Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

hätäkeskus

Lauttasaari on eräs halutuimpia asuinalueita Helsingissä. Sen havaitsee vaikkapa tutkimalla asuntojen hintoja tällä tulotilastojen ylimpiä desiilejä vilisevällä ”onnellisten saarella”. Mutta maan alla kiemurtelee käärme, joka sitoo lintukodon muun pääkaupunkiseudun todellisuuteen.

Lauttasaarta on piinannut elokuusta alkaen uhkaavasti käyttäytynyt, pahoinpitelystä ja ryöstöstä epäilty nuorisojoukko. Uhreina ovat olleet lapset ja nuoret, mutta myös aikuiset ovat saaneet uhkailusta osansa, <a href="https://www.lauttasaari.fi/nuorisojengi-lietsoo-pelkoa-lauttasaaressa-ei-voi-olla-uusi-normaali/">kirjoittaa</a> Lauttasaari-lehti.
Kauhua herättävä porukka ei lauttasaarelaisten mukaan ole paikallisia, vaan metron muualta tuomia. Ainakin osan nuorista kerrotaan olevan lähtöisin Itä-Helsingistä tai Espoosta. Osan nuorista kerrotaan olevan maahanmuuttajataustaisia ja jopa täysi-ikäisiä.
”Ryöstävät ja hakkaavat viattomia”
– Onhan se aikamoinen shokki, että yhtäkkiä Lauttasaareen tulee henkilöitä, jotka eivät asu täällä, ja ryöstävät ja hakkaavat viattomia ihmisiä, kertovat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009859224.html">IS:n</a> haastattelemat lauttasaarelaistytöt.
Lauttasaari-lehden mukaan nuorisojoukko oli noussut metroon Ruoholahdessa ja jäänyt pois Lauttasaaren metroasemalla. Rullaportaissa osa joukosta oli pukenut ylleen maskit ja lähtenyt seuraamaan kotiinsa kiirehtiviä lapsia.
Yksi lapsista oli ryöstetty ja pahoinpidelty. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus. Poliisi sai osan joukosta kiinni ja yhdeltä epäillyistä löydettiin veitsi.
Tunteet pinnalla, ymmärrettävästi
Lauttasaarelaisten omissa suljetuissa someryhmissä lähiössä tapahtuneet törkeydet ovat tietysti puhuttaneet ankarastikin. Poliisikin viestii somessa nykyistä läsnäoloaan alueella koittaen rauhoittaa asukkaiden oikeutettua huolta ja ärtymystä.
Osa väestä on turhautunut poliisin ”selvittää ja selvittää” -asenteeseen. Rikollisten ymmärtäminen sekä pahantekijöiden syvällisten parannuskeinojen vatvominen ei välttämättä auta akuutissa hädässä.
Somesta kumpuaa toki esiin myös maassamme yhä harvinaisemmaksi käyvä käyttäytymismalli: ihmiset aidosti välittävät toisistaan ja asuinalueestaan. Lauttasaaren väestöprofiili selittänee senkin, että kommunikointikykyä sekä -halua ja viestintäkanavien käyttötaitoa riittää.
Sama kaiku on askelten
Poliisin <a href="https://poliisi.fi/-/poliisi-selvittaa-ja-seuraa-nuorten-tilannetta-lauttasaaressa">tiedossa</a> on, että Lauttasaaressa on havaittu toisten nuorten uhkailua ja seuraamisesta sekä muuta häiriköintiä. Poliisin tietojen mukaan alueella on aiheuttanut huolta noin 15–17-vuotiaiden nuorten ryhmä.
– Vastaavaa nuorten liikehdintää ja häiriökäyttäytymistä on kaikkialla Helsingissä. Lauttasaari ei nouse erityisesti esiin poliisitehtävien tai rikosilmoitusten perusteella. Ymmärrämme, että tilanne aiheuttaa huolta ja turvallisuuden tunne heikkenee jokaisesta häiriöstä tai muusta tapahtumasta, sanoo komisario Katja Nissinen Helsingin poliisin ennalta estävästä toiminnosta laitoksen tiedotteessa.
Kaltereita ja katupartioita
Huolestuneet vanhemmat ovat kuitenkin varustaneet katupartioita turvaamaan katujen ja rantojen rauhaa. Toki somessa näkee kovempiakin ehdotuksia. Poliisi näkee positiivisena sen, että vanhemmat seuraavat aktiivisesti tilannetta. Katupartiot eivät kuitenkaan ole oikea tie:
– Sellaiset puheet, että nyt faijat katupartioon ja pannaan tyypit kuriin, niin se ei ole koskaan ratkaisu, eikä ole näissäkään tapauksissa, komisario Nissinen kertoo <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/poliisi-estanyt-useita-jopa-100-hengen-joukkotappeluita-helsingissa/#90f438a8">Verkkouutisille</a>.
Poliisi muistuttaa, että mahdollisesta häiriökäyttäytymisestä ja rikosepäilyistä kuuluu ilmoittaa heti hätäkeskukseen. On tärkeää, että poliisipartio saadaan paikan päälle selvittämään tilannetta. Minkäänlaisiin muihin omiin toimenpiteisiin ei kannata ryhtyä, koska asiassa voi syyllistyä itse rikokseen.

Pahoinpitelyistä ja ryöstöistä epäilty nuorisojoukko herättää huolta ja kuumotusta Helsingin ”onnellisten saarella”

Perussuomalaiset kansanedustajat, poliisitaustainen Mari Rantanen ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen ovat tyytyväisiä hallituksen kehysriihessään linjaamiin ulkoisen turvallisuuden panostuksiin. Puolustus- ja sisäministeriön hallinnonalojen säästöt peruttiin ja Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toimintaan ja hankintoihin ohjattiin merkittävä summa rahaa.

&#8211; Puolustuksen ja rajavalvonnan määrärahat ovat olleet riittämättömät ja niiden toiminta on Ukrainan sodan myötä entistä ajankohtaisempia. Hallitus on aivan oikein tunnistanut lisärahoituksen tarpeen näillä sektoreilla, kansanedustajakaksikko kiittelee.
Viranomaiset kamppailevat resurssipulan kanssa
Muilta osin kehysriihen toimenpiteet eivät kerää kaksikolta kiitosta. Heidän mukaansa kokonaisturvallisuuden kannalta keskeinen sisäinen turvallisuus on unohdettu tyystin.
&#8211; Kokonaisturvallisuuden ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Onko kriisinkestävyys riittävä myös poliisin, tullin, hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen osalta? Nämä viranomaiset kamppailevat resurssipulan kanssa jo valmiiksi ja esimerkiksi väestönsuojatilojen tilanne niin heikko, että se olisi vaatinut välitöntä panostusta kehysriihessä, Mari Rantanen perustelee.
Jokainen kriisi pystyttävä selättämään
Suomessa pelastuslaitos vastaa ihmisten pelastamisesta ja siirtämisestä turvalliselle alueelle sekä väestönsuojatilojen valvonnasta. Sosiaali- ja terveysviranomaisten vastuulle kuuluu mahdollisten evakuointikeskusten perustaminen. Laajimmillaan väestönsuojelu kuuluu jokaiselle viranomaiselle
&#8211; Valmius ja varautuminen on muutakin kuin sotilaallista kyvykkyyttä ja se puoli on nyt laiminlyöty. Pelastuslaitos sekä sosiaali- ja terveydenhuolto ovat täysin ylityöllistettyjä sote-uudistuksen kanssa. Koko yhteiskunnan on oltava sillä tasolla, että kriisi kuin kriisi pystytään selättämään. Hallitus on jättänyt kuitenkin sisäisen turvallisuuden resursoimatta, Jari Ronkainen huomauttaa.

Kehysriihen panostukset ulkoiseen turvallisuuteen keräävät kehuja – sisäinen turvallisuus kuitenkin unohdettu

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut Forum 24 -lehdessä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun turvallisuudesta ja erityisesti arjen turvallisuudesta. Immosen mukaan päättäjien ja viranomaisten vastuulla on varmistaa suomalaisten hyvä arjen turvallisuuden taso.

&#8211; Suomen kansallisen turvallisuuden politiikka perustuu pääosin ennaltaehkäisyyn. Tapaturmat, onnettomuudet ja häiriöt on pyrittävä estämään ennen kuin ne tapahtuvat, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Arjen turvallisuuteen kuuluu teknologiaan liittyvä luotettavuus.
&#8211; Teknologisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi haitata elämää merkittävällä tavalla. Häiriöt voivat kohdistua vaikkapa sähkönjakeluun, viestintäverkkoihin tai maksuliikenteeseen. Nämä toiminnot on varmistettava kaikissa oloissa, Immonen muistuttaa.
Suomessa poliiseja vähiten Pohjoismaista
Immosen mielestä on elintärkeää, että ensihoidon sekä palo- ja pelastustoimen toimintavalmius turvataan.
&#8211; Hätätilanteessa hätäkeskuksen on vastattava ja pelastustoimi ja ensihoito saatava nopeasti paikalle. Näiden resurssit on varmistettava, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla.
Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi estää ennalta rikoksia ja selvittää niitä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrä on saatava nostettua lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Kyberhyökkäykset terveydenhuollon uhkana
Immosen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu lisääntyvää kyber- ja hybridivaikuttamista.
&#8211; Suomen on varauduttava esimerkiksi siirtolaisvirtojen välineellistämiseen ja ohjaamiseen perustuvaan hybridihyökkäykseen saattamalla valmiuslainsäädäntö ja toimintavalmiudet kuntoon.
Immonen varoittaa, että terveydenhuolto on yksi kriittisistä kyberhyökkäysten kohteista.
&#8211; Palvelunestohyökkäykset, tietovuodot ja tietojen urkinta ovat tyypillisiä terveydenhuollon potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalvelut ja potilastietojärjestelmät on pidettävä tasokkaana. Viranomaisille on saatava riittävät resurssit ja toimivaltuudet kyberhyökkäyksiin vastaamiseksi. Digitaaliset onnettomuudet on kyettävä estämään.
Eripurainen kansakunta on uhka turvallisuudelle
Immonen korostaa, että kansalaisten on hyvä osata tunnistaa kodin ja lähiympäristön turvallisuusriskejä sekä kyetä ehkäisemään niitä ja varautua niihin.
&#8211; Jokaisen on tärkeää huolehtia arjen turvallisuudesta, olipa sitten kyse tietoturvasta tai luottamuksen ilmapiirin vaalimisesta yhteiskunnassa. Sisäisesti eripurainen kansakunta on uhka arjen turvallisuudelle. Vastakkainasettelu luo otolliset olosuhteet ulkopuoliselle vaikuttajalle ja tarjoaa aukon hybridivaikuttamiselle.
&#8211; Uhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Nykymaailmassa arjen turvallisuus ulottuu kaikkialle. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan meitä kaikkia, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Eduskunnan valiokunnat ovat viime viikkoina käsitelleet valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025. Sisäisen turvallisuuden valiokuntana toimiva hallintovaliokunta on arvioinut yksimielisessä lausunnossaan asiantuntijatiedon pohjalta budjettikehysten vaikutuksia sisäisen turvallisuuden viranomaisten mahdollisuuksiin suoriutua tehtävistään.

<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_23+2021.aspx">Hallintovaliokunnan</a> puheenjohtaja, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra haluaa nostaa esille kehyskauden rahoituksen merkittävät puutteet sisäisen turvallisuuden toimialalla.
&#8211; Vuodesta toiseen poliisi, rajavartiolaitos, hätäkeskuslaitos ja muut toimijat kertovat rahoituksen ongelmista, esimerkiksi kasvavien ICT- ja toimitilamenojen vuoksi, mutta tänä vuonna asiantuntijakuulemisten piirtämä kuva on entistäkin lohduttomampi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten välttämättömät menot eivät tule katetuksi, Purra sanoo.
Poliisien määrä uhkaa vähentyä
Esimerkiksi poliisilla on velvollisuus suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Vuoden 2022 tavoitteena hallitusohjelman mukaisesti on 7 500 poliisin taso. Purran mukaan kaikki puolueet näyttävät kannattavan poliisimiesten määrän nostamista, mutta yhdessä valmiiksi alijäämäisen kehyksen kanssa tämä ei tule toteutumaan.
&#8211; Poliisin esittämä realistinen riski on, että käytännössä mentäisiin alle toiminnan kannalta kriittiseksi määritellyn 7 200 poliisin tason ja jopa siitäkin alemmaksi 7 050 henkilötyövuoteen, mikäli pakolliset menot jatkavat kasvuaan samalla tavalla eikä tilanteeseen vastata ylimääräisillä resurssilisäyksillä, Purra kertoo.
Koulutettavat suoraan kortistoon
Ilman lisärahoitusta poliisi ei <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/VNS_3+2021_asiantuntijalausunnot.aspx">valiokunnan saaman tiedon mukaan</a> pysty suoriutumaan perustehtävistään eikä pitämään kiinni hallitusohjelman kirjauksista.
&#8211; Päinvastoin edessä on leikkauksia, jotka johtavat säästöihin. Lisääntyneet poliisikoulupaikat tuottavat lisää poliisimiehiä, mutta samanaikaisesti joudutaan vähentämään henkilöitä nykytasoon nähden eikä uusia voida palkata. Poliiseja koulutetaan siis kortistoon, ja edessä on myös yt-neuvotteluja. Samalla ajoneuvot, varusteet, toimitilat, ICT ja monet muut vievät yhä kasvavan osansa, Purra kuvaa.
Valiokunnalle toimitetun lausunnon mukaan poliisimiesten määrän säilyttäminen nykytasolla merkitsisi niin merkittäviä säästötoimia, ettei niiden toteuttaminen ole realistista.
Rahoitusvajeista johtuen poliisi on jo nyt joutunut tinkimään välttämättömistä varustehankinnoista niin, että työnteko kärsii.
Poliisi ei suoriudu tehtävistään edes nyt
Kaikkein huolestuttavinta Purran mukaan on, että poliisi ei edes tällä hetkellä suoriudu tyydyttävästi nykyisistä tehtävistään, vaikka rahoitus on vielä kohtuullisella tasolla.
&#8211; Saamamme tiedon mukaan resurssivaje näkyy kenttä- ja hälytyspartioiden kasvavissa hälytysvasteajoissa ja hälytystehtävien priorisointina. Kaikkeen ei voida reagoida eikä varsinkaan säällisessä ajassa. Henkilöstön työuupumus ja työtaakka ovat kasvaneet merkittävästi. Kun poliisi keskittyy vakavien rikosten selvittämiseen, päivittäisrikosten tutkinta ja niin kovin paljon juhlapuheissa kuuluva ennalta estäminen heikkenevät entisestään. Tutkinta-ajat pidentyvät ja selvitettyjen rikosten määrä vähenee, Purra luettelee.
Purran mukaan tämä kaikki vaikuttaa myös kansalaisten luottamukseen.
Rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet jo pitkään ja ovat osin huomattavan alhaisia, esimerkiksi omaisuusrikosten selvitystaso on viime vuosina ollut vain 36—37 prosenttia. Rikosten tutkinta-aika on keskimäärin yli 140 vuorokautta.
Hätäkeskuslaitoksen palvelutaso heikentynyt
Myös hätäkeskuslaitos kärsii samanlaisista ongelmista. Määrärahat eivät mahdollista oppilaitoksista valmistuvien hätäkeskuspäivystäjien palkkaamista. Henkilöstö on ollut selvästi alimitoitettu jo vuosia.
&#8211; Tämä on näkynyt erittäin korkeina sairauspoissaoloina sekä työterveydenhuollon kustannuksina. Tämän lisäksi henkilöiden vähäisyys näkyy suoraan siinä, miten sujuvaa avunsaanti on. Ongelmia on jo normaaliolojen ruuhkatilanteissakin, puhumattakaan esimerkiksi kesäloma-ajoista. Apua pyytävä kansalainen saa odottaa yhä kauemmin. Pahimmillaan tästä seuraa kuolemia, Purra sanoo.
Hätäkeskustoiminnan sujuvuudella on myös välitön vaikutuksensa hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten eli poliisin, pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelujen saatavuuteen ja siten ihmisten yleiseen turvallisuuteen.
&#8211; En voi kuin ihmetellä, mistä tämä sisäisen turvallisuuden toimijoiden krooninen alibudjetointi johtuu. Samaan aikaan kun turvallisuusympäristöstä tulee yhä haastavampi, resurssit heikentyvät. Jos kaikki kerran kannattavat turvallisuuteen satsaamista, miten tällainen kierre on päässyt syntymään? Kenen poliittinen arvovalinta tämä on? Purra miettii.
&#8212;

Hätähuuto poliisilta ja muilta toimijoilta – Purra: Sisäisen turvallisuuden takaajat eivät suoriudu enää tehtävistään

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ovat tehneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille, jossa ilmaisevat huolensa hätäkeskuslaitoksen tilasta.

Helsingin Sanomat uutisoi hätäkeskuslaitoksen henkilökuntavajeesta viime viikolla.
&#8211; Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövaje on kroonistunut. Tilanne on ollut jo vuosikausia sellainen, että hätäkeskuspäivystäjien poissaolot kasvaa ja vaihtuvuus on ollut suurta, kertoo poliisina ja ensihoitajana ennen kansanedustajuutta työskennellyt Rantanen.
Keskuksista uupuu päivystäjiä
Hätäkeskuspäivystäjien koulutusmääriä Kuopion Pelastusopistossa on kasvatettu siten, että jatkossa 24 päivystäjää valmistuu kaksi kertaa vuodessa.
&#8211; Määrä on sellainen, että sillä pystytään korvaamaan vuosittainen poistuma. Uudellamaalla tulisi kuitenkin lisätä alueellista koulutusta, sillä keskuksista uupuu ainakin 20 päivystäjää, joista suurin osa Keravalta, Ronkainen perustelee.
Tietokone päättää kiireellisyyden
Uuden ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto ei ole sujunut kivuttomasti. Hätäkeskuslaitoskin myöntää, ettei järjestelmä tullut sille ”parhaassa tikissä”.
&#8211; ERICA-järjestelmä on aivan päätön! Kokenut hätäkeskuspäivystäjä katsoo suunnilleen vierestä, kun tietokone päättää vasteen ja kiireellisyyden. Jos kiire ja työn valtava määrä ei syö motivaatiota, niin viimeistään tämä sen tekee, Rantanen sanoo.

hätäkeskus

Pahoinpitelyistä ja ryöstöistä epäilty nuorisojoukko herättää huolta ja kuumotusta Helsingin ”onnellisten saarella”

Kehysriihen panostukset ulkoiseen turvallisuuteen keräävät kehuja – sisäinen turvallisuus kuitenkin unohdettu

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Hätähuuto poliisilta ja muilta toimijoilta – Purra: Sisäisen turvallisuuden takaajat eivät suoriudu enää tehtävistään

Rantanen ja Ronkainen huolissaan Hätäkeskuslaitoksen tilasta: ”Henkilöstövaje kroonistunut”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025