Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Heikki Hiilamo

Heikki Hiilamo kirjoitti Ylen <a href="https://yle.fi/a/74-20088589">kolumnissaan</a> kuinka ”Lapsia syntyy vähemmän, koska nuoret aikuiset eivät enää halua lapsia siinä määrin kuin aikaisemmin” ja että ”Kun emme kerran voi, eikä meidän ehkä pidäkään vaikuttaa syntyvyyden laskevaan trendiin, on tarpeellista etsiä kehityksestä valoisia puolia”, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.

Tästä professori Hiilamo päätteli, että ”meille mahtuu nyt paljon lisää maahanmuuttajia. Oikeastaan meidän on pakko saada lisää maahanmuuttajia. Tilanteen seurauksena Suomesta voi tulla paljon nykyistä kansainvälisempi ja jännittävämpi paikka.”
Hiilamon tarjoama selitys syntyvyyden romahdukselle on kuitenkin puolitotuus. Nimittäin Väestöliiton <a href="https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/lapsettomista-suurin-osa-haluaisi-tai-olisi-ihanteellisesti-halunnut-lapsia/">mukaan</a>: ”Nollan lapsen ihanteen kasvu selittää kuitenkin vain pienen osan siitä, miksi niin moni suomalainen on lapseton. Suurin osa lapsettomista itse asiassa toivoisi tai olisi toivonut lapsia.”
Vaille vastausta jää sekin, miksi emme voisi nykyistä paremmin kannustaa ihmisiä perheellistymään, vaikka on monia keinoja, joita ei ole Suomessa yritetty. Tosiasiassa pelkkä syntyvyyden laskun pysäyttäminen tai edes hidastaminen vaatii toimia.
Hiilamon järkeilyä vaikuttaakin ohjaavan lopputulema ”on pakko saada lisää maahanmuuttajia”, vaikka luottamusyhteiskunta helisee jo tähänastisen maahanmuuton myötä. Koska syntyvyyden nostamista ei pidä edes yrittää, jää ainoaksi vaihtoehdoksi maahanmuutto.
Itse ajattelen päinvastoin. Jotta Suomi ei muuttuisi ”jännittävämmäksi” monikulttuuriseksi kaaokseksi, tulee voimakkaasti torjua turmiollista maahanmuuttoa sekä kohdennetuin verokannustein edistää kotimaista syntyvyyttä.
Lisäksi nopea teknologinen kehitys tekoälyssä, automaatiossa, robotisaatiossa jne. voi jo lähitulevaisuudessa keikauttaa ihmistyövoiman tarpeen hyvin erilaiseen asentoon. Tällöin olisi tyylipuhdas tragedia, jos olisimme paniikkiratkaisulla ehtineet tuhoamaan suomalaisen luottamusyhteiskunnan.
Talouskin on lopulta ihmisiä varten, eikä toisinpäin. Itä-Euroopan kansatkin selvisivät tuhoisan talousjärjestelmän tuottamasta syvästä köyhyydestä ja kurjuudesta, mutta mikään kansa tai kulttuuri ei selviä loppumattoman massasiirtolaisuuden ja romahtavan syntyvyyden yhtälöstä.

Kolumni: Viis vauvapulasta, nyt meille mahtuu maahanmuuttajia!

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/yle-sensuroi-hallituskriittisen-blogin-sivuiltaan/">kertoi</a> maanantaina Ylen verkkokolumnien sensuurista. Yle kieltäytyi julkaisemasta hallitusta moittinutta professori Janne Saarikiven kolumnia. Sensuroinnista on keskusteltu pitkin viikkoa. Tänään perjantaina Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti (kok.) nostaa esiin Ylen kolumnien tuottajan, Rakel Liekin valitsemat Yle-kolumnistit. Liekki on nostanut järjestelmällisesti kolumnisteiksi punavihreitä poliittisia aktivisteja. 

Sammallahti käy asiaa läpi sekä videollaan (kts alla) sekä Uuden Suomen <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/teresammallahti/ylella-ongelmia-neutraalin-tiedonvalityksen-kanssa/">kolumnissaan</a>:
&#8211; Ensimmäinen Liekin rekrytoima uusi kolumnisti oli Feministisen puolueen perustajajäsen ja ex-varapuheenjohtaja Maryan Abdulkarim. Lokakuussa 2018 aloitti feministiaktivisti Emmi Nuorgam, joka on pitkäaikainen vihreän puolueen aktiivipoliitikko. Marraskuussa kirjailija ja transaktivisti Susi Nousiainen, joka kertoo olevansa sukupuolentutkimusta lukenut feministi. Taiteilija Aiju Salminen, joka vaikuttaa vasemmistolaisessa kulttuuriyhdistys Kiilassa ja on tuottanut feministiselle puolueelle vaalitaidetta. Tohtori Saara Särmä, feministisen ajatushautomo Hatun perustaja. Kirjailija Sisko Savonlahti, joka luonnehtii itseään punavihreäksi feministiksi. Sekä päätoimittaja Tuukka Tervonen, tuhokapitalistisista talousliberaaleista kirjoittava vasemmistoliiton entinen kuntavaaliehdokas.
&#8211; Jo aikaisemmin Ylen kolumnistikaartiin kuuluivat mm. degrowth-ideologiaa ja antikapitalismia kirjoituksissaan vaatineet Jani Kaaro, Janne Saarikivi ja Joona-Hermanni Mäkinen. Professori Heikki Hiilamo, joka on vihreiden entinen eduskuntavaaliehdokas ja vasemmistolaisen Voima-lehden osakas. Kirjailija Asta Leppä, joka kuvaa itseään ehdottomaksi feministiksi. Toimittaja ja feministi Reetta Räty. Toimittaja ja feministi Maria Pettersson. Sekä toimittaja ja pornoaktivisti Ina Mikkola, joka työssään käsittelee feministisen aatteen keskeisiä teemoja.
(Juttu jatkuu videoruudun alla)
<iframe loading="lazy" title="Unohtiko Yle, mitä on neutraali tiedonvälitys?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/jnQgGnx8GtA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tere Sammallahti kommentoi videollaan Ylen journalistisen linjan muutosta. Youtube, 11 min. 
Sammallahti katsoo Ylen tuottajan, SDP-taustaisen Rakel Liekin vaikuttaneen kolumnistivalintoihin.
&#8211; Sen jälkeen, kun Liekki aloitti toimessaan, Ylen kolumniosastolla on tapahtunut paljon muutoksia. Uudet kirjoittajarekrytoinnit ovat kallistaneet Ylen kolumnistien ideologisen painopisteen entistä jyrkemmin kohti kolumnituottajan omaa aatemaailmaa.
Liekki itse tunnustautuu avoimesti vasemmalle kallistuvaksi feministiksi. Hän on juontanut Ylelle ohjelmaa Rakelin kuplassa. Ohjelmassa tarkastellaan maailmaa punavihreästä kuplasta käsin.
<h4>Päätoimittaja Jokinen vakuutti sisältöä monipuoliseksi</h4>
Suomen Uutisten maanantaiseen uutiseen <a href="https://stage.sudev.fi/yle-vastaa-emme-osta-kaikkia-meille-tarjottuja-juttuja/">reagoinut</a> Yle vakuutti kolumniaineiston olevan &#8221;mahdollisimman monipuolista&#8221;.
&#8211; Mielipiteellisen aineiston tarkoitus on tarjota yleisöllemme uusia näkökulmia, mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin elämän osa-alueisiin liittyen. Tähän pyrimme vastuullisena mediana myös jatkossa, Jokinen totesi.
<hr />
Muutos 20.5.2020 klo 15.11: päivitetty blogsitaattia.

Rakel Liekin rekrytoinnit Yle-kolumnisteiksi: Feministipoliitikko, feministiaktiivi, vihreä poliitikko, transaktivisti, vasemmistoaktiivi, feministiaktivisti, feministi, vasemmistoaktiivi..

Suomessa ollaan jo yli neljännesvuosisadan kuultu hokemaa ”Täytyy panostaa kotouttamiseen” &#8211; vaikka missään maassa ei ole keksitty sellaista integraatiotyökalua, jolla saataisiin torjuttua monikulttuurisuuden aiheuttamia ongelmia, toteaa Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/taytyy-panostaa-kotouttamiseen/">blogikirjoituksessaan</a>.

Suomen Akatemia järjesti 30. tammikuuta <a href="https://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/ajankohtaista/2018/tiede-kohtaa-vaalit--keskustelusarja-30.1.8.2.2019/?fbclid=IwAR2AV_3pauVFllstA_L63p6XV0oxAXcbZFqb70p0ll3bfxprVsO6_MOjOKQ">Tiede kohtaa vaalit</a> -keskustelusarjan avanneen keskustelun otsikolla Osallisuus ja maahanmuutto, jossa jälleen kerran keskustelun aiheena oli kotoutuminen. Keskusteluun osallistujilta pyydettiin kultakin kolme teesiä aiheesta.
&#8211; Esiin nousivat muun muassa ”paperittomille” tarjottujen palveluiden lisääminen ja heidän laillistamisensa sekä maahanmuuttajien omankielisen ohjelmatarjonnan lisääminen mediassa, Grönroos hämmästelee kirjoituksessaan.
<h4>Ongelmien juurisyy on maahanmuuttopolitiikka</h4>
Grönroosin teesit olivat tarttuminen maahanmuuttajien integraation ongelmien juurisyyhyn eli maahanmuuttopolitiikkaan.
&#8211; Vääränlainen maahanmuuttopolitiikka tuo ihmisiä, joiden kotouttamiseen voidaan käyttää rajaton määrä resursseja ja kotoutumisen mittarit työllisyysasteesta kielitaitoon ja suomalaisen yhteiskunnan arvojen kunnioittamisesta säilyvät silti heikkoina vuodesta toiseen.
Grönroosin mielestä maahanmuuttopolitiikan tärkeyttä korostaa myös se tosiasia, että missään ei ole kehitetty sellaista ”integraatiotyökalua”, jolla saataisiin torjuttua monikulttuurisuuden aiheuttamaa sosiaalisen pääoman heikentymistä ja etnisten ristiriitojen syntymistä.
Toiseksi Grönroos esitti, että epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan tulosten korjailussa erilaisten kotouttamisprojektien sijaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota maahanmuuttajien paluumuuton edistämiseen.
Kolmanneksi Grönroos totesi, että kun maahanmuuttopolitiikka on kunnossa, niin maahan otetaan asumaan vain sellaisia henkilöitä, jotka kotoutuvat omatoimisesti ilman kummempia kotouttamistoimia.
<h4>Romanien kotoutus on yhä kesken</h4>
Maahanmuuttopolitiikan ensiarvoisuutta alleviivaa Grönroosin esiin nostama Heikki Hiilamon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10612000?fbclid=IwAR2svK0h1d4XNjVFKugNd2zLkdB1nCG7tmd4QVgcwvL61ix7zMCTRqj8jm8">tuore kolumni</a> Suomen romanien heikosta tilanteesta.
&#8211; Romaniväestöä ollaan vuosikymmeniä pyritty integroimaan yhteiskuntaan, mutta työttömyys ja köyhyys ovat Hiilamon mukaan edelleen arkipäivää suurelle osalle romaneista. Huonolla maahanmuuttopolitiikalla saammekin Suomeen helposti uusia ryhmiä, jotka päätyvät samankaltaiseen tilanteeseen.

Suomen Perustan Grönroos: toimivaa integraatiotyökalua ei ole keksitty missään

KOMMENTTI | Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tyrmää uutuuskirjan väitteet siitä, että hän olisi painostanut Fortumia Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen. Niinistön blogikirjoitus sisältää huomionarvoisen kohdan. 

Niinistö <a href="http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?contentid=377477&amp;culture=fi-FI">kirjoittaa</a> (korostukset toimituksen):
Katson kuitenkin aiheelliseksi oikaista Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta julkisuuteen laajasti levinnyttä kahta väitettä. 
..
Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta on lisäksi väitetty, että olisin painostanut Fortumia osallistumaan Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen. Väite on käsittämätön. Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen. 
Asia on puitu perusteellisesti jo tuoreeltaan vuonna 2015, jolloin hallitusta moitittiin samasta kuin minua nyt. Elokuussa 2015 silloinen elinkeinoministeri Olli Rehn vastasi Vasemmistoliiton kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen seuraavasti: ”Hallitus ei ole painostanut Fortum Oyj:tä lähtemään mukaan Fennovoima-hankkeeseen. Valtioneuvoston jäsenet ja Fortum Oyj:n johto ovat käyneet tästä ajankohtaisesta hankkeesta informoivaa keskustelua.”
Niinistö päättää bloginsa: &#8221;Sanottakoon selvästi: en ole painostanut mitään tahoa tai henkilöä Fortumin Fennovoima-päätökseen liittyen.&#8221;
<h4>Miksi viittaus Into Kustannukseen?</h4>
Miksi Niinistö nosti kustantajan esille kahdesti?
Ehkä siksi, koska Into Kustannus on tunnettu umpivasemmistolaisesta tuotannostaan. Kustantamo pukkaa tasaisella tahdilla ulos kirjallisuutta, jossa vihervasemmistolainen maailmankuva on ainoa oikea, ja kaikki muut vaihdoehdot esitetään vähemmän mairittelevassa sävyssä.
Into Kustannus<a href="https://intokustannus.fi/into/"> perustettiin</a> 2007 Voima-lehden viereen. Se on Voima-lehteä kustantavan Voima Kustannus Oy:n tytäryhtiö.
Molempien yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana toimii Hannu Paloviita. Into Kustannuksen toimitusjohtajana toimii Jaana Airaksinen, joka on Voima-lehden entinen päätoimittaja ja nykyinen hallituksen jäsen. Yhtiöiden hallinnossa [<a href="https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/into-kustannus-oy/21223326/paattajat">1</a>, <a href="https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/voima-kustannus-oy/15691158/paattajat">2</a>] toimivat niin ikään Voima-lehden ex-päätoimittaja Tuomas Rantanen sekä Heikki Hiilamo, joka kuuluu myös Innon omistajiin. Hallinnoissa on paljon muitakin päällekkäisyyksiä.
Into Kustannuksen ylin johto ei juuri poikkea Voima-lehden vastaavasta.
Lienee turvallista olettaa, että vasemmistotaustaisten kansalaisaktivistien yhtä aikaa perustamien lehti- ja kirjakustantamojen yhteiskunnallinen tarkoitus ei sanottavasti poikkea toisistaan. Entä niiden lopputuotteiden välittämä totuusarvo?
Jos Voima-lehti kirjoittaisi jutun kokoomustaustaisesta presidentistä, jokainen järjissään oleva lukija tulkitsi tekstin poliittisesti motivoiduksi.
Jokainen voi tykönänsä pohtia, muuttuuko vasemmistolainen teksti yhtään sen luotettavammaksi, jos se tulostetaan lehden sivujen sijaan kirjan kansien väliin.

Sauli Niinistö tyrmää kirjaväitteet – vihjaako umpivasemmistolaisen Into Kustannuksen asenteellisuudesta?

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo hätkähdyttää Etelä-Suomen Sanomien <a href="https://www.ess.fi/Mielipide/art2475509">kirjoituksessaan</a>. Hän esittää lasten koulutusta ja sosiaalisen median sääntelyä populistien pysäyttämiseksi. Hiilamo esittää käytännössä yhden poliittisen sektorin ajatusten sensurointia ja on samaan aikaan huolissaan lehdistönvapaudesta. Päätoimittaja Matias Turkkila kommentoi Hiilamon kirjoituksen ristiriitoja.

Kansainvälisestä sosiologiyhdistyksen maailmankongressista Suomeen palannut Hiilamo pitää ongelmallisena sosiaalista mediaa, joka &#8221;tarjoaa mahtavan keinon puhaltaa tuulta kytevään nuotioon&#8221;. Some tarjoaa hänen mukaansa nopean mahdollisuuden &#8221;tunnepohjaisiin reaktioihin, jotka lietsovat kiihkeää ja henkilöön käyvää keskustelua&#8221;.
Huoli oli ollut sosiologien kongressissa yhteinen. Noin 5000 osallistujan suurin huolenaihe viikon kestäneessä tapahtumassa oli populismin nousu.
Hiilamo näkee populismin tien päässä lehdistönvapauden rajoitukset ja oikeuslaitoksen politisoitumisen.
&#8211; Tämän tien päässä valtaan päässeet populistit haluavat purkaa liberaalin yhteiskuntajärjestelmän ”suojellakseen” kansaa sen kuvitelluilta vihollisilta. Tämä tarkoittaa muun muassa lehdistönvapauden rajoittamista ja oikeuslaitoksen politisoimista, Hiilamo toteaa ESS:ssä viitaten Unkariin ja Puolaan.
Ratkaisuksi Hiilamo esittää muun muassa lasten koulutusta ja sosiaalisen median sääntelyä.
&#8211; Vihdoin eri puolilla maailmaa – viimeksi Isossa-Britanniassa – on herätty siihen, että sosiaalista mediaa on säänneltävä. Sääntely lienee välttämätön, muttei riittävä ratkaisu demokratian pelastamiseksi, Hiilamo toteaa.
&#8211; Sosiaalisen median keskustelukulttuuri kaipaa täysremonttia, jonka pitäisi alkaa jo siitä, miten lapsia opetetaan kirjoittamaan ja miten aikuisten tehtävä on toimia hyvänä esimerkkinä myös sosiaalisessa mediassa.
<h4>Toimittajan kommentti</h4>
Hiilamon kirjoituksen lukeminen saa aikaan tyypertyneen olon, monestakin syystä.
On ensinnäkin jonkin verran masentavaa, että Suomessa arvostusta nauttiva professori katsoo asiakseen yrittää torpata kokonaisen poliittisen lohkon toiminnan.
Eikä sekään erityisen mieltäylentävää ole, että tuhansien hänen kaltaistensa joukko pohtii viikon otsa rutussa vastausta kysymykseen: miten estää tiettyä poliittista liikettä puhumasta ja toimimasta.
Hiilamo itse toteaa sosiologien perustehtävän olevan yhteiskuntien ymmärtäminen ja selittäminen. Mutta samalla hän lietsoo toimintaan, jolla ei ole mitään tekemistä kummankaan kanssa. Hän vaatii yhteiskunnan muuttamista, mutta yhteiskunnan muttaminen ei ole ymmärtämistä eikä selittämistä.
Hiilamo toimii kuten poliittinen aktivisti. On tavattoman vaikeaa pitää aktivistia kyvykkäänä reiluun ja riippumattomaan yhteiskunnalliseen analyysiin. Tämä on sääli, koska Hiilamo on aiemmin esittänyt hyödyllisiä havaintoja globalisaation aiheuttamista todellisista ongelmista.
Hiilamo <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002885726.html">kirjoitti</a> 2016 HS:ssä siitä, miten suomalainen duunari, erityisesti duunarimies, on ajettu todella ahtaalle, ja miten Suomen teollisuuden romahdus murtaa keskiluokan selkärankaa. Tällaisessa pohdinnassa on totuutta. Käsittämätöntä on se, miksi Hiilamo haluaa vaientaa tästä murroksesta kumpuavat äänet.
On ylipäätään epäselvää, miksi suomalaisen duunarin pitäisi olla riemuissaan päätöksistä, joilla entisestään rampautetaan hänen työpaikkansa toimintamahdollisuuksia. Politiikan punavihreä lohko on susilaumana kaiken sen kimpussa, joka pitää duunarin perheen leivässä. Riemuitako duunarin pitäisi, kun vihreät toukohousut läimivät nurin valmistavan teollisuuden sekä korottavat asumisen, liikkumisen ja energian hintaa?
Lopuksi: standardiargumentti populistisen vaaran korostamiseksi on vedota siihen, että populismi tuhoaa lehdistövapauden. Hiilamo ei ilmeisesti näe mitään ongelmaa siinä, että tällaisen tulevaisuudessa leijuvan kuvitteellisen uhan torjumiseksi hän on valmis luopumaan kansalaisten mielipiteenvapaudesta tänään. Tiedoksi: lehdistönvapaus on osa mielipiteenvapautta. Lehdistövapaus kumpuaa kansalaisten mielipiteenvapaudesta, ei toisinpäin. Oloissa, jossa estetään kansalaisten sananvapaus, ei määritelmällisesti voi olla vapaata mediaa.

Heikki Hiilamo

Kolumni: Viis vauvapulasta, nyt meille mahtuu maahanmuuttajia!

Rakel Liekin rekrytoinnit Yle-kolumnisteiksi: Feministipoliitikko, feministiaktiivi, vihreä poliitikko, transaktivisti, vasemmistoaktiivi, feministiaktivisti, feministi, vasemmistoaktiivi..

Suomen Perustan Grönroos: toimivaa integraatiotyökalua ei ole keksitty missään

Sauli Niinistö tyrmää kirjaväitteet – vihjaako umpivasemmistolaisen Into Kustannuksen asenteellisuudesta?

Hiilamo pysäyttäisi populistit lasten koulutuksella ja internetin sääntelyllä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025