Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Hanna Holopainen

Juho Eerola: Voisiko vankipaikkoja vuokrata Virosta?

Vihreiden piti olla puolue, joka on nuorekas, raikas ja innostava. Se halusi esitellä itsensä joukkona, jossa on kivaa ja jossa pääsee muuttamaan maailmaa. Se halusi vaikuttaa lempeältä, sallivalta, seksikkäältä, hauskalta ja upealta.

Nykytodellisuus on toisenlainen. Tunnemaailmaa leimaavat pelokkuus, estyneisyys, huolestuneisuus ja hermostuneisuus. Vihreistä on tullut yksinäinen, pelokas, nurkassa kyhjöttäjä, joka traumatisoituu omasta sanomastaan, julkisuuden paineesta sekä eduskuntavaalien murskatappiosta.
Puolue kiihdytti itsensä vaalien alla ilmastovimmaan, joka taisi olla sille itselleenkin liikaa. Vaaleihin marssittiin hokemalla ilmastonmuutosta. Vihreät jätti väittelemisen vähemmälle ja viritti orkesterinsa toistamaan yhden sanan iskulauseita. Naurettavuuksiin asti myötäsukainen toimittajajoukko yritti kannatella hökötystä. Se tarjosi auliisti palstatilaa, nosti vihreiden kärkiteemoja sekä selitti töpeksinnät ja ristiriidat parhain päin.
Eduskuntavaalit käytiin, kylmä viima puhalsi. Murskatappio, jossa kahdenkymmenen kansanedustajan joukko kutistui kolmeentoista. Viesti ei uponnut. Löylytys oli niin hirmuinen, ettei väistyvän puheenjohtajan Maria Ohisalon työlle tahdo löytyä enää jatkajaa.
Ykkösnimet Krista Mikkonen, Atte Harjanne, Iiris Suomela, Hanna Holopainen, Oras Tynkkynen ja Fatim Diarra kieltäytyivät. Ei jaksa. Maapallon pelastaminen on tärkeintä, mutta ei silti viitsi. Vai onko kyse uskalluksen puutteesta?
Ehkä kummallisin kaikista on jopa ministeriksi asti noussut erittäin kokenut Emma Kari, joka luonnehtii itseään sanoilla ”periksiantamaton luonnonsuojelija”. Hän päätti vuoden alussa, ettei kansanedustajuus enää maistu, saati sitten puheenjohtajuus. Hän lopettaa. Puheenjohtajuudesta kisaavat enää vasemman laidan Saara Hyrkkö ja oikeistolaisempi Sofia Virta. Kumpikaan heistä ei ole erityisen tunnettu. 
Mitä seuraavaksi? On kolme vaihtoehtoa. Liike voi joko a) jatkaa samalla tavalla kuin ennenkin, mutta koska tämä johti umpikujaan, niin muutoksia lienee odotettavissa. Vihreät voi yrittää b) vähentää hysteeristä vimmaa tai c) kiihdyttää sitä. Valittavana on joko Pekka Haaviston viitoittama rauhallisempi polku tai Elokapinan viitoittama räyhäkkäämpi lähestymistapa.
Valitsee vihreät sitten kumman tahansa, kannattaisi ehkä tutkia, mitä se äänestäjille tarjoaa. Puolueen matikka kun ei oikein täsmää. Se väittää olevansa erittäin huolissaan ilmastosta, mutta on ilmeisellä tavalla kiinnostuneempi kiihdyttämään kansainvälistä muuttoliikettä. Se väittää olevansa erittäin huolissaan nuorten mielenterveydestä, mutta tekee kaikkensa maalatakseen nuoriin mieliin maailmanlopun kauhua ja sukupuolikaaosta.
Vihreät väittää olevansa huolissaan heikoimmin toimeentulevista, mutta edelle rynnii vimma potkia nurin Suomen vaurauden tukipilareita – metsä- ja terästeollisuutta, edullista energiaa ja toimivaa liikennettä. Tätä kutsutaan vihreällä epäkielellä ”elinvoimaksi ja liikenteen sujuvoittamiseksi”.
Vihreillä on monia ristiriitoja, mutta tämä lienee ristiriidoista suurin: kannattajakunnan valtaosa on naisia, joille sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeää. Mutta vihreiden politiikan ydin ei asiallisesti ottaen piittaa vähäväkisistä. Vihreät ei keskity luomaan Suomelle vaurautta, jolla tuloeroja voitaisiin tasata. Se keskittää kaiken voimansa ympäristötuskaan liittyvien fiksaatiopisteidensä ympärille unohtaen muun.
Vihreät ei ole oikeastaan puolue vaan paniikkinappula. Se ei kysy, ei kuuntele eikä käy väittelyä. Se paaluttaa itsensä turvallisiin tiloihinsa ja paasaa sieltä käsin todellisuudelle vieraita ohjeitaan. Vihreitä myötäilevät toimittajat tekevät mielellään tarinoista uutisnostoja, mutta kansalaiset eivät enää keskustele Hesarin mielipidepalstalla. Se aika on ollutta ja mennyttä. Jos liike haluaa menestyä, sen on kyettävä saamaan suosiota ajatuksilleen siellä, missä ihmisetkin ovat. Avoimessa väittelyssä. Netissä.
Mutta tämä ei ole helppoa, koska avoimessa väittelyssä vihreät joutuisi kohtaamaan toisen paradoksinsa. Vihreät ovat hyviä havaitsemaan ihmisten välisiä ristiriitoja, mutta myös hyviä aiheuttamaan niitä. Vihreät ovat ihmiskeskeisiä – tavattoman kiinnostuneita ihmisten välisistä suhteista. Mutta eivät osaa toimia tilanteessa, jossa ihmiset reagoivat voimakkaasti vihreiden yliampuviin ehdotuksiin. Heillä on hyvät tuntosarvet, kenties liiankin hyvät. Vähän kuin korvat, jotka ovat koko ajan liian kovalla.
Kollektiivinen kiukku on heille yksinkertaisesti liikaa. Se kuulostaa heidän korviinsa kakofonialta, jonka torjumiseksi kyhätään hätäpäissään vihapuhelakeja, vihasanalistoja ja turvallisia tiloja, kun ei muutakaan keksitä.

Pääkirjoitus: Vihreiden matikka ei enää täsmää

Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n puoluejohtajien eduskuntavaalipaneelissa tänään vihreät ja vasemmistoliitto intoilivat vihreän siirtymän hankkeiden edellyttämistä uudistuksista, jotka uhkaavat käydä kovin kalliiksi. Perussuomalaisten Riikka Purra kuitenkin paheksuu sitä, että maataloustuottajille lisätään vaatimuksia ja kasataan uutta byrokratiaa, joka usein liittyy ilmastopolitiikkaan.

Kotimainen maatalous on jo pitkään sinnitellyt kriisien keskellä kiristyvien ympäristövaatimusten ja kallistuvan energian vuoksi.
Tuottajille lisätään uutta byrokratiaa
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden yhteisessä puoluejohtajien vaalipaneelissa tänään perussuomalaisten Riikka Purra painotti, että käsillä oleva kriisi on ennen kaikkea kotimaisen ruuantuotannon kriisi.
&#8211; Ruuantuotannon ketjua tulee parantaa lainsäädäntöuudistuksilla ja muilla toimilla. Kaiken pohjalla on tietysti kysymys siitä, haluavatko suomalaiset ostaa kotimaista ruokaa ja olemmeko me valmiit ymmärtämään, että se on parempaa, terveellisempää ja eettisemmin tuotettua tuontiruokaan nähden. Valitettavasti joillakin on katkennut ymmärrys siitä, että hyvinvointi, kotimainen ruoka ja huoltovarmuus perustuu maaseudulla tehtävään työhön.
Purra paheksuu sitä, että maataloustuottajille lisätään vaatimuksia ja kasataan uutta byrokratiaa, joka usein liittyy ilmastopolitiikkaan tai metsien suojeluun.
&#8211; Nämä painavat alemmas ruuantuotantoa ja ylipäätään maaseudulla asuvaa ihmistä.
Suomalaisetkin huolissaan maaseudusta
Myös monet suomalaiset ovat huolissaan maaseudun tilanteesta.
Vihreiden kansanedustajan Hanna Holopaisen mukaan maatalouden kriisi ja maatalouspolitiikan epäonnistuminen johtuu riippuvuudesta fossiilisisiin polttoaineisiin. Holopaisen mukaan ratkaisu löytyy tuottajien kannustamisesta ja tukemisesta energiamurroksen tekemiseen ja uusiin viljelytapoihin.
&#8211; Ilmastotoimien pitää olla viljelijälle kannattavia ja tuottavia. Maataloustuotanto on osa ratkaisua, myös energiaomavaraisuuden rakentaminen on tärkeää, pitää panostaa esimerkiksi biokaasun tuotantomahdollisuuksiin. Tästä on puhuttu, mutta siirtymää ei ole toteutettu, Holopainen sanoi.
Purra torjui vihreän edustajakollegansa näkemykset.
&#8211; Me haluamme jatkossakin syödä suomalaista ruokaa, mutta yksi puolue (vihreät) keskittyy siihen, millaisia uusia vaatimuksia, velvoitteita ja byrokratiaa saataisiin tehtyä, Purra ihmetteli.
Suomessako muka hiilinielut pienentyneet?
Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan vihreän siirtymän tukematta jättäminen olisi ”karhunpalvelus” suomalaiselle maataloudelle.
Andersson myös viittasi EU:n ennallistamisasetukseen, jonka vaikutuksia Luonnonvarakeskus (Luke) on juuri arvioinut. Luken arvion mukaan Suomeen kohdistuville <a href="https://www.metsalehti.fi/uutiset/luke-ennallistamisasetuksen-kustannukset-13-19-miljardia-euroa/#dc0af0b4">ennallistamistoimille</a> kertyisi jopa 13-19 miljardin euron hintalappu vuoteen 2050 mennessä.
&#8211; Meidän kannattaa nopeasti alkaa kehittää keinoja, joilla hiilen sidonnasta saadaan taloudellisesti kannattavaa niin maanviljelijöille kuin metsänomistajille. Pahin uhkaskenaario on se, että hiilinielujen pienentymisen seurauksena joutuisimme maksamaan miljardeja EU:lle siksi, että emme ole hoitaneet asiaa hyvin, Andersson sanoi.
Purra suhtautui epäilevästi Anderssonin ajatteluun.
&#8211; Kun puhutaan tukemisesta, suojelemisesta ja kannustamisesta, se tarkoittaa aina sitä, että välissä on rahaa. Meidän metsäpolitiikkamme ja metsiemme käyttö on hyvää. Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet. Meillä on yksityinen metsänomistus ja omistajat tietävät, miten he omaisuuttaan käyttävät.
Pääministeri ei ehtinyt paikalle
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ei ehtinyt puoluejohtajien vaalipaneeliin tänään.
Valtioneuvosto uutisoi eilen, että ensi viikolla Marin osallistuu Sveitsin Davosin <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/paaministeri-marin-davosin-talousfoorumiin">talousfoorumiin</a>. Hänen seuranaan Suomesta matkalle lähtevät myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).
Marinia vaalipaneelissa sijaisti kansanedustaja Piritta Rantanen, jolle Purra tänään iltapäivällä antoi somekanavillaan tunnustusta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Aamun pj-paneelissa SDP:tä edusti johtoon kuulumaton jämsäläinen kansanedustaja. Hänen näkemyksensä olivat kannatettavia esim. metsäpolitiikkaan liittyen. 
Olen ymmälläni. Mikä SDP:n varsinainen linja on? Ainakaan pj Marin ei ole koskaan linjannut näissä asioissa noin järkeviä.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1613156799699472384?ref_src=twsrc%5Etfw">January 11, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Purra: Suomen metsäpolitiikka ja metsien käyttö on hyvää – ”Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet”

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus pyrkii kaikin tavoin löysäämään maahanmuuttopolitiikkaa, kun siihen on vielä tilaisuus ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Samaan aikaan kun kotimainen hoitoala on ajettu kriisiin, hallituspuolue vihreät haaveilee työllistävänsä hoitosektorille ja muillekin aloille maahanmuuttajia, jotka tyytyvät matalaan palkkaan.

Eduskunnan lähetekeskustelussa oli viime viikolla hallituksen ulkomaalaislain muutosesitys, jossa lakia esitetään muutettavaksi siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva edellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi.
Lisäksi esitetään muutettavaksi myös lapsen alaikäisyyden määrittämistä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa koskevaa säännöstä EU-tuomioistuimen ratkaisun johdosta.
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/maenpaa-ulkomaalaislain-muutoksesta-milla-tavalla-tama-on-lapsen-etu/">vastustaa</a> hallituksen aikeita. Kansanedustaja Mari Rantanen pitää tilannetta jopa surullisena.
&#8211; Hallitus joka suunnasta nakertaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa niin, että Suomeen tuleminen on koko ajan helpompaa ja tänne on helpompi jäädä, olipa myönnettyä oleskelulupaa tai ei, Rantanen sanoo. Hän oli eilen vieraana AlfaTV:lla keskustelemassa lakihankkeesta. Rantasen lisäksi debattiin osallistui hallitusta edustanut vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen.
Todellinen tavoite on edistää laitonta maassa oleskelua
Rantanen painottaa, että esityksen todellinen tavoite on edistää laitonta maassa oleskelua.
&#8211; Yhteiskunnan etu ei ole se, että maasta jätetään poistumatta oleskeluluvan puuttumisen takia.
Holopaisen mielestä Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa EU-alueen ulkopuolelta.
&#8211; Iso kuva on se, että Suomeen tarvitaan kipeästi työvoimaa ulkomailta. Maahanmuuttajia pitää pystyä juurruttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja aktivoimaan, Holopainen päästeli, johon Rantanen huomautti, että suuri osa Suomeen tulevista ”työperäisistä” ei edes tule palkallaan toimeen.
&#8211; Kuinka kestävää sellainen työperäinen maahanmuutto on, jossa ihmisen toimeentulosta yhä suurempi osa tulee tulonsiirroista? Monen maahantulijan tulot ovat niin pienet, että palkasta ei juurikaan edes makseta veroa, Rantanen sanoi.
Vihreille tyypilliseen tapaan Holopainen sivuutti huomautuksen siitä, että Suomeen työperäisinä tulevat maahanmuuttajat työllistyvät matalapalkka-aloille, jolloin palkka ei riitä elinkustannuksiin. Sen sijaan Holopainen alkoi puhua asian vierestä eli siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmä on hänen mukaansa passivoiva.
&#8211; Sitä kokonaisuutta meidän pitäisi korjata. Vihreät on esittänyt perustuloa, se on kokonaisuus, joka liittyy myös maahanmuuttoon, mutta myös koko yhteiskuntaan, Holopainen lausui.
Maahanmuuttoko muka ratkaisu hoitoalan kriisiin?
Samaan aikaan kun kotimainen hoitoala on ajettu kriisiin, vihreät haaveilee työllistävänsä hoitosektorille maahanmuuttajia, jotka tyytyvät matalaan palkkaan.
&#8211; Hoitoalalle tarvitaan satoja tuhansia ihmisiä vuoteen 2030 mennessä. Sitä on mahdoton toteuttaa ilman, että väkeä tuodaan ulkomailta. Yhteiskunta kaipaa näitä tekijöitä. Suomeen tarvitaan nyt käsipareja tekemään töitä, niille on pakottava tarve seuraavien 10-20 vuoden aikana, jotta yhteiskunta pysyy pystyssä, Holopainen sanoitti järjettömiä unelmiaan.
Rantanen huomautti, että Suomessa on korkea työttömyys. Rantanen pitää vihreiden visiointia vouhottamisena.
&#8211; Tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on yli 200 000, joista vajaat 50 000 on vieraskielisiä. On jotenkin kummallinen ajatus, että ulkomaalaislakia pitää muuttaa siksi, että tänne saisi tulemaan vielä lisää porukkaa ulkomailta töihin, kun ensin pitäisi työllistää ne täällä jo olevat vajaat 50 000 ulkomaalaista, jotka eivät ole töissä.
Vihreiltä menee usein sekaisin työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto. Niin tälläkin kertaa, ja Holopainen alkoi esittää tunteisiin vetoavaksi tarkoitettua, vihreää ihmisoikeuspuhetta, jolla hän pohjusti tavoitteita helpottaa ulkomaalaisten perheenyhdistämisiä.
&#8211; Kyse on inhimillisyydestä. Lapsen oikeuksien sopimus ja muut ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä. Kun täällä on alaikäisiä, helpotetaan siis sitä, että he saavat perheen tänne, Holopainen väitti.
Syöttö lapaan ihmissalakuljettajille
Käytännössä vihreät siis pyrkii vahvistamaan ankkurilapsi-ilmiötä, jolla tarkoitetaan alaikäisen turvapaikanhakijan lähettämistä ihmissalakuljettajien kautta kohdemaahan siinä toivossa, että lapsen saatua ensin oleskeluluvan on muun perheen helpompaa seurata perässä.
Rantanen huomautti, että mikäli ankkurilapsistrategia havaitaan lähtömaissa toimivaksi, lapsia tullaan entistä enemmän lähettämään vaaralliselle merimatkalle Suomeen.
&#8211; Onko se sitten inhimillistä tai lapsen edun mukaista, että lapsia lähetetään Välimeren yli höskäveneillä?
Holopaisen mukaan perheenyhdistämisen helpottaminen vain edistäisi kotouttamista. Rantanen kuitenkin huomautti, että maahanmuuttajien kotoutumisen mittarit ovat Suomessa epäselviä.
&#8211; Tilastot Suomeen tulevien lähtömaiden osalta eivät juuri tue käsitystä siitä, että perheenyhdistämiset helpottaisivat kotoutumista. Tällä hetkellä kotoutumista tosin mitataan lähinnä siihen käytetyllä rahamäärällä eikä esimerkiksi koulutustasolla tai työllistymisellä, Rantanen sanoi.
Sinisilmäisyydestä tulisi luopua
Holopainen sanoi, että hän ”ei usko” ankkurilapsi-ilmiöön.
&#8211; Ei siltä näytä, vaikka perussuomalaiset onkin nostanut asian esille. Mielestäni tämä (perheenyhdistämisten helpottaminen) on järkevää toteuttaa.
Rantanen huomautti, että myös jopa Maahanmuuttovirasto (Migri) on huolestunut ankkurilapsi-ilmiöstä.
&#8211; Migri on asiantuntijavirasto. Joskus sitä toivoisi, että myös vihreät – puhumattakaan demareista ja keskustasta – hallituksessa kuuntelisivat asiantuntijoita, jo ennen kuin te alatte sorvaamaan lakiuudistuksia, joista tiedetään varmuudella seuraavan yhteiskunnallisia ongelmia.
&#8211; Sinisilmäisyydestä tulisi luopua. Kaiken maahanmuuttopolitiikan tulisi olla kestävää vastaanottavan yhteiskunnan kannalta. Etenkin, kun tiedämme, että emme ole onnistuneet kovin hyvin integroimaan tätäkään määrää, jota Suomessa nyt jo on, Rantanen sanoi.
Hän kuitenkin jatkoi, että perussuomalaiset ei toki odota vihreiden tekevän vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa.
&#8211; Odotan kuitenkin vihreiden hallituskumppaneilta, että kaikkein hulluimmat esitykset eivät tulisi eduskuntaan. Lisäksi meidän omassa maassamme asiat eivät ole kunnossa. Esimerkiksi vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa on valtavia ongelmia. Katsoisin, että nämä asiat on hoidettava ensin.
&nbsp;

Vihreät vaatii Suomeen EU:n ulkopuolelta lisää halpatyövoimaa tekemään hoitoalan työt – perussuomalaiset vastustaa jyrkästi

Lukuun ottamatta eräitä korkean profiilin demarivaikuttajia ja osin vihreitä eduskunnassa alkaa olla yhtenäinen tahtotila venäläismatkailun rajoittamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne vaatii nyt hallitusta ryhtymään ripeästi toimeen. &#8211; Hallituksella on kaikki keinot edistää viisumien myöntämisen keskeyttämistä, mikäli hallituksen selkeä enemmistö vain sitä haluaa.

Suomen valtiojohdossa paine kasvaa venäläisten turistiviisumien myöntämisen rajoittamisesta.
Ukrainassa jo liki puoli vuotta hyökkäyssotaa käyneen Venäjän valtion kansalaiset voivat edelleen melko vapaasti saapua Suomeen, ja samalla halutessaan jatkaa täältä matkaa muualle Eurooppaan.
Venäjän ja Suomen välisessä liikenteessä matkustaja tarvitsee viisumin. Pelkästään 1.-22. heinäkuuta välisenä aikana Venäläisille onkin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/bf868cb1-6a31-449d-8dbb-176ba6bb8bee">myönnetty</a> Suomeen yli 10 000 viisumia.
Useat EU-maat, esimerkiksi Latvia ja Tšekki, kuitenkin lopettivat viisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille jo keväällä. Myös perussuomalaiset vaatii viisumien myöntämisen keskeyttämistä, kuten sittemmin myös muun muassa Viro on jo tehnyt.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Venäläisten shoppailu- ja rentoutumislomat Suomessa ja Suomen kautta Euroopassa raivostuttavat oikeutetusti monia. Turistiviisumien myöntämisen keskeyttäminen on perusteltua, kuten Viro on tehnyt. 
Tämäkään asia ei tosin juttelulla ratkea, vaan hallitukselta vaaditaan toimia.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1551115237260247041?ref_src=twsrc%5Etfw">July 24, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Suomen lähimaat keskeyttivät viisumien jakamisen
Viron ex-ulkoministerin Eva-Maria Liimetsin mukaan viisumien myöntämistä voidaan jatkaa vasta sitten, kun Venäjä on lopettanut sotatoimet Ukrainassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne vaatii myös välitöntä keskeyttämistä viisumien myöntämisestä venäläisille, ja korostaa, että monet muutkin Suomen lähimaat ovat näin tehneet.
&#8211; Nyt kaikkien Venäjän naapurien tulisi toimia yhteisessä rintamassa. Tilanne on se, että me emme voi enää sulkea silmiämme Venäjän rumalta toiminnalta siten, että annamme maan kansalaisten matkustaa vapaasti Suomeen ja Suomen läpi.
Ranne huomauttaa, että samaan aikaan, kun Venäjä tuhoaa pommittamalla Ukrainaa, Venäjän kansalaiset voivat osin kiertää Venäjää vastaan kohdistettuja pakotteita shoppailemalla Suomessa.
&#8211; Euroopassa on sotatila, joten nyt meidän on käytettävä kaikki keinot kyykyttää Venäjää, jotta se lopettaisi sotatoimet.
Yksityiset pakotteetkin pyörivät
Viisumien myöntämisen rajoittamista vastaan on argumentoitu esimerkiksi sillä, että ”tavallisia venäläisiä” ei tulisi rangaista hirmuhallitsija Vladimir Putinin toimien vuoksi. Ranne huomauttaa, että tässä hetkessä ei ole mahdollista miettiä erikseen ”hyviä ja pahoja” venäläisiä.
&#8211; Nyt on vain pakko toimia yhteisten käytäntöjen mukaan muiden maiden kanssa. On myös muistettava, että poikkeuksiakin on, esimerkiksi kaksoiskansalaisuuden omaavien kohdalla, ja että viisumien myöntämisen keskeyttäminen koskisi lähtökohtaisesti vain uusia viisumeja.
Venäläismatkailun rajoittaminen luonnollisesti vaikuttaa Suomen, varsinkin itäisen Suomen yritysten myyntivolyymiin. Venäläiset tunnetusti ovat aiemmin innolla <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11511992">hamstranneet</a> Suomesta etenkin Oltermanni-juustoja.
Ranne huomauttaa, että pariin edeltävään vuoteen nähden venäläismatkailun rajoittaminen ei kuitenkaan tarkoittaisi isoa muutosta.
&#8211; Jo pelkästään koronan vuoksi ostosmatkailu on ollut jumissa pitkään, joten isompaa muutosta ei olisi havaittavissa. Parempi on vain pitää yhdessä tiukka linja. Yritysten menetettyä myyntiä kaakkoisessa Suomessa voi pyrkiä kompensoimaan esimerkiksi alueellisella EU-tuella.
Tosin venäläisiin kohdistuu yksityisten yritysten ”pakotteita” jo nyt myös Suomen rajojen sisäpuolella. Esimerkiksi Lappeenrantalainen autoliike Auto-Suni on <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/30154708-419c-4465-a7a8-28f4baca09ef?ref=ampparit:bdaf">kieltäytynyt</a> myymästä varaosia venäläisostajille. Linjaus on tullut varaosien maahantuojilta ja valmistajilta, ja se perustuu EU:n Venäjää vastaan asettamiin pakotteisiin.
Demarit menivät EU:n taakse
Italiassa lomailevaa pääministeri Sanna Marinia (sd) sijaistava Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sanoi aiemmin tällä viikolla, että Suomessa ei tällä hetkellä ole valmistelussa turistiviisumien myöntämisen lopettamista Venäjän kansalaisille. Tuppurainen vetoaa EU-politiikkaan ja Tuppuraisen mukaan asiassa olisi toimittava yhdessä <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008963779.html">EU-kumppaneiden</a> kanssa.
Tuppuraisen puoluetoveri Kimmo Kiljunen ei myöskään kannata <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12549664">rajoituksia</a> viisumeihin, sillä Kiljusen mielestä Suomen ja Venäjän välillä tulee pitää yllä suhteita nimenomaan kansalaisten tasolla.
Ranne sanoo, että häntä jo hävettää se, että rajaa ei ole vielä saatu kiinni.
&#8211; Hävettää Suomen puolesta se, että me muka emme voisi lopettaa viisumien myöntämistä edes väliaikaisesti. On myös muistettava, että Ukrainasta on paennut sotaa paljon ihmisiä, joita on nyt myös Suomessa. Ei ole oikein, että samaan aikaan hyökkääjävaltion kansalaisilla on samaan aikaan vapaa pääsy tänne reissaamaan ja shoppailemaan, se ei vain toimi.
Ranne sanoo, että eräitä korkean profiilin demarivaikuttajia ja osin vihreitä lukuun ottamatta eduskunnassa alkaa olla yhtenäinen tahtotila venäläismatkailun rajoittamiseksi. Kansanedustaja vaatiikin nyt hallitusta ryhtymään ripeästi toimeen.
&#8211; Hallituksella on kaikki keinot edistää viisumien myöntämisen keskeyttämistä venäläisille, mikäli hallituksen selkeä enemmistö sitä haluaa. Pääministeri Marin kuitenkin on tällä hetkellä piilossa julkisuudelta, joten asiaan ei saada selkoa. Eihän tämä hyvältä näytä, Ranne sanoo.
Yle teki oharit kansanedustaja Ranteelle
Myös Ylen A-studiossa keskusteltiin eilen siitä, pitäisikö itäturistien maahantuloa rajoittaa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Ylen Studioon keskustelemaan oli saatu kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok) ja Hanna Holopainen (vihr).
Myös Ranne oli kutsuttu mukaan, mutta Yle teki viime hetkellä oharit ja torppasi ps-kansanedustajalta pääsyn ohjelmaan.
&#8211; Sain ensin puhelimitse kutsun tv-lähetykseen, jossa piti olla aiheena myös Uniper-sotkun jälkiselvittelyt. Minulle kerrottiin puhelimessa, että saan myöhemmin tiedon, ketkä muut ovat tulossa ohjelmaan mukaan.
Ranteelle yllättäen ilmoitettiin myöhemmin tekstarilla, ettei häntä sittenkään kaivata mukaan ohjelmaan. Syytä ei kerrottu, sillä Ranteelle sanottiin vain, että ”aiheet ja vieraat ovat muuttuneet”.
&#8211; Ilmeisesti Yle ei vain halunnut perussuomalaisia mukaan keskustelemaan viisumeista ja Uniperista, vaan tila haluttiin antaa kokoomukselle ja vihreille, Ranne hymähtää.
Myös kansanedustaja Jani Mäkelä kommentoi tapausta somekanavillaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Medialle tuli hätä että perussuomalaisten ei saa kertoa kannattavan venäläisten turistiviisumien poistamista. Siksi yle puliveivasi nopealla aikataululla perussuomalaiset ulos A-studiosta keskustelemasta aiheesta ja hoiti niin, että nettijuttuunkaan ei ”saatu” ryhmän kommenttia.
&mdash; Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) <a href="https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1551595470258151424?ref_src=twsrc%5Etfw">July 25, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta toimia viisumien myöntämisen keskeyttämiseksi venäläisille – ”Alkaa jo hävettää, että rajaa ei ole vielä saatu kiinni”

Vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen vihjaili eilen A-studiossa, että hallitus on valmistellut lakiuudistuksia, joilla torjuttaisiin turvapaikanhakijoiden käyttäminen hybridiaseena. Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti, että lausunnoilla oleva lakiesitys ei tosiasiassa turvaa itärajaa, koska vihreät haluaa pitää turvapaikkamenettelyn käynnissä kaikissa tilanteissa. &#8211; Lakiin tarvitaan hätätilapykälä, jonka nojalla kansallisen turvallisuuden vaarantuessa turvapaikkahakemusten käsittely tulee voida keskeyttää.

Mitä Suomi tekee jos Venäjä alkaa vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja itärajalle? Hallitus on kertonut valmistelevansa lakiuudistuksia, joilla torjuttaisiin turvapaikanhakijoiden käyttäminen hybridiaseena.
Perussuomalaiset kuitenkin vaatii hallitukselta lakipykäliä, jotka mahdollistavat turvapaikanhakemisen keskeyttämisen ja rajan sulkemisen tarvittaessa, jos kansallinen turvallisuus on vaarassa.
Sisäministeriön viestien mukaan EU-komissio olisi antanut keskustelutasolla <a href="https://stage.sudev.fi/ps-nuoret-vaatii-lisatietoa-sisaministeriolta-kuka-eu-komissiosta-on-antanut-lausunnon-etta-rajoja-ei-muka-voisi-sulkea-kokonaan-edes-poikkeustilanteissa/">ohjeen</a>, että rajojen sulkeminen ei olisi EU-lain mukaista edes poikkeusoloissa. Tämä vihjaus ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä yksikään kansainvälinen sopimus tai EU-oikeus <a href="https://stage.sudev.fi/yksikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-velvoita-suomea-avaamaan-rajoja-laittomille-maahantulijoille-hallitus-valikoi-sopimuksista-vain-ne-kohdat-jotka-sopivat-sen-omaan-agendaan/">ei velvoita</a> Suomea pitämään kaikissa tilanteissa rajoja auki laittomille maahantulijoille.
Turvapaikkaralli saa jatkua
Hallituspuolue vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen kertoi eilen Ylen A-studiossa lakiuudistuksesta, jolla rajaa ylittäviä ihmismassoja ohjattaisiin yhteen toimipisteeseen luovuttamaan turvapaikkahakemuksia.
&#8211; Yksi rajanylityspaikka on auki ja muita pisteitä suljetaan, jotta tilanteeseen voidaan reagoida paremmin, Holopainen sanoi.
Toisin sanoen, hallitus pitää kiinni linjauksestaan, jossa turvapaikkahakemusten käsittelyä ei tulla pysäyttämään missään tilanteessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että mahdollisuus sulkea rajanylityspaikkoja on jo osa nykyistä lainsäädäntöä.
&#8211; Nyt lausunnoilla oleva lakiesitys ei turvaa itärajaa eikä tuo tilanteeseen mitään uutta. Edelleen tämänkin esityksen voimaantulon jälkeen Suomi on velvoitettu ottamaan turvapaikkahakemuksia vastaan. Ongelma ei poistu sillä, että turvapaikanhakijoita keskitetään yhdelle rajanylityspaikalle.
&#8211; Jos vihamielinen valtio alkaa hybridioperaatiossa vyöryttää siirtolaisia rajalle, nykyisen lainsäädännön puitteissa voimme korkeintaan hidastaa, mutta emme estää, Purra sanoi.
Vihreät eivät anna periksi
Holopainen väitti, että lausunnoilla olevassa lakiesityksessä pystyttäisiin estämään turvapaikanhakijoiden siirtyminen rajojen yli, vaikka tosiasiassa tällaista mahdollisuutta esitykseen ei sisälly.
&#8211; Kyllä tässä on uutta siihen. Hybridioperaatiossahan voidaan tavoitella monenlaista hässäkkää, paitsi rajoille, myös eduskuntakeskusteluun, Holopainen päästeli ohi aiheen.
Eduskunnan käytäväkeskusteluissa pidetään selvänä, että nimenomaan vihreille on <a href="https://stage.sudev.fi/immonen-suomella-ei-ole-tulevaisuutta-jos-maahanmuuton-laatuun-ja-maaraan-ei-puututa-nopeasti-tehokkailla-toimilla/">hallituskysymys</a> se, että lainsäädäntöön ei oteta mukaan rajat kiinni -pykälää, joka kuitenkin on olemassa monissa muissa Euroopan maissa.
A-studion juontajakin huomautti Holopaiselle, että tämän mainitsema lakiesitys on sisällöllisesti ristiriitainen, koska esityksessä nimenomaan lukee, että turvapaikanhakua ei saa estää, vaan päinvastoin pääsy turvapaikanhakumenettelyyn varmistetaan kaikissa tilanteissa.
Holopainen ei kyennyt kommentoimaan ristiriitaa saati sitä, että tosiasiassa vihreiden vaatimusten mukaisesti Sanna Marinin (sd) hallitus ei tule esittämään mahdollisuutta sulkea rajoja, koska vihreät ei siihen suostu.
&#8211; Korostan vain sitä, että meidän kansallinen turvallisuus ja järjestys rajalla ei häiriinny, eli pyritään juuri tähän, Holopainen selitteli toistamiseen ohi aiheen.
Outoja hämäysyrityksiä
Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii hallitusta tuomaan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_14+2022.aspx">rajojen suojaamiseksi</a> tarvittavat lakimuutokset eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä. Tähän hallitus ei kuitenkaan pysty vastaamaan, koska vihreät ovat esteenä lakimuutoksen tekemiselle.
A-studion juontaja yritti toistamiseen kysyä tarkemmin Holopaiselta, mahdollistaako hänen mainitsemansa lakiuudistus käännyttämisen rajalla, johon Holopainen reagoi samaan outoon tyyliinsä.
&#8211; Yksittäinen ihminenhän ei ole uhka, kansanedustajan suusta pääsi.
&#8211; Kysymys liittyy nyt siihen, että onko ylipäätään mahdollista käännyttää rajalla, Holopaiselle huomautettiin.
Holopainen ei pystynyt vastaamaan kysymykseen vaan jatkoi epämääräistä ohi aiheen puhumista. Holopainen esimerkiksi mainitsi, että Suomi ”pitää kiinni alueellisesta koskemattomuudesta”.
Purra huomautti, että Holopainen ja vihreät pyrkivät hämäämään puheillaan.
&#8211; Tosiasia on, että rajavartijat nykyisen lainsäädännön nojalla tai tämän uudistuksen jälkeenkään eivät voi olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan. Lainsäädäntöön ei siis ole tulossa tarvittavia hätätilapykäliä, joilla tarvittaessa voitaisiin keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen.
Perussuomalaiset on ohjelmissaan ja linjauksissaan pitänyt pitkään esillä mahdollisuutta rajojen sulkemiselle tarvittaessa.
&#8211; Perussuomalaiset katsoo, että lakiin tarvitaan hätätilapykälä, jonka nojalla, kansallisen turvallisuuden vaarantuessa turvapaikkahakemusten käsittely tulee voida keskeyttää, Purra sanoi.
Kansainväliset sopimuksetko muka kieltävät?
Hallituspuolueilta, etenkin vihreiltä usein kuullun selityksen mukaan ”kansainväliset sopimukset” olisivat esteenä rajojen sulkemiselle tarvittaessa. Väite ei pidä paikkaansa, sillä yksikään kansainvälinen sopimus <a href="https://stage.sudev.fi/yksikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-velvoita-suomea-avaamaan-rajoja-laittomille-maahantulijoille-hallitus-valikoi-sopimuksista-vain-ne-kohdat-jotka-sopivat-sen-omaan-agendaan/">ei velvoita</a> Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille.
Hallituksen, erityisesti vihreiden, tapana on valikoida kansainvälisistä sopimuksista vain ne kohdat ja artiklat, jotka sopivat viheragendaan. Myös Purra huomautti Holopaiselle, että kansainvälisiä sopimuksia ei suinkaan tarvitse nakata roskiin, vaikka väliaikaisesti turvapaikkahakemusten vastaanottaminen keskeytettäisiin.
&#8211; Useat EU-maat, kuten Puola, Kreikka ja Liettua, ovat onnistuneet sulkemaan rajansa laittomien maahantunkeutujien edessä eikä siitä ole seurannut moitteita komissiolta tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Rajojen suojaaminen on kaikkien etu
Vihreiden Holopaiselle huomautettiin toistamiseen, että hänen viittaamansa hallituksen lakiuudistus ei siis mahdollista turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämistä. Holopainen ei itse kykene sanomaan ääneen.
&#8211; Turvapaikkahakemuksen jättäminen ei ole se tekijä, joka Suomea vaarantaa, hybridivaikuttamisessa pyritään moniin eri asioihin, kaikkiin skenaarioihin pitää varautua, Holopainen puheli omiaan.
Holopainen toisti myös virheellisen väitteen, komission kanssa käytyihin keskusteluihin vedoten, että turvapaikkaoikeuden rajoittaminen ei olisi EU-lainsäädännön mukaan mahdollista edes poikkeusoloissa.
&#8211; Puola kykeni suojaamaan omaa aluettaan. Puola päätti olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia. Olennaista tässä on se, että komissio ei siis jälkikäteen ojentanut Puolaa. Ei tietenkään, koska on koko EU:n etu, että unionin ulkorajat voidaan suojata tällaiselta hybridioperaatiolta, Purra sanoi.

Vihreiltä taas käsittämätöntä selittelyä, miksi Suomi ei muka voi sulkea rajojaan, jos Venäjä iskee siirtolaisaseella – Purra: ”Nykylainsäädännöllä voidaan korkeintaan hidastaa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, että on päivänselvää, että hallituksen piirissä soten kylkiäisenä kaavailtu maakuntavero nostaisi jo nyt valmiiksi korkealla olevaa kokonaisveroastetta. &#8211; Aina, kun tehdään uusi hallinnon taso, niin se lupaa huonoa veronmaksajan kannalta, Purra sanoo.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen osana sote-uudistusta kaavailema maakuntavero jakaa edelleen jyrkästi mielipiteitä. Perussuomalaisilla on kuitenkin selkeän kielteinen linja.
Suomen Yrittäjien puolueiden puheenjohtajille järjestämässä aluevaalitentissä tänään perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti, että perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/sote-uudistus-syoksee-kunnat-entista-suurempaan-ahdinkoon-purra-keskustan-eloonjaamiskamppailu-tulee-kansalaisille-kalliiksi/">ei ylipäätään kannata</a> uutta sote-mallia.
Uudistus on syöksemässä kunnat taloudelliseen ahdinkoon, ja samalla uhkana on paitsi palvelujen keskittyminen myös verotuksen kiristyminen.
&#8211; Vaikka on totta, että uusille hyvinvointialueille ei saada autonomiaa ilman veronkeruuoikeutta, lähtökohta on kuitenkin se, että aina kun meille tehdään uusi hallinnon taso tai uusi vero, niin se lupaa veronmaksajan kannalta huonoa.
Purra totesi, että on päivänselvää, että maakuntavero nostaisi jo nyt valmiiksi korkealla olevaa kokonaisveroastetta.
&#8211; Uusi vero myös lisäisi entisestään sote-puolen menoja, koska tunnetusti verokarhu on kyltymätön, riippumatta siitä millä hallinnon tasolla veroja kerätään. Uutta veroa on siis välttämätöntä vastustaa, niin tässä kuin kaikkialla muuallakin, Purra sanoi.
Kokoomuspomo Petteri Orpo oli samoilla linjoilla Purran kanssa.
&#8211; Ei missään tapauksessa maakuntaveroa, kaksi verotuksen tasoa riittää, Orpo sanoi.
Vihreät ja SDP valmiina kiristämään veroja
Paikalla olleista puoluejohtajista vain vihreiden Hanna Holopainen ja SDP:n Matias Mäkynen ilmoittivat kannattavansa uutta verotuksen tasoa.
Mäkynen, joka muutenkin liikkuu talouspolitiikassa aivan omilla linjoillaan, väitti talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisiin perustuen, että maakuntavero jopa laskisi veroastetta. Mäkynen kuitenkin myönsi, että vaikka maakuntavero on teoriassa hyvä ajatus, käytännössä se olisi vaikea luoda ilman tasausjärjestelmää.
Vaikka soten on vakuuteltu tuovan säästöjä, useiden laskelmien mukaan tosiasiassa uudistuksesta arvioidaan seuraavan keskituloiselle ainakin 1 800 euroa vuodessa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12111772">lisää verorasitusta</a>.
Vihreät on valmis kiristyviin veroihin, sillä puheenjohtajatentissä Holopainen ilmoitti pitävänsä uutta maakuntaveroa ”erittäin tärkeänä”.
&#8211; Maakuntavero on täysin välttämätön muun muassa alueellisten hankintojen ja kehitystyön vuoksi, Holopainen sanoi.
Keskustan oma luomus
Hallitus on ajautunut riitaan maakuntaverosta jo ennen sote-uudistuksen alkamista, sillä keskusta ei ole veron takana. Vihreiden ja SDP:n kanssa eriävän kannan puheenjohtajatentissä esitti keskustan Markus Lohi, joka ilmoitti, että maakuntavero ei sovi Suomen järjestelmään muun muassa siksi, koska sen on havaittu aiheuttavan alueellista epätasa-arvoa.
Purra huomautti Lohelle, että keskustan ”venkulointi” näyttää ihmeelliseltä tilanteessa, jossa sote-uudistus on pitkälti keskustan oma luomus.
&#8211; Keskusta on ajanut maakuntauudistusta jo yli 50 vuotta ja nyt se sen saa. On kuitenkin selvää, että näin massiivinen hallinnon uudistus ei olisi ollut välttämätön, jotta olisimme kyenneet korjaamaan sote-järjestelmää ja tekemään sinne parempia palveluja.
Purra ihmetteli sitä, että keskusta on muka vasta nyt saanut tietää soten rahoituksen vaikutuksista
&#8211; Kyllä teillä on ollut tiedossa Suomen erilaiset alueet, erilaiset tulotasot ja veronmaksukyvyt, sairastavuus, hoidettavuus ja niin edelleen. Niin se on meilläkin tiedossa. Tässä nyt hallituksen erimielisyys nähdään jälleen kerran.

Hallitus ajautui taas riitaan maakuntaverosta – perussuomalaisilla selkeän kielteinen linja uuteen verotuksen tasoon: ”Verokarhu on kyltymätön”

Eduskunnassa käytiin eilen välikysymyskeskustelu hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymyksen pohjalta. Välikysymyskeskustelua ennen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja vihreiden Hanna Holopainen nähtiin MTV:n haastattelussa.

Riikka Purra totesi, että välikysymys tehtiin nyt nimenomaan siksi, että hallitus pyrkii edistämään veronmaksajille kalliiksi käyvää humanitaarista maahanmuuttoa.
&#8211; Haitallisella maahanmuutolla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Perussuomalaiset ovat tästä puhuneet vuosikausia, vaikka se ei aina tunnu menevän läpi. Nyt hallitus aikoo helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa tavalla, joka tekisi Suomesta helpon kohdemaan, ja samaan aikaan julkinen talous on kriisiytynyt. Alijäämä ja velkasuhde ovat kasvussa, joten koimme, että asia on syytä tuoda esille, puheenjohtaja Riikka Purra sanoi <a href="https://www.mtv.fi/sarja/mtv-uutiset-live-33001002003/valikysymys-taloudesta-ja-maahanmuuttopolitiikasta-tasta-on-kyse-1497928">maikkarin haastattelussa</a>.
Halpatyövoima käy kalliiksi veronmaksajalle
Useiden tutkimusten mukaan niin humanitaarinen kuin työperäinenkin maahanmuutto on Suomelle erittäin kallista. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että maahanmuuttajat käyttävät runsaasti julkisia palveluja ja heille maksetaan erilaisia tulonsiirtoja. Moni ”työperäinen” ei tosiasiassa edes tule toimeen palkallaan, vaan palkan päälle haetaan tulonsiirtoja.
Vihreiden Hanna Holopaisen käsittämättömien puheiden mukaan hallituksen tavoittelema ”humaani maahanmuuttopolitiikka” olisi kuitenkin taloudellisesti Suomen etu.
Perussuomalaisten välikysymys liittyy esimerkiksi humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan lievennyshankkeisiin, mutta MTV:n haastattelussa Holopainen sotki asiat keskenään ja alkoikin puhua työperäisestä maahanmuutosta, jota vihreiden mielestä tarvittaisiin Suomeen.
&#8211; Meillä on valtava työvoimapula ja tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. On keksittävä toimenpiteitä, jotta kotoutuminen ja työllisyyden edistäminen nousevat keskiöön. Perheenyhdistäminen kuuluu vahvasti asiaan. Suomi ei välttämättä täytä kaikkia ihmisoikeusvaatimuksia. Nyt ei pidä vaikeuttaa tänne tulleiden ihmisten mahdollisuuksia sopeutua, Holopainen päästeli.
Huippuosaajat eivät halua Suomeen
Purra totesi rauhalliseen tyyliinsä, että vihreän kollegan väitteet eivät pidä paikkaansa.
&#8211; Jos katsomme tilastoja ja työllisyysastetta, työperäinen maahanmuutto on tyystin eri asia kuin sosiaaliperustainen humanitaarinen maahanmuutto. Perussuomalaiset tekee näiden välille selvän eron, ja lisäksi jaamme työperäisen maahanmuuton eri osiin.
Maailmalla liikkuvat kallispalkkaiset huippuosaajat yleensä haluavat töihin jonnekin muualle kuin Suomeen.
Osaajapula on pelkkää kuvitelmaa
Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto onkin tosiasiassa lähes kokonaan halpatyövoiman maahanmuuttoa, joihin työtehtäviin Suomessa jo olisi valmiiksi yllin kyllin työvoimaa. Halpatyötä tekevät tulijat eivät tule palkallaan toimeen.
Tosiasioista välittämättä Holopainen jatkoi Suomea vaivaavasta kuvitellusta ”osaajapulasta” selittämistä.
&#8211; Suomessa keskeisenä esteenä yritysten kasvulle on osaavan työvoiman pula. Suomessa meidän pitäisi edistää työllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta, lausui Holopainen, joka ei ilmeisesti ole kuullutkaan, että Suomessa on jo nyt satoja tuhansia koulutettuja, suomen kieltä puhuvia ihmisiä työtä vailla. Heitäkin pitäisi nyt auttaa työllistymään ja kiireellisesti, koska työttömyyden hoitaminen on veronmaksajalle kallista.
Vihreät lisäisi vetovoimatekijöitä
Vihervasemmistolle tyypilliseen tapaan Holopainen ei pyrkisi ensi sijassa auttamaan Suomessa olevia työttömiä työllistymään, vaan vihreät mieluummin täyttäisi avoimet työtehtävät EU:n ulkopuolelta tulevilla maahanmuuttajilla.
&#8211; Suomi ei ole vielä tarpeeksi houkutteleva työperäisen maahanmuuton osalta, Holopainen jatkoi todellisuudesta irrallaan olevia visioitaan.
Purra korjasi välittömästi:
&#8211; Humanitaarisesta maahanmuutosta ei tule sitä kaipaamaanne osaajapotentiaalia. Se näkyy jo maahanmuuttajien työllisyysasteessa ja palkoissa. Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tullaan tekemään töitä palkalla, jolla tullaan toimeen ja samalla integroidutaan yhteiskuntaan. Perussuomalaiset ei siis ole maahanmuuttovastainen puolue, mutta me kuitenkin kritisoimme Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa, Purra tarkensi.
Aina väärä hetki puhua kustannuksista
SDP:n kansanedustajan Eveliina Heinäluoman mukaan ajankohta välikysymykselle on väärä koronakriisin vuoksi.
Purra kuitenkin huomautti, että juuri tässä tilanteessa hallituksen fokus pitäisi olla toimissa, joilla Suomi tulee selviämään koronasta ja suomalaisille saadaan apua.
&#8211; Nimenomaan juuri nyt ei olisi aikaa humanitaarisen maahanmuuton helpottamiselle. Oppositiolla on oikeus tehdä välikysymyksiä &#8211; juuri silloin, kun sisäministeriö on laittanut lausuntokierrokselle esityksen perheenyhdistämisen helpotuksista. Olemme kuulleet, että SDP ja keskusta eivät ole tehneet mitään asialle, vaikka ovatkin huomanneet, että esityksessä mennään hallitusohjelman kirjausta pidemmälle. Mielestämme tämä on omituista ja juuri nyt, tässä vaiheessa, oppositiolla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
Hallitus panttaa kantaansa
Heinäluoma totesi, että hallitus ei ole vielä muodostanut kantaa esitykseen, joka siis on työryhmän valmistelemana päätynyt lausuntokierrokselle.
Holopaisen mukaan perheenyhdistämisen helpottamista puoltaisi tutkimustieto.
&#8211; Tutkimusten mukaan kotoutumisen tärkeä osa on se, että tänne tulleen henkilön ei tarvitse kantaa huolta konfliktialueelle jääneistä perheenjäsenistä.
Hallituksessa jo nyt eripuraa maahanmuutosta
Purra huomautti, että demarien ja vihreiden puheiden perusteella hallituksessa näyttäisikin olevan erimielisyyttä perheenyhdistämisen helpottamisesta. Myös keskustan ryhmäpuheenvuorossa kuultiin <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksen-rivit-rakoilevat-maahanmuuttopolitiikan-vuoksi-keskustalta-irtiotto-vihrean-sisaministerin-pakolaiskiintiolinjauksista-karna-pudotteli-paalauseita/">irtiotto vihreiden maahanmuuttolinjauksista</a>.
&#8211; Siinä mielessä välikysymyksen ajoitus on täydellinen.
Purra totesi, että perheenyhdistämiseen liittyen jo esityksen lausuntokierroksella muun muassa Migri on nostanut esille, että uudistukset lisäisivät ankkurilapsiongelmaa.
&#8211; Toisaalta esityksessä itsessään kuvataan, että toimeentulovaatimuksen löysääminen vähentää kotoutumista, koska ei ole enää tarvetta löytää työpaikkaa, toisaalta toimeentulovaatimukseen voidaan myös jo nyt sisällyttää tulonsiirtoja.
&#8211; Jos tänne tullut ihminen haluaa asua ja elää täällä, on kaikkien edun mukaista, että tulija työllistyy, koska työssäkäynti on tärkein kotouttamisen kriteeri, ja työllistymisen kautta asiaa tuleekin tarkastella. Ei siis tule kysyä tulijalta, onko tämä kotoutunut ja sitten päätellä siitä. Kaiken maahanmuuttopolitiikan tulee kannustaa työllistymiseen, Purra sanoi.
Ihmissalakuljettajat tietävät, mihin kannattaa mennä
Edellisellä hallituskaudella tehtiin jonkin verran kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan, mutta perussuomalaiset katsoo, että ne eivät ole riittäviä.
&#8211; Jos perheenyhdistämistä nyt helpotetaan radikaalisti, se on selvä vetovoimatekijä. Salakuljettajat ja liikkuvat siirtolaiset tietävät hyvin, mihin maahan kannattaa jättää turvapaikkahakemus, mistä saa helpoimmin suojelua ja mihin maahan saadaan helpoimmin perhe yhdistettyä.
&#8211; Meillä on olemassa iso uhka, että isot siirtolaismassat lähtevät liikkeelle. Jo nyt Keski-Euroopassa monissa maissa on nähtävissä selkeä piikki turvapaikkahakemusten lisääntymisessä. Siihen tietenkin vaikuttaa myös koronarajoitusten poistuminen, mikä itsessään aikaansaa liikkumisen lisääntymistä. Erityisesti tällaisessa tilanteessa Suomi ei saisi erottautua naapurimaistamme perheenyhdistämisessä, Purra sanoi.
Todellisuus ei ole kuin vihreät unelmat
Tällä hetkellä esimerkiksi Tanska ja Norja ovatkin kiristämässä perheenyhdistämisen ehtoja. Tanskan hallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena on pudottaa turvapaikkahakemusten määrä nollaan.
&#8211; Valitettavasti Suomi menee toiseen suuntaan. Se ei ole perussuomalaisten mielestä kestävää, Purra sanoi.
Vihreiden Holopaisen mukaan mitään uhkaa ei &#8211; yllättäen &#8211; olisi. Todellisuus on kuitenkin usein hyvin erilainen kuin vihreät unelmat.
&nbsp;

Vihreät vyöryttää todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttounelmiaan: ”Valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää” – Purralta tyly kuitti: ”Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa”

Sanotaan, etteivät perussuomalaiset ja vihreät mahtuisi samaan hallitukseen. Nyt on kuitenkin todettava, että kylläpäs mahtuvat: samaan kaupunginhallitukseen mutta myös – usko tai älä – samaan perheeseen. Kotkassa nimittäin elää pariskunta, jossa nainen on vihreä ja mies perussuomalainen. Molemmat ovat kaupunginhallituksessa. Suomen Uutiset teki uhkarohkean olosuhdeselvityksen kyseisestä perheestä. Katso ”Meillä on asiaa”-videohaastattelu, jossa perheen kotiin vyörytään toimituksellisella sissitaktiikalla selvittämään, mitä kotiin kuuluu. 

Meillä on asiaa -ohjeman Maria Asunta kurkisti, miltä näyttää Olli Kekkosen ja Hanna-Kaisa Lähteen kotona (Juttu jatkuu videon jälkeen):
<iframe loading="lazy" title="Rouva on vihreä ja isäntä perussuomalainen. Mitä ihmettä!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/arfZRECT6nI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Youtube, 11 min 40 sek. 
<hr />
<h4>Muutama sana talonvaltauksesta ja uunimakkarasta</h4>
Olosuhdeselvitykseen kirjattiin, että kyseisen pariskunnan yhteinen taival alkoi viitisen vuotta sitten Kotkassa. Pariutumisprosessi käynnistyi, kun Hanna-Kaisa Lähde (vihr.) ei voinut avustaa ystävänsä muuttoa, koska tämän kotiin ei voinut viedä koiraa. Niinpä perussuomalainen ritari Olli Kekkonen (ps) tarjoutui ottamaan koiran ja naisen heille.
– En tiiä, oliko sillä taka-ajatuksia, Hanna-Kaisa muistelee. Sen jälkeen kaikki tapahtui nopeasti.
– Sinne se sitten tuli ja jäi, Olli kertoo. – Mulla ei ollut verhoja eikä mattoja, mut tää toi kaiken sellaisen ihmeellisen tullessaan. Elämähän siinä muuttui ihan kokonaan. Muuttokuormassa oli myös biojäteastia, joka toi tullessaan roolijaon. Hanna-Kaisa nimitettiin perheen jätehuoltovastaavaksi ja entisen poikamiehen ruokavaliokin muuttui vähemmän uunimakkarapainotteiseksi.
– Sitten se alkoi vaatia, että muuttaisimme uuteen kotiin, Olli muistelee. Ja niin tapahtui: aikuiset, lapset, kissa, koira ja kaksi hamsteria päätyivät suuremman katon alle.
– Tää on ollut tällaista ihmisten ja eläinten siedätystä, Hanna-Kaisa nauraa.
<h4>Pariskunta eduskunta-avustajina ja Kotkan kaupunginhallituksessa</h4>
Politiikka on tässä perheessä arkea, sillä Hanna-Kaisa ja Olli työskentelevät oman puolueensa kansanedustajien, Hanna Holopaisen (vihr.) ja Juho Eerolan (ps.), eduskunta-avustajina.
Pariskunta on Kotkan kaupunginhallituksessa. Suhteen alussa Ollia kutsuttiin ”Kotkan Vihreiden vävypojaksi” ja Hanna-Kaisaa Kotkan ”perussuomalaisten ensimmäiseksi naiseksi”. Keskinäinen yhteistyö on sujunut hyvin, vaikka pariskunta onkin äänestänyt eri tavoin varsin monessa asiassa.
– Kuntapolitiikka ei ole oppositio-hallitus-toimintaa vaan yhdessä tekemistä, Olli painottaa. Hanna-Kaisa on samaa mieltä ja siteeraa ulkoministeri Pekka Haaviston ajatuksia: ”Tulkaa alas poteroistanne ja tutustukaan ihmiseen!”
<h4>Viherpersu-miksausliitot yleistynevät tulevaisuudessa</h4>
Mutta liittyykö tällaiseen ideologiseen miksausliittoon riskejä? Uhka vaiko mahdollisuus?
– En minä rakastunut puolueeseen vaan ihmiseen, Hanna-Kaisa napauttaa, ja tämä lause alleviivataan olosuhdeselvityksessä: ”Rakastui ihmiseen.” – Moni nuori nainen kannattaa vihreitä tai mies perussuomalaisia, joten varmasti tällaiset liitot tulevat yleistymään. Kuolemme sukupuuttoon, jos vihreät ja perussuomalaiset eivät löydä toisiaan! Onnellisen parisuhteen salaisuus lienee avarakatseisuudessa ja joustavuudessa, johon lapsuus kouli molempia tahoillaan. Hanna-Kaisa kasvoi Konnunsuon vankilamiljöössä vanginvartijan tyttärenä ja Olli puolestaan mielisairaalaympäristössä, jossa hänen äitinsä työskenteli.
Sivuhuomiona todetaan vielä, että Hanna-Kaisa syntyi keskustalaiseen sukuun, kävi lapsena Päivi Räsäsen (kd.) pyhäkoulun ja oli hetken aikaan entisen opetusministerin Sari Sarkomaan (kok.) hoitolapsi. Mikään näistä varhaisista toimista ei kyennyt estämään sitä, että lopulta hänestä tuli perussuomalaisen puoliso. – Olen kovin suvaitsevainen. Annan esimerkiksi Ollille anteeksi sen, että hän on perussuomalainen, Hanna-Kaisa hymyilee.
Olosuhdeselvitys on nyt päättynyt. Kirjataan papereihin, että perheen ekosysteemi on balanssissa. Ei huolta. Kyseessä ihana perhe.

Hanna Holopainen

Juho Eerola: Voisiko vankipaikkoja vuokrata Virosta?

Pääkirjoitus: Vihreiden matikka ei enää täsmää

Purra: Suomen metsäpolitiikka ja metsien käyttö on hyvää – ”Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet”

Vihreät vaatii Suomeen EU:n ulkopuolelta lisää halpatyövoimaa tekemään hoitoalan työt – perussuomalaiset vastustaa jyrkästi

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta toimia viisumien myöntämisen keskeyttämiseksi venäläisille – ”Alkaa jo hävettää, että rajaa ei ole vielä saatu kiinni”

Vihreiltä taas käsittämätöntä selittelyä, miksi Suomi ei muka voi sulkea rajojaan, jos Venäjä iskee siirtolaisaseella – Purra: ”Nykylainsäädännöllä voidaan korkeintaan hidastaa”

Hallitus ajautui taas riitaan maakuntaverosta – perussuomalaisilla selkeän kielteinen linja uuteen verotuksen tasoon: ”Verokarhu on kyltymätön”

Vihreät vyöryttää todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttounelmiaan: ”Valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää” – Purralta tyly kuitti: ”Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa”

Kotipersun ja viherhipin rakkaustarina

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025