Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

hankinnat

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Eurooppalaisten valtioiden on jälleen kerran sitouduttava turvallisuuteen

Perussuomalaiset pyrkii estämään hiilivuotoa pitämällä puhtaan kotimaisen teollisuustuotannon Suomessa. Suomalainen tehtaanpiippu on siis ilmastoteko. Ylen eilisessä kuntavaalitentissä valtiovarainministeri Annika Saarikko siirtyi yllättäen perussuomalaiselle linjalle, sillä Saarikon mukaan sama linjaus kelpaisi keskustallekin.
 
Ylen kuntavaalitentissä eilen puhuttiin myös ilmastopolitiikasta, ja puoluejohtajille esitettiin poimintoja toisten puolueiden vaaliohjelmista, minkä jälkeen puoluejohtajat saivat esittää arvioita. 
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko yllätti, kun hänelle esitettiin <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/01/VaaliteematA4_tiivistelma_web.pdf">perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta</a> tuttu lainaus: Suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko.
Saarikolta kysyttiin, mitä hän ajattelee linjauksesta, johon Saarikko vastasi, että lainaus voisi löytyä jopa keskustan ohjelmasta.
&#8211; Kaikki Suomeen syntyvät investoinnit ja sitä kautta alueille syntyvä elinvoima syntyy niiden aiheiden ympärillä, jossa suomalaiset tehtaanpiiput siirtyvät aikaan, jossa mietitään luontoa, ilmastoa ja ympäristöä, Saarikko muotoili.
Teollisuuden työpaikat säilytettävä Suomessa
Perussuomalaiset korostavat, että puhdas suomalainen teollisuustuotanto on syytä myös säilyttää Suomessa, koska vaihtoehtoisesti sama tuotanto siirtyisi Kiinaan, jossa ei toimita yhtä vastuullisesti ilmaston ja ympäristön kannalta.
Suomalaisten siis kannattaa ennemmin valmistaa tuotteita Suomessa sen sijaan, että ostamme muualta tai että viemme investoinnit muualle. Ilmasto ja ympäristö kiittää. Samalla myös työpaikat säilyvät Suomessa.
Valtiovarainministeri Saarikko näytti siirtyneen muutenkin perussuomalaisille linjoille, vaikka ei ollut heti tunnistavinaan perussuomalaisten vaaliohjelman lainausta.
&#8211; Suomalainen teollisuus on myös parhaimmillaan ympäristöystävällistä. En pidä sävystä, jossa syyllistetään metsänomistajia, yrittäjiä ja teollisuutta ilmastonmuutoksen vähättelystä, Saarikko sanoi.
Ilmaston kannalta parempi säilyttää tuotanto täällä
Halla-aho ehti lyhyesti avata lisää perussuomalaista ilmastopolitiikkaa.
&#8211; Perussuomalaisten ohjelmassa todetaan myös, että kuntien pitäisi hankinnoissaan painottaa lähellä tuotettuja palveluja sekä tuotteita. Tämä ei ole pelkästään isänmaallisuuskysymys tai kansantaloudellinen kysymys vaan se on myös ilmastoteko.
&#8211; Kun puhutaan tuotteista, joille maailmanlaajuisesti on paljon kysyntää, kuten vaikka metsäteollisuuden tuotteista, on ilmaston kannalta paljon parempi, että tuotanto tapahtuu täällä, eikä kivihiilisähköllä pyörivissä tehtaissa Indonesiassa, Halla-aho sanoi.

Ministeri Saarikko esitti tietämätöntä perussuomalaisten ilmastolinjauksista: ”Voisi löytyä jopa keskustan ohjelmasta”

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen on vastannut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion kirjalliseen kysymykseen Puolassa rakennettavista aluksista. Tavio kiinnitti kysymyksessään huomiota siihen, että valtion lauttaliikenneyhtiö on tehnyt Puolasta tilauksia, joille olisi ollut tekijöitä Suomessakin.

Ministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Suomi tekee hankinnat halvimman hinnan perusteella. Tavio tuomitsee toimintatavan ja vaatii, että hinnan lisäksi alushankinnoissa huomioitaisiin kotimaisuus.
Ville Tavio katsoo SDP:n hylänneen suomalaiset työntekijät valitessaan Suomen sijaan hintakilpailussa halvemman työvoiman maan.
&#8211; Tekemällä kotimaassa saamme lisää työpaikkoja ja verotuloja, Tavio sanoo.
Tarkoituksellista harhaanjohtamista
Ministeri Tuppurainen sanoo <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_167+2021.pdf">vastauksessaan</a>, että lauttaliikenneyhtiön hankinnoista sopimusarvolla mitaten 75 % on tehty Suomesta viimeisimpien kymmenen vuoden aikana.
Tavio pitää ministerin antamaa tietoa tarkoituksellisena harhaanjohtamisena.
&#8211; Samalla aikavälillä suurin osa alusten uudisrakennussopimuksista on tehty puolalaisten kanssa. Ministerin vetoamat kokonaishankinnat eivät siten ole vertailukelpoisia alushankintoihin, eivätkä tulevat alushankinnat ole mukana luvussa.
&#8211; Pidän yhä kestämättömänä, että Suomen valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö investoi Puolaan Suomen asemesta. Se merkitsee koko meriteollisuudelle teknologisen innovaation ja alihankintaketjujen viemistä ulkomaille. Onko valtion strategia muuttunut siitä kun Turussa Meyerin telakka nostettiin valtion tuella takaisin jaloilleen? Tavio kysyy.
&nbsp;
&nbsp;

Tavio: Hallitus ei arvosta kotimaisuutta kilpailutuksissa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen valtion omistaman Suomen Lauttaliikenne Oy:n alushankinnoista. Tavion mukaan valtionyhtiö ei ole huomioinut Suomen yhteiskunnan etua, sillä ulkomailta on tilattu aluksia, joita olisi saatu Suomestakin.

Ville Tavio huomauttaa, että esimerkiksi vuonna 2019 Suomen Lauttaliikenne valitsi kilpailuttamalla rakentamispaikaksi Puolan, koska se oli suomalaista telakkaa halvempi. Kolme vuotta aiemmin Suomen Lauttaliikenteen lauttahankintaan valittiin niin ikään puolalainen telakka.
Hankintapolitiikkaan tultava muutos
Tavion mukaan hankintapolitiikkaan pitää nyt tulla muutos. Tavio kysyy ministeriltä, miten hallitus huolehtii siitä, että valtio-omisteisen lauttayhtiön hankinnat edistävät suomalaisten työllisyyttä ja hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa.
– Juuri nyt on tärkeää suosia vesiliikenteen hankinnoissa kotimaista tuotantoa, sillä Suomen yhteysalusten sekä lautta- ja lossikannan keski-ikä on lähes 40 vuotta ja osa aluksista on jo ylittänyt arvioidun käyttöikänsä, joten uusia tilauksia tullaan tekemään merkittävästi.
Kotimaista osaamista hyödynnettävä
Tavio painottaa, että valtio saisi kotimaisuutta suosiessaan konkreettista vastinetta panokselleen sekä työllisyydessä että kilpailukyvyssä, vaikka suomalaisen telakan tarjous ei olisikaan kaikissa tapauksissa hinnaltaan matalin.
&#8211; Lisäksi Suomen alv ja muut verokertymät käytännössä tasoittavat hintaeroa halvemman tuotannon maihin, Tavio toteaa.
Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään tulevina vuosina myös omistajaohjauksen kautta. Tavio katsoo, että kotimaisen korkean osaamisen hyödyntäminen edistää tämän tavoitteen toteutumista.

Tavio: Miksi valtionyhtiö rakennuttaa lauttoja ulkomailla?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa tänään kirjallisen kysymyksen julkisen sektorin Kiinasta ostettavista hankinnoista.
 
Ville Tavio ihmettelee, miksi Kiinasta tilataan Suomeen yli sata sähköbussia samaan aikaan kun Lahdessa lopetetaan bussikorituotanto.
Tavion mielestä julkisen sektorin hankinnoissa pitää antaa painoarvoa suomalaisten työllistämiselle.
Kiina suurin saastuttaja
Tavio kiinnittää huomiota Kiinasta tehtävien hankintojen kyseenalaisuuteen myös ympäristövaikutusten kautta.
– Kiina on maailman suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, mutta Suomessa ympäristövaikutukset huomioidaan tuotannossa. Suomalainen tehtaanpiippu on ekoteko ja hyvinvointivaltiomme mahdollistaja, Tavio sanoo.
Pelkkä hinta ei riitä
Tavion mielestä kiinalaisissa tuotteissa pitää ottaa huomioon muitakin seikkoja kuin pelkkä hinta.
– Katsotaanko Kiina-ostoissa vain hintaa, ja unohdetaanko epäterveet kilpailuseikat ja ihmisoikeusloukkaukset? Tavio kysyy.

Taviolta kirjallinen kysymys Kiina-hankinnoista: ”Painoarvon pitää olla suomalaisten työllistämisessä”

Perussuomalainen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen on julkaissut blogikirjoituksen, jossa hän ottaa kantaa Maaseudun Tulevaisuuden eiliseen uutiseen siitä, että Puolustusvoimien muonahankinnasta vastaava Leijona Catering tuottaa Ruotsissa keitettyjä ja kuorittuja kananmunia.

&#8211; Tuntuu aivan hullulta, että munat seilaavat Suomen ja Ruotsin välillä, ja että ne kypsennetään ja kuoritaan rajan toisella puolella. Miten ihmeessä tällainen järjestely voi olla kustannustehokasta tai järkevää edes ympäristönäkökulmasta? Jari Ronkainen kirjoittaa.
Painottuu liiaksi hintaan
Ronkainen kritisoi hankintalainsäädännön sopivuutta huoltovarmuutta koskeviin hankintoihin.
&#8211; On selvää, että hankintalainsäädäntö painottuu liiaksi hintaan. Rahan ei pitäisi aina ratkaista, vaan hankintoja tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Vaakakupissa tulisi painaa myös huoltovarmuusnäkökulma. Leijona Cateringin pitäisi pystyä ruokkia puolustusvoimat myös kriisitilanteissa. Silloin ei välttämättä saada kuorittuja munia Ruotsista tai näkkileipää Saksasta, Ronkainen perustelee.
Ulkomailta vain täydennykset
Ronkainen näkee, että kotimaisuuden tulisi olla lähtökohtana hankinnoissa.
&#8211; Mikäli Leijona Catering jatkossakin huolehtii Puolustusvoimien ruokahuollosta niin rauhan kuin kriisinkin aikana ja sitä kautta osaltaan myös tärkeästä huoltovarmuudesta, niin olisi syytä harkita uudelleen kriteereitä, joilla hankintoja tehdään. Kotimaisuuden tulisi olla kaikessa lähtökohtana ja ulkomailta hankitaan vain tarvittavat täydennykset. Vaikuttaa siltä, että Leijona Cateringiin tarvittaisiin lisää leijonaa ja vähemmän tre kronoria, Ronkainen päättää.

Ronkainen Puolustusvoimien ruotsalaisista kananmunista: ”Kotimaisuuden pitäisi olla lähtökohtana”

Kuntaliiton omistama KL-Kuntahankinnat ja valtion omistama Hansel ovat yhdistäneet voimansa syyskuussa. Perussuomalaisten kansanedustajat Ari Koponen ja Mikko Lundén ovat huolissaan pk-yritysten mahdollisuuksista päästä mukaan kuntahankintoihin.

Kunnat voivat kilpailuttaa hankintansa itse tai hyödyntää tätä valtion yhteishankintayksikkö Hanselia. Näistä kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäinen on selkeästi yleisempää.
Tarjouspyynnöissä valitaan yleensä yksi toimittaja, joka pystyy toimittamaan kaikki vaaditut tuotteet ja valintaperusteena on halvin hinta.
&#8211; Käytännössä tämän tyylisiin tarjouspyyntöihin pystyy Suomessa vastaamaan vain muutama suuri toimittaja. Tällä hetkellä hankinnat keskitetäänkin isoille hankintarenkaille ja kilpailutetaan liian isoin kokonaisuuksina, jolloin pienempien toimijoiden on mahdotonta päästä hankintakilpailuun mukaan, vaikka useissa kunnissa myös pk-yritykset haluaisivat olla toimittajina kuntahankinnoissa, huolehtii Mikko Lundén.
Kuolinisku paikalliselle tekemiselle
Ruralia-instituutin raportin mukaan hankintarenkaat ja -yksiköt eivät edes tunne paikallisia toimittajia, mikä vaikuttaa oman maakunnan tuotteiden hankintaan.
&#8211; Kun Hansel valitsee vain yhden toimittajan hinnan perusteella on tämä samalla kuolinisku paikalliselle tekemiselle ja pienempien sekä pohjoisempien kuntien työllisyydelle, jatkaa Ari Koponen.
&#8211; Miten hallitus on parantamassa pk-yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan kuntahankintoihin ja miten hankintarenkaat ja -yksiköt (kuten Hansel) huomioi PK-yritykset kuntahankinnoissa?
Tätä Koponen ja Lundén kysyvät hallitukselta tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

hankinnat

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Eurooppalaisten valtioiden on jälleen kerran sitouduttava turvallisuuteen

Ministeri Saarikko esitti tietämätöntä perussuomalaisten ilmastolinjauksista: ”Voisi löytyä jopa keskustan ohjelmasta”

Tavio: Hallitus ei arvosta kotimaisuutta kilpailutuksissa

Tavio: Miksi valtionyhtiö rakennuttaa lauttoja ulkomailla?

Taviolta kirjallinen kysymys Kiina-hankinnoista: ”Painoarvon pitää olla suomalaisten työllistämisessä”

Ronkainen Puolustusvoimien ruotsalaisista kananmunista: ”Kotimaisuuden pitäisi olla lähtökohtana”

Pienempien toimijoiden mahdotonta päästä mukaan kilpailuun kuntien hankinnoista

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025