Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

henkilöauto

Euroopan unioni haluaa selvittää, kuinka hyvin auton tyyppihyväksynnässä annetut tiedot energiankulutuksesta rimmaavat todellisuuden kanssa. Tulevaisuudessa katsastusmies pistää läppärin piuhat kiinni OBD-tökkeliin ja imuroi kulkuneuvoon tallennetut tiedot unionin sääntelykoneiston käyttöön.

Määräaikaiskatsastuksessa ajonaikaiset energian kulutustiedot luetaan OBD-skannerilla ajoneuvon sisäisestä OBFCM-laitteistosta. Tiedot toimitetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, josta kerätyt tiedot toimitetaan vuosittain Euroopan Ympäristökeskukselle komission käskystä.
Täyssähköautoista ei kerätä tietoja
Ajonaikaiset polttoaineen tai energian kulutustiedot tallennetaan bensa-, diesel- ja hybridiautoista. Täyssähköautot eivät kuulu tiedonkeruun piiriin, <a href="https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/ajonaikaisten-kulutustietojen-keraaminen-maaraaikaiskatsastuksessa-alkaa">kertoo</a> Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin koukeroinen tiedote.
&#8211; Valmistenumero kerätään sen vuoksi, että Euroopan ympäristökeskus pystyy tulkitsemaan siitä auton valmistajan ja mallin tilastointia varten, valaisee päällikkö Miikka Heikkinen.
Sääntelyn kehittäminen taustalla
Kerättäviä tietoja verrataan tyyppihyväksynnässä ilmoitettuihin tietoihin. Tietoja hyödynnetään sääntelyn kehittämisessä uusien ajoneuvojen todellisten ajonaikaisten kulutustietojen seurantaan ja ilmoittamiseen liittyen.
Ensimmäisessä vaiheessa tiedonkeruu koskee vuosittain määräaikaiskatsastettavia ajoneuvoja. Vuodesta 2025 alkaen imuroidaan tiedot myös kaikista vuonna 2021 tai sen jälkeen käyttöön otetuista henkilö- ja pakettiautoista.

Isoveli pistää piuhat kiinni kansalaisten autoihin – kulutustiedot imuroidaan aina katsastuksen yhteydessä

Uusia henkilöautoja myytiin vuonna 2020 alle 100 000 kappaletta ja useimmat sähkö- ja hybridiajoneuvot menivät etelän yritysten työsuhde-etuilijoille. Tavallinen kansa ostaa käytetyn auton ja käyttövoimana on usein edelleenkin diesel.

Vaikka valtamedian viestinnästä voisi muuta päätellä, dieselautot eivät ole katoamassa katukuvasta vielä hyvään aikaan. Dieselautojen osuus autokannasta pysyy Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan <a href="https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/autokannan_kehitys/dieselautojen_osuus_henkiloautojen_ensirekisteroinneista_ja_henkiloautokannasta">korkeana</a> vielä vuosia. Romutusikäisistä autoista vain pieni osa on dieselkäyttöisiä, sillä niiden osuus autokannasta lähti kasvuun vasta 10 vuotta sitten. Dieselautojen osuutta vankistaa myös isojen käytettyjen maahantuonti. Ne kun tuppaavat olemaan dieseleitä.
Autoveroon ei tiettävästi ole tulossa muutoksia kuluvana vuonna. Polttoaineiden verotus onkin sitten eri asia. Sanna Marinin hallituksen <a href="https://www.lvm.fi/-/fossiilittoman-liikenteen-tiekartta-lausunnoille-kolme-vaihetta-kohti-ilmastoystavallista-liikkumista-1251809">Fossiilittoman liikenteen tiekartta</a> lähti lausunnoille tammikuun puolivälissä ja valmista pitäisi tulla 19. helmikuuta. Kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Jos näin käy, bensaa ja dieseliä palaa autojen moottoreissa hyvin paljon nykyistä vähemmän.
Kiehtovaa nähdä, ajaako hallitus lopulta hanketta eteenpäin &#8211; ja tapahtuuko tämä keskustan vai vihervasemmiston nuottien mukaan.
Suomalainen ostaa käytetyn auton
Vain pieni osa suomalaisista hankkii autoa vaihtaessaan uuden ajoneuvon. Valtaosa kaupasta käydään käytetyillä ja ne hankitaan joko kotimaasta tai lähialueilta, useimmiten Ruotsista tai Saksasta. Käytettyjen autojen kaupassa trendikkäät sähköautot ovat harvinaisuuksia, tavallinen suomalainen ajaa edelleen bensalla tai dieselillä.
Vuonna 2020 Suomessa myytiin 96 415 uutta henkilöautoa. Käytetty vaihtoi omistajaa 632 980 kertaa ja ulkomailta tuotiin 43 904 käytettyä autoa. Uusien autojen kaupan alavire jatkui ja ulkomailta tuotiin suunnilleen saman verran käytettyjä kuin ennenkin. Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/63e9949e-ff5a-495d-ba16-a42adf5155d2">siteeraamassa</a> vaihtoautoketju Sakan tuoreen <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/63e9949e-ff5a-495d-ba16-a42adf5155d2">kyselyssä</a> tulos oli hieman ristiriitainen: käytetyn auton ostaja suosii periaatteessa bensiinikäyttöistä autoa mutta kuitenkin ostaa vaikkapa Mercedeksen, joka on tunnettu dieseleistään.
Uutena ostetun auton keskihinta oli Autoalan tiedotuskeskuksen tuoreimman tilaston mukaan 34 000 euroa, käytettynä tuodun 21 700 euroa. Keskimääräinen suomalaisen auto on hieman yli 12-vuotias ja sen arvo on 6 800 euroa.
Ostajan vaikea valinta
Auton ostajalle on tällä hetkellä tarjolla paljon vaihtoehtoja ja vähän tietoa tulevasta. Vaihtoon menevää ajoneuvoa kannattaa tarjota useammalle taholle. Kilpailutuksen avulla hankittujen tarjousten ero oli omakohtaisen tutkimuksen mukaan tammikuussa 20 000 euron hintaluokassa isoimmillaan 1 500 euroa. Hintaerot eivät ole suuret, sillä kilpailu on kovaa ja autoliikkeet käyttävät usein samaa esim. Nettiauton <a href="https://www.nettiauto.com/hintalaskuri">laskuria.</a>
Auto ei enää ole segregoituvassa yhteiskunnassa samalla tavalla statussymboli, kuin se oli lähimenneisyydessä. Monelle se ei ole sitä koskaan ollutkaan, kyse on ainoasta keinosta päästä töihin, harrastuksiin tai ylipäänsä ihmisten ilmoille. Niillä usein vähillä rahoilla, joita itse kullakin on käytössään.
Jos kansalaisella on käytössään edes jonkinmoiset säännölliset kuukausitulot, auton vuokraus voisi käytetyn ostamisen sijasta olla jonkinmoinen ratkaisu. Ainakin näinä autoilun epävarmuuden aikoina. Vuodeksi uusi pieni auto irtoaa vakuutuksineen 200-300 eurolla kuukaudessa, toki paljon rahaa sekin. Toisessa vaakakupissa painaa sitten se, ettei ainakaan seuraavaan vuoteen tule henkilökohtaista taloudellista katastrofia oman auton hajoamisen takia.
&nbsp;

Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto

Pandemian aikana lentokoneet seisovat kentillä ja junat kulkevat parhaimmillaankin harvakseltaan. Julkisilla kuljettaessa on aina mahdollista saada virustartunta. Toista se on yksityisautossa, sinne mennään minne nokka näyttää ja ollaan turvassa kanssakulkijoiden koronaroiskeilta.

Ruotsin valtiopäivien autoverkosto ottaa Aftonbladetin <a href="https://www.aftonbladet.se/debatt/a/e8gKgK/coronakrisen-bevisar-att-bilen-ar-nodvandig">mielipidekirjoituksessa</a> härkää sarvista ja käy vastahyökkäykseen yhteiskuntaan pesiytynyttä autovihamielisyyttä vastaan.
Julkista liikennettä vältellään pandemian jälkeen
Kansanedustajat perustelevat yksityisautoilun puolustuspuhetta parlamentaarikon perusteellisuudella. Aloitetaanpa kokemuksilla Kiinasta. Bloomberg Greenin artikkelin mukaan yksityisautoilu on Kiinassa <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-04-16/post-virus-transportation-future-more-cars-fewer-trains">lisääntynyt</a> koronarajoitusten hellittäessä. Kansalaiset välttelevät julkista liikennettä ja tapa on saattanut tulla jäädäkseen.
Parlamentaarikkojen mielestä ”jo tämä toivottavasti osoittaa, että henkilöauton joustavuus ja monikäyttöisyys on ohittamatonta. Ilman autoa useammat sairastuisivat ja talouden jarrut kirskuisivat nykyistäkin pahemmin.”
Polttomoottorin aika ei ole ohitse
Seuraavaksi senaattorit lyövät tiskiin vaatimuksensa yksityisautoilun pysyvästä helpottamista pandemian jälkeen. Ensinnäkin tulevaisuuden kaupungit on suunniteltava myös yksityistä autoilua varten. Muuten kävelykeskustoissa saattavat vaeltaa ainoastaan menneisyyden haamut.
Katujen ja valtateiden ylläpitoon pitäisi panostaa rutkasti. Näin vastataan kuljetustarpeisiin, jotka taas lisääntyvät yhteiskunnan toipuessa pandemian kiroista. Parlamentaarikot ovat myös sitä mieltä, että polttomoottorin aika ei ole ohitse, jo pelkästään sen ”kriisivarmuuden” takia. Polttomoottori kun toimii myös paikallisesti tuotetulla biopolttoaineella.
Loppu ”autovihamielisyydelle”
Parkkipaikan pitää sijaita lähellä asumuksia ja parkkimaksutkin voisi unohtaa, ainakin ympäristöystävällisiltä autoilta. Kokoomustaustaiset parlamentaarikot haluaisivat poistaa verot työnantajan maksamalta parkkipaikalta ja autotallilta, sillä ”työssäkäynti ei ole etu vaan välttämättömyys”.
Virkamiesten ja osan poliitikoistakin strategia on viimeisen 20 vuoden ajan ollut yksityisautoilun vähentäminen, sanoo se loppuosa poliitikoista.
&#8211; Tälle asenteelle on nyt pantava piste. Valtion ja kuntien pitää ymmärtää, että henkilöauto on täällä tänään ja myös huomenna, Ruotsin valtiopäivien autoverkosto vaatii.
&nbsp;

Koronakriisi sen viimein todisti – henkilöauto on välttämätön

henkilöauto

Isoveli pistää piuhat kiinni kansalaisten autoihin – kulutustiedot imuroidaan aina katsastuksen yhteydessä

Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto

Koronakriisi sen viimein todisti – henkilöauto on välttämätön

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025