Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

hätätilanne

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut Forum 24 -lehdessä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun turvallisuudesta ja erityisesti arjen turvallisuudesta. Immosen mukaan päättäjien ja viranomaisten vastuulla on varmistaa suomalaisten hyvä arjen turvallisuuden taso.

&#8211; Suomen kansallisen turvallisuuden politiikka perustuu pääosin ennaltaehkäisyyn. Tapaturmat, onnettomuudet ja häiriöt on pyrittävä estämään ennen kuin ne tapahtuvat, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Arjen turvallisuuteen kuuluu teknologiaan liittyvä luotettavuus.
&#8211; Teknologisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi haitata elämää merkittävällä tavalla. Häiriöt voivat kohdistua vaikkapa sähkönjakeluun, viestintäverkkoihin tai maksuliikenteeseen. Nämä toiminnot on varmistettava kaikissa oloissa, Immonen muistuttaa.
Suomessa poliiseja vähiten Pohjoismaista
Immosen mielestä on elintärkeää, että ensihoidon sekä palo- ja pelastustoimen toimintavalmius turvataan.
&#8211; Hätätilanteessa hätäkeskuksen on vastattava ja pelastustoimi ja ensihoito saatava nopeasti paikalle. Näiden resurssit on varmistettava, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla.
Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi estää ennalta rikoksia ja selvittää niitä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrä on saatava nostettua lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Kyberhyökkäykset terveydenhuollon uhkana
Immosen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu lisääntyvää kyber- ja hybridivaikuttamista.
&#8211; Suomen on varauduttava esimerkiksi siirtolaisvirtojen välineellistämiseen ja ohjaamiseen perustuvaan hybridihyökkäykseen saattamalla valmiuslainsäädäntö ja toimintavalmiudet kuntoon.
Immonen varoittaa, että terveydenhuolto on yksi kriittisistä kyberhyökkäysten kohteista.
&#8211; Palvelunestohyökkäykset, tietovuodot ja tietojen urkinta ovat tyypillisiä terveydenhuollon potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalvelut ja potilastietojärjestelmät on pidettävä tasokkaana. Viranomaisille on saatava riittävät resurssit ja toimivaltuudet kyberhyökkäyksiin vastaamiseksi. Digitaaliset onnettomuudet on kyettävä estämään.
Eripurainen kansakunta on uhka turvallisuudelle
Immonen korostaa, että kansalaisten on hyvä osata tunnistaa kodin ja lähiympäristön turvallisuusriskejä sekä kyetä ehkäisemään niitä ja varautua niihin.
&#8211; Jokaisen on tärkeää huolehtia arjen turvallisuudesta, olipa sitten kyse tietoturvasta tai luottamuksen ilmapiirin vaalimisesta yhteiskunnassa. Sisäisesti eripurainen kansakunta on uhka arjen turvallisuudelle. Vastakkainasettelu luo otolliset olosuhteet ulkopuoliselle vaikuttajalle ja tarjoaa aukon hybridivaikuttamiselle.
&#8211; Uhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Nykymaailmassa arjen turvallisuus ulottuu kaikkialle. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan meitä kaikkia, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Poliisi- ja ensihoitotaustainen perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen vetoaa Helsingin poliisiin Elokapina-liikkeen mielenosoituksen siirtämiseksi tai hajottamiseksi. Rantanen perustelee mielenosoitukseen puuttumista yleisellä turvallisuudella.

&#8211; Sydänpysähdyksessä puhutaan siitä, kuinka jokainen minuutti hoidon viivästymistä vähentää eloonjäämisen mahdollisuutta 10 prosentilla. Mielenosoituksen aiheuttama liikenteen estyminen ja sen aiheuttamat ruuhkat merkitsevät useiden minuuttien viivettä, joka ambulanssilta kuluu paikalle pääsyyn ja joka voi merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä, Mari Rantanen perustelee.
Täystuhon riskit olemassa
Elokapina-liike pyrkii mielenilmauksellaan kiinnittämään huomiota ilmastonmuutokseen. Mielenosoituksen paikka Mannerheimintiellä on yhdellä keskeisimmästä kohdista Helsinkiä ja samalla yksi kaikkein liikennöidyimmistä teistä.
&#8211; Huoneistopalon sattuessa palokunnan tulisi jo palvelutasopäätöksen perusteella päästä paikalle kuudessa minuutissa. Jos ajatellaan, että sammutusautojen tulee etsiä vaihtoehtoisia reittejä tai odottaa mielenosoittajien telttakylien siirtämistä, niin puhutaan taas minuuteista ja merkittävästä täystuhon riskistä, Rantanen kertoo.
Poliisi turvaa betoniporsailla
Helsingin poliisi on ilmoittanut suojaavansa mielenosoittajien terveyttä ja turvallisuutta, ja asentanut mm. betoniporsaita näiden suojaksi.
<img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-79277" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/06/rantanen.jpg" alt="" width="640" height="320" />
&#8211; Ei voi olla niin, että pieni porukka pystyy terrorisoimaan yhteiskunnan yhtä keskeisintä toimintoa eli liikkumista ilman poliisin siihen puuttumista, puhumattakaan avunsaannin nopeudesta, Rantanen sanoo.
Leiriytyminen kielletty
Kansanedustaja vetoaa Helsingin poliisiin leirin hajottamiseksi tai siirtämiseksi, jotta liikenteen sujuminen, pelastus- ja ensihoidon tai muiden hälytysajoneuvojen esteetön kulku sekä avunsaanti hätätilanteessa pystytään turvaamaan.
&#8211; Miksi tämän ryhmän edessä ollaan rähmällään? Kyse ei ole enää mielenilmauksesta, sillä he ovat leiriytyneet Mannerheimintielle. Helsingin kaupungin järjestyssäännötkin kieltävät leiriytymisen muualla, kuin siihen tarkoitetuilla paikoilla, Rantanen äyskähtää.
Klo 20.30. Elokapina on sittemmin siirtynyt leireineen pois Mannerheimintieltä ja jatkaa mielenosoitustaan muualla.

Poliisi suojelee mielenosoittajia: Miksi tämän ryhmän edessä ollaan rähmällään? – ”Sydänpysähdyksen saaneet joutuvat hengenvaaraan”

Unkarin pääministeri Orbán on uhannut käyttävänsä voimaa Unkarin rajalla, mikäli Turkki toteuttaa uhkauksensa ja päästää pakolaisia Eurooppaan.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon (ps.) mielestä on huolestuttavaa, että EU:n yhteisen linjan puuttuminen on johtanut tilanteeseen, jossa osa EU:n jäsenvaltioista suunnittelee jopa voimankäyttöä pakolaiskriisin ratkaisemiseksi.
&#8211; EU-maissa luotu turvapaikkajärjestelmä on tehty toisenlaisia olosuhteita varten kuin viime vuosina on koettu. Missään vaiheessa turvapaikkajärjestelmää ei ole tehty turvapaikanhakijamassoja varten. Ei varsinkaan Euroopan sisällä liikkuvien siirtolaisten vapaata liikkumista varten, toteaa Niikko.
Pakolaiskriisiin varauduttava heti
Niikko sanoo, että Suomen tulee ajaa EU:ssa tiukempaa ja selkeämpää turvapaikkapolitiikkaa eikä katsella sivusta.
&#8211; Jos emme nyt kehitä ulko- ja sisärajatoimia, emme ole oppineet mitään vuodesta 2015.
Niikko muistuttaa myös, että EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta huolimatta moni asia kuuluu yhä kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin. Esimerkiksi pakolaiskriisin akuutissa vaiheessa rajatarkastukset tulisi olla toteutettavissa koko EU-alueella, mikäli pakolaiskriisi puhkeaa uudestaan.
&#8211; Lisäksi Suomella pitää olla oikeus sulkea rajat, jos tilanne niin vaatii. Suomen tulee varautua pakolaiskriisiin nyt ja lisätä lainsäädäntöön hätätilapykälät, joita voidaan käyttää myös muissa kuin nyt laissa määritellyissä hätätilanteissa, Niikko lisää.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikko: Suomen tulee ajaa EU:ssa tiukempaa ja selkeämpää turvapaikkapolitiikkaa eikä katsella sivusta

hätätilanne

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Poliisi suojelee mielenosoittajia: Miksi tämän ryhmän edessä ollaan rähmällään? – ”Sydänpysähdyksen saaneet joutuvat hengenvaaraan”

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikko: Suomen tulee ajaa EU:ssa tiukempaa ja selkeämpää turvapaikkapolitiikkaa eikä katsella sivusta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025