Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

harrastustoiminta

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Kansanedustaja Juha Mäenpää on hiljattain jättänyt eduskunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_193+2024.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetuksen vaikutuksista omaisuudensuojaan. Mäenpää suhtautuu kriittisesti unionin pyrkimykseen puuttua suomalaisten omaisuudensuojaan.

EU haluaa tehostaa romuautojen kierrätystä. Vuoden alussa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/691182b9-ca69-420b-83f3-b82265e5630a">uutisoitiin</a> Euroopan unionin uudesta ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Käytetyn auton myyjän pitäisi jatkossa todistaa, ettei kyseessä ole romuauto. Jos auto todettaisiin romuksi, se pitäisi toimittaa viralliseen kierrätykseen.
EU:n mukaan ongelmana ovat kierrätyksen ulkopuolelle jäävät autot, ja EU esittääkin niiden tavoittamiseksi erilaisten tarkastusten lisäämistä ja jopa romuajoneuvojen seurantaa kaikkialla EU:ssa. Asetuksen rikkojille EU haluaa sakkoja.
Autoilla sekä rahallista että tunnearvoa
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoo kirjallisessa kysymyksessään, kuinka Suomessa on autoharrastajia, joilla on säilössä harrasteautoja: osa on rekisteröityjä, osa rekisteristä poistettuja ja osa ulkomailta ostettuja, joita ei ole vielä edes rekisteröity Suomeen. Näistä harrasteautoista osa on entisöintikohteita ja osa on hankittu varaosa-autoiksi. Hän muistuttaa, että joillakin autoilla on tunnearvoa esimerkiksi perintönä suvulta, ja toisilla taas on rahallista arvoa huomattavasti.
&#8211; Tunnearvoa kun ei voi rahallisesti mitata, saattaa toisen &#8221;aarre&#8221; olla virkamiehen silmissä romu, Mäenpää huomauttaa.
Nuorillekin hyvä harrastus
Mäenpää kertoo ostaneensa itse viime syksynä ”ladosta romujen alta” auton, joka oli seisonut 25 vuotta mutta oli lähes ruosteeton.
&#8211; Olen kunnostanut autoa itselleni harrasteautoksi. Tällainen auton kunnostaminen on hyvää vastapainoa omalle työlle, ja siinä &#8221;hermo lepää&#8221;. Samassa pihapiirissä oli myös toinen vanha auto, joka on ollut noin 20 vuotta katsastamatta ja täyttänee kaikki romuauton kriteerit, mutta samanlaisia autoja oli Yhdysvalloissa myynnissä ja hinnat vaihtelivat 100 000—130 000 dollarin välillä, Mäenpää kertoo.
Kansanedustajan mukaan Suomessa on lukuisia varakkaita ihmisiä, jotka ovat sijoittaneet myös arvoautoihin, mutta lisäksi tavallisia ihmisiä, jotka ovat säilyttäneet autoja kiinnostuksesta, nuoruuden ihanteista, tunnearvon takia sekä myös arvon nousun toivossa.
&#8211; Autojen kunnostaminen on myös nuorille hyvä harrastus, joka pitää monet poissa pahanteosta kuten monet muutkin harrastukset. Kyseistä harrastusta ja asetusta voisi verrata filateliaan siten, että tulisi EU-asetus, joka määräisi, että kaikki vanhat ja käytetyt postimerkit pitäisi työntää paperisilppuriin, Mäenpää vertaa.
Sääntely ei saa haitata harrastustoimintaa
Liikenne- ja viestintävaliokunta nosti yksimielisessä lausunnossaan esiin huolia asetuksen kielteisistä vaikutuksista vanhojen ja historiallisten ajoneuvojen harrastustoiminnan jatkumiselle ja ajoneuvokulttuuriperinnön säilymiselle.
&#8211; Valiokunta pitää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LiVL_1+2024.aspx">erittäin tärkeänä</a>, että asetusehdotuksen sääntely ei haittaa nykyistä monipuolista vanhoihin ja historiallisiin ajoneuvoihin liittyvää harrastus-, kilpailu- tai liiketoimintaa.
Lausunnossa muistutettiin, että vanhoilla ajoneuvoilla voi olla merkittävää historiallista, kulttuurillista, harrastuksellista, urheilullista tai erilaiseen liiketoimintaan liittyvää arvoa, vaikkei näitä ajoneuvoja olisikaan rekisteröity museoajoneuvoiksi.
Omaisuudensuoja on perus- ja ihmisoikeus
Mäenpää huomauttaa, että omaisuudensuoja on turvattu sekä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731">kansallisella lainsäädännöllä</a> että <a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/">kansainvälisillä sopimuksilla</a>. Ehdotettu EU-asetus herättää hänen mukaansa kysymyksen sen yhteensopivuudesta yksityisen omistusoikeuden ja omaisuudensuojan kanssa.
&#8211; Omaisuudensuoja on perus- ja ihmisoikeus. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan taas on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Esityksiin tähän oikeuteen kajoamisesta tai sen rajaamisesta ei tule suhtautua välinpitämättömästi, Mäenpää linjaa.
&#8211; Miten Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetus vaikuttaa omaisuudensuojaan tai toisinpäin, miten Suomen perustuslain omaisuudensuoja vaikuttaa Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetukseen ja miten tämä perusoikeus turvataan, mikäli asetus tulee joskus voimaan? hän lopuksi kysyy.
&nbsp;

Mäenpää EU:n ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta: Toisen aarre saattaa virkamiehen silmissä olla romu

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mielestä kroppa tarvitsee liikuntaa, eikä siitä tutkimustulosten valossa ole haittaa mielellekään. Elomaa pitääkin koronapandemian aikana kuntosaleihin ja koko liikunta-alaan kohdistuneita rajoituksia kohtuuttoman tiukkoina, kun ajatellaan pandemiatilannetta isossa kuvassa.

Liikuntatottumuksia on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Usein vertaillaan kovasti eri lajeja ja kuntoilumuotoja keskenään, mutta Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mielestä kaikki liikunta on hyvää liikuntaa. Unohtaa ei pidä myöskään arkiliikunnan merkitystä terveyden kannalta. Arjen pikku siirtymät ja askareet ovat yllättävän isossa roolissa liikkeen kokonaismäärän suhteen, uskoo Elomaa.
&#8211; Nyt koronan aikana etätöiden aikakautena monelta on pudonnut pois jalan tai pyörällä taitettavat työmatkasiirtymät. Samoin harrastustoiminta on ollut epidemian aikaan vaihtelevasti jäissä. Juuri nyt tilanne on suoraan sanottuna ankea, Elomaa pahoittelee.
&#8211; Liikunnan vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ovat tutkitusti merkittäviä. Kun ajatellaan kansanterveyttä sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta, ei liikuntaa voida sivuuttaa. Terveydenhuollon jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin ainoa kestävä ratkaisu on pyrkiä edistämään terveellistä elämäntapaa, jossa myös liikunta on väistämättä keskeisessä roolissa. Tämä olisi muistettava myös koronarajoituksia sorvattaessa, hallitus! Kansanterveys tarvitsee liikuntaa.
Kuntosaliyrittäjien tilanne on mahdoton
Vaikea koronatilanne on ollut jättihaaste suomalaiselle liikunta-alalle. Rajoitusten ennakointi ja käytännön soveltaminen ovat osoittautuneet haastaviksi. Tällä hetkellä lastenkin harrastustoiminta on jäissä, ja epidemian aikana moni on pudonnut pois urheiluharrastusten parista pysyvästi. Harrastamisen rajoittamisen vaikutukset ovat olleet kovia kaikilla mittareilla, eikä Elomaan mukaan voi kuin toivoa, ettei stoppi jatkuisi pitkään.
&#8211; Liikunta-ala työllistää suuren joukon suomalaisia, joiden leivän tienaamiseen koronarajoitukset vaikuttavat poikkeuksellisen tylysti. Otan esimerkiksi kuntosaliyrittäjät, joiden haastavasta tilanteesta on kirjoiteltukin paljon mediassa. Punttikset ovat lähellä sydäntäni, ja olen ollut aikanaan mukana perustamassa ja pyörittämässä saleja sekä vauhdittanut kuntosalibuumin rantautumista Suomeen 80-luvulla.
&#8211; Tällä hetkellä tilanne on aivan mahdoton. Vuokrat ja muut juoksevat menot rullaavat jatkuvasti, mutta myyntiä ei ole ja kassakoneen lokerot ovat tyhjillään. Tulevaisuus on hämärän peitossa, ja riski rajoitusten jatkumisesta pitkään on todellinen. Ja mikä pahinta, itse et voi asioiden kulkuun suoraan vaikuttaa. Miettikää itsenne kuntosaliyrittäjien tilanteeseen. Ei ole helppoa, Elomaa pohtii.
Terveyshaasteet ovat jo ennestään suuret
Jokainen kuntosaleilla vuotanut hikipisara valuu kansanterveyden laariin. Terveyshaasteet ovat suuret ja terveydenhuollon menojen nousupaine kova. Ennaltaehkäisyyn olisi panostettava nyt voimalla, jos asiaan halutaan muutosta tulevaisuudessa. Elomaa pitää koko liikunta-alaan ja kuntosaleihin kohdistuneita rajoituksia kohtuuttoman tiukkoina.
&#8211; Kuntosaleilla on koronaepidemian aikana jo ehditty tehdä tarvittavat toimet terveysturvallisuuden parantamiseksi, esimerkiksi hygieniasta huolehditaan viimeisen päälle ja kävijämääriä kontrolloidaan riittävien turvavälien varmistamiseksi. Kuntosalit eivät ole koronalinkoja. Hallituksen tulisi nyt katsoa peiliin ja pohtia, ovatko liikuntaan kohdistuvat rajoitukset sittenkin yliampuvia, kun ajatellaan pandemiatilannetta isossa kuvassa? Elomaa kysyy.
&nbsp;

Liikunnan merkitystä ei saa aliarvioida koronarajoituksista päätettäessä – Elomaa: Kuntosalit eivät ole koronalinkoja

harrastustoiminta

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Mäenpää EU:n ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta: Toisen aarre saattaa virkamiehen silmissä olla romu

Liikunnan merkitystä ei saa aliarvioida koronarajoituksista päätettäessä – Elomaa: Kuntosalit eivät ole koronalinkoja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025