Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Hannu Hoskonen

Alkuperäiskansojen asema ja oikeudet puhuttavat – uuden ystävyysryhmän puheenjohtajaksi perussuomalaisten Juha Mäenpää

Pohjois-Savon ELY-keskus ilmoitti tänään, että päällystetyn tieverkon korjaus-, päällystys- ja tiemerkintätöihin panostetaan huomattavasti tänä vuonna. Tämä mahdollistaa laajan tieverkon kunnostamisen Itä-Suomessa. Kokonaisrahoitus nousee noin 68 miljoonaan euroon. Se on merkittävä kasvu verrattuna edellisvuoteen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan rahoituksen lisäys perustuu hallituksen päätökseen hillitä päällystetyn tieverkon korjausvelan kasvua valtakunnallisesti yhteensä 250 miljoonalla eurolla.
&#8211; Päällystetyn tieverkon korjausvelan kasvun hillitseminen on tärkeä askel liikenneturvallisuuden ja infrastruktuurin ylläpidon kannalta, Antikainen sanoo.
Keskusta on puppugeneraattori
Antikainen ihmettelee, kuinka keskustan kansanedustajat ovat toistuvasti luoneet Itä-Suomeen tappiomielialaa väittämällä, ettei sinne ole tulossa tiehankkeita.
&#8211; Muun muassa keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen harmitteli viime vuoden lokakuussa tiedotusvälineissä, ettei Pohjois-Karjalaan ole tulossa yhtään ainutta tiehanketta. Saman puolueen kansanedustaja Hannu Hoskonen väitti viime viikolla eduskunnassa, että liikenneinfra on jätetty ”aivan hunningolle itäisessä Suomessa” koskien esimerkiksi Kuutostietä.
&#8211; Nyt nähdään, että he ovat väärässä. Tulevan kesän päällystettävien tieosuuksien joukossa on Pohjois-Karjalassa useita tieosuuksia. Hoskosen mainitsemaa Kuutostietä päällystetään muun muassa osuudelta Lehmo-Kontiolahti 14,7 kilometria, Antikainen korjaa edustaja Räsäsen ja Hoskosen väittämiä.
&#8211; Räsänen ja Hoskonen tietävät tiehankkeiden päätöksenteon toimintaperiaatteet ELY-keskusten suhteen. Mukamas vastuullisena esiintyvä keskusta on kuitenkin nähtävästi puppugeneraattori, jonka voimme huomata tässäkin asiassa, Antikainen lataa.
Korjausvelka vaatii pitkäaikaista rahoitusta
Vuoden 2024 päällystystöiden suunnitelma kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueet yhteensä noin 540 kilometrin matkalla. Tavoitteena on, että tämän vuoden rahoitustason avulla voidaan estää päällystetyn tieverkon korjausvelan lisääntyminen.
Antikainen painottaa, että korjausvelan hillitseminen vaatii pitkäaikaista rahoitusta, jonka avulla kunnostetaan myös seutu- ja yhdystiet.
&#8211; Seutu- ja yhdysteillä on keskeinen rooli alueen ihmisten liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Ne ovat myös hyvin olennaisia huoltovarmuuden näkökulmasta, Antikainen muistuttaa.
Lisätoimia on tulossa
Päällystetyn tieverkon kunnostustyöt sisältävät teiden uudelleenpäällystystöitä, päällysteiden paikkauksia ja tiemerkintöjen kunnostamista. Lisäksi töiden yhteydessä tehdään useilla kohteilla tierakenteen parantamistoimenpiteitä ja teiden kuivatuksen kunnostusta.
&#8211; Tulevan kesän päällystettävien tieosuuksien joukossa on Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa useita eri tieosuuksia yhteensä siis 540 kilometriä. Itä-Suomi on hallitukselle tärkeä, ja se panostaa siellä infrastruktuuriin. Lisätoimia toki tarvitaan, ja niitä on myös tulossa.
&nbsp;

Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna

Eduskunnassa käsiteltiin eilen kansalaisaloitetta laiksi turpeen energiakäytön kieltämisestä. Esityksen mukaan turpeen polttamisesta energiaksi luovuttaisiin 31. toukokuuta 2025 mennessä. Esitystä jyrkästi vastustava perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas uskoo, että ellei hallitus nyt jarruta sairaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa, on Suomi tuhon tiellä.

&#8211; Täytyy heti kättelyssä sanoa, että tämä on yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän, Mauri Peltokangas totesi salipuheenvuoronsa aluksi.
Peltokankaan mielestä oli kuitenkin ihan positiivista, että talousvaliokunta on katsonut mietinnössään, ettei esitystä voida pitää mitenkään perusteltuna. Hän piti turvetuotannon alasajoa aivan erityisesti huomioitavana esimerkkinä siitä, mihin Sanna Marinin hallituksen ilmastotavoitteet johtavat jo hyvin lyhyelläkin aikavälillä.
&#8211; Tavoitteissa kyse on kylmästi siitä, että kiilusilmäisen ilmastoideologian alle pakotetaan koko kansa polvilleen yhden hallitusapupuolueen ilmastohysterian alttarille niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Tavoitteena on ollut sitouttaa myös tulevat hallitukset tiukasti nykyhallituksen vastuuttoman kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, Peltokangas jyrähti.
Turve on energiahuoltovarmuuden olennainen osa
Peltokangas kertoi hallituksen harjoittaman ideologisen humpan olleen jo kuolinisku monelle alkutuottajalle ja useille muillekin aloille. Seuraukset hallituksen ilmastopolitiikasta näkyvät jo lisääntyneinä konkursseina, työttömyytenä ja velkataakkana.
&#8211; Jokainen edustaja tässä salissa tiedostaa, että me tarvitsemme jatkossakin kotimaista turvetta. Se on energiahuoltovarmuutemme olennainen osa. Maataloudellemme turpeen merkitys on moniin käyttötarkoituksiin elintärkeä. Turpeen nostamisella on ollut myös erinomainen työllistävä vaikutus suomalaisella maaseudulla.
&#8211; On syytä muistaa, että energiaturpeen täyskielto vaikuttaisi moneen muuhunkin alaan. Kasvu- ja kuiviketurve ovat tärkeitä kotimaisia tuotteita, joita on haastavaa korvata. Ilman energiaturpeen nostamista niidenkin hinnat tulevat yhä nousemaan voimakkaasti.
Keskusta on pettänyt maaseudun
Peltokangas kuuluu itse siihen koulukuntaan, jonka mielestä turpeen energiakäyttöä pitäisi jatkaa pitkälle tulevaisuuteen ja sen tuotanto tulisi tuplata 0,7:stä aina 1,4 prosenttiin saakka. Hän pitää myös turpeen jalostusmahdollisuuksia loistavina. Turve voisi olla Suomelle kuin öljy Norjalle.
Nyt kun valiokunnasta on tuotu turpeen kieltoa koskeva aloite eduskuntaan, on Peltokangas odottanut talousvaliokunnassa saliin saapuvaksi kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on turpeen luokitteleminen uusiutuvaksi luonnonvaraksi.
&#8211; Tästä myös minä olen tehnyt jo pari vuotta sitten aloitteen yhdessä edustajien Huru ja Laakso kanssa. Olinkin hyvin pettynyt, kun asia valiokunnassa pöydättiin — ja pöydättiin vielä toistamiseen. Hallituspuolueiden edustajat keskustapuolueen tuella äänestivät pöytäämisen puolesta, poisluettuna edustaja Hoskonen.
&#8211; Hallitus viivyttelee tahallaan asian käsittelyä. Keskusta pelkää aloitteen hylkäämistä eikä uskalla pistää punavihreille hanttiin edes näin tärkeässä asiassa. On siinä meillä maaseudun puolue. Keskusta, te olette pettäneet maaseudun. Te olette pettäneet kotimaisen huoltovarmuuden kivijalan rakentajat, Peltokangas sivalsi.
Suomi tarvitsee turvetuotantoa
Peltokangas toivoo, että jos asia valiokunnan viivyttelyn vuoksi lykkääntyy vaalikauden yli, niin seuraavalta hallitukselta löytyisi kanttia hoitaa asia kuntoon.
&#8211; Suomi tarvitsee turvetuotantoa. Suomi tarvitsee kaikki elinkeinoalansa täydellä tehollaan. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa ajaa useita aloja ahdinkoon ideologisen hömpötyksen vuoksi.
&#8211; Hallitus, miettikää, mitä te olette tekemässä. Teidän imelät puheenne oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä ovat paljastuneet pelkäksi silmänlumeeksi ja tuhoisaksi poliittiseksi jargoniksi. Samalla kun hallitus kiihdyttää vauhtia pienelle maalle mielipuolisen kunnianhimoisen ilmastopoliittisen tavoitteensa kanssa tuoden tähän saliin käsittelyssä olevan kaltaisia tuhoisia esityksiä, se kiihdyttää teollisuutemme, huoltovarmuutemme ja omavaraisuutemme alasajoa tavalla, jota ei voi parhaalla tahdollakaan enää kutsua ilmastonmuutoksen torjunnaksi.
Biologinen fakta on myönnettävä
Peltokangas huomautti, että Suomella olisi mahdollisuus tehdä kaikki tarvittavat toimet maan huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Hän vaati eduskuntaa myöntämään biologisen faktan ja julistamaan turpeen uusiutuvaksi. Turpeen tuotantoedellytykset on turvattava ja ideologian jyrän alle jääneet tuhotut yritykset saatettava takaisin tuotannon pariin oikeudenmukaisilla tuilla ja korvauksilla.
&#8211; Te tuhositte elinkeinon, hallitus, pelastakaa se nyt. Teillä on siihen avaimet kädessänne, jos tahtotilaa on. Käännän nyt katseeni keskustan puoleen: onko teillä sitä tahtoa vai ei? Yksittäisten edustajien ulostulot eivät nyt auta. Tilanne on se, että ellei hallitus nyt jarruta sairaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa, niin tämä maa on tuhon tiellä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomen eduskunnan ainoa tehtävä on mielestäni pitää huoli siitä, että meillä on huomenna, ensi viikolla, seuraavassa kuussa, seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä energiahuoltovarmuus, ruokahuoltovarmuus, puolustus ja kaikki se, mitä itsenäinen valtio tarvitsee, että sen kansalaiset voivat elää ja nauttia turvallisesta Suomesta. En kannata mitään esitystä, mikä haittaa turvetuotannon jatkamista, Peltokangas sanoi.
&nbsp;

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: ”Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Eduskunta on jo usean yön yli käynyt keskustelua EU:n elpymisvälineestä. Perussuomalaisten Ville Tavio korostaa, että asian mittakaava on niin valtava, että perussuomalaiset haluaa käydä kunnon keskustelun, jolloin epävarmat kansanedustajat saavat vielä tilaisuuden pohtia omaa kantaansa. &#8211; Kysymys on nyt siitä, olemmeko me EU:ssa mukana hinnalla millä hyvänsä.

Eduskunnan oli aluksi tarkoitus käydä keskustelu tiistaina ja äänestää keskiviikkona, hyväksyykö Suomi elpymisvälineen käyttöönoton. Perussuomalaiset ovat kuitenkin jatkaneet keskustelua ja pitäneet huolta siitä, että salissa on riittänyt läpi yön puheenvuorojen pitäjiä.
Helatorstain iltana keskustelu EU:n elvytyspaketista eduskunnassa oli jatkunut jo kolmatta päivää peräkkäin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vakuuttaa, että asian käsittely jatkuu niin kauan kuin on tarpeen ja niin kauan kuin puheenvuoroja riittää.
&#8211; Kansanedustajalla on vapaus puhua niin paljon kuin haluaa. Siellä on eräitä innokkaampia puhujia, ja sitten on heitä, jotka ovat käyneet vähemmän puhumassa. Päämäärä on tietenkin se, että elvytyspaketti kaatuu, Tavio sanoi torstaina kansanedustajakollegansa Harry Harkimon isännöimässä HJALLIS &#8211; Lisää rahaa -puheohjelmassa ALfaTV:llä.
Asia on poikkeuksellisen tärkeä
Tavio korostaa, että käsiteltävä asia on nyt poikkeuksellisen tärkeä.
&#8211; Ensinnäkin nyt Suomen itsemääräämisoikeutta ollaan luovuttamassa Euroopan unionille ja siinä on perustuslain lukko, eli päätös vaatii kahden kolmasosan määräenemmistöä. Asian mittakaava on niin valtava, että me haluamme käydä kunnon eduskuntakeskustelun, jolloin epävarmat kansanedustajat saavat vielä tilaisuuden pohtia omaa kantaansa.
&#8211; Olen kysynyt monilta kansanedustajilta, mikä on riittävä syy sille, että Suomen itsemääräämisoikeudesta viimeisetkin rippeet, eli budjettivalta näin vain luovutetaan pois. En ole saanut keneltäkään kunnon perusteluja, Tavio sanoo.
EU:sta tullut Saksan ja Ranskan projekti
Tavio korostaa, että elvytyspaketin kaatuminen edellyttää sitä, että kokoomuksen ja keskustan, ehkä demareidenkin kansanedustajista riittävän moni havahtuu ja nousee puolustamaan Suomen itsenäisyyttä, eikä halua luovuttaa sitä EU:lle.
&#8211; Me emme hyödy mitään siitä, että itsenäisyytemme luovutetaan EU:lle.
Tavio sanoi ohjelmassa, että hän aikoinaan liittyi perussuomalaisiin juuri kansallismielisen aatteen vuoksi, joten perussuomalaiset oli ainoa varteenotettava vaihtoehto. Tavio katsoo, että brexitin jälkeen EU on valunut pitkälti Saksan ja Ranskan vetämäksi projektiksi.
&#8211; Jo alun alkaenkin 750 miljardin yhteisvelka oli Saksan Merkelin ja Ranskan Macronin ehdotus. Bryssel on ikään kuin keskuskomitea, mutta kulisseissa Saksa ja Ranska kuitenkin ovat entistä vahvemmin päättämässä asioista. EU:ssa mennään niiden etujen mukaisesti.
Euro on köyhdyttänyt Suomea
Tavio katsoo, että EU:n tulisi olla lähinnä vain vapaakauppaan perustuva kauppaliitto. Tällä hetkellä Suomi on ainoa Pohjoismaa eurovaluutassa, ja Tavio sanoo eron köyhdyttäneen Suomea.
&#8211; Oma finanssipolitiikka on poissa, emmekä voi devalvoida.
Tavion mukaan Suomen EU-jäsenyyttä ja mahdollista eroa unionista ei ole syytä tarkastella mustavalkoisesti kyllä vai ei -tyylisesti.
&#8211; Kysymys on nyt siitä, olemmeko me EU:ssa mukana hinnalla millä hyvänsä.
Valtion velka paisunut EU-jäsenyyden aikana
Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja, jolloin julkiset menot samalla pannaan tärkeysjärjestykseen ja verotus voidaan pitää maltillisella tasolla. Marinin hallituksen aikana valtion budjetit ovat kuitenkin alijäämäisiä, ja hallitus ottaa surutta uutta velkaa menojen kattamiseksi.
Tavio sanoo, että vaikka koronan vuoksi velanotto on ollut ymmärrettävää, lähtökohtaisesti perussuomalaiset suhtautuu jyrkän kriittisesti paisuvaan valtion velkaan. Tavio huomauttaakin, että velka on kasvanut nimenomaan EU-jäsenyyden aikana.
Kansanedustaja suhteuttaa EU-elvytyspaketin kokoa Suomen tähän saakka maksamiin jäsenmaksuihin.
&#8211; Olemme tähän mennessä maksaneet EU-jäsenmaksuja 6-7 miljardia ja elvytyspaketin hinta on noin seitsemän miljardia, eli elvytyspaketti on samanhintainen kuin jäsenmaksujen määrä koko EU-jäsenyyden ajalta. Samaan aikaan meillä on vanhaa EVM-lainaa yli 10 miljardia.
Suomalaisen työn, yrittäjyyden ja teollisuuden ehdoilla
Tavio toteaa, että EU:hun uppoavista rahoista kannattaa puhua siksi, koska kansanedustajilta usein tivataan säästökohteita.
&#8211; Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha. Näin Suomen velkaantuminen olisi vähemmän holtitonta.
Vaikka elvytyspaketista ei ole vielä edes päätetty eduskunnassa, Suomen hallitus on jo esittänyt, että paketista Suomelle tulevia rahoja käytettäisiin ilmastotoimiin ja vihreän siirtymän hankkeisiin. Tavion mukaan perussuomalaiset kuitenkin edellyttää ilmatotoimien tekemistä suomalaisen työn, yrittäjyyden ja teollisuuden ehdoilla.
&#8211; Suomalainen tehtaanpiippu on ekoteko. Kun Suomen teollisuudella menee hyvin, niin se on parempi tilanne kuin se, että tuotanto siirtyisi enemmän saastuttaviin maihin, Tavio sanoo.
Keskustan Hoskonen kapinoi hallitusta vastaan
HJALLIS &#8211; Lisää rahaa -ohjelman vieraana oli myös hallituspuolue keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen, joka eduskuntaryhmänsä linjasta poiketen aikoo antaa ei-äänen elvytyspakettiäänestyksessä.
Hoskonen ei aio perääntyä päätöksestään, jonka hän ilmoitti jo hyvissä ajoin viime vuonna.
&#8211; Se ei vaan käy, että me antaisimme EU:lle oikeuden verottaa suomalaisia. Olen myös keskustan ryhmässä ilmoittanut, että en voi hyväksyä ratkaisua, josta ei mainita hallitusohjelmassa eikä missään keskustan ohjelmissakaan, vaan koko elvytyspakettihanke on tullut täysin puskista.
Hoskonen esittää, että jos Suomi lähtee takaamaan EU:n lainoja tai antamaan EU:lle verotusoikeutta, siltä tieltä ei ole paluuta.
&#8211; Sen kun kerran tekee, niin siitä se lähtee menemään, kuitteja tulee aina vaan lisää.
Finanssivallan voi luovuttaa EU:lle vain kerran
Tavio esitti Hoskoselle, että juuri siitä syystä, koska hallitusohjelmassa ei mainita elvytyspakettia, se ei sido keskustaa.
&#8211; Keskusta on nyt ratkaisijan paikalla. Keskustalla on edelleen mahdollisuus irtautua elvytyspaketista ja pelastaa Suomi historialliselta vääryydeltä.
Hoskonen myönsi, että myös keskustan kenttäväkeä hiertää verotusoikeuden antaminen EU:lle.
Tavio painotti, että finanssivallan ja verotusoikeuden voi luovuttaa EU:lle vain yhden kerran.
&#8211; Finanssivallan luovuttaminen EU:lle on vähän sama asia kuin jos polttaisi talon ja toteaisi sen jälkeen, että eihän se haittaa, kun talon polttaminen oli ainutkertainen teko. Talo kuitenkin on jo poissa.
&nbsp;

Tavio: Kansanedustajilta usein kysytään säästökohteita – ”Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha”

Perustuslakivaliokunnan päätös edellyttää EU-tukipaketille kahden kolmasosan enemmistöä ensi kuun eduskuntaäänestyksessä sai aikaan hetkellisiä paniikkireaktioita hallituksessa. Paketissa on määrä lähettää miljardeja euroja suomalaisten verorahoja Etelä-Eurooppaan. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ehti jo kyseenalaistaa valiokunnan aseman perustuslain ylimpänä tulkitsijana, kunnes ratkaisijaksi löytyi velkaunionista tyhjää äänestävä kokoomus, jonka hillotolpat on taas hetkeksi turvattu.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tiistaina tekemä päätös EU-tukipaketin hyväksymiselle vaadittavasta kahden kolmasosan enemmistöstä herätti hetkellisesti toivon siitä, että Suomi olisi hylkäämässä unionin perussopimuksia rikkovan paketin.
Tukipaketissa on määrä lähettää miljardeja euroja suomalaisten rahoja velkaantuneille Etelä-Euroopan maille, kuten <a href="https://stage.sudev.fi/espanjalaisille-nelipaivainen-tyoviikko-suomalaisten-veronmaksajien-rahoilla/">neljän päivän työviikkoa</a> parasta aikaa suunnittelevalle Espanjalle.
Perustuslakivaliokunta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunnan-lausunto-Euroopan-unionin-omien-varojen-jarjestelmasta.aspx">päätti</a> oman äänestyksensä jälkeen, että ehdotetulla velkasopimuksella siirrettäisiin samalla merkittävää toimivaltaa Suomesta Euroopan unionille, ja sen vuoksi sopimuksen hyväksyminen edellyttää eduskunnalta kahden kolmasosan enemmistöä, tavallisen 50 prosentin määräenemmistön sijaan.
Perustuslakivaliokunnan päätös aiheutti hallituksen riveissä hetkellistä paniikkia, koska näytti siltä, että paketti saattaisi kaatua äänestyksessä.
Hallituksen ja EU:n apupojaksi juoksi kuitenkin kokoomus, joka sitoutti omat kansanedustajansa <a href="https://twitter.com/kokoomus/status/1387071563242033153">äänestämään tyhjää</a> ratkaisevassa äänestyksessä.
<h4>Eurooppaministeri Tuppurainen väläytteli jo ajatusta, että perustuslakivaliokunnalla voitaisiin pyyhkiä pöytää</h4>
Kun tieto perustuslakivaliokunnan päätöksestä levisi tiistaina, hallituskriisinäytelmäänsä Säätytalolla käyvä Marinin hallitus ehti jo hetkellisesti huolestua, että tukipaketti on oikeasti kaatumassa.
Esimerkiksi hallituksen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sdp) vihjaili jo, että eduskunta voisi tarvittaessa kävellä perustuslakivaliokunnan yli saadakseen suomalaisten rahat lähetettyä Eurooppaan:
“Perustuslakivaliokunta on nyt antanut lausuntonsa. Perehdymme siihen luonnollisesti tarkkaan, mutta johtopäätös tarpeesta 2/3 enemmistölle päätöksenteossa on eri kuin hallituksen ja valiokunnan kuulemien valtiosääntöoikeuden ja EU-oikeuden asiantuntijoiden enemmistön”, ministeri Tuppurainen <a href="https://twitter.com/TyttiTup/status/1387019819145379845">kirjoitti</a> Twitterissä.
Suomen perustuslain mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on ottaa kantaa sen käsittelyyn tulevien asioiden perustuslainmukaisuuteen.
Perustuslakivaliokunta ei siis jaa ohjeita kuten ministeri vaikuttaa ajattelevan, vaan sen roolina on toimia ylimpänä perustuslain tulkitsijana Suomessa.
<h4>Hallituksen apupuolue kokoomus riensi hätiin</h4>
Hallitus pääsi kuitenkin pälkähästä, kun kokoomus päätti ottaa hallituksen ja EU:n apupuolueen roolin.
Kokoomus sitoutti kansanedustajansa äänestämään tyhjää ratkaisevassa äänestyksessä.
Käytännössä tämä ratkaisu takaisi paketin läpimenon, koska tyhjän äänestäjät poistetaan laskuista, jolloin hallitus saisi riittävät äänet kasaan.
<h4>Kannatuksensa romahduttanut keskusta lupaa myös tukensa paketille</h4>
Myös kannatuksensa hallituksessa romahduttanut keskusta lupaa tukensa EU-paketille.
Tavallaan kokoomus ja keskusta heittelevätkin nyt kuumaa perunaa toinen toisilleen. Molempien puolueiden johdossa on kyllä tahtotila suomalaisten miljardien heittämisestä etelän tuuliin, mutta mieluiten niin, että äänestyspäätöstä ei tarvitsisi tehdä itse.
Perustuslakivaliokunnan päätös asetti kuitenkin oppositiopuoluetta esittävän kokoomuksen hankalaan asemaan, kun se ikään kuin pakotettiin ottamaan pakettiin kantaa ratkaisijan roolissa.
Mieluinen päätös molemmille puolueille olisi tässä vaiheessa ollut varmasti sellainen, josta kukaan ei erityisemmin olisi vastuussa, kun laskun maksamisen aika koittaa.
Hillotolpat ja maakuntahimmelit on kuitenkin saatava &#8211; hinnalla millä hyvänsä.
<h4>Paketin kaatamiseen tarvittaisiin useita irtautujia</h4>
Riveistä irtautujiakin on nähty.
Keskustasta kansanedustaja Hannu Hoskonen on ilmoittanut äänestävänsä tukipakettia vastaan. 
Kokoomuksesta kansanedustajat Wille Rydman, Janne Heikkinen ja Terhi Koulumies ovat myös ilmoittaneet äänestävänsä pakettia vastaan.
Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit sekä Liike Nyt ovat ilmoittaneet vastustavansa paketin hyväksymistä.
Paketin kaataminen vaatii kuitenkin vielä lisää nimiä &#8211; joko hallituksen omista riveistä tai kokoomuksesta.
<h4>Hillotolpat turvattu, äänestäjät pettyneitä</h4>
Uusimmalla päätöksellään kokoomus on saattanut turvata itselleen makoisia hillotolppia Brysselistä. Se miten päätös sitten maistuu kokoomuksen äänestäjille, on vielä toinen kysymys.
Moni kommentoija ja puolueen jäsen ilmaisikin tuoreeltaan tyrmistystä puolueen päätöksestä äänestää tyhjää.
Tyhjän kun saa pyytämättäkin.

Kokoomus äänestämässä tukipaketista tyhjää hallituksen takuumiehenä, Tytti Tuppurainen puolestaan väläytteli jo ajatusta, että perustuslakivaliokunnalla voitaisiin pyyhkiä pöytää

Päähallituspuolueet keskusta ja SDP huristelevat kaksilla &#8211; tai jopa useammilla rattailla &#8211; mitä tulee 750 miljardin EU-elvytyspakettiin. Äänestäjä on ihmeissään, kun yksi puhuu yhtä, toinen toista ja kolmannen mieli muuttuu kuin pikkulapsella.

EU-johtajien kesällä hyväksymää 750 miljardin elvytyspakettia käsiteltiin tällä viikolla jälleen eduskunnassa. Suomi on maksamassa elvytyspakettiin 6,6 miljardia euroa ja on saamassa siitä 2-3 miljardia. Päähallituspuolueet SDP ja keskusta ajavat pakettia läpi huolimatta valtavasta kritiikistä.
Perussuomalaiset vastustaa Suomelle kalliiksi käyvää hanketta, joka kasvattaa Suomen veronmaksajien rasitusta vuosikymmeniksi eteenpäin ja josta seuraa useiden miljardien tappiot. Silti esimerkiksi valtiovarainministeri Matti Vanhanen on tyynesti todennut, että liki 30 vuoden velkavankeuteen johtava elvytyspaketti ja EU-maiden yhteinen velanotto on järkevää.
Demarien ja keskustan linja suhteessa EU-elvytykseen on poukkoillut ja takki kääntynyt moneen kertaan.
Jo vuoden 2014 EU-vaaliohjelmassaan demarit <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/sdp-torjuu-velkojen-yhteisvastuun-eu-ssa-1.60534">torjui</a> EU-velkojen yhteisvastuun, ja puolueessa oltiin vakaasti sitä mieltä, että budjettivalta on pidettävä kansallisilla parlamenteilla.
<a href="https://sdp.fi/fi/blog/sosialidemokraattisen-eduskuntaryhman-ryhmapuheenvuoro-ajankohtaiskeskustelussa-eun-elpymisrahastosta/">Vielä viime kesänä</a> demarit olivat samoilla linjoilla puolustaessaan Suomen taloudellista itsenäisyyttä: sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa koskien elvytyspakettia puolue toteaa, että kaikissa oloissa on lähtökohtana se, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan ja omista veloistaan ja pitää huolta julkisen talouden tasapainosta pitkällä jännevälillä.
&#8211; Tämä on SDP:n pitkäaikainen linja ja tästä tulemme pitämään kiinni. Yhtä tärkeää on, että Suomen budjettisuvereniteetti säilyy kaikissa tilanteissa.
Tuppurainen hämmentää ja poukkoilee
Siis: demarien mukaan budjettivalta on pidettävä kansallisilla parlamenteilla ja kaikissa oloissa on lähtökohtana se, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan ja omista veloistaan.
Onko näin?
Yhteisissä lausunnoissa demarit puhuu yhtä, puolueen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen puheissa linja on kuitenkin aivan erilainen.
&#8211; Mielestäni emme voi seurata sivusta, jos EU-maat ajautuvat pitkittyvään taantumaan, Tuppurainen lausui viime kesänä Ylen A-Studiossa puolustaessaan elvytyspakettia.
Tammikuussa oli jo tiedossa, että Suomen osuus elvytyspaketista supistuu noin 2,7 miljardiin aiemmin kaavaillusta 3,2 miljardista. Silti Tuppurainen katsoi, että EU-maiden päätös yhteisestä elvytyksestä oli oleellista.
&#8211; Se on Suomenkin etu, Tuppurainen sanoi <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/suomen-osuus-jattipaketista-kutistui-puoli-miljardia-eurooppaministeri-luvut-voivat-viela-muuttua/049dc1c1-1c5d-40e4-bb84-1ca4bfe679f3">tammikuussa</a>.
Tosin vielä reilut kolme vuotta Tuppurainen oli kyseisestä edusta itsekin eri mieltä.
&#8211; Sosialidemokraatit eivät halua tehdä Euroopasta tulonsiirtounionia, Tuppurainen lausui eduskunnassa marraskuussa 2017.
Varsinaiseen sanataiteiluun Tuppurainen kykeni viime huhtikuussa, jolloin hän onnistui samaan aikaan kannattamaan yhteistä EU-elvytystä ja vastustamaan sitä.
– Se ei ole sillä tavalla mustavalkoinen kysymys, että voisimme sanoa, että olemme yhteisvastuuta vastaan. Kannatamme yhteisvastuuta mutta se ei tarkoita automaattisesti toisten velkojen maksuvastuuta. Tässä meillä menee ikään kuin raja, Tuppurainen muotoili.
Mutta heti perään viime toukokuussa Tuppuraisen linja oli ainakin näennäisesti kriittisempi.
&#8211; Mutta sellaista tilannetta ei synny, että me ottaisimme toisten olemassa olevia velkoja yhteisvastuullisesti maksettavaksi. Se ei käy, Tuppurainen sanoi eduskunnan kyselytunnilla
Keskusta ei tiedä, mitä mieltä olisi
Elvytyspaketti on menossa hallituksessa läpi keskustan tuella. Keskustan linja suhteessa elvytyspakettiin on umpisekava.
Tällä viikolla eduskunnassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen katsoi, että yhteiseurooppalainen talouden elvytys on koronakriisissä <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/junttinakin-ymmarran-keskustaryhmyri-antti-kurviselta-puolustuspuhe-kertaluontoiselle-eu-elvytykselle/">täysin välttämätöntä</a>.
&#8211; Eteläpohjalaisena kepulaisena junttinakin nimittäin ymmärrän, että Suomen ja muun Euroopan talous ovat yhtä. Maakuntien työpaikat ovat kiinni siitä, vetääkö markkina Euroopassa. Markkina pitää saada vetämään. Talous ensin elpymään, sitten nousuun. Siitä tässä on kyse, Kurvinen lausui.
Keskustan edellinen puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoi kuitenkin vielä viime kesänä Ylen A-Studiossa, että hän ei kannata yhteisvastuullista velkaa. Kulmunin edeltäjä, ex-pääministeri Juha Sipilä on puolestaan aiemmin todennut, että Suomessa pitää jopa järjestää kansanäänestys, jos Suomi siirtyy euromaiden yhteiseen velkaan. Sipilä lausui myös tuolloin, että suomalaiset ovat ikuisesti maksajia, jos myönteinen päätös tehdään. Sipilän ”ikuisesti maksajia”-lause kannattaa painaa mieleen.
Mielenkiintoista on seurata, pysyvätkö Kulmuni ja Sipilä linjallaan vai jyrääkö keskustan ryhmäkuri, kun elvytyspaketista äänestetään.
Myös keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen vastustaa näyttävästi oman puolueensa linjaa elvytyspaketin, ja monien muidenkin asioiden suhteen.
Hoskonen kertoo Dosentti-ohjelmassa, että hän <a href="https://stage.sudev.fi/keskustan-hoskonen-ei-hyvaksy-eu-elvytyspakettia-eika-turpeen-alasajoa-kyse-ei-ole-kapinoinnista-vaan-lain-ja-hallitusohjelman-puolustamisesta/">ei aio äänestää</a> välikysymysäänestyksessä EU-elvytyspaketin hyväksymisen puolesta.
– Jos tähän ensimmäiseen pakettiin panemme nimemme alle – itse en sitä ole laittamassa enkä laita – sitten sieltä tulee seuraavia paketteja ja suomalaisten rahat lähtevät Etelä-Euroopan maihin. On perustettu tulonsiirtounioni, mikä on täysin vastuutonta politiikkaa, Hoskonen sanoo.
Kokoomusjohtajat torjuivat elvytyksen &#8211; entä nyt?
Entäpä kokoomus? Puolueen riveistä löytyy sekä elvytyspakettia kannattavia sekä vastustavia kanasanedustajia. Kokoomus tunnetusti kuitenkin on EU-myönteinen puolue. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan puolueella ei tällä hetkellä edes ole kantaa elvytyspakettiin. Kuitenkin vielä toissa vuonna Orpo oli vakaasti sitä mieltä, että EU-jäsenmaat huolehtikoot itse omista veloistaan.
-Yhteisvastuu tarkoittaa Suomelle ja suomalaisille lisää maksamista. Taloudellista vastuuta Euroopan unionin maiden välillä ei voida lisätä ennen kuin jokainen maa hoitaa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/petteri-orpo-jasenmaat-huolehtikoot-itse-omista-veloistaan/#86e5c4c0">omat talousasiansa</a> kuntoon, entinen valtiovarainministeri Orpo totesi Eurooppa-foorumin paneelikeskustelussa.
Nähtäväksi jää, minkä kannan Orpo lopulta tulee ottamaan elvytyspakettiin.
Myös Orpoa ennen valtiovarainministerinä sekä sittemmin pääministerinä toiminut Jyrki Katainen on torjunut jyrkästi yhteisen EU-elvytyksen.
Vuoden 2014 EU-parlamenttivaalien alla Ylen suuressa puheenjohtajatentissä Katainen lausui näin:
&#8211; Tässä on tehty jo valtaosa talouspolitiikan integraatiosta. Mä en kannata yhteisvastuullisia velkoja.
Tosin melko pian sen jälkeen Katainen luopuikin pääministerin tehtävästään, ja siirtyi EU-komission varapuheenjohtajaksi.
&nbsp;

Päähallituspuolueilla keskustalla ja demareilla umpisekava linja EU-elvytyspakettiin – sanataiteileva ministeri Tuppurainen osaa jo yhtä aikaa kannattaa ja vastustaa EU-elvytystä

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen on vastustanut oman puolueensa johdon linjaa näkyvästi monissa asioissa. Hän vaatii, että keskustan pitäisi nyt terästäytyä ja ruveta puolustamaan oikeita elämänarvoja. Hoskonen ei aio äänestää EU:n elvytyspaketin hyväksymisen puolesta tulossa olevassa välikysymysäänestyksessä. 
Kansanedustaja Hannu Hoskonen oli tiistaina <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604">Dosentti</a>-ohjelmassa Arto Luukkasen haastateltavana. Hoskonen on usein mediassa esitetty kapinallisena, joka käy yhden miehen sotaansa keskustan johtoa vastaan. Hän kuitenkin kieltää olevansa &#8221;kapinallinen&#8221;, vaikka onkin useissa asioissa asettunut eri kannalle kuin puolueensa johto. Hannu Hoskonen pitää aivan kohtuullisena sitä, että hallituspuolueen jäsen puolustaa hallitusohjelmaa ja sitä, mitä siinä on asioista sovittu.
&#8211; Minä olen puolustanut johdonmukaisesti hallitusohjelmaa ja sitä, että kun teemme eduskunnassa päätöksiä, niiden pitää perustua lakiin, Hoskonen sanoo.
&#8211; Ei eduskunta ole osto- ja myyntiliike, jonne tuodaan sellaisia asioita, jotka pitäisi viedä läpi, vaikka niistä ei ole mitään sovittu.
<h4>Äänesti ministeri Haaviston luottamusta vastaan</h4>
Äskettäin Hoskonen on näkyvästi asettunut puolueensa linjaa vastaan kahdessa asiassa: toinen on turpeen energiakäytön alasajo ja toinen on ulkoministeri Pekka Haaviston luottamusäänestys.
&#8211; Pekka Haavisto rikkoi lakia ministerinä ja jatkaa edelleen, Hoskonen toteaa.
Hänn muistuttaa, että esimerkiksi Ilkka Kanerva ja Katri Kulmuni pyysivät eroa ministerin tehtävästään paljon vähäisempien syiden takia. Hoskonen kertoo äänestäneensä ainoana keskustalaisena Haaviston luottamusta vastaan, koska ministeri rikkoi ministerinvalansa.
&#8211; Jos ministeri rikkoo lakia, se on jo sen verran vakava juttu. Ihmettelen erittäin suuresti, että tässä maassa on menossa valtava &#8221;valkopesu&#8221;, että Pekka pestään puhtaaksi lainrikkomuksista.
&#8211; Kansanedustajan ja ministerin työ perustuu ehdottomaan luottamukseen ja lainkuuliaisuuteen. Mutta se ei näytä olevan enää muotia.
&#8211; Tällä on vakavia vaikutuksia, kun tavallinen suomalainen huomaa, että lakia saa rikkoa ja silti kova palkka juoksee ja mustan auton takapenkillä istutaan, Hoskonen ennustelee.
<h4>Seuraava erimielisyys tulossa</h4>
Keskustan eduskuntaryhmällä oli <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000007753972.html">kokous</a> tammikuussa, mutta Hoskoselle ei ainakaan julkisesti määrätty mitään rangaistusta. Mutta seuraava erimielisyys oman puolueen kanssa on tulossa hyvin pian: Hoskonen kertoo Dosentti-ohjelmassa, että ei aio äänestää tulossa olevassa <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-jatti-sanna-marinin-hallitukselle-valikysymyksen-eun-750-miljardin-euron-elvytyspaketista-tavio-vertaa-hanketta-tuhopolttoon-kaikkien-aikojen-huonoin-diili/">välikysymysäänestyksessä</a> EU-elvytyspaketin hyväksymisen puolesta.
&#8211; Jos tähän ensimmäiseen pakettiin panemme nimemme alle &#8211; itse en sitä ole laittamassa enkä laita &#8211; sitten sieltä tulee seuraavia paketteja ja suomalaisten rahat lähtevät Etelä-Euroopan maihin. On perustettu tulonsiirtounioni, mikä on täysin vastuutonta politiikkaa.
&#8211; Tästä ei hallitusohjelmassa ole mainittu sanaakaan. Tämä on täysin laiton homma. Tällaiset paperit pitää kylmästi lyödä Suomessa roskakoriin ja sillä sipuli, Hoskonen sanoo.
<h4>Uusi elvytyspaketti tulossa heti syksyllä</h4>
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) painotti aiemmin, että kyseessä on ainutkertainen järjestely ja tällaisia elvytyspaketteja ei tule enää jatkossa. Nyt tiedetään kuitenkin jo, että ensi syksynä on tulossa kaksi kertaa näin iso elvytyspaketti.
&#8211; Saksassa puhutaan jo aivan avoimesti, että tämä on pysyvä järjestely EU:ssa, Hoskonen kertoo.
&#8211; Yksikään Suomen ministeri ei ole uskaltanut sanoa tätä ääneen.
Hoskonen sanoo ymmärtävänsä sen, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron iloitsee löydettyään EU:n pysyvästä velanottomekanismista maksajan ranskalaispankkien sijoitusseikkailujen epäonnistumiselle, mutta pitää kummallisena sitä, että eurooppaministeri Tytti Tuppurainen on huolissaan jonkin ranskalaisen pankin menestyksestä sen sijaan, että ajaisi Suomen asioita.
<hr />
Hoskosen haastattelu katseltavissa <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604">Alfa-Tv:n Permannossa</a>:
<a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-73303" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen.png 1217w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-300x160.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-1024x549.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-768x411.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-100x54.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-60x32.png 60w" sizes="(max-width: 1217px) 100vw, 1217px" /></a>
Permanto.fi, 39 min, 38 sek.

Keskustan Hoskonen ei hyväksy EU-elvytyspakettia, ei turpeen alasajoa eikä anna Haavistolle luottamusta – kyse ei ole kapinoinnista vaan hallitusohjelman ja laillisuuden puolustamisesta

Hannu Hoskonen

Alkuperäiskansojen asema ja oikeudet puhuttavat – uuden ystävyysryhmän puheenjohtajaksi perussuomalaisten Juha Mäenpää

Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: ”Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Tavio: Kansanedustajilta usein kysytään säästökohteita – ”Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha”

Kokoomus äänestämässä tukipaketista tyhjää hallituksen takuumiehenä, Tytti Tuppurainen puolestaan väläytteli jo ajatusta, että perustuslakivaliokunnalla voitaisiin pyyhkiä pöytää

Päähallituspuolueilla keskustalla ja demareilla umpisekava linja EU-elvytyspakettiin – sanataiteileva ministeri Tuppurainen osaa jo yhtä aikaa kannattaa ja vastustaa EU-elvytystä

Keskustan Hoskonen ei hyväksy EU-elvytyspakettia, ei turpeen alasajoa eikä anna Haavistolle luottamusta – kyse ei ole kapinoinnista vaan hallitusohjelman ja laillisuuden puolustamisesta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025