Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Harri Lindell

Rumaa, mustaa Guggenheim-mörköä ei haluta arvopaikalle Helsingin Eteläsatamaan. Näin katsovat Helsingin perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut Esa Lindell ja Seppo Kanerva sekä ryhmäjohtaja Mika Raatikainen keskiviikkona ennen kaupunginvaltuuston ratkaisevaa kokousta.

Perussuomalaisten enemmistöllä on asiaan kielteinen kanta, vaikka varsinaista ryhmäpäätöstä ei asiasta ole tehty. Lindell ja Kanerva arvioivat Guggenheimin kaatuvan äänestyksessä, vaikka hallituksessa hanke meni yhdellä äänellä läpi. Kuinka tiukka äänestyksestä tulee, se nähdään illalla.
<h4>Kolmen metrin syvyys ei riittänyt</h4>
&#8211; Guggenheim on jo kertaalleen haudattu kolmen metrin syvyyteen. Se ei näköjään vielä riittänyt, joten nyt se pitää haudata uudelleen ainakin viiden metrin syvyyteen, Lindell linjasi keskiviikkona ennen illan äänestystä.
Myös Raatikainen arvelee esityksen kaatuvan. Tähän vaikuttavat kevään vaalit.
&#8211; Kuntavaalien alla on helpompaa painaa ei-nappia tällaisessa asiassa. Luulen, että kyllä-ääniä tulisi enemmän, jos vaalit olisivat kolmen vuoden päässä, Raatikainen arvioi.
Lindellin mielestä Guggenheim-päätöstä on valmisteltu sekavasti Ritva Viljasen (sd.) johdolla. Hankkeella ei ole taloudellisia perusteita ja se tulisi erittäin kalliiksi Helsingille.
&#8211; On uskomatonta, että tänne muualta tuleva taho arvioi itse, paljonko museoon tulisi kävijöitä. Yleensä vähintään kolme riippumatonta tahoa arvioi tällaiset asiat, Lindell huomauttaa.
<h4>80 miljoonaa tuskin riittäisi</h4>
Lindell uskoo, että valtuusto tekee selkeän kielteisen päätöksen. Hän korostaa, että kyse on todennäköisesti enemmästä kuin 80 miljoonasta, minkä Guggenheim on ilmoittanut Helsingin kaupungin osuudeksi.
&#8211; Julkisissa hankkeissa eivät arviot yleensä pidä paikkaansa. Se on sadan miljoonan euron päätös, vaikka sote-puolella tarvitaan paljon rahaa, Lindell toteaa.
<h4>Arvorakennukset yleensä valkoisia 
</h4>
Helsinkiläistä arvotaloa voi arvioida myös värin perusteella. Yleensä Helsingin arvotalot ovat valkoisia, nyt tulisi musta. Lindell ihmettelee, kuinka kamalalta se näyttäisi ja vielä arvopaikalla.
&#8211; Bilbaossa käy ihmisiä katsomassa hienoa titaanista rakennusta. Miksi tämä kamalan näköinen rakennus menestyisi Suomessa? Jos hanke menisi läpi, ehdottomasti pitäisi järjestää uusi arkkitehtikilpailu. Mutta mieluummin tyrmätään tämä, Lindell vaati.
Kanerva arvioi hankkeen kaatuvan äänestyksessä, mutta siitä voi tulla tiukkakin.
&#8211; Valtuustossa voi olla maksettuja äänestäjiä, minuakin on painostettu asialla, että ”vastustat kuulemma Guggenheimia, pyydän poistamaan minut yhteystiedoistanne ”. Vastasin, että ”kiitos – olen poistanut jo”, Kanerva paljastaa.
<h4>Veisi paikan risteilijältä 
</h4>
Meriupseerina Kanerva arvioi jo paikan olevan väärä: museo veisi arvokkaan paikan risteilyalukselta. Ja risteilijöistä juuri tulisi museoon kaavailtuja asiakkaita.
Tällainen hanke ei saa langeta veronmaksajien niskaan. Se pitää pystyä kustantamaan itse. Ja kun he eivät siihen pysty ja laskelmat ovat kuvitelmalaskelmia, niin minä en kannata sitä.
80 miljoonan euron tukipyynnöstä Kanerva sanoo, että pyyntö on laskemaan päin.
&#8211; Antaa sen laskea nollaan asti ja mietitään sitten uudelleen. Mutta sittenkin paikka olisi väärä, Kanerva toteaa.
Myös Raatikainen pitää museon rahoituskuvioita utopistisina, eikä siihen koukkuun pitäisi tarttua.
<h4>Isiksen päämaja?</h4>
Mustaa väriä Kanerva kommentoi, että eihän se kovin kulttuuriselta näytä. Raatikainen kommentoi sitä vielä värikkäämmin.
&#8211; Onhan se törkeän näköinen – puhutaan ”Pohjolan valkeasta kaupungista”, mutta turisti näkisi ensimmäisenä mustan jöötin, joka näyttää aivan Isiksen päämajalta – uskaltaako hän tulla laivasta ulos ollenkaan, Raatikainen oudoksuu.
Hän pitää myös kaavailtua lasikattoa kyseenalaisena Suomen ilmastossa ja sataman myrskyissä.
&#8211; Kuinka sieltä lasikatolta poistetaan lumet, Raatikainen kysyy ja ennakoi vastaavia ongelmia kuin Kiasmassa ja Kansallisoopperassa.

Perussuomalaisten valtuutetut Raatikainen, Kanerva ja Lindell: Mustaa Guggenheim-mörköä ei haluta Helsinkiin

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) ilmoitti maanantaina, ettei hän aio esitellä kaupunginjohtajien palkankorotusta kaupunginhallitukselle.  Helsingin Uutisten mukaan Rauhamäki ei näe edellytyksiä tuoda esitystä kaupunginhallitukseen, koska &#8221;sillä ei olisi läpimenomahdollisuuksia tällä hetkellä&#8221;.
Helsingin perussuomalaiset on ankarasti vastustanut kaupunginjohtajiston palkankorotuksia. Harri Lindellin johtama perussuomalaisten valtuustoryhmä <a href="https://stage.sudev.fi/?p=1384" target="_blank">vaati jo helmikuussa</a> päätöksen kumoamista ja sen uudelleen käsittelyä.
Kaupunginjohtajan palkkaa oltiin korottamassa 900 eurolla 15 300 euron suuruiseksi. Apulaiskaupunginjohtajien palkkaa oltiin korottamassa 724 eurolla 12800 euroon saakka. Perussuomalaiset ovat pidäneet korotuksia suhteettomina. Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Jussi Halla-aho (ps.) on <a href="https://stage.sudev.fi/?p=853" target="_blank">kommentoinut blogissaan</a> kaupunginjohtaja Jussi Pajusen tienaavan ennen korotuksiakin &#8221;enemmän kuin New York Cityn pormestari&#8221;.
Kokoomuslainen Rauhamäki kieltäytyi Helsingin Uutisille antamassaan haastattelussa paljastamasta sitä, mitkä kaupunginhallituksen poliittiset ryhmät vastustivat eniten mahdollista palkkojen korotusesitystä. Rauhamäki painotti kuitenkin itse henkilökohtaisesti kannattavansa palkankorotuksia.
Palkankorotukset ovat aiheuttaneet suuruutensa lisäksi myös pahaa verta siksi, koska kaupunginjohtaja Pajunen esitti apulaiskaupunginjohtajien palkan tarkistamista ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri puolestaan Pajusen palkan tarkistamista. Muun muassa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää <a href="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/222225-kaupunginjohdon-palkankorotuksista-oikaisuvaatimus" target="_blank">kritisoi</a> menettelytapaa. Perussuomalaisten Lindell kiteytti asian näillä sanoilla:
– Eittämättä tässä on syntynyt mielikuva hyvä veli -järjestelmästä.

Helsingin johtajiston tolkuttomille palkankorotuksille stoppi

Helsingin kaupungin perussuomalaisten valtuustoryhmä päätti valtuuttaa lakimies Pekka Tiusasen laatimaan oikaisuvaatimuksen tehdystä päätöksestä korottaa kaupunginjohtajien palkkaa 6 prosentilla.
Valtuustoryhmän puheenjohtajan Harri Lindellin lähettämässä tiedotteessa ryhmä ilmoitti olevansa tyytymätön kaupunginhallituksen päätökseen korottaa kaupunginjohtajiston palkkaa. Päätöksessä kaupunginjohtajan kuukausiansio nousee n. 900 eurolla ja on tällöin 15 300 euroa lisättynä luontaiseduilla ja esim. apulaiskaupunginjohtajan kuukausiansio nousee n. 724 eurolla ja on silloin 12 800 euroa ja luontaisedut. Valtuustoryhmä vaatii päätöksen kumoamista ja sen uudelleen käsittelyä.
Lue myös: <a href="https://stage.sudev.fi/?p=1197" target="_blank">PS estäisi Helsingin kaupunginjohtajien palkankorotukset</a>
PS VERKKOTOIMITUS

Helsingin PS valittaa kaupunginjohtajien palkankorotuksista

Helsingin kaupungin perussuomalaisten valtuustoryhmä on tyytymätön kaupunginjohtajien palkankorotuspäätökseen. Kaupunginjohtajan palkkaa ollaan korottamassa 900 eurolla 15 300 euron suuruiseksi. Apulaiskaupunginjohtajien palkkaa ollaan korottamassa 724 eurolla 12800 euroon saakka. Kaupunginjohtaja tienaa nyt enemmän kuin New Yorkin ja Lontoon pormestarit, joten tällainen palkka ei ole valtuustoryhmän mielestä kansainvälisessä mittakaavassakaan kohtuullinen.
Perussuomalaiset vastustivat palkankorotusaikeita jo kaupunginhallituksessa. Nyt Harri Lindellin johtama perussuomalaisten Helsingin kaupungin valtuustoryhmä on päättänyt harkita palkankorotuspäätöksen riitauttamista. Ryhmä kertoo <a href="http://tiedotteet.perussuomalaiset.fi/paikallisyhdistykset/tiedote-helsingin-kaupungin-perussuomalaisten-valtuustoryhma-harkitsee-valituksen-tekemista-tehdysta-paatoksesta-korottaa-kaupunginjohtajien-palkkaa-6lla-prosentilla/">tiedotteessaan</a> harkitsevansa valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Muualla mediassa: <a href="http://yle.fi/uutiset/helsingin_kaupunginjohtajien_palkankorotukset_ehka_oikeuteen/6476120" target="_blank">YLE</a>
PS VERKKOTOIMITUS

PS estäisi Helsingin kaupunginjohtajien palkankorotukset

Harri Lindell

Perussuomalaisten valtuutetut Raatikainen, Kanerva ja Lindell: Mustaa Guggenheim-mörköä ei haluta Helsinkiin

Helsingin johtajiston tolkuttomille palkankorotuksille stoppi

Helsingin PS valittaa kaupunginjohtajien palkankorotuksista

PS estäisi Helsingin kaupunginjohtajien palkankorotukset

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025