Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Helsingin käräjäoikeus

Maahanmuuttajataustainen mies pakoili oikeutta 20 vuotta, sai lievemmän tuomion lapsen joukkoraiskauksesta – Vigelius: ”Kokeeko kukaan oikeuden toteutuneen”

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt kaikki kulttuurineuvos Veijo Baltzaria vastaan kohdistetut syytteet laajassa ihmiskauppa- ja seksuaalirikosjutussa. Oikeusprosessi kuitenkin todennäköisesti jatkuu hovioikeudessa, eli syyttäjät ovat valittamassa käräjäoikeuden tuomiosta. Syyttäjä Mikko Sipilä kertoo Suomen Uutisille, että vapauttavasta tuomiosta on jo ilmoitettu tyytymättömyyttä.

Veijo Baltzaria syytettiin muun muassa kuudesta törkeästä ja yhdestä perusmuotoisesta ihmiskaupasta. Lisäksi syytteiden joukossa on kiskonnantapaisia työsyrjintöjä, raiskauksia ja lievempiä seksuaalirikoksia. Baltzarin lisäksi syytettyinä on kaksi muuta henkilöä, joita syytettiin esimerkiksi avunannosta ihmiskaupparikoksiin. Myös heidän syytteensä hylättiin.
Käräjäoikeus katsoo, että asianomistajat eli uhrit eivät ole olleet Baltzarista riippuvaisessa asemassa tai turvattomassa tilassa, eikä kyse ollut siten ihmiskaupasta. Seksuaalirikoksia koskevista syytteistä ei ollut riittävästi näyttöä.
Salainen oikeudenkäynti
Baltzar vangittiin marraskuussa 2019 Helsingin käräjäoikeudessa todennäköisin syin törkeästä ihmiskaupasta ja muista rikoksista epäiltynä. Jutun oikeuskäsittely alkoi joulukuussa 2020. Väitetyt rikokset kohdistuivat seitsemään ihmiseen. Baltzar kiisti kaikki syytteet.
Oikeutta käytiin suljetuin ovin, sillä tuomioistuin teki päätöksen salaisesta oikeudenkäynnistä heti käsittelyn alussa. Oikeudenkäynnin salaamisella pyritään suojaamaan asianomistajia eli uhreja ja heidän henkilöllisyyttään. Osa asianomistajista on ollut väitettyjen rikosten tekoaikana alaikäisiä.
Myös käräjäoikeuden tuomio on tuomiolauselmaa ja perusteluista laadittua julkista selostetta lukuun ottamatta salainen.
Tuomiossa yli 600 sivua
Käräjäoikeuden tuomio jäänee välietapiksi, sillä oikeusprosessi hyvin todennäköisesti jatkuu hovioikeudessa, eli syyttäjät ovat valittamassa käräjäoikeuden tuomiosta.
Syyttäjä Mikko Sipilä kertoo Suomen Uutisille, että vapauttavasta tuomiosta on jo ilmoitettu tyytymättömyyttä.
&#8211; Valitusaikaa on lähtökohtaisesti 30 päivää, mutta näin isossa jutussa todennäköisesti voi tulla myös lisäaikaa. Tuomiossa on yli 600 sivua, joten tässä menee hetki, että sen ehtii käydä kunnolla läpi. Mitä todennäköisimmin tuomiosta valitetaan, Sipilä sanoo.
Sipilän mukaan Baltzariin kohdistuvien syytteiden hylkääminen oli aikamoinen yllätys.
&#8211; Mielestämme näyttöä oli riittävästi, mutta käräjäoikeus oli eri linjoilla.
Näyttö perustui enimmäkseen henkilötodisteluun
Jutussa oli seitsemän uhria eli asianomistajaa, jotka olivat väitettyjen rikosten tekoaikoina 15–36-vuotiaita. Väitettyjen rikosten tekoaika ulottui vuodesta 2004 vuoteen 2019.
Oikeudenkäynnissä suuri osa syyttäjän esittämästä näytöstä perustui henkilötodisteluun.
&#8211; Meidän (syyttäjien) mielestä käsillä oli vahva juttu, mutta käräjäoikeus tuli toiseen lopputulokseen, Sipilä sanoo.
&nbsp;

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kulttuurineuvos Veijo Baltzarin kaikki syytteet – syyttäjä: Aikamoinen yllätys – ”Mitä todennäköisimmin tuomiosta valitetaan”

Viime päivinä julkinen keskustelu on pyörinyt vahvasti kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) sananvapausoikeudenkäynnin ympärillä. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan Räsäsen tapauksessa on kyse varsin poikkeuksellisesta oikeudenkäynnistä.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen vastaa syytteisiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Syytteet koskevat kolmea eri Räsäsen lausumaa vuosilta 2004 ja 2019, joissa syyttäjä katsoo Räsäsen solvanneen homoseksuaaleja. Räsänen kiistää syyllistyneensä väitettyihin rikoksiin.
&#8211; Siihen liittyy erilaisia ulottuvuuksia, kuten hengelliset arvot, uskonnonvapaus ja perhepoliittiset kysymykset. Oikeustapaus voi vaikuttaa siihen, miten erilaisia arvokonservatiivisia näkemyksiä saa jatkossa Suomessa ilmaista, sanoo Olli Immonen.
&#8211; Tässä oikeustapauksessa törmäävät selvästi yhteen valtakunnansyyttäjän arvoliberaali maailmankuva ja Räsäsen arvokonservatiivinen maailmankatsomus, joka perustuu Raamatun tulkintaan.
&#8211; Voidaan pohtia, onko näin vahvasti arvoristiriidoista kumpuava lähtöasetelma ylipäänsä juridisesti toivottava. Oikeudenkäynnistä voi muodostua haastava, jos teologiaa ymmärtämättömät juristit yrittävät ratkaista moraaliteologisia kysymyksiä Suomen lain perusteella.
Miten käy tieteen vapauden?
Eräässä kiistanalaisessa kirjoituksessa vuodelta 2004 Räsänen muun muassa toteaa homoseksuaalisuuden olevan psykososiaalisen kehityksen häiriö. Valtakunnansyyttäjän mielestä kyseinen kirjoitus solvaa homoseksuaaleja. Asia oli oikeudessa keskeisesti esillä syytteiden käsittelyn ensimmäisenä päivänä.
&#8211; Sopii miettiä, kuuluvatko tällaiset lääketieteelliset kysymykset ylipäänsä oikeuslaitoksen pohdittaviksi vai ennemminkin tieteellisen yhteisön ratkaistaviksi. Voiko tällainen pohdinta pahimmillaan kaventaa tieteen vapautta vähentämällä tutkijoiden uskallusta kriittiseen ja objektiiviseen tieteentekoon? Onko Räsäsen tapauksen jälkeen syytettyjen penkille entistä helpompi istuttaa joku ”poliittisesti epäkorrekteja” tutkimustuloksia julkaiseva tutkija?
&#8211; Tapaus herättää epäilemättä paljon kysymyksiä, Immonen sanoo.
Miten käy lehdistönvapauden?
Yksi syytteistä liittyy radio-ohjelmaan, jossa Ruben Stiller haastatteli Päivi Räsästä Yle Puhe -radiokanavalla. Ohjelman teema oli &#8221;Mitä Jeesus ajattelisi homoista?&#8221;. Syyttäjä on esittänyt vaatimuksen ohjelman osittaisesta sensuroinnista.
&#8211; En muista, että tiedotusvälineille olisi Suomessa aiemmin esitetty tällaisia vaatimuksia sensuroida haastatteluja, Immonen toteaa.
&#8211; Syyttäjän vaatimus kohdistuu neutraaliin tiedonvälitykseen ja vaikuttaisi olevan EIT:n Jersild v. Tanska -tapauksen vastainen. Tällaiset sensuurivaatimukset nähdään yleensä hyökkäyksenä lehdistönvapautta vastaan. Nähtäväksi jää, herääkö Yle jossakin vaiheessa puolustamaan toimittajansa sananvapautta.
Laaja yhteiskunnallinen analyysi on tarpeellista
Immonen toivoo Räsäsen tapauksesta entistä laajempaa yhteiskunnallista analyysia, koska mahdollisella tuomiolla voisi pahimmillaan olla hyvin laajoja ja ikäviä vaikutuksia kaikkien kansalaisten sananvapauteen Suomessa.
&#8211; Mitkä tulisivat olemaan tuomion vaikutukset siihen, millä tavalla Suomessa pystyy jatkossa ilmaisemaan maailmankatsomuksellisia ja erityisesti arvokonservatiivisia näkemyksiä? Sananvapaus on länsimaisen demokraattisen tradition kulmakivi. Se on yksi länsimaalaisen ihmisen tärkeimmistä perusoikeuksista.
&#8211; Mielestäni suhtautumisen sananvapauteen tulee olla mahdollisimman arvoneutraalia. Itse en pidä länsimaissa 1960- ja 1970-luvuilla liberaalin kulttuurivallankumouksen seurauksena syntyneestä ajattelutavasta, jonka mukaan sanavapauslainsäädäntö ja sen tulkinta olisi aina vapaasti muovailtavissa kulloisenkin vallitsevan yhteiskuntaeettisen konsensuksen hengen mukaiseksi.
&#8211; Sananvapauden tulisi olla mahdollisimman laaja kaikille, ja sananvapauslainsäädännön tulisi kohdella kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti arvoihin katsomatta, Immonen sanoo.
&nbsp;

Räsäsen oikeudenkäynti haastaa sananvapautta – ”Tuomiolla voisi olla ikäviä vaikutuksia”

Kirjailija ja kulttuurineuvos Veijo Baltzariin kytkeytyvää laajaa ihmiskauppa- ja seksuaalirikosjuttua on käsitelty Helsingin käräjäoikeudessa joulukuusta saakka.

Syyttäjä Mikko Sipilä kertoo Suomen Uutisille, että prosessi on edennyt tähän mennessä muuten suurin piirtein ennakoidun mukaisesti, mutta käsittelylle varattu aika tulee reilusti venymään.
Tähän saakka juttua on käsitelty Helsingin käräjäoikeudessa noin kolmena päivänä viikossa. Käsittelypäiviä oli alun perin määrätty maaliskuun loppuun asti.
&#8211; Alkuperäisen aikataulun mukaan tämän kuun lopussa olisi siis pitänyt olla valmista, mutta se ei tule millään onnistumaan. En pysty antamaan tarkkaa arviota muuten kuin että todennäköisesti venyy kesään saakka. Lisäpäivien järjestäminen on aina hieman haastavaa, Sipilä sanoo.
Teot ajoittuvat viidentoista vuoden jaksolle
Jutussa Baltzariin kohdistuu kuusi törkeää ja yksi perusmuotoinen ihmiskaupparikos ja lisäksi lievempiä seksuaalirikoksia, kuten raiskauksia ja pakottamisia seksuaaliseen tekoon. Baltzarin lisäksi syytettyinä on kaksi muuta henkilöä, joita syytetään esimerkiksi avunannosta ihmiskaupparikoksiin. Rikosten väitetyt tapahtumapaikat ovat olleet enimmäkseen Etelä-Suomessa, kuten Helsingissä ja Raaseporissa.
&#8211; Asioita on käsiteltävänä todella paljon ja teot ajoittuvat kaikkiaan viidentoista vuoden ajanjaksolle eli aikajana on pitkä. Lisäksi tässä on sekin, että käsittely polkaistiin käyntiin suhteellisen kiireellisellä aikataululla, eikä viime vuonna vielä ollut tiedossa kaikkia henkilöitä joita jutun vastaajat ja asianomistajat haluavat kuulla.
Baltzar kiistää syytteet
Syyttäjä vaatii päätekijälle eli Baltzarille ehdotonta vankeusrangaistusta. Syytteiden menestyessä ne johtaisivat ainakin kuuden vuoden tuomioon. Baltzar on kiistänyt syytteet.
Oikeutta käydään suljetuin ovin. Tuomioistuin teki päätöksen salaisesta oikeudenkäynnistä heti käsittelyn alussa.
&#8211; Kaikki, mitä pääkäsittelyssä puhutaan on salaista, ja siihen en voi enkä edes saa ottaa mitään kantaa. Sinänsä oikeudenkäynnin salaaminen on tämän tyylisissä asioissa normaali käytäntö, jolla suojataan asianomistajia eli uhreja ja heidän henkilöllisyyttään. Osa asianomistajista on ollut rikosten tekoaikana alaikäisiä, Sipilä sanoo.
Demarijohdon kultapoika
Veijo Baltzar oli vuonna 2015 SDP:n ehdokkaana eduskuntavaaleissa, jolloin Baltzarin tukena olivat esimerkiksi pääministerit Paavo Lipponen ja Antti Rinne. Baltzarin vaalivideolla myös demarien pitkäaikainen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari hehkutti Baltzaria ”loistavaksi tyypiksi”.
Vuonna 2011 presidentti Tarja Halonen palkitsi Baltzarin kulttuurineuvoksen arvonimellä.

Ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksista syytetyn kulttuurineuvos Veijo Baltzarin juttu venyy – syyttäjä ennakoi, että käsittely päättyy vasta kesällä

Vihreiden kuntapoliitikkona ja vuoden pakolaisnaisena tunnettu Saido Mohamed ja hänen siskonsa esittivät oikeussalissa ristiriitaiset kertomukset siitä, mihin hupenivat väärin perustein maksetut 44 000 euron lapsilisärahat.

Vihreiden kuntapoliitikkona tunnetun, aiemmin vuoden pakolaisnaiseksi valitun Saido Mohamedin rahanpesujuttua käsiteltiin eilen Helsingin käräjäoikeudessa. Mohamedia syytetään törkeästä rahanpesusta ja toissijaisesti törkeästä kätkemisrikoksesta. Mohamedille vaaditaan ehdollista vankeusrangaistusta.
Syytteen mukaan Mohamed nosti Suomessa vuosina 2003–2013 siskonsa pankkikortilla varoja, jotka Kela oli maksanut Mohamedin Isoon-Britanniaan muuttaneelle siskolle. Sisko on jo aiemmin tuomittu petoksesta. Sisko ei ilmoittanut Kelalle muuttaneensa ulkomaille, joten lapsilisien maksatus jatkui.
Syyttäjä katsoo, että Mohamed on hyötymistarkoituksessa nostanut itselleen noin 44 000 euron edestä lapsilisiä tietoisena varojen laittomasta alkuperästä. Saido Mohamed kiistää syytteen.
Tuomari ihmetteli rahansiirtofirman käyttöä
Mohamed vakuutti oikeudessa ääni väristen, ettei ole tehnyt asiassa mitään väärää. Mohamedin mukaan hän ei edes ollut tietoinen, ettei siskolla ollut oikeutta Suomesta maksettuihin lapsilisiin.
Mohamed esitti sopineensa siskonsa kanssa, että hän nostaa rahoja siskonsa pankkikortilla. Mohamedin mukaan hän on välittänyt näitä rahoja siskolleen eri tavoilla, kuten rahansiirtofirma Western Unionin ja tuttavien kautta. Mohamed myös väitti ostaneensa siskonsa lapsille vaatteita, joita hän olisi lähettänyt postitse.
Mohamedin mukaan hän ei ollut tietoinen Suomen lapsilisäjärjestelmästä, koska hänellä itsellään ei ole lapsia. Mohamed esitti, ettei olisi osannut arvata, että siskolle maksettiin samanaikaisesti sosiaalietuuksia myös Isossa-Britanniassa.
&#8211; Siskoni ei koskaan kertonut minulle tällaisista asioista. En olisi edes lähtenyt mukaan tällaiseen jos siskoni olisi kertonut, Mohamed väitti.
Tuomari ihmetteli, miksi Mohamed on käyttänyt varojen siirrossa rahansiirtofirman palveluja.
&#8211; Tilisiirto pankkitililtä toiselle olisi yksinkertaisempi tapa, miksi ette siirtänyt rahoja suoraan siskon tilille? tuomari kysyi.
&#8211; Siskoni on pyytänyt menettelemään näin, Mohamed vastasi.
Rahanostot tehtiin Mohamedin kodin lähellä
Syyttäjällä Satu Pomoell ilmoitti, että hänellä on asiasta aivan eri käsitys.
&#8211; Tapauksessa jo esirikos on petos, josta sisko on tuomittu. Mohamed ei ole toimittanut näitä rahoja siskolleen vaatteina tai muutenkaan. Sisko muutti jo 2003 Britanniaan, jossa hän on saanut sosiaalietuuksia, joten hän ei olisi ollut oikeutettu saamaan lapsilisiä Suomesta, syyttäjä sanoi.
Hän osoitti myös, että rahanostot siskon kortilla on yleensä tehty automaateista, jotka ovat olleet Mohamedin kodin tai työpaikan lähellä. Mohamedilla itsellään on ollut käytössä useita tilejä. Syyttäjä osoitti todisteilla, että melko samanaikaisesti kun siskon tililtä on nostettu varoja, Mohamedin omille tileille on siirretty suunnilleen vastaavia summia rahaa.
&#8211; Silmiinpistävää on tililtä nostojen ja tilillepanojen samanaikaisuus, syyttäjä sanoi.
Hänen mukaansa Mohamedin huono taloudellinen tilanne on ollut motiivi ryhtyä tällaiseen menettelyyn.
&#8211; Huolimatta suurista tuloista hän (Mohamed) on ollut perintätoimistojen asiakas.
Todisteena syyttäjä esitteli muun muassa Western Unionin ja toisen rahansiirtofirman selvityksen, jonka mukaan Mohamedin sisko ei ollut vastaanottanut rahoja.
Säästi ulkomaanmatkoja varten
Mohamedin ja hänen avustajansa mukaan syyttäjän todistelu ei ollut riittävää ja etteivät rahansiirtofirmojen selvitykset osoita, että Mohamed olisi pitänyt rahat itse.
Mohamed esitti vain auttaneensa siskoaan asiassa, tosin hän ei osannut sanoa, millaisen summan tarkalleen hän on nostanut siskonsa tililtä. Mohamedin mukaan hän ei edes olisi tarvinnut rahoja itsensä elättämiseen, koska hänellä on ollut hyvät tulot. Todisteeksi oikeudessa esitettiin verotusasiakirjoja, jotka osoittivat Mohamedin ansainneen vuosittain 30 000-40 000 euroa.
&#8211; Olen elättänyt itseni. Käteispanot (tilille) liittyvät siihen, että olen säännöllisesti säästänyt rahaa ulkomaanmatkoja varten, Mohamed sanoi.
&#8221;Sinnittelee&#8221; työttömyyspäivärahan varassa
Huonosta taloudellisesta tilanteesta silti kertoo se, että Mohamedille on viime vuosina kertynyt useita ulosottomerkintöjä, joissa useissa on ollut kyse vain muutamista kymmenistä euroista tai korkeintaan satasesta.
Toukokuun lopussa Mohamedilla oli 11 125 euroa ulosottovelkaa. Helsingin käräjäoikeudessa on viime vuosina ratkaistu useita Mohamedia koskevia velkomusasioita.
Mohamedin avustaja paljasti, että tällä hetkellä Mohamed sinnittelee työttömyyspäivärahan varassa.
&#8211; Hän (Mohamed) on nyt ollut kaksi vuotta työttömänä. Muuten hän on pärjännyt taloudellisesti hyvin, avustaja sanoi.
Sisko: Pyysin Saidoa sulkemaan tilit
Oikeudessa kuultiin todistajana myös Mohamedin siskoa, jolla oli tapahtumista aivan toisenlainen käsitys kuin se, minkä Mohamed oli oikeussalissa kertonut. Mohamed oli aiemmin esittänyt, että sisko oli Isoon-Britanniaan muuton jälkeen vieraillut Suomessa viisi tai kuusi kertaa. Siskon mukaan taas hän ei ollut käynyt.
Tulkin avustuksella näkemyksensä oikeudelle välittänyt sisko sanoi, että kun oli itse muuttanut pois Suomesta 2003, hän oli pyytänyt Mohamedia ilmoittamaan muutosta Kansaneläkelaitokselle.
&#8211; Sanoin hänelle, että tilit pitää sulkea ja lopettaa lapsilisät. Minulle paljastui, että niitä on kuitenkin maksettu tilille, kun sain Kelasta kirjeen. En tiennyt lapsilisän maksuista mitään, joten lähetin kirjeen siskolleni (Mohamedille) Suomeen, sisko kertoi.
Istunto oli mennä huuteluksi
Hänen mukaansa Mohamed ei vuosien aikana lähettänyt hänelle sen paremmin rahaa kuin vaatteitakaan.
&#8211; Olemme kyllä olleet yhteydessä, mutta ei hän ole lähettänyt mitään, sisko kertoi. Hän myös sanoi, ettei ollut kertakaan käynyt Suomessa ajanjaksona, jota syyte koskee. Mohamedin mukaan taas sisko oli vieraillut Suomessa 5-6 kertaa muuttonsa jälkeen.
Mohamedin siskon todistuspuheenvuoron aikana oikeudenkäynti muuttui sekoiluksi, kun kaksi yleisössä ollutta naista alkoi huutelemaan siskon puheenvuoron päälle esittäen väitteitä tulkin ammattitaidosta.
Myös Mohamed itse osallistui huuteluun. Oikeuden puheenjohtaja joutui puuttumaan asiaan ja uhkasi heittää huutelijat ulos salista.
Rahat katosivat, syytetty itki kohteluaan
Oikeudenkäynnissä ei saatu selvyyttä siihen, mihin Mohamedin siskon tilitä nostetut 44 000 euroa menivät.
&#8211; Minä en ole ollut Suomessa, joten en tiedä näistä rahoistakaan mitään. Voitte kysyä siltä, joka nosti ne rahat, Mohamedin sisko sanoi.
Hän esitti, ettei tiennyt edes sitä, miten Mohamed oli saanut pankkikortin tunnusluvun tietoonsa. Siskon mukaan Mohamediin luottaminen oli virhe.
&#8211; En ajatellut ollenkaan, että tällaista voisi tapahtua. Olen muuttoni jälkeen kysynyt Saidolta (Mohamed) onko kaikki ok ja hän on sanonut että asiat on hoidettu, sisko selitti.
Saido Mohamed pillahti muutaman kerran itkuun oikeussalissa. Hän kertoi saaneensa somessa epäasiallisia yhteydenottoja ja jopa tappouhkauksia.
&#8211; Se on vaikuttanut siihen, miten liikun kaupungilla. Olen vältellyt yleisiä paikkoja. Uhkailut ovat vaikuttaneet myös työntekooni, olen ollut aiemmin paljon vapaaehtoistyössä, Mohamed sanoi.
Mohamed ei antanut medialle haastatteluja oikeudenkäynnin yhteydessä, vaan hän veti kasvojensa suojaksi mustan toppatakin.
Käräjäoikeus antaa rahanpesujutussa ratkaisun perjantaina 9.11.

Vihreiden ex-kuntapoliitikon oikeudenkäynnissä itkua ja sekoilua – törkeästä rahanpesusta syytetty Saido Mohamed heittäytyi uhriksi

Oikeudenkäynti vihreiden kuntapoliitikkona tunnettua Saido Mohamedia vastaan alkoi juuri Helsingin käräjäoikeudessa. Mohamedia syytetään törkeästä rahanpesusta ja toissijaisesti törkeästä kätkemisrikoksesta, jossa asianomaisena on myös Kela.

Mohamedin syyte liittyy hänen sisarensa aiempaan tuomioon alioikeudessa. Mohamedin sisko tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Petoksella hankittu etu oli käräjäoikeuden mukaan yli 44 000 euroa. Hovioikeus lievensi sittemmin Mohamedin siskon tuomion petokseksi ja tämä sai lopulta kuuden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Epäillään käyttäneen Kelasta huijatut lapsilisät
Tuomion mukaan Mohamedin sisko ei ollut ilmoittanut Kelaan muutostaan ulkomaille ja sen vuoksi hänelle oli maksettu lapsilisiä jopa kymmenen vuoden ajan. Oikeudessa sisko esitti, että Mohamed olisi itse käyttänyt nämä rahat, sillä Mohamedilla oli ollut siskonsa pankkikortti käytössä.
Mohamedin syyte koskee rahanpesun törkeää tekomuotoa, jolloin rikoksella saatu omaisuus on joko ollut erittäin arvokas tai rikos on tehty erityisen suunnitelmallisesti ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tällöin seuraamuksena on vähintään neljän kuukauden ja enintään kuuden vuoden vankeusrangaistus.
Useita velkomustuomioita käräjillä
Mohamed on ylipäätään suhtautunut varsin huolimattomasti rahankäyttöönsä. Helsingin käräjäoikeudessa on viime vuosina ratkaistu useita Mohamedia koskevia velkomusasioita.
Mohamed on muun muassa jättänyt maksamatta puhelinlaskujaan sekä kulutusluoton osamaksueriä, minkä vuoksi naisen velkojat ovat joutuneet lopulta perimään saataviaan oikeudessa. Viimeisin Mohamedin velkomustuomio on annettu huhtikuussa.
Somalialaistaustainen Mohamed valittiin vuoden pakolaisnaiseksi vuonna 2011. Mohamed tunnetaan myös toiminnastaan Suomen Somalia-verkoston puheenjohtajana sekä ihmisoikeusliiton asiantuntijana.
&nbsp;

Helsingin käräjäoikeus

Maahanmuuttajataustainen mies pakoili oikeutta 20 vuotta, sai lievemmän tuomion lapsen joukkoraiskauksesta – Vigelius: ”Kokeeko kukaan oikeuden toteutuneen”

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kulttuurineuvos Veijo Baltzarin kaikki syytteet – syyttäjä: Aikamoinen yllätys – ”Mitä todennäköisimmin tuomiosta valitetaan”

Räsäsen oikeudenkäynti haastaa sananvapautta – ”Tuomiolla voisi olla ikäviä vaikutuksia”

Ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksista syytetyn kulttuurineuvos Veijo Baltzarin juttu venyy – syyttäjä ennakoi, että käsittely päättyy vasta kesällä

Vihreiden ex-kuntapoliitikon oikeudenkäynnissä itkua ja sekoilua – törkeästä rahanpesusta syytetty Saido Mohamed heittäytyi uhriksi

Vihreistä tuttu Saido Mohamed lymyili takkinsa alla saapuessaan käräjille – syytetään törkeästä rahanpesusta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025