Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Hanna Kosonen

Translain soveltamisen laajentamista lapsiin koskeva lausuma olisi ollut kaadettavissa eduskunnassa, mikäli yksi kokoomuksen ja viisi keskustan kansanedustajaa olisivat taktikoinnin sijaan ottaneet selkeän kannan asiaan &#8211; ja mikäli poissaoloja ei olisi ollut.

Kansan karsastama laki sukupuolen vahvistamisesta eli niin sanottu translaki hyväksyttiin eduskunnassa keskiviikkona. Laki mahdollistaa jatkossa sukupuolimerkinnän vaihtamisen omalla ilmoituksella.
Keskiviikkona eduskunta myös joutui ottamaan kantaa siihen, tulisiko tulevaisuudessa translain soveltamisalaa laajentaa alaikäisiin vai ei, sillä nyt hyväksytty translaki mahdollistaa sukupuolen vaihtamisen vain täysi-ikäisille.
Lopputulos oli se, että eduskunta hyväksyi lausuman, jolla myös lasten &#8221;transuilua&#8221; tullaan edistämään. Tällaiseen eduskunnan kannan muodostamiseen vaikutti osan kansanedustajista härski taktikointi saliäänestyksissä.
Äänestyksessä vastakkain kaksi eri kantaa
Äänestyksessä vastakkain olivat sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausumaehdotus ja kansanedustaja Päivi Räsäsen samaa asiaa koskeva ehdotus.
Eduskunnan hyväksymä translaki siis mahdollistaa sukupuolen vaihtamisen vain täysi-ikäisille. Kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön lausumaehdotuksen mukaan eduskunnan kanta olisi se, että eduskunta edellyttää valtioneuvoston jatkossa valmistelevan tarvittavat lakiuudistukset myös ”transsukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuteen vahvistamiseksi”.
Kristillisdemokraattien Räsäsen lausumaehdotus oli sisällöltään täysin päinvastainen, sillä hänen lausunnossaan vaadittiin lapsille ja nuorille kasvurauhaa.
Räsäsen ehdotuksessa edellytettiin, ettei alaikäisille anneta mahdollisuutta sukupuolenvaihdokseen, vaan sen sijaan sukupuoli-identiteetin häiriöistä kärsiville lapsille ja nuorille mahdollistetaan monipuolista tukea ja apua sukupuolidysforian hoitoon ja sen syiden selvittämiseen.
Kepun ja kokoomuksen k-ryhmä livahti taktisesti ulos
Äänestyksen lopputuloksena Räsäsen lausumaehdotus hävisi äänin 93-83, eli eduskunta päätyi hyväksymään lausuman, jolla myös lasten transuilua tullaan edistämään. Tällaiseen eduskunnan kannan muodostamiseen vaikutti kuitenkin osan keskustan ja kokoomuksen kansanedustajista härski taktikointi saliäänestyksissä.
Keskustan kansanedustajilla Antti Kaikkosella, Hanna Kososella, Katri Kulmunilla ja Joonas Köntällä sekä kokoomuksen Ville Kaunistolla oli tilaisuus ottaa kantaa sen puolesta, että translakia ei tulla soveltamaan alaikäisiin. Sitä tilaisuutta nämä kansanedustajat eivät käyttäneet, sillä eduskunnan asiakirjojen mukaan he olivat äänestyshetkellä muka <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&amp;istuntonro=159&amp;vuosi=2022">poissa</a>.
Tosiasiassa jokainen heistä oli salissa äänestyshetkellä paikalla, sillä he osallistuivat <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&amp;istuntonro=159&amp;vuosi=2022">minuuttia aikaisemmin</a> salissa toiseen lausumaehdotusta koskevaan äänestykseen.
Mikäli neljä edellämainittua kepun edustajaa ja yksi kokoomusedustaja olisivat äänestäneet ”ei”, eli he olisivat kannattaneet Räsäsen lausumaehdotusta, äänestystulos olisi ollut täpärä 93-88, vaikkakaan lasten transuilua koskeva lausuma ei olisi silläkään vielä kaatunut.
Viisi kepulaista ja yksi kokoomuslainen poissa
Äänestyksessä tyhjää äänestivät Harry Harkimo (liik) sekä kepulaiset valtiovarainministeri Annika Saarikko ja Mikko Kärnä. Mikäli he olisivat ottaneet kantaa lasten transuilua vastaan, olisi äänestyksen tulos ollut 93-91.
Kaikista translakiin liittyvien lausumaehdotuksien äänestyksistä on poissaoleviksi merkitty keskustan Hannakaisa Heikkinen, Tuomas Kettunen, Jari Leppä, Mika Lintilä ja Mikko Savola sekä kokoomuksen Heikki Vestman. Niinpä translain soveltamisen laajentamista lapsiin koskeva lausuma olisi ollut kaadettavissa, mikäli edellä mainitut kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat olisivat ottaneet selkeän kannan asiaan, ja mikäli poissaoloja ei olisi ollut.
Hallituspuolueiden edustajista demarien Hussein al Taee sekä vasemmiston Suldaan Said Ahmed ovat yllättäen myös merkitty poissaoleviksi kaikkien translakiin liittyvien lausumaehdotuksien äänestyksistä.

Keskusta ja kokoomus taktikoivat härskisti translakiin liittyvässä äänestyksessä: Lasten ”transuilun” tukemiseen kehottava lausuma hyväksyttiin eduskunnassa

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti jo 6.11.2019 hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Perussuomalaiset Nuoret ry:n valtionavustuksen lopettamisesta ja avustuksen takaisinperinnästä.

Opetus- ja kulttuuriminiteriö (OKM) päätti lopettaa valtionavustuksen PS-Nuorille ja periä takaisin sille jo maksetun avustuksen. OKM:n päätös liittyy PS-Nuorten Twitter-tilillä tämän vuoden toukokuussa julkaistuun yksittäiseen viestiin, joka OKM:n mukaan oli maahanmuuttajia syrjivä.
PS-Nuoret eivät hyväksy OKM:n päätöstä, ja järjestö on valittanut asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen.
Ministeriltä ala-arvoinen vastaus
Olli Immosen mukaan OKM:n päätös syrjii PS-Nuoria, ja hän vaatii hallitusta korjaamaan päätöksen. Immosen kysyi kirjallisessa kysymyksessä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta poliittisille nuorisojärjestöille myönnetään jatkossa avustusta oikeudenmukaisemmin, jotta demokratia toteutuu.
Keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri, nykyinen toimitusministeri, Hanna Kosonen antoi kirjalliseen kysymykseen vastauksen, jota Immonen pitää ala-arvoisena.
&#8211; Vastauksessa Kosonen muun muassa väittää, että PS-Nuorten toiminta olisi ”nuorisolain tavoitteiden vastaista tai niiden suhteen välinpitämätöntä”. Väite on täysin perusteeton ja absurdi.
Avustuksissa tarkasteltava tosiasiallista toimintaa
Myös Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen pitää OKM:n toimintaa asiassa epäoikeudenmukaisena. Kinnusen mukaan yksittäisten jäsenten ulostulot eivät saa vaikuttaa yhdistykselle myönnettävän avustuksen määrään, vaan avustusharkinnassa tulee tarkastella järjestön tosiasiallista toimintaa.
&#8211; PS-Nuorten säännöissä määritellyt tehtävät tai järjestön tarkoitus eivät ole ristiriidassa nuorisolain tavoitteiden kanssa eikä ole niiden suhteen välinpitämätön, vaikka ministeri vastauksessaan näin väittää. Haluaisin ministerin osoittavan, mihin kohtaan PS-nuorten säännöissä hän viittaa. Sellaista kohtaa ei säännöistä löydy, Kinnunen toteaa.
Päätös rikkoo syrjintäkiellon periaatetta
Suomen perustuslain mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.
&#8211; Nähdäkseni ministeriön päätös rikkoo syrjintäkiellon periaatetta. Kaikille poliittisille mielipiteille on annettava Suomessa tilaa, Immonen sanoo.
PS-Nuoret haluaa lopettaa lainsäädännöllisin ja hallinnollisin keinoin haitallisen humanitaarisen maahanmuuton.
&#8211; Tavoite on täysin lainmukainen ja järjestö ajaa sitä demokraattisin keinoin. Toimitusministeri Kosonen antaa kuitenkin vastauksessaan ymmärtää, että kyseinen tavoite olisi peruste evätä julkinen tuki, jota muuten jaetaan järjestöille riippumatta poliittisesta katsantokannasta. Kosonen tulkitsee nuorisolakia mielivaltaisesti eikä kykene perustelemaan vastaustaan.
Puhtaasti poliittinen temppu
Immonen ja Kinnunen korostavat, että PS-Nuorten toiminta ei ole nuorisolain tavoitteiden vastaista tai niiden suhteen välinpitämätöntä.
&#8211; Päätös avustusten eväämisestä ja takaisinperinnästä on puhtaasti poliittinen, ja sillä pyritään selvästi hankaloittamaan opposition toimintaa. Ministeriö on tällä hetkellä sellaisten tahojen käsissä, jotka eivät suvaitse erilaisia mielipiteitä. Vihervasemmiston mainostama ”suvaitsevaisuus” on hyvin valikoivaa.
&#8211; Perussuomalaiset nauttivat tuoreiden gallupien mukaan yli 20 prosentin kannatusta. Tätäkin taustaa vasten ministeriön päätös on käsittämätön. Perussuomalaisten pelko on kova, Immonen ja Kinnunen toteavat.

Kansanedustaja Immonen ja PS-Nuorten puheenjohtaja Kinnunen: PS-Nuoria syrjivä päätös korjattava

Drom ry:n ympärille kietoutunutta vyyhtiä on nyt purettu useita päiviä. Korkeat virkamiehet ja poliitikot ovat pyydelleet anteeksi tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään. On selvää, että järjestelmä petti pahasti, koska Baltzarin rahoitus jatkui ja nuorten tyttöjen suojelemiseksi ei tehty mitään. 
Suomen Uutiset otti yhteyttä opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoiseen kysyäkseen, vieläkö hän pitää Veijo Baltzarin pedagogiikkaa potentiaalisena suomalaisena <a href="https://stage.sudev.fi/baltzar-pedagogiikasta-kaavailtiin-koulutusvientituotetta-opetusministerio-mukana/">koulutusvientituotteena</a>. Drom ry:n <a href="https://www.drom.fi/kkk">nettisivuilla</a> nimittäin mainitaan yhä Lehikoisen nimi Baltzar-pedagogiikan, eli &#8221;kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen kasvatuksen&#8221; suosittelijana.
&#8221;Suomen opetusministeriön kansiapäällikkö Anita Lehikoinen on todennut Veijo Baltzarin kehittämän ohjaus- ja opetusmetodologian potentiaaliseksi suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi. Baltzar-pedagogiikan jatkokehittäminen on todettu edelläkävijähankkeeksi, jolla on merkittävät mahdollisuudet uudistaa eurooppalaisia yhteiskuntia vastamaan nykyajan tuomiin haasteisiin.&#8221;
&#8221;En tunnista sitaattia omakseni&#8221;
Kansliapäällikkö Lehikoinen vastasi Suomen Uutisille sähköpostitse.
&#8211; En tunnista sitaattia omakseni. En ole koskaan edes käynyt kyseisillä sivuilla, Lehikoinen kirjoittaa.
Lehikoinen suostuu kuitenkin myöntämään, että Humakin Baltzar-pedagogiikkaa käsittelevä tutkimusraportti tehtiin vuonna 2012 hänen toimeksiannostaan.
&#8211; Olin tuolloin ratkaisijana hankkeen käynnistämisessä, Lehikoinen myöntää.
Uusia tapoja vähemmistöjen kouluttamiseen
Nykyinen kansliapäällikkö Lehikoinen toimi vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikön johtajana. Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000453543.html">kertoi</a> marraskuussa 2011 Baltzar-pedagogiikasta ja siitä käynnistetystä selvityksestä.
– Vähemmistöjen kouluttamiseen uusilla tavoilla on valtava tarve, sanoi silloinen korkeakouluyksikön johtaja Anita Lehikoinen Ilta-Sanomissa.
Kansliapäällikkö Lehikoinen sanoo Suomen Uutisille, että ei ole itse tutustunut kovinkaan läheisesti Baltzariin ja hänen toimintaansa.
&#8211; Olen muistaakseni tavannut hänet kerran Humakin hankkeen alkuvaiheessa.
&#8211; Olimme hyvin tyytyväisiä Humakin raporttiin ja sen selkeisiin johtopäätöksiin. Yhteistyö korkeakoulupuolella loppui, Lehikoinen kertoo.
Lehikoisen tyytyväisyyttä on kuitenkin vaikea uskoa, koska Anita Lehikoinen kuitenkin oli opetusministeriössä se henkilö, joka alun perin innostui Baltzarin pedagogiikasta niin paljon, että teetti siitä 180 000 euroa maksaneen selvityksen.
Demarien valtakausi opetusministeriössä
Opetusministerinä vuosina 2011–2013 toiminut Jukka Gustafsson (sd.) <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006321893.html">väittää</a> Ilta-Sanomille, ettei hänellä ole ”muistijälkeä” Humakin raportista. Gustafsson oli muuten se, joka <a href="https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/demari-saksii-sivistyst%C3%A4-%E2%80%93-l%C3%A4pivalaisussa-anita-lehikoinen">nimitti</a> demaritaustaisen Anita Lehikoisen kansliapäälliköksi vuonna 2013. Samoihin aikoihin SDP <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2014112418860011">kahmi</a> muutenkin valtaa opetusministeriössä.
– On rehellistä sanoa että kyllä siitä [Humakin raportista] myös johtopäätöksiä tehtiin, Gustafsson sanoo. Raportin seurauksena Baltzarin yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa ei jatkettu.
Se vielä olisi puuttunutkin, että Baltzar-pedagogiikasta olisi todellakin lähdetty jatkojalostamaan koulutusvientituotetta opetusministeriön myöntämällä miljoonabudjetilla, kuten alun perin varmaankin oli tarkoitus.
Monikulttuurisuuden edistämistä rahoitettiin raportin jälkeenkin
Mutta olivatko johtopäätökset riittäviä? Baltzarin saamaa rahoitusta ei katkaistu, vaan Drom ry sai jatkossakin <a href="https://stage.sudev.fi/baltzar-on-kylpenyt-yhteiskunnan-rahahanojen-alla-selvitys-kertoo-millaiseen-setelisuihkuun-voi-paasta-kun-hakijalla-on-oikeat-aatteet-ja-arvovaltaiset-tukijat/">runsaasti avustuksia</a> opetusministeriöltä ja myöhemmin Taiteen edistämiskeskukselta monikulttuurisuuden edistämiseen ja jopa &#8221;Veijo Baltzarin brändin&#8221; kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseen.
Monet ovat arvelleet, että Baltzar olisi saanut avustusten myöntäjiltä positiivista erityiskohtelua vähemmistötaustansa takia. Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11087931">kysyessä</a>, onko Baltzarin romanitaustalla ollut vaikutusta rahavirtoihin, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen vastaa suoraan: kyllä.
– Merkitys on ollut se, että hän on voinut hakea monikulttuurisuuden edistämiseen tarkoitettuja rahoja siinä ominaisuudessa, Lehikoinen vastaa Ylen toimittajalle.
Tyttöjen suojelemiseksi ei tehty mitään
Kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, että nuorten suojelemiseksi ei tehty mitään. Humakin loppuraportin johtopäätökset <a href="https://www.humak.fi/uutiset/humak-kritisoi-baltzarin-pedagogiikkaa-jo-vuonna-2012/">kritisoivat</a> hyvin selkeästi Baltzarin pedagogiikkaa ja toimintatapoja. Siitä huolimatta opetusministeriössä ei ryhdytty toimiin Baltzarin alaikäisten ohjattavien suojelemiseksi.
Helsingin Sanomien Paavo Teittinen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006320627.html">hiillosti</a> Anita Lehikoista ansiokkaasti tästä aiheesta. Lehikoinen kertoo, että opetusministeriössä ei oltu ymmärretty, että Dromin myöhemmätkin taideprojektit kärsisivät samanlaisista menettelytavoista.
&#8211; Siinä nostettiin esiin epäeettinen käyttäytyminen, mutta sieltä ei noussut suoraan esiin esimerkiksi seksuaalista häirintää, ja totta kai takakäteen katsoen siihen olisi jollain tavalla pitänyt puuttua, Lehikoinen sanoo HS:lle.
Viesti toiminnan epäeettisyydestä ei mennyt myöskään eteenpäin muille OKM:n osille, jotka rahoittivat Baltzarin toimintaa sen jälkeen.
Minna Sirnö pyytää anteeksi
Baltzarin toimintaa rahoitti muun muassa Taiteen edistämiskeskus (Taike). Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) nimitti eduskunnasta kevään 2011 vaaleissa pudonneen Minna Sirnön Taiken johtajaksi maaliskuussa 2012. Sirnö lopetti tehtävässään vuonna 2018 ja on nostanut sen jälkeen sopeutumisrahaa, kertoo <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4327585a-5016-4791-b56b-6d174b053623">Iltalehti</a>. Sirnö myös myönsi Veijo Baltzarille täyden taiteilijaeläkkeen maaliskuussa 2017. Eläke on 1 363,50 euroa kuukaudessa.
Minna Sirnö on pyytänyt <a href="https://twitter.com/Minna_Sirno/status/1199116466211237888">Twitter-päivityksessään</a> anteeksi Baltzarin uhreilta.
&#8211; Esitän anteeksipyyntöni Baltzarin ja Drom ry:n uhreille. Pahoittelen, että Taiken johtajana ollessani Taike tuki päätöksilläni toimintaa, mihin nykytiedolla on mitä ilmeisemmin liittynyt nuorten ja naisten hyväksikäytöä.
Sirnö vetoaa siihen, että ei tiennyt.
&#8211; Päätöksiä tehdessäni minulla tai päätöksen esittelijällä ei ollut tiedossa ministeriön selvitystä eikä sen sisältöä, emmekä myöskään ymmärtäneet etsiä käsiimme sinänsä julkista asiakirjaa. Tieto epäeettisestä tai lainvastaisesta toiminnasta olisi vaikuttanut päätöksiini, Sirnö kirjoittaa.
Hakemustehtailua
Sirnön jälkeen Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi nousi Paula Tuovinen. Hän luonnehtii <a href="https://twitter.com/paulatuo/status/1199068479124647936">Twitterissä</a> Drom ry:n toimintaa &#8221;hakemustehtailuksi&#8221;.
&#8211; Drom ry on tehtaillut hakemuksia sekä julkiselle että yksityiselle puolelle monenlaisiin ja monitaiteisiin projekteihin. Hakemukset ovat olleet sinänsä hyvin tehtyjä ja mm. Taikesta saadut avustukset asiallisesti selvitettyjä.
-Hakemustehtailua voi tehdä jos sen osaa ja on röyhkeyttä. Meidän kulttuurin tukijärjestelmä on niin sirpaleinen että tällainen on mahdollista, Tuovinen kirjoittaa.
Nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006321817.html">lupaa</a>, että ministeriö käy ”juurta jaksain” läpi kaikki Baltzarin toimintaan myönnetyt tuet. Kehitteillä on myös yhteinen avustusjärjestelmä, jonka on määrä parantaa tiedonkulkua koko valtionhallinnossa.

Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista

Turun Varissuon koulu on yksi Suomen monikulttuurisimmista kouluista. Oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kun luokassa on vain kolme suomenkielistä oppilasta, maahanmuuttajat eivät opi suomea, vaan suomalaisetkin lapset alkavat puhua huonoa suomea. 
Opetusministeri Li Andersson (vas.) aloitti maanantaina koulukiertueen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) kanssa, kertoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11050964">Yle</a>. Ensimmäinen vierailukohde oli Varissuon peruskoulu. Varissuo on Turun monikulttuurisin kaupunginosa, jossa maahanmuuttajat ovat nousemassa <a href="https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3945017/TS+selvitti+vieraskielisten+osuus+kasvaa+tasaisesti++Varissuolla+osuus+on+ylittamassa+50+prosentin+rajapyykin">enemmistöksi</a>. Erityisen hyvin tämä näkyy paikallisessa peruskoulussa.
Huono suomi tarttuu
Varissuon koulun opettajat ilmaisivat opetusministerille huolensa siitä, että maahanmuuttajaoppilaat eivät opi koulussa suomea, koska vertaisoppiminen jää pois. Kun suomalaisia lapsia on vain vähän, myös suomea äidinkielenään puhuvat ovat alkaneet puhua huonoa suomea. Opettajien mukaan huono suomi siis tarttuu. Monet oppilaat puhuvat keskenään suomen sijasta englantia, koska osaavat sitä paremmin.
Ratkaisuksi suomalaislasten vähäiseen määrään Varissuon koulussa opetusministeri Andersson ehdotti oppilaaksiottoalueiden muokkaamista, kertoo Yle. Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen oli samoilla linjoilla, ja väläytti suunnitelmaa uudesta koulusta, joka rakennettaisiin Varissuon ja Pääskyvuoren rajalle. Tällöin noin 60 prosenttia oppilaista olisi kantasuomalaisia.
Sitä ei tiedetä, riittäisikö 60 prosentin suomenkielisyys torjumaan &#8221;hoono soomi&#8221; -tartunnan leviämisen.
Ongelmia myös Helsingissä
Tutkijoiden <a href="https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/pikkulapsiperheiden-muuttoliike-muovaa-koulujen-oppilaspohjaa-helsingissa">mukaan</a> Helsingissä näyttää vahvasti siltä, että suomalaiset lapsiperheet pyrkivät valitsemaan asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät tämän jälkeen aloillaan. Asuinalue valitaan siten, että lapset eivät joutuisi sellaiseen kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.
Kantaväestöön kuuluvien lapsiperheiden valikoiva muuttoliike on johtanut siihen, että naapurustojen sosiaalinen ja etninen eriytyminen on usein lasten kohdalla selvästi voimakkaampaa kuin aikuisväestöjen kohdalla. Tämä puolestaan on johtanut koulujen välisten osaamiserojen kasvuun entisestään.
Myös Helsingissä ongelman ratkaisuksi on <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html">ehdotettu</a> oppilaaksiottoalueiden muokkaamista uudelleen siten, että vieraskielisten oppilaiden osuus eri kouluissa tasoittuisi. Eli yhä useampi suomalaislapsi joutuisi kouluun, jossa on suuri määrä maahanmuuttajia.
Opetusministeri näkee rikkautena
Varissuon kouluvierailun yhteydessä opetusministerille luovutettiin myös ministeriön teettämät <a href="https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitykset-kielikoulutuksen-saavutettavuuden-ja-kielten-oppimisen-tuen-kehittamisesta-julkistettiin">selvitykset</a> kielikoulutuksen saavutettavuuden ja kielten oppimisen tuen kehittämisestä. Selvityksen mukaan oppilaat eivät esimerkiksi asuinpaikastaan tai erilaisista kielellisistä tai sosioekonomisista taustoistaan johtuen todellisuudessa ole yhdenvertaisessa asemassa kielivalintoja tehdessään.
Opetusministeri Andersson oli Ylen mukaan huolissaan maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksesta.
– Heidänkin kielitaitonsa pitäisi nähdä vahvuutena ja pohtia monikielistä pedagogiikkaa, jotta voidaan tukea heitä ja nähdä rikkautena, että he pääsevät jo nuoressa iässä oppimaan monta vierasta kieltä, Andersson sanoi.

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Eduskunnan sivistysvaliokunta järjesti tiistaina opetusministeri Li Anderssonin (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) julkisen kuulemisen. Perussuomalaiset nostivat tilaisuudessa esiin muun muassa toisen asteen koulutuksen nykytilan sekä koulukiusaamiseen puuttumisen.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu noin 420 miljoonaa viimeisen kahden vaalikauden aikana. Säästöt ovat johtaneet irtisanomisiin 1 600 henkilötyövuoden edestä ja sen myötä lähiopetuksen määrän merkittävään vähenemiseen.
– Tällä hetkellä ei ole tarpeeksi lähiopetustunteja, vaan käytännössä oletetaan, että opiskelijat opiskelevat itsenäisesti suuren osan ajasta. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää rahaa, budjettiriihessä ehdotettu 80 miljoona ei riitä paikkaamaan vuosien aikana syntynyttä vajetta, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso huomautti.
Andersson kiisti vihervasemmiston suosimisen
Kansanedustaja Sanna Antikainen (ps.) nosti kuulemisessa esiin kohua herättäneet Opetushallituksen johtokunnan nimitykset. Suomen Lukiolaisten Liitto ja Suomen Yrittäjät menettivät ministeri Anderssonin päätöksellä paikkansa johtokunnassa ja tilalle nousivat vasemmistoliiton sekä vihreiden edustajat.
– Opetushallituksen johtokunnassa on kauan ollut edustettuna hallituspuolueet sekä suurimmat oppositiopuolueet. Aikamoinen palautemyrsky tulisi, jos tiputtaisin opposition sieltä pois, Li Andersson selitteli.
Turvallinen oppimisympäristö kaiken perusta
Kansanedustaja Ari Koponen kävi omassa puheenvuorossaan läpi saamaansa palautetta opettajien jaksamisesta sekä koulukiusaamisen vaikutuksesta oppimisympäristöön. Myöhemmin samana päivänä alkoi myös Koposen vireille paneman lasten ja nuorten syrjäytymistä koskevan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely.
– Koulumaailman ongelmat on varmasti tiedostettu. Opettajan työn vaatimukset kasvavat koko ajan ja koulukiusaaminen on valtava ongelma. Ihmisiltä tulee jatkuvasti viestejä aiheesta, mutta kysyisin hallitukselta mitä konkreettista se aikoo asialle tehdä?

Hanna Kosonen

Keskusta ja kokoomus taktikoivat härskisti translakiin liittyvässä äänestyksessä: Lasten ”transuilun” tukemiseen kehottava lausuma hyväksyttiin eduskunnassa

Kansanedustaja Immonen ja PS-Nuorten puheenjohtaja Kinnunen: PS-Nuoria syrjivä päätös korjattava

Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Perussuomalaiset: Amislaiset eivät voi opiskella ”etänä” – opetukseen saatava lisäresursseja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025