Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Helsingin Uutiset

Pormestariehdokas Wille Rydman Helsingin Uutisissa: Tavallisen helsinkiläisen arki ei ole ollut kaupungin päätöksenteon johtotähti enää aikoihin

Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva ylistää Helsingin Uutisten kolumnissaan, kuinka maahanmuutto tekee hyvää kaupungille ja kuinka Helsinki edistää maahanmuuttajien kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla.

Kaduilla rötöstelevät katujengit ovat aiheuttaneet pelkoa ja närkästystä jo monta vuotta helsinkiläisten keskuudessa. Pääosin maahanmuuttajataustaisten jengien tekemät ryöstöt ja pahoinpitelyt alkavat olla arkipäivää, mutta ongelma ei tunnu huolestuttavan kaikkia kaupungin päättäjiä tai virkamiehiä. Sen enempää kuin maahanmuuton todelliset kustannukset.
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/6518908">hehkuttaa</a> tuoreessa Helsingin Uutisten kolumnissaan, kuinka maahanmuutto on lisännyt ”kaupungin diversiteettiä, jolla voidaan katsoa olevan positiiviset vaikutukset elinvoimaan”.
&#8211; Jotta helsinkiläisten yritysten olisi mahdollista kasvaa, tarvitsevat ne monipuolisesti työvoimaa ulkomailta. Yritysten kasvu taas synnyttää hyvinvointia, joka hyödyttää kaikkia meitä helsinkiläisiä.
Väkiluku kasvaa ulkomaalaisilla
Elinkeinojohtaja kertoo ylpeänä, kuinka Helsinki kasvoi viime vuonna ennätyksellisesti yli 10 000 asukkaalla, joista yli 8 000 oli maahanmuuttajia. Ennusteen mukaan 2030-luvun loppupuolella vieraskielisten osuus ylittäisi jo 25 prosenttia.
Rinkinevan ilon muuttovoitosta ymmärtää, sillä vielä vuonna 2021 Helsinki oli koko maan muuttotappiollisin kaupunki (4 210 henkilöä). Suurin osa pois muuttaneista &#8211; yli 3 300 &#8211; oli kotimaisia kieliä puhuvia veronmaksajia. Varsinkin työssäkäyviä lapsiperheitä lähti pois ja tilalle muutti pääasiassa vieraskielistä väestöä ulkomailta. Ja trendi sen kun jatkuu.
Tämä ei kuitenkaan huoleta elinkeinojohtajaa, joka iloitsee siitä, että ”Helsingistä onkin tulossa entistä kansainvälisempi kaupunki, joka työvoiman lisäksi tulee saamaan maailmalta tärkeitä vaikutteita kulttuuri- ja elinkeinoelämään”.
”Arjen kohtaamisia, uusia ystävyyksiä”
Ilon aiheena ovat myös Helsingin kaupungin tekemät kansainväliset rekrytoinnit, joita aiotaan jatkaa.
&#8211; Kun Helsinki kansainvälistyy, on tärkeää, että uudet kaupunkilaiset toivotetaan tervetulleiksi osaksi yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Helsingin kaupunki edistää monin keinoin uusien asukkaiden kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla.
&#8211; Mutta kotoutuminen on niin paljon muutakin. Pienilläkin arjen kohtaamisilla voi olla iso merkitys uusien helsinkiläisten viihtyvyyteen. Kaupunkilaisten jokapäiväinen kanssakäyminen synnyttää uusia mahdollisuuksia – ja parhaassa tapauksessa myös uusia ystävyyksiä, elinkeinojohtaja innostuu.
Huippuosaajista ei ole tunkua
Moni saattaa olla elinkeinojohtajan kanssa eri mieltä, kuten Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos, joka kirjoitti eilen työperäisen maahanmuuton <a href="https://stage.sudev.fi/suomen-perustan-toiminnanjohtaja-arvostelee-hesarin-paakirjoitusta-ei-selvasti-pysty-tarkastelemaan-maahanmuuttoa-objektiivisesti/">ongelmista</a>.
&#8211; Totuus on se, että harva työssäkäyvistäkään maahanmuuttajista tulee palkallaan toimeen, sillä työperäinen maahanmuutto suuntautuu valtaosaltaan matalapalkka-aloille. Maahanmuuttoviraston vuosittain julkaistavat tilastot kertovat, että erityisasiantuntijoiksi ei ole maahanmuuttajien joukossa tunkua ja valtaosa tulijoista suuntautuu ammatteihin kuten siivoojiksi, ravintolatyöntekijöiksi ja sairaanhoitajiksi.
Lisäksi tulonsiirtoja nauttii melkoinen joukko työttömiä maahanmuuttajia. Kelan viime elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes kaikista työttömyysetuuksien saajista. Samana vuonna vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia.

Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään

Helsingin keskustassa käynnistettiin nopealla aikataululla ja alueen yrityksiä kuulematta kokeilu Esplanadien muuttamisesta yksikaistaisiksi ja kävely- sekä pyöräilyalueiden lisäämisestä toukokuusta 2023 alkaen. Esplanadi-kokeilun kesän tulokset kertovat, että kokeilusta on ollut enemmän haittaa kuin kuin hyötyä alueen yrityksille.

Helsingin Yrittäjien tiedote kertoo, että Esplanadi-kokeilusta on tehty monenlaista seurantaa, ja ensimmäiset seurantatiedot kesä-elokuulta 2023 ovat valmistuneet.
Kokeilun vaikutusta alueen elinvoimaan tutkittiin mobiilidataan perustuvan viipymien seurannalla ja alueen toimijoille osoitetulla kyselyllä, johon vastasi 37 alueen yritystä, alueen suuret kiinteistönomistajat sekä tapahtumia alueella järjestäviä toimijoita.
Kotimaisten matkapuhelinten seurantaan perustuva datatieto kertoo, että käynnit, asioinnit ja viipymisen pituudet Esplanadien alueella ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet hieman viime kesästä. Käytetyssä mobiilidataseurannassa eivät näy ulkomaisten matkailijoiden liikkumiset.
– Ydinkeskustaan on saapunut tänä kesänä enemmän ihmisiä, joita ei kuitenkaan ole saatu houkuteltua käymään ja asioimaan Esplanadien alueella. Tänä kesänä myös Helsinki Biennaali lisäsi ydinkeskustassa kävijöitä, mutta Esplanadien alueen kävijä- ja asiointimäärissä ei ollut kuin pientä kasvua, toteaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.
Huoltoliikenne toimii huonommin
Esplanadien alueen yrityksille tehtiin myös kysely kokeilun vaikutuksista niiden myyntiin ja ostotapahtumien määrään. Alueen toimijoista 24,3 prosenttia oli myynyt enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona, 37,8 prosenttia oli myynyt saman verran ja 35,1 prosenttia oli myynyt vähemmän.
– Kokeilun vaikutukset Esplanadien alueen yrityksiin ovat olleet kahtiajakoiset. Ravintoloille ja kahviloille uudistus on ollut positiivinen, mutta kaupan alan yrityksiin se on vaikuttanut haitallisesti, Helsingin Yrittäjien tiedotteessa todetaan.
Myynnin laskuun vaikutti yrittäjien mukaan kadunvarsien pysäköintipaikkojen puute ja yleinen negatiivinen keskustelu autoilun mahdollisuuksien heikentymisestä keskustassa sekä turistien puuttuminen. Joka toisella vastaajista huoltoliikenne toimi aiempaa huonommin.
Yrityksiä kuunneltava tarkemmin
Myös yritykset, joiden myynti pysyi ennallaan viime vuoteen verrattuna, kritisoivat uudistuksen vaikutuksia kadunvarsipysäköintiin, ruuhkiin ja huoltoajoihin, jotka toimivat heikommin 79 prosentilla. Kriittisimmin kokeiluun suhtautuivat kuljetusliikkeet, joiden toiminta keskustassa on vaikeutunut merkittävästi.
Alueen yrityksistä 35 prosenttia suhtautui kokeilun jatkoon kielteisesti, 38 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa ja 27 prosenttia suhtautui jatkoon myönteisesti.
– Esplanadi-kokeilu ei ole kasvattanut alueen elinvoimaa kuluvana kesänä, ja alkaneen talvikauden aikana laajempia kävelyalueita ei muutoinkaan päästä hyödyntämään. Sen sijaan kokeilun haittavaikutukset Esplanadien alueen huolto- ja jakelu- ja muuhun liikenteeseen sekä kadunvarsipysäköintiin kasvavat talviolosuhteissa. Alueella toimivia yrityksiä tulee nyt kuunnella tarkalla korvalla, ja kokeilu pitää myös voida tarvittaessa keskeyttää, sanoo Oksala Helsingin Yrittäjien tiedotteessa.
Ihmisten kokemus heikentynyt
Ongelma on tiedostettu myös Helsingin kaupungilla, mutta tehdäänkö sille mitään, onkin sitten toinen juttu.
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva pohtii Helsingin Uutisten kolumnissaan, miten ”laajennetut Espat” taipuvat talvikäyttöön ja houkuttelevatko ne lisäkävijöitä keskustaan.
&#8211; Ydinkeskustaa ympäröivät lukuisat infrahankkeet ovat aiheuttaneet sen, että ihmisten kokemus keskustan saavutettavuudesta on heikentynyt ja tämä on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että kävijämäärät eivät ole nousseet. Tämä taas on vaikuttanut keskustan liikkeiden kannattavuuteen.
&#8211; Liikenteessä käytetty aika on lisääntynyt ja tätä myötä olemme myös menettäneet yhden keskeisistä kansainvälisesti merkittävästä kilpailukykytekijästämme eli helppoudesta ja nopeudesta kaupungissa liikkumiseen, elinkeinojohtaja kirjoittaa.

Helsingin viherkokeilut aiheuttavat haittaa autoilijoille ja keskustan yrittäjille

Helsingin Uutiset

Pormestariehdokas Wille Rydman Helsingin Uutisissa: Tavallisen helsinkiläisen arki ei ole ollut kaupungin päätöksenteon johtotähti enää aikoihin

Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään

Helsingin viherkokeilut aiheuttavat haittaa autoilijoille ja keskustan yrittäjille

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025