmän jäsenet ovat tiettävästi uhkailleet poliiseja rikostutkinnan yhteydessä.
</div>
<div>
Pääepäillyt pyörittävät Ylen mukaan monenlaista yritystoimintaa pääkaupunkiseudulla, muun muassa autokorjaamo- ja parturialalla. Poliisi epäilee, että rikoksilla saatujen varojen lähteitä on pyritty häivyttämään laillisen liiketoiminnan avulla.
</div>
<div>
&nbsp;
</div>

Jengien ja klaanien yritystoimintaan kätkemä rikollisuus on suurin uhka Ruotsin yhteiskunnalle – kymmeniä miljardeja valuu taparikollisten taskuihin

Ruotsissa on kirjoilla 10 000 alle 16-vuotiasta lasta, joita ei löydy mistään. Lasten olinpaikka olisi Expressenin mielestä syytä selvittää, sillä samalla turvattaisiin kaikkien lasten oikeus terveyteen sekä koulutukseen ja laitettaisiin piste satojen miljoonien tukihuijauksille.

Ruotsin julkinen terveydenhuoltojärjestelmä <a href="https://www.expressen.se/ledare/10-000-barn-ar-forsvunna-men-bidragen-betalas-ut/">kutsuu</a> jokaisen väestöön kirjatun lapsen tarkistuttamaan hampaansa. Huomautus viranomaisille lähtee, jos lapsi ei toistuvista kutsuista huolimatta saavu hammaslääkärin vastaanotolle.
Katoamisilmiö koskee myös neuvoloita: lapsi vanhempineen ei ilmesty vastaanotolle, vaikka kutsu on käynyt. Neuvolavisiitti ei ole pakollinen, joten saapumatta jättäminen ei välttämättä johda viranomaisilmoitukseen.
Kouluissa on huomattu lukukauden alussa, että 6–16-vuotiaista oppivelvollisista 1,1 prosenttia ei ole saapunut opinahjoon. Vaikka huomattava osa tapauksista selviääkin, kateisiin jää 4 000 oppilasta.
Satojen miljoonien huijaukset
Tavallisin syy lapsen katoamiseen on se, että perhe on lähtenyt ulkomaille, viettämään vaikka sapattivuotta Thaimaahan tai muuttanut kokonaan isiensä maille. Lapsilisät, vanhempainraha ja asumistuki juoksevat siitä huolimatta, vaikka perheellä ei olisikaan oikeutta tukiin.
Ruotsin sosiaaliturvasta vastaava viranomainen eli Försäkringskassan on <a href="https://www.forsakringskassan.se/wps/wcm/connect/b676be97-0d2b-44f0-b583-85d9d2ce7cc9/felaktiga-utbetalningar-till-barnfamiljer-som-inte-bor-i-sverige-pm-2021-1.pdf?MOD=AJPERES&amp;CVID=&amp;CACHE=NONE&amp;CONTENTCACHE=NONE">laskenut</a>, että vuosittain ulkomaille katoaa 6 000–12 000 lasta. Vanhempien tukihuijaukset maksavat yhteiskunnalle ainakin 158 miljoonaa, todennäköisesti jopa 319 miljoonaa kruunua vuodessa.
Expressenin mukaan jo pelkästään lasten edun vuoksi kadonneiden lasten arvoitus ja ongelma pitää selvittää. On nimittäin myös mahdollista, että kadonneeksi luultu lapsi elääkin syrjäytyneenä Ruotsissa surkeissa oloissa, vailla terveydenhuoltoa ja mahdollisuutta koulunkäyntiin.
&nbsp;

10 000 lasta kateissa Ruotsissa – satojen miljoonien lapsilisät ja vanhempainrahat juoksevat huijareiden taskuun

Perussuomalainen Helsinki avasi kuntavaalitaistelun uusissa tiloissa Hämeentiellä. Uutta virtaa on myös johdossa, sillä piirin hallinto ja toiminnot on pistetty uuteen kuosiin. Nyt kelpaa lähteä täysin listoin ja nuorekkain voimin kohti vaalivoittoa Helsingissä.

Perussuomalainen Helsinki ry:n uusi hallituksen puheenjohtaja on Sampsa Rydman, koulutukseltaan arkeologi ja graafinen suunnittelija. Hän on kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanin setä ja säveltäjä Kari Rydmanin poika. Rydmaneja on ollut sekä eduskunnassa, että Helsingin valtuustossa jo sata vuotta.
&#8211; Olen ehkä aika erikoinen ihminen tämmöiseen kansanliikkeeseen ja populistiksi. Minulla on hyvin vihreät arvot ja kuulun vanhaan aristokraattisukuun. Toisaalta puolueen puheenjohtaja on kirkkoslaavin tohtori, joka pyöräilee kaikkialle, niin ehkä kuitenkin sovin tähän puolueeseen oikein hyvin.
Ghettoutuminen huolestuttaa
Rydmania huolestuttaa Helsingissä kaupungin kasvu eli käytännössä ”demografinen muutos ja lähiöiden ghettoutuminen”. Hän on asunut elämästään 18 vuotta Valkeakoskella ja jakaa siten monen nykyhelsinkiläisen taustan Suomen maakunnista.
&#8211; Täällä asuu paljon väkeä, jotka kaipaavat myös rakentamatonta, virkistävää ympäristöä. On mielestäni ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta ihan olennaista, että täältä löytyy puistoja, löytyy pieniä metsikköjä, löytyy jokia, puroja ja niittyjä.
Liikkeelle puhtaalta pöydältä
Puheenjohtajaksi Rydman tarjoutui velvollisuudesta. Piirin asiat olivat hiukka vinksin vonksin ja uusi alku tuli tarpeeseen. Samassa rytäkässä tapahtui myös sukupolvenvaihdos, joka on tuonut toimintaan mukaan nykypäivän hallinto- ja viestintäkäytäntöjä.
&#8211; Viime syyskokouksessa koko hallitus pistettiin vaihtoon ja tulin mukaan kuvioihin ulkopuolisena henkilönä, joka ei ole ollut tässä yhdistystoiminnassa aiemmin mitenkään mukana.
&#8211; Tarjouduin tällaiseksi ulkopuoliseksi selvitysmieheksi. Laitan nyt osaltani tämän paikallisyhdistyksen kuntoon, että siitä on sitten muiden helppo jatkaa.
Nuorten esiinmarssi Helsingissä
Piirisihteeri ja hallituksen jäsen Laura Jokela liittyi perussuomalaisiin 10 vuotta sitten, ”koska se tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta ajaa suomalaisten asiaa”. Lauran mukaan persuilla on turhaan jonkinasteinen ”äijämaine”. Ennakkoluulot katoavat, kun ihmiset tutustuvat perussuomalaisten ohjelmasisältöön. Itse asiassa Helsingin piirissäkin on tapahtunut nuorten esiinmarssi:
&#8211; Meillä tapahtui taannoin pieni nuorennusleikkaus ja se on siinä mielessä positiivista, että muutos on kasvattanut someseuraajiemme määrää tosi paljon. Nuoret ovat somessa aktiivisia ja siinä olemme voineet olla piirille apuna. Olemme itse asiassa tehneet monta merkittävää parannusta ja sillä tiellä jatketaan edelleen. Muutos ei aina ole pahasta.
&#8211; Tulemme saamaan paljon uusia kuntavaaliehdokkaita, jotka eivät aiemmin ole olleet mitenkään mukana kuntapolitiikassa . Se tuo uutta virtaa ja näkemystä perussuomalaisiin.
Helsinkiläisten hampaat kuntoon
Omassa agendassaan Laura tuo esille tavallista ihmistä lähellä olevia asioita, vaikkapa hammashoidon ja sen järjestämisen kaikki veroja maksavia helsinkiläisiä tyydyttävällä tavalla. Hammashoito on eräs tärkeimmistä ihmisen kokonaisvaltaiseen fyysiseen terveyteen vaikuttavista asioista.
&#8211; Minun konkreettinen ehdotukseni on se, että Helsingissä järjestettäisiin hammasseulonta. Kun tulee tiettyyn ikään, niin sitten helsinkiläinen kutsutaan tutkimuksiin ja sen pitäisi tapahtua aina tiettyinä ikävuosina. Näin hammasterveydestä pidettäisiin huolta ennakoivasti, ennen suurempien ongelmien muodostumista.
Tunteet kuriin puoluetyössä
Helsingin piirin uusi vt. toiminnanjohtaja on Santeri Eskola, jolla toki on kokemusta vastaavasta pestistä puolueen nuorisojärjestön piiriyhdistyksen toiminnanjohtajuudesta kuluvalta vuodelta. Santeri vastaa myös uuden piiritoimiston käytännön toiminnan organisoimisesta ja toimii nyt kuntavaalien alla tiiviissä yhteistyössä vaalipäällikön kanssa.
&#8211; Olen keskilinjan kulkija ja pyrin lähestymään asioita hyvin pragmaattisesti. Tällaisella elämänasenteella saavutetaan yleensä myös paras lopputulos. Sitä voi toisinaan kiehua sisällä, mutta tunteet pitää pystyä pitämään kontrollissa.
Listat saadaan täyteen
&#8211; Kunnallisvaaliehdokkaiden rekrytointi on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tulokulmaa avaamme enemmän sitten syksymmällä. Tällä hetkellä se on vielä vaalitaktisesti merkittävää sensitiivistä tietoa.
Omissa vaaliteemoissaan Santeri painottaa sitä, että kuntalaiset pääsevät itse ja oikeasti vaikuttamaan päätöksentekoon edustuksellisen järjestelmän kautta. Kuntalaiset pystyvät siis vaalituloksen kautta järkevästi ohjaamaan sitä, millaisia päätöksiä kaupungissa tulevaisuudessa oikeasti tehdään. Tämä on Santerin mukaan erittäin tärkeätä kaupungin elinvoimaisuuden kannalta. Eskolan vaalislogan on ”Tehdään Helsingistä jälleen koko Suomen pääkaupunki!”. Helsinkiläisiä päätöksiä pitäisi siis tehdä enemmän koko maan näkökulmasta.
Autoilijallakin on oikeuksia
Yrittäjien tervehdyksen tupareihin toi liikenneyrittäjä Toni Paussu, kuntavaaliehdokas hänkin. Liikennöitsijä Paussulle yrittäjien asioiden edistäminen on itsestäänselvyys. Toisena listalla on autoilijan asia, joka on yhtä ensisijaista, kuin muidenkin liikkujien tarpeet.
&#8211; Autoilijallakin on oikeuksia. Helsingissä agendalla ovat pelkät pyöräilijät mutta mielestäni kaikkia liikennemuotoja tulee kehittää. Tulin juuri tuota Hämeentietä bussilla ja kyllä on niin kapeat rännit, että pellit kolisee, liikkumavaraa ei paljon ole.
Järkeä katutöihin
Paussu ottaa kantaa myös helsinkiläisiä riivaaviin katutöihin, niitä voitaisiin tehdä järkevämminkin.
&#8211; Voitaisiin tehdä vuorotyötä kuten Aasiassa, esimerkiksi kesäaikana pystyttäisiin tekemään valoisissa olosuhteissa kolmessa vuorossa. Sekin on tärkeätä, että maaperätutkimus on tehty ja kaikki toimijat on koordinoitu puhaltamaan yhteen hiileen.
&#8211; Asuntotuotantoonkin haluan ottaa kantaa sen verran, ettei Helsinkiä voi täyttää pelkillä asunnoilla. Täällä on jo 650 000 ihmistä, kaikkia luontoalueita ei tule rakentaa. Ne ovat tutkitustikin tärkeitä asioita ihmisille, ihmiset voivat paremmin lähellä luontoa. Haluan säilyttää myös Malmin lentokentän. Kaupunkia tehdään kaupunkilaisille.
Vaaleihin positiivisin odotuksin
Juhani Strandén on kolmas varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa ja Helsingin piirin hallituksen jäsen. Hän odottaa kuntavaaleja positiivisin mielin, vaikka lähtötilanne koronan takia onkin haasteellinen. Pandemia tulee vaikuttamaan vaalitaisteluun ja sen muotoihin.
&#8211; Perussuomalaiset on ainoa puolue Helsingissä, joka on autoilijoiden asialla eli vastustaa tietulleja ja kaupunkibulevardeja. Perheiden pitää pystyä liikkumaan kaikilla liikennemuodoilla ja viedä lapsia harrastuksiinsa. Malmin lentokenttäkin on erittäin merkittävä kysymys seuraavalla valtuustokaudella, Strandén listaa.
Maahanmuuton kustannuksia leikattava
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Juhanille tärkeitä, hoitoon pitää päästä mahdollisimman nopeasti. Tärkeätä on myös oikeudenmukaisuus, se että ”ne henkilöt, jotka ovat veroeuroja maksaneet saavat myös vastinetta panostukselleen”. Pandemia on laskenut Helsingin verotuloja ja leikkauksilta lienee mahdotonta välttyä, siksikin on nyt syytä olla tarkkana.
&#8211; Meillähän on täällä Helsingin kaupungissa maahanmuuton kustannuksia, joista pystytään leikkaamaan. Palvelu pitää pudottaa minimitasolle, tarjota vain lakisääteiset palvelut, eikä mitään ylimääräistä.
&nbsp;
&nbsp;

hammashoito

Perussuomalaiset: Hallitus parantaa palvelujen saatavuutta sekä Kela-korvausten vaikuttavuutta

Järjestäytynyt rikollisuus ui soten liiveihin Ruotsissa – hoitoalan vaikeudet kasvavat väärinkäytösten myötä

Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

Perussuomalaiset: Terveyskeskuspalveluautot täydentämään sotea – ”Ratkaisu kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa lähipalvelua ei ole saatavilla”

Jengien ja klaanien yritystoimintaan kätkemä rikollisuus on suurin uhka Ruotsin yhteiskunnalle – kymmeniä miljardeja valuu taparikollisten taskuihin

10 000 lasta kateissa Ruotsissa – satojen miljoonien lapsilisät ja vanhempainrahat juoksevat huijareiden taskuun

Helsingin piirin tupaantulijaiset: Nuorennusleikkaus, paljon uusia someseuraajia ja listat täyteen kuntavaaliehdokkaita

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025