Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

hankintalaki

Suomen Yrittäjät: Hallituksen kasvutoimet ovat merkittäviä

Eduskunta aloitti eilen työviikon käsittelemällä punavihreän hallituksen esitystä jätelain muuttamisesta. Esityksessä kumotaan Sipilän hallituskaudella tehty muutos kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntirajan laskusta ja viedään jätelakia perussuomalaisten mielestä ideologisesti täysin väärään suuntaan siirtämällä jätehuollon järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille.

&#8211; Lausuntopalautteen mukaan korkeampi ulosmyyntiraja ei edistä kilpailun tasapuolisuutta. Ylipäänsä julkisen sektorin ei tarvitse olla markkinoilla, joissa kilpailu toimii, tiivistää kansanedustaja Ari Koponen EK:n ja SKAL:n antamaa kriittistä palautetta.
Hankintoja tehdään ilman kilpailutusta
Täysistuntokeskustelussa nousivat esiin hyvinvointialueille muodostuneet in-house-yhtiöt. Nämä ovat tavallisesti julkisomisteisia osakeyhtiötä, joilta tehdyt hankinnat voidaan toteuttaa ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.
Uudet hyvinvointialueet ovat toteuttaneet sote-palveluiden lisäksi esimerkiksi kiinteistönhuollon, palkkahallinnon, siivouspalveluiden, ruokahuollon ja ict-palveluiden suorahankinnat in-house-yhtiöiltä.
Lopettaa pienet ja paikalliset toimijat
Hallituksen jätelakia koskevassa esityksessä on suuri vaara, että myös jätekuljetukset aletaan hoitamaan sote-alueiden yhtiöhimmeleiden kautta, mikä tukahduttaa yksityiset yritykset.
&#8211; Päätöksenteko ilman kilpailutusta on julkisten varojen tuhlailua ja paikallisten yritysten ja elinvoiman lyttäämistä kuin märällä rätillä vasten kasvoja. Tämä punavihreä hallitus jatkaa kuljetusyrittäjien lyömistä, ja on selvää, että lakiesitys tulee tappamaan viimeisetkin pienet ja paikalliset toimijat, lopettaa Koponen.
&nbsp;

Ideologia haisee kuin huonosti hoidetussa kompostissa – Koponen: ”Punavihreä hallitus jatkaa kuljetusyrittäjien lyömistä”

Ruokahuollolla on iso rooli uusilla hyvinvointialueilla. Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia sote-uudistuksen mukanaan tuomilla uudelleenjärjestelyillä ruokahuollon järjestämisessä on hyvinvointialueiden pienille ja paikallisille yrittäjille. Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt Reijonen toivoo lisäaikaa järjestelyjen suhteen.

Sosiaali- ja terveysuudistus koskettaa muun muassa alueiden sairaaloiden, vuodeosastojen ja vanhustenhoidon yksiköiden ruokahuoltoa. Monissa kunnissa ruokahuolto on järjestetty alueittain siten, että sama keittiö on valmistanut ja toimittanut ruokaa koulujen yksiköihin sekä sosiaali- ja terveydenhoidon yksiköihin.
Sosiaali- ja terveysuudistus kuitenkin näyttää johtavan käytännössä siihen, että sama keittiö ei enää voikaan automaattisesti toimittaa ruokahuoltoa niin vanhustenhuoltoon kuin kouluihin.
&#8211; Sote-uudistusta käsiteltäessä asiaa ei huomioitu riittävästi, sanoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Pienet toimijat jäävät kilpailutusten ulkopuolelle
Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhoito, mukaan lukien vanhustenpalvelut, siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle ja koulut jäivät kuntien vastuulle. Hyvinvointialueilla tämä voi johtaa erikoisiin tilanteisiin. Hyvinvointialueiden ruokahuoltoa pilkotaan ja kilpailutetaan alueellisesti. Pienet toimijat eivät käytännössä voi osallistua kilpailutuksiin.
Kun hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ruokahuolto siirtyy suuremmille yksiköille, voi kuntiin jäädä kouluruokailu eri toimijalle. Pienet toimijat omalta osaltaan pitävät kuntien elinvoimaisuutta ja paikallisuutta sekä työllisyyttä yllä. On oletettavaa, että Suomessa tämä johtaa isoihin uudelleenjärjestelyihin. Esimerkiksi Pohjois-Savossa tämä on jo aiheuttanut huolta.
Lisäaika järjestelyille on tarpeen
&#8211; Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintaansa monta asiaa muuttuu, ja osaa niistä tunnutaan tekevän hyvin kiireellä. Lisäaika järjestelyille on tarpeen, huomauttaa Reijonen.
Reijonen teki kirjallisen kysymyksen siitä, miten aiotaan varmistaa, että hyvinvointialueiden ruokahuollon järjestämiseen varataan riittävästi siirtymäaikaa. Hän kysyy myös, kuinka hankintalakiin ja siihen liittyviin kilpailutuksiin aiotaan puuttua sosiaali- ja terveysuudistuksen tuomien haasteiden osalta.
&nbsp;

Miten käy pienten ja paikallisten yrittäjien hyvinvointialueiden ruokahuollon kilpailutuksissa?

Voimassa olevan hankintalain mukaan julkiset hankinnat on pyrittävä toteuttamaan niin, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Kansanedustaja Kaisa Juuson mukaan hankintalain vaatimus ei nyt toteudu.

Lain mukaan on myös pyrittävä huomioimaan hankinnan kokoon ja laajuuteen nähden riittävä avoimuus ja syrjimättömyys. Hankintalaissa säädetään myös, että julkiset hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.
&#8211; Kentältä tulleen palautteen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten on nykyisin vaikea enää saada rakennusurakoita. Tämä johtuu siitä, että julkiset hankintayksiköt ovat kiristäneet hankintalain tulkintaa. Kunnat ja kuntayhtymät sekä valtio asettaessaan omia rakennushankkeitaan urakkakilpailuun nostavat liikevaihtoriman niin korkealle, että alueelliset yritykset putoavat heti pois urakkakilpailusta, kertoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
&#8211; Ne eivät pääse edes mukaan tarjouskilpailuun jättämään tarjousta. Hankintalain vaatimus pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolisesta kohtelusta ei toteudu.
PK-yritykset kokevat tulleensa syrjityiksi
Rakennusteollisuusliitolta ja rakennusyrittäjiltä tulleen palautteen mukaan viimeaikaisissa tarjouskyselyissä hankintayksiköt ovat yhä useammin alkaneet vaatia rakennusliikkeen vuosiliikevaihdolta hankintalaissa säädettyä maksimia eli tarjouskilpailun kohteen ennakoidun hinnan kaksinkertaista arvoa.
Vallitsevasta tulkintakäytännöstä on näin muodostunut hankintalain toisessa pykälässä säädetyn hankintalain tavoitteen vastainen. Hankintalain nykyinen tulkintakäytäntö rajoittaa laajasti alueellisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin rakennusurakkakilpailuihin.
&#8211; Vallitseva käytäntö lisää rakennusalan keskittymistä suurille valtakunnallisille yrityksille. Kehitys on johtanut useissa maakunnissa siihen tilanteeseen, että julkinen rakentaminen on keskittymässä kahdelle tai kolmelle suurimmalle valtakunnalliselle toimijalle.
&#8211; Hankintalain liikevaihtorajan liian tiukka soveltaminen on johtanut kilpailun vähenemiseen, ja monet pienet ja keskisuuret yritykset kokevat tulleensa syrjityiksi julkisissa hankinnoissa vastoin hankintalaissa säädettyjä tavoitteita. Kehitys vähentää alueellisten yritysten mahdollisuuksia työllistää ja toimia markkinoilla, toteaa Juuso.
Rakennusteollisuus vaatii liikevaihtorajan alentamista
Hankintalaissa mainitun liikevaihtorajan nostamista maksimiin pidetään rakennusteollisuuden ja alan yrittäjien keskuudessa perusteettomana. Rakennusteollisuuden piirissä vuosittaiset volyymit ja liikevaihdot vaihtelevat hyvin paljon. Korkea edellisen vuoden liikevaihto ei sinällään kuvaa yrityksen taloudellista kantokykyä ja yrityksen edellytyksiä menestyksellisesti toteuttaa urakkakilpailun kohteena oleva rakennushanke.
Rakennusteollisuuden piiristä vaaditaankin liikevaihtorajan alentamista sekä sen laskemista useamman vuoden keskiarvona. Lisäksi todetaan rakennusyrityksen referenssien sekä yrityksen taloudellisen tilanteen ja luottoluokituksen olevan parempia tunnuslukuja kuvaamaan taloudellista kantokykyä kuin yksipuolisen liikevaihtolukeman.
&#8211; Rakennusteollisuusliiton ja rakennusliikkeiden esittämät muutokset parantaisivat alueellisten rakennusyritysten nykyisin heikkoa asemaa julkisten kohteiden tarjouskilpailuissa. Olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen ministerille, kertoo Juuso.
&nbsp;

Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: ”Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”

Koronaviruksen aiheuttama laaja kansainvälinen kriisi on iskenyt monille toimialoille ja kansanterveydellinen uhka on suuri. Tämän mittaluokan kriisiin on ollut vaikea varautua ja tilanne on yllättänyt niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toimijat. Vaikka poikkeusolojen varalle on tehty suunnitelmia, on tosipaikan tullen ollut vaikea vastata esimerkiksi terveydenhoidon tarpeisiin suojavarusteiden suhteen, toteaa perussuomalaisten kansanedusta Jussi Wihonen.

Julkisia hankintoja koskettavat hankintasopimukset ja julkisten hankintojen neuvontayksikkö ovat ohjeistaneet hankintayksiköitä siitä, miten pandemiaan perustuvia julkisia hankintoja on mahdollista tehdä. Mikäli olemassa olevista hankintasopimuksista ei ole mahdollista hankkia suojavarusteita, voidaan hankinnat tarvittaessa tehdä suorahankintana (ennalta arvaamaton, hankintayksiöstä johtumaton äärimmäinen kiire).
Hankintasopimukset uusiksi
Kriisin aikana on ilmennyt tarve uusille suojavarusteille ja niitä on pyritty tuomaan muun muassa Kiinasta.
&#8211; Samassa tilanteessa on monia maita, joten markkinoilla on ns. myyjän markkinat ja monet huijarit ovat liikkeellä. Kyseisessä tilanteessa kotimaisen tuotannon merkitys korostuu ja esimerkiksi kasvosuojainten valmistusta on aloitettu Suomessa. Nykyisestä kriisistä täytyy ottaa opiksi ja korjata niitä virheitä, joita on tehty aiemmin, jotta tulevissa kriiseissä olisimme entistä valmiimpia.
&#8211; Miten hallitus aikoo varmistaa, että poikkeusoloissa pystytään hankkimaan suojavarusteita suomalaisilta toimijoilta ja tulisiko hankintalakeja muuttaa, jotta poikkeusoloissa pystyttäisiin, entistä nopeammin ja helpommin hankkimaan varusteita myös kotimaisilta tuottajilta, joiden kanssa ei aiemmin ole tehty hankintasopimuksia? Tulisiko hankintasopimukset huomioida tulevaisuudessa paremmin valmiuslaissa ja miten kotimaisen tuotannon merkitystä aiotaan jatkossa korostaa kriisivarustautumisessa? Wihonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään.

Wihonen: Suomen hankittava jatkossa suojavarusteita kotimaisilta toimijoilta – ”Markkinoilla on myyjän markkinat ja monet huijarit ovat liikkeellä”

Timo Soini (ps.) vetoaa suomalaisiin yrityksiin, että nämä käyttäisivät suurissa, Äänekosken tapaisissa projekteissa suomalaista työvoimaa, ja että alihankinnat tehtäisiin pääsääntöisesti suomalaisilta alan yrityksiltä.

&#8211; Nyt on yhdessä yritysten kanssa varmistettava, että kohentunut kustannuskilpailukyky parantaa suomalaisten työllistymistä. Siksi on tärkeää, että isot uudet investoinnit kuten Äänekosken tapaiset projektit rakennetaan suomalaisella työvoimalla ja alihankintoja myöten hankinnat tehdään pääsääntöisesti suomalaisilta alan yrityksiltä, puheenjohtaja Soini vetosi puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä.
Hän muistutti, että tulevan hallituksen puolueiden puheenjohtajat ovat yhdessä todenneet tulevan hallituksen värin olevan sinivalkoinen. Tämä tulee näkymään myös hallituksen linjauksissa.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/05/CE5R5095.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-21900" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/05/CE5R5095.jpg" alt="CE5R5095" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/05/CE5R5095.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/05/CE5R5095-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/05/CE5R5095-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/05/CE5R5095-60x30.jpg 60w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a> 
Timo Soini puhuttelee kokousväkeä puoluevaltuuston kokouksessa eduskunnan pikkuparlamentissa. 
 
&#8211; Nyt on yritysten vuoro omalta osaltaan pitää sinivalkoisen politiikan värit kirkkaana. Suurissakaan rakentamishankkeissa ei pidä hakea lyhytnäköisiä voittoja vaan tarkasteltava koko maan kannalta olevaa kokonaishyötyä.
Valtiovallan tehtävä on Soinin mukaan mahdollistaa Äänekosken tehtaan tapaisten hankkeiden toteutuminen. Valtion rooli on selkeä – sen pitää rakentaa tehtaan tarvitsema infrastruktuuri, eli tiet ja vastaavat.
&#8211; Mitä useampi suomalainen työllistetään jo rakentamisvaiheessa, sitä suurempi on yhteiskunnan kokonaisetu. Näin varmistetaan investointi- ja veroeurojen helpottavan valtiontalouden tasapainottamista, Soini muistuttaa.
Hän ottaa kantaa myös EU-tuomioistuimen päätökseen, jonka mukaan Suomen palkkamääräykset koskevat myös lähetettyjä työntekijöitä ja suomalaisilla ammattiliitoilla on kanneoikeus suhteessa ulkomaisiin yrityksiin.
&#8211; Jotain hyvää tuli EU:stakin. Nyt yhdessä tiiviillä yhteistyöllä tulevan hallituksen ja ay-liikkeen kanssa voidaan merkittävästi torjua harmaata taloutta ja varmistaa suomalaisten yritysten yhdenvertainen kilpailuasema suhteessa ulkomaisiin yrityksiin, korosti puheenjohtaja Soini korostaa.

Soini vetoaa yrityksiin: käyttäkää suomalaista työvoimaa

Perussuomalaisten Sallan valtuustoryhmä vastustaa Sallan sote-palveluiden ulkoistamista. Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä osallistuu tänään asian valtuustokäsittelyyn.
JHL vastustaa ulkoistamista
Julkisten ja hyvinvointialan liitto JHL asettui jo aiemmin päivällä vastustamaan ulkoistamista. Sallan kunnanhallitus esittää, että sote-palvelujen ulkoistamisesta tilataan selvitys. Samalla kunta pyytäisi tarjoukset palvelujen tuottamisesta.
JHL:n Sallan yhdistyksen ja Lapin alueryhmän <a href="http://yle.fi/uutiset/jhl_vastustaa_sallan_ulkoistamista/6821328">mukaan</a> kunta ei voisi enää perääntyä, kun se on pyytänyt tarjouksia yksityisiltä palveluntuottajilta.
Hankintalaki estää kunnan linjauksen
Hanna Mäntylä vahvistaa JHL:n olevan oikeassa: hankintalaki, sen soveltamisohjeet ja soveltamisen ennakkopäätökset sanovat selvästi, ettei kunta voi perua yksityistämistä, kun tarjouskilpailuun asti on mennyt.
&#8211; Se tarkoittaa, että sitä ennen on tehty sitova päätös siitä, että yksityistäminen toteutetaan. Jos päätöstä ei ole tehty, pitää asia selvittää eri tavalla kuin tarjouskilpailulla.
Mäntylä toivoo, että kilpailutusesitys kaatuu illan valtuuston kokouksessa. Hän toteaa, että kunta on valmistellut ulkoistusasiaa salakähmäisesti ja puutteellisesti. Tilanteen kartoitus on jätetty tekemättä, eikä laskelmia ole nähty.
&#8211; Valtuustolle on annettu puutteellista tietoa niin, että emme ole tienneet riittävän hyvin, millaista päätöstä olemme ryhtymässä tekemään, Mäntylä toteaa.
&#8211; Perussuomalaisten ryhmä vastustaa ulkoistamista ehdottomasti, Mäntylä vakuuttaa.

Mäntylä vastustaa Sallan sote-palveluiden ulkoistamista

Puolustusministeriön päätös kilpailuttaa raskaiden kuorma-autojen hankinta hämmästyttää myös hallituspuolueiden kansanedustajia. Vasemmistoliiton Jari Myllykoski on tyrmistynyt yllättävästä päätöksestä.
Armeijan päätös osoittaa hänen mielestään suurta typeryyttä ja piittaamattomuutta.
&#8211;  On tyrmistyttävää, jos kotimainen ajoneuvonvalmistaja sivuutetaan hankintaa tehdessä.
Kysymys hankinnan lainsäädännöllisestä luonteesta on Myllykosken mukaan tulkinnanvarainen ja puolustusvoimien tuorein linjaus kyseenalainen. Myllykoski kysyy todellista syytä puolustusvoimien kaupallisen johtoryhmän päätökselle.
&#8211; Ovatko hankinnasta päättäneet niin uskollisia kilpailutusideologialle, että sivuuttavat skotimaisen teollisuuden, vai onko taustalla jotakin muuta, Myllykoski kysyy Kansan Uutisissa.
Turvallisuushankintalaki ei auttanutkaan
Puolustusministeriö palautti hankintapäätöksen huhtikuussa maavoimiin jatkovalmisteluun ja linjasi, että autot hankitaan turvallisuushankintalain mukaisena hankintana. Tuolloin arveltiin yleisesti, että linjaus mahdollistaa panssaroitujen kuorma-autojen hankkimisen ilman kilpailutusta, kun huomioidaan mm. kotimaisten ajoneuvojen soveltuvuus Suomen olosuhteisiin.
Puolustusministeriö linjasi nyt kuitenkin, että turvallisuushankintalaki toimii pääosin samoin kuin tavanomainen hankintalaki. Hankinnoista järjestetään periaatteessa aina avoin ja syrjimätön tarjouskilpailu. Lain poikkeusmahdollisuuksia pitää tulkita ministeriön mukaan suppeasti.
Näin ollen kuorma-autojen suorahankinta ei ole puolustusministeriön mukaan mahdollista. Laki rajaa poikkeamisen normaalista menettelystä tilanteisiin, joissa valtion keskeiset turvallisuusintressit sitä vaativat. Käytännössä lainkohtaa voidaan soveltaa siis vain keskeisimpien asejärjestelmien hankinnoissa.

Puolustusministeriön kuorma-autokilpailutus tyrmistyttää

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) mukaan Liikenteen turvallisuusviraston Trafin vaihde- ja neuvontapalveluiden kilpailutus eteni pelisääntöjen mukaan. Hän ymmärtää sodankyläläisten harmin, mutta ei voinut kävellä lainkaan yli.
Kilpailutuksen voitti Argenta poikkeuksellisen edullisella tarjouksella. Palvelun hoito on siirtymässä Sodankylästä Espanjaan.
&#8211; On selvää, että kilpailutuksen lopputulos tuntuu epäreilulta. Pohjoisen ministerinä ymmärrän hyvin, miten paljon työpaikkojen menettäminen sodankyläläisiä kirpaisee. Jaan myös demarikollegoideni näkemyksen siitä, että kilpailutilanteessa hinta ei saa olla ainoa asia, joka ratkaisee &#8211; ei myöskään Euroopan unionin yhteisellä sisämarkkina-alueella. Näin ei ollut Trafinkaan kilpailutuksessa, jossa hinnan painoarvo oli 60 prosenttia ja palvelun laadun 40 prosenttia.
&#8211; Trafin tapauksessa kohtasimme hinta/laatu-kriteeristöäkin haastavamman ongelman: suomalaisen yrityksen, joka hyödyntää espanjalaisen palkkatason. Usein suomen kieli on suojannut suomalaisia tarjouskilpailuissa, mutta nyt kyseessä onkin suomalainen yritys, suomalainen johto ja suomalaiset työntekijät. Silloin ei jäänyt muuta ratkaisuvaihtoehtoa kuin toimia lain mukaan. Kilpailutus eteni pelisääntöjen mukaan: asia kuuluu Trafin toimivaltaan ja kilpailutus on hoidettu hankintalain mukaisesti. Olisiko ministerin pitänyt kävellä tässä lainsäädännön yli?, Kyllönen kysyy blogissaan.
Ministeri ollut ajan tasalla
Kyllösen mukaan Trafi on pitänyt hänet ajan tasalla.
&#8211; Mitään ristiriitaa tai vastakkainasettelua ministerin ja viraston välille on turha lähteä rakentamaan. Päätöksestä on valitettu markkinatuomioistuimeen ja ratkaisua odotetaan yhdessä. Kansanedustajilta toivoisinkin nyt ristiriitojen kylvämisen sijaan yhteistä pohdintaa siitä, miten vastaavanlaiset tilanteet valtionhallinnossa jatkossa estetään. Mielenkiintoista on pohtia, kuinka tämä vuoden vanha asia sattuikin nousemaan julkisuuteen juuri puoliväliriihen alla, Kyllönen pohtii.

hankintalaki

Suomen Yrittäjät: Hallituksen kasvutoimet ovat merkittäviä

Ideologia haisee kuin huonosti hoidetussa kompostissa – Koponen: ”Punavihreä hallitus jatkaa kuljetusyrittäjien lyömistä”

Miten käy pienten ja paikallisten yrittäjien hyvinvointialueiden ruokahuollon kilpailutuksissa?

Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: ”Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”

Wihonen: Suomen hankittava jatkossa suojavarusteita kotimaisilta toimijoilta – ”Markkinoilla on myyjän markkinat ja monet huijarit ovat liikkeellä”

Soini vetoaa yrityksiin: käyttäkää suomalaista työvoimaa

Mäntylä vastustaa Sallan sote-palveluiden ulkoistamista

Puolustusministeriön kuorma-autokilpailutus tyrmistyttää

Liikenneministeri Kyllönen: Trafin kilpailutus sääntöjen mukaan

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025