Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Helsingin valtuustoryhmä

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä esitti eilen kaupunginvaltuustossa vuoden 2023 budjettia uudelleen valmisteltavaksi. Perussuomalaisten mielestä budjetti ei holtittomasta rahankäytöstään huolimatta korjaa kaupungin lukuisia ongelmia.

&#8211; Helsingin kaupungin rahankäyttö on holtitonta. Kaupunki lisää ensi vuonna menoja peräti 6 % eli lähes kolminkertaisesti sen, mitä strategiassa on sovittu. Valtavasta ylityksestä huolimatta budjetti ei korjaa niitä ongelmia, joita kaupungissa on esimerkiksi lääkäriin ja hammaslääkäriin pääsyn, varhaiskasvatuksen, vammaispalveluiden tai koulujen osalta, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen painottaa.
Taloudellinen yhtälö on kestämätön
Perussuomalaiset olisivat maltillistaneet investointeja ja käyttäneet säästyneitä rahoja muun muassa lapsiperheiden hyväksi.
&#8211; Katsoimme, että ylisuuria investointeja ja asuntorakentamista olisi tullut vähentää johtuen sekä talouden epävarmuuksista että siksi, ettei Helsingin talous kestä nykyisen kaltaista muuttoliikettä. Helsingistä muuttaa pois nettoveronmaksajia ja tilalle muuttaa ulkomaalaisia, jotka käyttävät enemmän palveluita kuin maksavat veroja.
&#8211; Taloudellinen yhtälö on kestämätön ja on johtanut myös kouluissa tilanteeseen, jota ei ratkaista minkäänlaisella rahasummalla. Olisimme helpottaneet varhaiskasvatuksen kriisiä palauttamalla Helsinki-lisän kolmeen ikävuoteen asti. Haluamme perheille mahdollisuuden itse päättää, missä kohtaa taaperot laitetaan varhaiskasvatuksen piiriin, Rantanen kertoo.
Palkanmaksuongelmien pitkittyminen kohtuutonta
Perussuomalaiset esittivät valtuustossa myös toimenpiteitä Sarastian palkanmaksuongelmien pikaiseksi ratkaisemiseksi.
&#8211; Tilanne, jossa kaupungin työntekijät saavat palkkana mitä sattuu, on kohtuuton. Palkanmaksun ongelmien pitkittyminen kuukausikaupalla pilaa Helsingin maineen työnantajana. Työntekijät ansaitsevat korvauksia palkanmaksun viivästymisistä ja virheistä. Samoin kaupungin on selvitettävä Sarastian korvausvastuu tilanteessa, jossa kaupungille on myyty järjestelmä, joka ei toimi sovitulla tavalla, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Nuutti Hyttinen vaatii.
&#8211; Lisäksi edellytimme kaupunginvaltuustolle esitettäväksi selvitystä tilanteen ratkaisusta maaliskuun loppuun mennessä. Tämä kuitenkaan ei käynyt valtuuston enemmistölle, mikä viittaa siihen, että muissa ryhmissä palkanmaksun ongelmiin ei suhtauduta samalla vakavuudella.
&nbsp;

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Kaupungin rahankäyttö holtitonta ja palkanmaksu sekaisin

Perussuomalaiset osallistuivat sunnuntai-iltaan asti Helsingin kaupungin budjettineuvotteluihin. Neuvotteluille tuli kuitenkin loppu sunnuntai-iltana, kun muut puolueet eivät olleet valmiita keskustelemaan pienten lasten kotihoidontuen ns. Helsinki-lisän palauttamisesta.

&#8211; Olisimme halunneet helpottaa varhaiskasvatuksen kriisiä palauttamalla Helsinki-lisän, mutta valitettavasti se ei käynyt muille puolueille ja meille näytettiin ovea, kummastelee perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja budjettineuvottelijana toiminut Nuutti Hyttinen.
&#8211; Perussuomalaisten lähtökohtana neuvotteluihin oli veronkorotusten vastustaminen, velkaantumisen hillitseminen ja keskittyminen kaupungin ydintoimintoihin. Emme hyväksy toimenpiteitä, joilla tavallista työssäkäyvää tai eläkkeellä olevaa helsinkiläistä veronmaksajaa kuritetaan, jotta vihervasemmiston suosimia erityisryhmiä voitaisiin rahoittaa, perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja budjettineuvottelijana toiminut Mika Raatikainen lataa.
Rahaa ei saa tuhlata vieraskieliseen opetukseen
Perussuomalaisten tavoitteena oli myös turvata mieluummin kaikkien lasten koulukirjat kuin vieraskielisten lasten omankielinen opetus, joka ei ole lakisääteinen palvelu.
&#8211; Koulutuksessa halusimme panostaa pienempiin ryhmäkokoihin ja siihen, että kaikille oppilaille on tarjolla kunnolliset oppimateriaalit. Sen sijaan emme hyväksy rahan tuhlaamista vieraskieliseen opetukseen, Hyttinen korostaa.
Turhat rönsyt karsittava
Kriisiaikana perussuomalaisten mukaan on panostettava sote-palveluihin ja karsittava turhat rönsyt.
&#8211; Vaadimme mm. Pelastuskoulun rahoituksen turvaamista sekä palkkaohjelmaa, jolla palomiesten palkat saadaan muun pääkaupunkiseudun tasolle. Sosiaali- ja terveyspuolella vastustamme vanhusten ja vammaisten palveluihin kohdistuvia säästöjä.
&#8211; Kriisiajan huoltovarmuuden takaamiseksi vaadimme myös Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden alasajon keskeyttämistä. Jotta helsinkiläiset eivät joutuisi kohtaamaan kiertäviä sähkökatkoja, voimaloiden käyttöä on jatkettava niiden teknisen käyttöiän loppuun, Hyttinen ja Raatikainen tiivistävät perussuomalaisten linjan.
&nbsp;

Perussuomalaisille näytettiin ovea Helsingin budjettineuvotteluista: Helsinki-lisän palauttaminen oli liikaa vaadittu

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä on huolissaan Helsingin kaupungin pito- ja vetovoimasta. Helsinki oli vuonna 2021 koko maan muuttotappiollisin kaupunki. Helsingistä muuttaa pois 25–44-vuotiaita kotimaan kieliä puhuvia työssäkäyviä sekä lapsiperheitä. Tilalle Helsinkiin muuttaa pääasiassa vieraskielistä väestöä ulkomailta.

&#8211; Helsinki on ollut vuosikausia muuttovetovoimatutkimuksen ykköstilalla, mutta parissa vuodessa Helsinki on romahtanut muuttovetovoimassa koko maan häntäpäähän, ja alustavien tietojen mukaan tammi-huhtikuussa 2022 tilanne näyttää pahenevan. Siksi vaadimme, että kaupunki selvittää jatkossa syyt poismuutolle ja päivittää asuntotuotannon sekä maankäytön vastaamaan todellisia tarpeita. Todelliset syyt saadaan selville kysymällä poismuuttajilta itseltään, ei arvailemalla, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen korostaa.
Lisärakentamisen määrää syytä pohtia uudelleen
Kaupungin asumisen ja maankäytön ohjelmassa asuntorakentamisen tavoite on 7 000 asuntoa vuosittain, ja tavoitetta nostetaan 8 000 asuntoon vuonna 2023. Ottaen huomioon kaupungin epäsuotuisa väestökehitys, noussut kustannustaso ja siihen liittyvät taloudelliset riskit, on tarpeen pohtia uudelleen rakentamisen määrää.
&#8211; Kaupungin kasvutavoitteet kuvastavat koronaa edeltävää aikaa ja perustuvat vanhentuneisiin ennusteisiin. Järjettömän suuria rakentamistavoitteita on perusteltu korkeilla asumiskustannuksilla. Kaupunki ei kuitenkaan yhtäältä ole tutkinut, ovatko kasvaneet asuntotuotantomäärät todellisuudessa vaikuttaneet asumiskustannuksiin millään tavoin tai toisaalta sitä, ovatko korkeat asumiskustannukset merkittävä syy kaupungista ulos suuntautuvaan muuttoliikkeeseen vai onko taustalla jotain aivan muuta.
&#8211; Jos kyse on esimerkiksi siitä, että lapsiperheet muuttavat pois turvallisemman kasvuympäristön tai koulujen oppimisrauhan perässä, mikään lisärakentamisen määrä ei korjaa tilannetta, Rantanen huomauttaa.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jättänyt muuttoliikkeen syiden selvittämistä koskevan ryhmäaloitteen kaupunginvaltuuston tämän päivän kokouksessa.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Kantaväestön vähenemisen syyt Helsingissä selvitettävä

Kaukolämmön hinta Helsingissä on kovassa nousussa, eikä kaupungin vihervasemmistolaisen ideologian leimaama energiapolitiikka ainakaan helpota tilannetta. Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä ei hyväksy voimalaitosten alasajoa keskellä energiakriisiä ilman, että korvaava kapasiteetti on olemassa.

&#8211; Mikäli kahdessa vuodessa Helsingin erittäin tehokas yhdistetty kivihiilipohjainen tuotanto ajetaan alas, nousee helsinkiläisten kaukolämpölasku valtavasti. Maakaasullakaan ei voida tuottaa sähköä sen korkean hinnan vuoksi, joten Suomi menettää valtakunnan verkosta suuren ydinvoimalan verran vakaata sähköntuotantoa, jota ei voida korvata epävakaalla tuulivoimalla, perussuomalaisten varavaltuutettu Mikko Paunio latasi kaupunginvaltuuston kyselytunnilla.
Poliitikot eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta
Paunion mukaan sen enempää vihreä ympäristöministeri kuin kaupungin kärkipoliitikotkaan eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta.
&#8211; Joka vuosi Suomessa koetaan kylmiä sääjaksoja. Tällöin tuotannon riittävyys nousee avainasemaan, kun Hanasaaresta ja Salmisaaresta katoaa noin 900 MW kaukolämpötehoa. Vuosaaren 250 MW:n biokattila ei riitä sitä korvaamaan, ja lämpöpumput ja Hanasaaren lämpövarasto tuottavat muutaman päivän ajan ehkä 120 MW lämpöä.
&#8211; Miten Helsinki aikoo tuottaa puuttuvan kaukolämmön talven kulutushuippuna, kun talvipakkasilla käynnistettävän kymmenen lämpökeskuksen huollot on lopetettu? Paunio kysyy.
Sähkönsaanti turvattava koko Suomeen
Perussuomalainen linja on, ettei voimalaitoksia pidä lakkauttaa ilman, että korvaava kapasiteetti on olemassa.
&#8211; Perussuomalaiset haluavat turvata kaupunkilaisille kohtuuhintaisen energiansaannin ja koko Suomen vakaan sähkönsaannin. Kaupungin tulee luopua omistamansa energiayhtiön Helenin kivihiililaitosten ennenaikaisesta alasajosta ja taata vakaan energiatuotannon säilyminen keskellä energiakriisiä. Siksi kysymmekin, miten kaupunki aikoo tämän tehdä?
&#8211; Helenin työntekijät ovat ilmaisseet huolensa päättäjille. Nyt on kuunneltava ammattilaisia sen sijaan, että vihreän ideologian edistämiseksi heikennetään huoltovarmuutta ja pahennetaan energiakriisiä entisestään, Paunio kiteyttää.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Helsingin säilytettävä oma energiantuotanto kriisitilanteessa

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Teija Makkonen pitää <a href="https://www.teijamakkonen.fi/post/liikuntapainotteisia-kouluja-on-saatava-lis%C3%A4%C3%A4-helsinkiin">blogissaan</a> Helsingin tilannetta liikuntapainotteisten yläkoulujen suhteen hyvin epätasa-arvoisena. Makkonen pitää valinnanmahdollisuuksien puutteen väistämättömänä seurauksena kaupunginosien alueellista eriytymistä, ellei liikuntapainotteisten koulujen määrää lisätä.

Teija Makkonen kirjoittaa, että nuorten määrä Helsingissä kasvaa tulevina vuosina jopa kokonaisen ikäluokan verran. Tämä tarkoittaa oppilasmäärältään hyvin täysiä peruskouluja, jonka seurauksena oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolisiin kouluihin on käytännössä mahdotonta päästä ilman muuttamista kyseiselle oppilaaksiottoalueelle.
&#8211; Esimerkiksi koillisessa Helsingissä lähiliikuntakoulujen todellinen puute heikentää alueen lapsien mahdollisuuksia valita itselleen mielekästä painotettua opetusta, Makkonen toteaa blogissaan.
Uhkana kaupunginosien alueellinen eriytyminen
Liikuntakoulujen oppilailla on mahdollisuus liikkua koulupäivän yhteydessä n. 8 tuntia viikossa. Tämä on merkittävä ero n. 2 viikkotunnin koululiikuntaan. Liikuntapainotteisille luokille hakeutuu samanhenkisiä liikunnasta kiinnostuneita luokkakavereita, puhumattakaan liikunnan positiivista terveydellisistä vaikutuksista hyvään elämään.
&#8211; Liikuntapainotteisten yläkoulujen ja nuorten valinnanmahdollisuuksien puutteen seurannaisvaikutuksena on väistämättä eri kaupunginosien alueellinen eriytyminen, jollei liikuntapainotteisten koulujen määrää Helsingissä lisätä.
&#8211; Eikö jokainen koulu voisi olla lähiliikuntakoulu? Makkonen kysyy.

Valtuutettu Makkonen haluaa Helsinkiin lisää liikuntapainotteisia kouluja: ”Eikö jokainen koulu voisi olla lähiliikuntakoulu?”

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä esitti kuntalaisäänestyksen järjestämistä Malmin lentokentästä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kaupunginvaltuuston enemmistö torppasi Jussi Halla-ahon tekemän esityksen äänin 53-29 (3 tyhjää).

&#8211; Kansanäänestys olisi ollut erinomainen tapa ratkaista tämä asia. Mielipiteet Malmin kentän tulevaisuudesta eivät noudata puoluerajoja, eikä kuntalaisilla siksi ole ollut todellista mahdollisuutta ottaa asiaan kantaa vaaleissa. Tiedetään, että helsinkiläiset suhtautuvat Malmin lentokentän alasajoon paljon kriittisemmin kuin kaupungin päättäjät valtuustossa, toteaa perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho.
Kaupunkilaisten haavat jäävät auki
Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä yli 30 000 allekirjoitusta kerännyt kuntalaisaloite itsessään todisti, että aihe on tärkeä helsinkiläisille ja kaupunkilaisten tahto Malmin lentokentän tulevaisuudesta olisi ollut syytä selvittää kansanäänestyksessä.
&#8211; On valitettavaa, ettei valtuuston enemmistö antanut kaupunkilaisille mahdollisuutta ilmaista tahtoaan Malmin lentokentän tulevaisuudesta, vaan nyt kaupunkilaisten haavat jätetään asian suhteen auki. Ehkä muut puolueet pelkäsivät, ettei äänestyksen tulos olisi ollut toivottu, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen sanoo.
&nbsp;

Perussuomalaiset esittivät kuntalaisäänestystä Malmin lentokentästä – Helsingin valtuusto torppasi esityksen

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli torstaisessa kokouksessaan valtuutettu Mia Haglundin (vas.) valtuustoaloitetta koskien ilmastovaikutusten laskelmien sisällyttämistä asemakaavoihin. Kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttinen (ps.) teki asiassa ponnen, jossa edellytettiin ilmastovaikutusten laskennan laajentamista koskemaan Helsingissä rakentamisesta johtuvia, kaupungin ulkopuolelle aiheutuvia päästöjä.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttisen pontta kannattivat kaikki kokoukseen osallistuneet perussuomalaiset valtuutetut.
&#8211; Pidän tärkeänä, että jos kaupungilla on ilmastotavoitteita ja ilmastostrategia, ne on muotoiltu siten, että niillä on oikeasti merkitystä eikä niitä sovelleta valikoivasti. Rakennusteollisuuden mukaan rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus koko elinkaaren aikaisista päästöistä on suuruusluokkaa 20 prosenttia, sanoo Hyttinen.
&#8211; Tämä on hyvä suhteuttaa siihen, että liikenteen osuus energian loppukäytöstä on vain noin 16 prosenttia. Liikenteen päästöjä ja niiden vähentämistä pidetään jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa, mutta rakentamisen päästöistä ei juuri puhuta.
Helsingin hiilineutraaliustavoite erikoisesti muotoiltu
Hyttinen nosti valtuuston keskustelussa esiin kaupungin Hiilineutraali Helsinki vuonna 2035 -tavoitteen, jonka muotoilu on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta erikoinen.
&#8211; Helsinki on asettanut hiilineutraaliustavoitteen sanatarkasti siinä muodossa, että vuonna 2035 Helsingin alueella tapahtuva toiminta ei enää aiheuta ilmaston lämpenemistä. Hiilineutraalius on määritelty sanatarkasti muodossa ’hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsingin alueella syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin Helsingin alueen sitomat päästöt’.
&#8211; Tämä muotoilu mahdollistaa tulkinnan, jossa Helsingissä käytettävien rakennusmateriaalien valmistamisesta aiheutuvia päästöjä ei huomioida osana hiilineutraaliustavoitteen toteutumista, koska betonielementtejä ei valmisteta Helsingissä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi katsoin ponsiesityksen perustelluksi, Hyttinen korostaa.
Onko Helsingin ilmastostrategia pelkkää moraaliposeerausta?
Ponsi sai laajan tuen perussuomalaisten lisäksi kokoomuksen, RKP:n, Liike Nytin, avoimen puolueen, keskustan sekä kristillisdemokraattien valtuustoryhmistä. Feministisen puolueen valtuustoryhmä ei tukenut pontta, ja salin vasemman laidan ryhmistä jokaisesta vain yksi valtuutettu äänesti ponnen puolesta: Leo Stranius (vihr.), Sinikka Vepsä (sd.) ja Sami ”Frank” Muttilainen (vas.).
&#8211; Muiden osalta on perusteltua kysyä, miksi he eivät pidä ilmastopäästöjen vähentämistä myös Helsingin ulkopuolella yhtä tärkeänä kuin Helsingin rajojen sisäpuolella, kun ilmastonmuutosta kuitenkin pidetään globaalina ongelmana. Herää kysymys, onko ilmastostrategialla heille muuta merkitystä kuin moraaliposeeraus, jonka ansiosta he voivat näyttäytyä parempina ihmisinä. Tähän viittaa myös valtuutettu Hannu Oskalan (vihr.) aikaisemman asian käsittelyn yhteydessä esittämä näkemys ilmastohätätilajulistuksen vähäisestä merkityksestä, Hyttinen pohtii.
Ponsi sai äänestyksessä 27 ääntä, kun hyväksymiseen olisi tarvittu valtuuston enemmistö, 43 ääntä.
&nbsp;

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä jätti keskiviikkona ryhmäaloitteen, jossa se vaatii Helsingin kaupungilta ripeitä toimenpiteitä kaupungin alueella olevien taksiasemien ja -alueiden rauhoittamiseksi. 


Esimerkiksi asema-aukion taksialueelle kerääntyvien autojen epämääräiset kuljettajat aiheuttavat pelkoa asiakkaissa ja jopa väkivallantekoja kuljettajien kesken. Tilanne on myös erittäin epäsuotuisa Helsingin maineen kannalta kaupungissa vierailevien ihmisten näkökulmasta.
&#8211; Kaupungin on syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ryhtyä suitsimaan näitä taksibasaareita, ennen kuin siellä pääsee joku hengestään, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Raatikainen.
Turvallisuus edellä
Lentokentän ja sataman kilpailutuksella tilanne saatiin näiden alueilla rauhoittumaan ja perussuomalaiset esittävätkin, että kaupunki selvittää, olisiko vastaavanlainen mahdollista myös kaupungin alueella.
&#8211; Helsingin kaupungin on kyettävä reagoimaan alueellaan tapahtuvaan epäasialliseen toimintaan ja suoranaisiin turvallisuusuhkiin, joista on uutisoitu pitkin vuotta. Me odotamme kaupungilta ripeyttä, jotta sekä kuljettajien että asiakkaiden turvallisuus ja kaupungin julkikuva paranee. Toimeen on ryhdyttävä, sillä taksilain korjaaminen ei vastaa tähän ongelmaan suoraan, summaa kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen.
&nbsp;
&nbsp;

Helsingin valtuustoryhmä

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Kaupungin rahankäyttö holtitonta ja palkanmaksu sekaisin

Perussuomalaisille näytettiin ovea Helsingin budjettineuvotteluista: Helsinki-lisän palauttaminen oli liikaa vaadittu

Perussuomalaiset: Kantaväestön vähenemisen syyt Helsingissä selvitettävä

Perussuomalaiset: Helsingin säilytettävä oma energiantuotanto kriisitilanteessa

Valtuutettu Makkonen haluaa Helsinkiin lisää liikuntapainotteisia kouluja: ”Eikö jokainen koulu voisi olla lähiliikuntakoulu?”

Perussuomalaiset esittivät kuntalaisäänestystä Malmin lentokentästä – Helsingin valtuusto torppasi esityksen

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii ”taksibasaarien” rauhoittamista

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025