Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Helsingin Diakonissalaitos

Avustusvaroja haalivan järjestön johtaminen on vuodesta toiseen rahakasta tai vähintään kohtuullisen mukavaa puuhaa. Suomen Uutisten selvityksestä käy myös ilmi, että eräät järjestöpomot näyttäisivät saaneet mukavan palkankorotuksen.
Suomessa toimii tuhansia niin sanottuja kolmannen sektorin järjestöjä ja muita organisaatioita, joiden toimintaa ohjaavat sosiaaliset tai muuten yhteiskunnalliset tavoitteet sen sijaan, että toiminta pyrkisi taloudelliseen hyötymiseen. Tällaisten organisaatioiden rahoitus ja toiminnan palkkakulut ovat yleensä enimmäkseen julkisten avustusten varassa.
Suomen Uutisten tuore selvitys osoittaa, että vaikka kolmannen sektorin järjestöjen johtohenkilöiden vuosituloissa on eroja, monet järjestöt maksavat johtajilleen huomattavan korkeaa palkkaa. Parhaiten tienaavilla järjestöpomoilla on ministeritason ansiot, osalla enemmänkin.
Vertailu perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin eli vuoden 2017 verotustietoihin. Selvityksestä käy myös ilmi, että eräät pomot näyttäisivät saaneet mukavan palkankorotuksen.
Tuplasti isommat ansiot kuin pääministerillä
Erilaisia sosiaalipalveluja tarjoavan Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön toimitusjohtaja Olli Holmström nousee tämän vertailun kärkeen. Holmströmin vuositulot ovat muhkeat 232 011 euroa, eli mies ansaitsee kuukaudessa lähes 20 000 euroa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) palkkio on 11 675 euroa kuukaudessa.
Diakonissalaitos on säätiökonserni, jonka alla toimii tytäryhtiöitä. Rahoitusta tulee myös tytäryhtiöiden toiminnasta. Samalla Diakonissalaitos on huomattava julkisten avustusten saaja. Tänä vuonna Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) jakoi Diakonissalaitokselle avustusta 3,2 miljoonaa euroa.
Ex-järjestöpomo siirtyi jakamaan STEA:n rahoja
STEA:n johtajaksi nimitettiin vuonna 2017 liikuntatieteiden maisteri Kristiina Hannula. Nimitystä ihmeteltiin laajasti, sillä Hannula siirtyi tehtävään Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä, joka on huomattava avustusten vastaanottaja. Tänä vuonna EHYT saa STEA-rahaa reilut 3,1 miljoonaa euroa.
EHYT ry:n toiminta liittyy maanlaajuisesti terveiden elämäntapojen edistämiseen. Toimintaan kuuluu myös alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvä ehkäisevä työ.
Se, että STEA-pomo valittiin rahaa vastaanottavan järjestön sisältä, on nähty ongelmallisena ja tasapuolisuuden vastaisena. Tehtävänimityksen voi halutessaan myös nähdä poliittisena suhmurointina.
Hannula työskenteli vuodesta 2012 alkaen EHYT ry:ssä ensin johtajana ja vuodesta 2015 alkaen toiminnanjohtajana. Järjestössä toimiessaan Hannula kuului parhaiten tienaavien järjestöpomojen joukkoon.
Vuonna 2017 jolloin hän toimi lähes koko vuoden EHYT:n johdossa, Hannulan vuosiansiot olivat huimat 116 290 euroa.
Kaarnalaivamiehet saivat mukavan palkankorotuksen
Startup Refugees –hankkeesta tunnetuksi tulleille Riku Rantalalle ja Tuomas Milononoffille nauru kelpaa palkkapäivänä. Milonoffin vuositulot ovat uskomattomat 97 251 euroa.
Turvapaikanhakijoiden avustamiseen keskittyvä toiminta näyttää kannattavan, sillä Milonoffin tulot ovat kääntyneet nousuun. Jo vuonna 2016 hän tienasi 84 301 euroa, joka sekin on suuri summa rahaa.
Rantala ei jäänyt paljoa jälkeen, sillä hänen vuositulonsa ovat 95 953 euroa. Myös Rantalan tulot ovat kasvaneet mukavasti edellisvuoteen verrattuna, jolloin ansioita kertyi 80 591 euroa.
Rantala ja Milonoff pyörittävät Startup Refugees –hanketta Phoenix ry:n kautta. Startup Refugees esittää olevansa verkosto ja hanke, joka pyrkii eri tavoilla auttamaan Suomessa olevia turvapaikanhakijoita työllistymään. Julkisuudessa hanke on tullut tunnetuksi muun muassa kaarnalaivojen markkinoinnista
Phoenix ry on huomattava julkisten avustusten vastaanottaja. STEA-avustusta yhdistykselle myönnettiin tänä vuonna huimat 296 706 euroa ja viime vuonna 180 000 euroa. Avustukset kanavoituvat pitkälti palkkakuluihin. Startup Refugees –projektille on aiemmin myönnetty tukea myös Suomi 100 –hankkeen ja ME-säätiön varoista.
Linnanmäen pomo tienaa liki 13 000 euroa/kk
Lasten Päivän Säätiö on vuosikymmenien ajan ylläpitänyt Linnanmäen huvipuistoa tarkoituksenaan kerätä varoja lastensuojelutyölle. Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin sijoittuu tässä vertailussa järjestöpomojen kärkeen.
Hänen vuositulonsa ovat 154 963 euroa, eli kuukaudessa lähes 13 000 euroa. Ansiot ovat huimassa nousussa, sillä edellisvuotena Adlivankin tienasi 134 941 euroa.
Sivistys- ja sosiaalityötä tekevän sekä asumispalveluja tarjoavan Suomen Setlementtiliitto ry:n toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen ansaitsee vuodessa 94 619 euroa. Hänen kuukausiansionsa nousevat lähelle kahdeksaatuhatta euroa.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg taas ansaitsee johtamisesta vuositasolla 78 085 euroa. Kirkon Ulkomaanapu ilmoittaa olevansa Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö. Tänä vuonna se jäi vaille STEA-avustusta, sillä 379 649 euron avustushakemus ei mennyt läpi.
Plan-järjestön pääsihteerille mukava palkankorotus
Plan-järjestö pyrkii muun muassa kehitysmaiden lasten elinolosuhteiden parantamiseen. Suomessa toiminta on organisoitu Plan Suomi -säätiön kautta. Säätiölle myönnettiin tänä vuonna 462 000 euroa STEA-avustusta. Rahoitusta kerätään myös yksityisten lahjoitusten ja muun toiminnan kautta.
Plan Suomen pääsihteerin Ossi Heinäsen vuositulot ovat mukavat 83 596 euroa. Vuositasolla miehen ansiot ovat nousseet liki kymppitonnilla, sillä edellisvuotena Heinänen ansaitsi 73 863 euroa.
Ulkoasiainministeriön sekä STEA- rahoituksen varassa toimivan Suomen Pakolaisavun johtaja Annu Lehtinen ansaitsi vuodessa 57 605 euroa.
Viime vuonna Suomen Pakolaisapu pyrki rekrytoimaan viestintäharjoittelijaa Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiin. Tehtävässä edellytettiin valmiutta työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tehtävään valitulle henkilölle ei kuitenkaan ollut tarkoitus maksaa palkkaa tai muuta vastiketta.
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on työskennellyt Ihmisoikeusliitossa eri tehtävissä jo useita vuosia ja vuodesta 2013 saakka liiton pääsihteerinä. Mattilan vuositulot ovat 51 787 euroa.
Seksuaalijärjestöjen pomojen ansiot vaihtelevat
Sexpo-säätiön toiminta keskittyy muun muassa erilaisten seksuaalineuvonta- ja terapiapalveluiden järjestämiseen. Sexpo myös usein esittää julkisuudessa kannanottojaan ajankohtaisiin aiheisiin. Viime vuonna Sexpo aloitti seksologian koulutuksen järjestämisen.
Sexpon toiminta nojaa täysin julkisiin avustuksiin, kuten STEA-rahoitukseen, jota myönnettiin tälle vuodelle 524 539 euroa.
Sexpon toiminnanjohtaja, seksuaalieetikko Tommi Paalanen ansaitsee vuodessa 42 836 euroa. Ansiot ovat nousseet muutaman tonnin. Edellisvuotena Paalanen ansaitsi 39 883 euroa.
Seta eli seksuaalisen tasavertaisuuden järjestö on perustettu jo 1970-luvulla. Järjestö ilmoittaa tavoittelevansa kaikenlaista tasavertaisuutta riippumatta henkilön identiteeteistä, ilmaisusta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Näin siitäkin huolimatta, että Suomen perustuslaki jo nyt takaa yhdenvertaisuuden jokaiselle täysin riippumatta identiteeteistä ja seksihaluista.
Seta on niin ikään huomattava julkisten avustusten vastaanottaja. Tänä vuonna Setalle ja sen jäsenyhdistyksille myönnettiin 1 054 310 euroa STEA-avustusta.
Setan pääsihteerinä on vuodesta 2015 saakka toiminut Kerttu Tarjamo. Hänen vuositulonsa ovat 32 226 euroa.

Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa

Diakonissalaitoksen organisaatio on huomattava toimija maahanmuuttajille sekä laittomasti maassa oleville suunnattujen sosiaali- ja majoituspalvelujen sektorilla, jonka tuottamien palvelujen maksajia ovat lähinnä julkisyhteisöt kuten kunnat.

Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen esitti äskettäin kaikille maassa laittomasti oleville työperusteista oleskelulupaa.
&#8211; Ei ole kenenkään etu, että ihmiset katoavat maan alle. Ratkaisuna esitän, että Suomessa hoidetaan nopeasti paperittomille työlupaperusteiset oleskeluluvat. Näin pystymme vähentämään yhteiskunnassa monia muita kustannuksia ja ennen kaikkea ihmisten turhautumista, epätoivoa ja toimettomuutta. Paperittomille avautuu mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja he voivat ottaa vastuun omasta elämästään ja toimeentulostaan, Pentikäinen esitti Kauppalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Hän käytti kirjoituksessa vanhoja latteuksia mainitessaan, kuinka Suomessa olisi monilla aloilla kasvava työvoimapula. Pentikäisen mukaan paperittomat myös voisivat olla Suomelle käänteen tekevä ”voimavara”.
Helsinki on merkittävä asiakas
Pentikäisen puheet on helppo ymmärtää, kun huomioidaan hänen taustayhteisönsä asema. Diakonissalaitoksen organisaatio on huomattava toimija maahanmuuttajille sekä laittomasti maassa oleville suunnattujen sosiaali- ja majoituspalvelujen sektorilla, jonka tuottamien palvelujen maksajia ovat lähinnä julkisyhteisöt kuten kunnat.
Diakonissalaitos on säätiömuodossa toimiva kokonaisuus. Diakonissalaitoksen tytäryhtiöt tarjoavat erilaisia sosiaali-, terveys-, ja koulutusalan palveluja.
Suomen Uutisten selvityksen perusteella Helsingin kaupunki on Diakonissalaitoksen merkittävä asiakas. Helsinki ostaa vuosittain suurilla summilla palveluja Diakonissalaitokselta. Lisäksi Helsinki myös jakaa säätiölle tukirahaa.
&#8211; Vuonna 2017 on Helsinki on ostanut Diakonissalaitokselta noin 700 000 eurolla alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumispalveluita. Lisäksi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiölle on myönnetty sosiaali- ja terveyslautakunnan avustuksia käytettäväksi vuosina 2016 ja 2017, kertoo Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari.
Avustuksia jopa 843 500 euroa vuodessa
Ostettujen asumispalvelujen lisäksi Helsinki myönsi vuonna 2016 Diakonissalaitokselle kolme sosiaali- ja terveyslautakunnan avustusta. Näiden yhteissumma oli 614 000 euroa.
Summasta kohdennettiin hätämajoituksen avustukseen 94 000 euroa ja liikkuvan väestön sekä paperittomien päiväkeskuksen Hirundon toimintaan noin 150 000 euroa.
Vuonna 2017 myönnetty avustussumma oli jo kasvanut 843 500 euroon. Siitä kohdennettiin hätämajoitukseen noin 300 000 euroa sekä Hirundon pyörittämiseen noin 150 000 euroa.
&#8211; Diakonissalaitos on hakenut avustusta eri toimintamuotoihin. Useita käyttötarkoituksia sisältävissä avustuspäätöksissä on Diakonissalaitokselle annettu vapaus tarkentaa kuhunkin tarkoitukseen käytettävä summa vuoden aikana. Tämä siksi, että toiminnassa voitaisiin joustaa vuoden aikana muuttuvien tarpeiden mukaisesti, Pajari kertoo.
Hätämajoitus antaa vääränlaisen viestin
Suomeen on viime vuosina kertynyt paljon ihmisiä, joilla ei eri syistä ole laillista oikeutta oleskella Suomessa. Tällaisia ovat esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt, jotka eivät ole lainvoimaisen päätöksen jälkeen poistuneet maasta.
Useat kolmannen sektorin toimijat ja muut tahot järjestävät tälläkin hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä majoituspalveluja tällaisille henkilöille.
Edellinen sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on suhtautunut kielteisesti ilman oleskelulupaa Suomeen jääville tarjottavaan hätämajoitukseen.
&#8211; Hätämajoitus antaa ihan vääränlaisen viestin. Toivoisin, että koko yhteiskunta viestisi, että näiden ihmisten kannalta on huomattavasti parempi, että he löytävät paluun kotiin, Nerg sanoi Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa.
Kielteisen päätöksen saaneet ulos
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tyrmää Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Pentikäisen haaveet laittomasti maassa oleville ihmisille annettavista työlupaperusteisista oleskeluluvista.
– Herää kysymys, mihin koko kallista turvapaikkaprosessia tarvitaan, jos kaikille kielteisen päätöksen saaneille annetaan työperusteinen oleskelulupa. Eikö olisi helpompaa antaa suoraan kaikille maahan laittomasti tuleville työperusteinen oleskelulupa, ts. lopettaa maahanmuuttokontrolli kokonaan, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
– Perussuomalaisilla on selkeä linja: Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat on otettava säilöön, kunnes he poistuvat vapaaehtoisesti maasta tai heidät voidaan pakkokeinoin palauttaa kotimaahansa. Tätä mieltä on tutkitusti myös suurin osa Suomen kansasta, Halla-aho muistuttaa.
&nbsp;

Ei ihme, että Helsingin Diakonissalaitos hyysää laittomasti maassa olevia – Myy asumispalveluja kaupungille ja saa tukirahaa vielä päälle

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tyrmää Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäisen haaveet laittomasti maassa oleville ihmisille annettavista työlupaperusteisista oleskeluluvista.

&#8211; Herää kysymys, mihin koko kallista turvapaikkaprosessia tarvitaan, jos kaikille kielteisen päätöksen saaneille annetaan työperusteinen oleskelulupa. Eikö olisi helpompaa antaa suoraan kaikille maahan laittomasti tuleville työperusteinen oleskelulupa, ts. lopettaa maahanmuuttokontrolli kokonaan?
&#8211; Tarvittaisiin myös kokonaan uudenlainen työperusteinen oleskelulupa: sellainen, jossa hakijalta ja saajalta ei edellytetä työpaikkaa, Halla-aho tylyttää Facebookissa.
Kielteisen päätöksen saaneet ulos
Kauppalehteen mielipiteensä kirjoittanut Pentikäinen perustelee laittomasti maassa oleville henkilöille ehdottamiaan työlupia &#8221;monilla aloilla kasvavalla työvoimapulalla&#8221;.
&#8211; Paperittomat voivat olla tässä tilanteessa Suomelle suorastaan käänteen tekevä voimavara. Paperittomat haluavat tehdä töitä ja heillä on monen alan osaamista, Pentikäinen väittää.
&#8211; Voisiko joku kertoa, miksi kansainvälistä suojelua saaneet eivät työllisty lainkaan, vaikka heillä on jo oikeus työntekoon? Onko niin, että ainoastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla on käänteentekevää osaamista, jota työmarkkinoilla kaivataan? Halla-aho kysyy.
&#8211; Perussuomalaisilla on selkeä linja: Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat on otettava säilöön, kunnes he poistuvat vapaaehtoisesti maasta tai heidät voidaan pakkokeinoin palauttaa kotimaahansa. Tätä mieltä on tutkitusti myös suurin osa Suomen kansasta.

Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja: ”Paperittomat voivat olla Suomelle suorastaan käänteen tekevä voimavara” – Halla-aho ihmettelee omituisia väitteitä

Helsingin Diakonissalaitos

Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa

Ei ihme, että Helsingin Diakonissalaitos hyysää laittomasti maassa olevia – Myy asumispalveluja kaupungille ja saa tukirahaa vielä päälle

Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja: ”Paperittomat voivat olla Suomelle suorastaan käänteen tekevä voimavara” – Halla-aho ihmettelee omituisia väitteitä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025