Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

henkilöstömitoitus

Hallitus siirtää 0,7 hoitajan henkilöstömitoituksen voimaantuloa 1.1.2028 saakka. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää kertoi täysistunnossa tiistaina, ettei hoitajamitoituksen nosto iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon yksiköissä ratkaise sitä ongelmaa, ettei Suomessa yksinkertaisesti ole riittävästi hoitoalan henkilökuntaa.

Eduskunta päätti tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti, että lain voimaantulosäännöksessä säädettyä iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksiköissä asiakasta kohti noudatettavan 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen siirtymäaikaa jatkettaisiin 1.1.2028 saakka. Ennen sitä edellytettäisiin vähintään 0,65 työntekijän henkilöstömitoitusta kyseisiin tehtäviin voimassa olevan lain mukaisesti.
Edellinen hallitus päätti, että henkilöstömitoitusta nostetaan nykyisen hallituksen ja eduskunnan aikana vähintään 0,7 työntekijään asiakasta kohti iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Henkilöstömitoitus säädettiin alun perin tulevaksi voimaan täysimääräisesti 1.4.2023 päättyvän siirtymäajan jälkeen, jotta kunnilla ja kuntayhtymillä sekä palveluntuottajilla olisi mahdollisuus varautua merkittävään henkilöstötarpeen kasvuun.
Sanna Marinin hallitus kuitenkin totesi itsekin tavoitteensa mahdottomaksi toteuttaa käytännössä ja siirsi yhtenä viimeisistä töistään voimaantulopäiväksi 1.12.2023 ajatuksella ”seuraava hallitus hoitakoon, me otamme kunnian!”
Yhä suurempi osa jäisi kokonaan ilman hoitoa
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää perusteli asiaa tiistain täysistunnossa:
&#8211; Hoitajamitoituksen nosto 0,7 työntekijään ei ole mikään taikaisku, jolla pelastamme vanhustenhoidon ja hoitoalan. Hoitajamitoituksen nosto ei ratkaise sitä tosiasiaa, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hoitoalan henkilökuntaa.
&#8211; Hoitajamitoitus on tällä hetkellä 0,65, koska tällä hetkellä siihen riittää henkilökunta, juuri ja juuri. Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että tämä 0,65 pidetään voimassa tämän hallituskauden ajan ja ympärivuorokautisen hoivan 0,7 henkilöstömitoituksen voimaantulo siirretään alkamaan tammikuussa 2028. Tämä siksi, että voimme varmistaa tarvittavan määrän henkilökuntaa, kun tuo mitoitus tulee voimaan.
&#8211; Mikäli hoitajamitoitusta nostettaisiin nyt, se johtaisi vain siihen, että useampi vanhus joutuisi jäämään kotiin ilman hoitoa. He, jotka pääsisivät hoitoon, saisivat hyvää ja entistä parempaa hoitoa, mutta yhä suurempi osa jäisi kokonaan ilman hoitoa. Tämä olisi täysin kestämätöntä, Sillanpää totesi.
Hoitoalan veto- ja pitovoimaa parannettava
Sillanpään mukaan saadaan tehdä kovasti töitä, että tavoitteeseen päästään edes vuoteen 2028 mennessä.
&#8211; Hoitajamitoituksen nostoon on aikaa reilut neljä vuotta, ja saamme todella tehdä töitä, että tavoitteeseen päästään. Samaan aikaan väestö ikääntyy, vanhusten määrä kasvaa ja hoitoala menettää työntekijöitä aloille, joilla on paremmat palkat, perusoikeudet kunnossa ja työn kuormitus vähäisempää. Tai sitten lähdetään töihin Ruotsiin tai Norjaan, jossa hoitajat tienaavat tuplasti sen, mitä Suomessa, ja jossa hoitajien perusoikeuksia kunnioitetaan.
&#8211; Alan veto- ja pitovoimaa täytyy parantaa. Hallitusohjelmassakin oleva hyvän työn ohjelma on yksi toimi, jolla lähdemme tekemään parannuksia alalle. Meidän tulee huolehtia siitä, että alan työtehtävät täytetään osaavalla väellä, määräaikaisuuksia ei ketjuteta, uusien työntekijöiden perehdytykseen panostetaan ja henkilökunnan osaamista ylläpidetään. Työn kuormittavuus ei saa nousta liialliseksi.
&#8211; Lisäksi itselleni ja tuhansille hoitajille on tärkeää, että hoitajien perusoikeudet taataan, kehollinen itsemääräämisoikeus palautetaan ja pakollisten rokotusten vaatiminen muutetaan takaisin vapaaehtoisuuteen perustuvaksi. Nämä ovat askel siihen suuntaan, että meille riittäisi tulevaisuudessakin hoitajia ja ikääntyneemme saisivat sitä hyvää hoitoa, Sillanpää sanoi.
&nbsp;

Hoitajamitoituksen siirtymäaikaa jatkettava hoitajapulasta johtuen – ”Hoitajamitoituksen nosto ei ratkaise sitä tosiasiaa, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hoitoalan henkilökuntaa”

Suomessa on syvä ja vakava päivystyskriisi, josta on uutisoitu laajasti. Odotusajat päivystyksissä on vuorokausia, potilaita on käytävillä ja henkilöstöstä huutava pula.

Kansanedustaja Arja Juvonen toteaa, että päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä ja potilasturvallisuus vaarantunut valtakunnallisesti Suomessa.
&#8211; Yksikin menetetty ihminen siksi, että hänen hoitoonpääsynsä viivästyy, on väärin. Puhumme nyt ihmisistä ja heidän oikeuksistaan saada hoitoa.
&#8211; Nyt on tehtävä toimet, jotka varmasti maksavat rahaa, mutta jotka auttavat ihmisiä, Juvonen vaatii.
Vuokratyövoima apuun
Juvosen mukaan joulunaika pahentaa tilannetta entisestään. Lukuisilla hoitajalla on joululomat sovittuna.
&#8211; Onko mahdollisesti hoitajia, jotka ovat valmiita joustamaan lomistaan, tehdä ylitöitä tai siirtyä omasta työyksiköstään päivystykseen? Palkanmaksussa ei saa nyt säästellä, vaan ylityö-, hälyytysraha- ja lomansiirtokorvaukset on oltava tuntuvia.
&#8211; Vuokratyövoiman käyttö vapailta markkinoilta on otettava käyttöön, sillä siellä on reserviä todellisista osaajista, jotka ovat valmiita tulemaan töihin. Yksityissektorin palvelutuottajien mukaan ottaminen päivystyskriisin hoitoon on ehdotonta. Yksityiset sairaalat ja lääkärikeskukset hoitavat jo nyt päivystys- , leikkaus- ja tapaturmapotilaita tiloissaan. Yksityisen ja julkisen sektorin on nyt lähennyttävä toisiaan, Juvonen vaatii.
Ensihoitajakoulutus vetää hakijoita
Ensihoitajakoulutukseen ammattikorkeakouluihin hakeutui ennätysmäärä opiskelijoita tämän kevään yhteishaussa.
&#8211; Valitettavasti paikkoja alan opintoihin on liian vähän. Kun ensihoidosta on tullut hakijoiden suosikki, on kutsuun vastattava ja moninkertaistettava opiskelijapaikkojen määrät. Ensihoitajista saamme osaavaa työvoimaa päivystyksiin. Olen tehnyt ensihoitajakoulutuksen lisäämisestä toimenpidealoitteen lokakuussa 2022, sillä kysynnän ja tarjonnan on vastattava toisiaan näin tärkeässä asiassa, Juvonen kertoo.
&#8211; Terveyskeskusten on kyettävä antamaan lääkäriaikoja oikea-aikaisesti, jolloin sairauksien hoito tapahtuu nopeasti, eikä vaiva viivästy ja vakavoidu. Terveyskeskusten on toimittava hätätilanteessa myös viikonloppuisin päiväsaikaan päivystyssairaaloiden rinnalla. Terveyskeskuksissa kyetään antamaan ensiapu moniin sairauksiin, jolloin potilaan ei tarvitse ruuhkauttaa ilta- ja yöpäivystystä.
Ikääntyneille oma hoitokaista
Juvosen mielestä ikääntyneille pitäisi avata oma kaista päivystykseen ja oma vanhustenhoidon akuutteihin ongelmiin vastaava yksikkö.
&#8211; Vanhukset hakeutuvat päivystyksiin ja tarvitsevat myös ympärivuorokautista hoivaa sairauksissa. Tähän tulisi varautua hyvinvointialueilla. Miksi meillä ei voisi olla omia vanhustensairaaloita? Juvonen kysyy.
Juvonen ei pidä vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta syynä sille, että päivystyksestä puuttuu hoitajia.
&#8211; Vanhustenhoito on oma alansa, jonka toimintaan pääsee mukaan myös matalammalla koulutuksella esimerkiksi välillisiin eli vanhustenhoivan avustaviin tehtäviin.
Palkka ja työolot kuntoon
Juvonen toivoo, ettei vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta käytetä keppihevosena sille, että päivystyksestä puuttuu osaavaa henkilöstöä. Vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta on tarkoitus parantaa esimerkiksi lisäämällä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilöstöä.
&#8211; Vanhustenhuollossa tarvitaan lähihoitajia ja perushoitajia, joilla on vahvaa osaamista ja ymmärrystä perushoidollisista asioista. Heillä on myös tiettyä lääkekoulutusta ja osaamista. Sairaanhoitajia ja perustason ensihoitajia ja ylemmän tason ensihoitajia (AMK) on saatava houkuteltua töihin päivystyksiin ja sairaaloiden osastoille, sillä heillä on erityisosaamista sairaanhoidollisesta hoitotyöstä ja päivystystoiminnoista.
&#8211; Opetusministeriössä tulisi myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydä vakava vuoropuhelu sairaanhoitajakoulutuksen sisällöstä ja siitä, että miten koulutuksella vastataan parhaiten työvoimapulaan. Pohjoismaihin töihin lähteneet sairaanhoitajat on houkuteltava takaisin. Rahalla, työoloilla ja asunnolla heidät houkutellaan, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä

Opetusministeri Li Andersson on <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opettajat-tyrmaavat-erityisluokkien-vahentamisen-mtv-n-kyselyssa-nyt-viimeistaan-pitaisi-herata/8530084#gs.fenqtn">ehdottanut</a> erityisopettajamitoitusta helpottamaan perusopetuksen haastavaa tilannetta ja inkluusion aiheuttamia ongelmia. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää erikoisena, että hallituksessa ei edelleenkään ole opittu, että pelkkä tavoitteiden ja mitoitusten asettaminen ei helpota ongelmaa, vaan voi jopa pahentaa tilanteita entisestään.

&#8211; Sote-puolella jo nähtiin, että pelkkä mitoituksen säätäminen lakiin ilman riittävää rahoitusta lähinnä heikentää palveluja. Yksityiset palveluntarjoajat ovat joutuneet pitämään asiakaspaikkoja tyhjinä, jotta lakimääräinen mitoitus toteutuu, huomauttaa kansanedustaja Jari Koskela.
Koskelan mielestä on tietysti hyvä, että erilaisia tavoitteita asetetaan, mutta niiden pitää olla realistisia etenkin, jos tavoitteet kirjataan lakitekstiin. Pelkkä erityisopettajamitoitus ei tulisi parantamaan peruskoulutuksen tilannetta, koska koko julkisella sektorilla on krooninen rahoitusvaje. Vajaa rahoitus ja vajaalukuinen henkilöstö asettavat kuntien eri viranhaltijat mahdottomaan asemaan, kun heidän pitää pyrkiä toimimaan lain kirjausten mukaan, vaikka keinoja ei olisi.
Uusi ilmastolaki on katastrofi
Erityisen suurena virheenä kansanedustaja Koskela pitää uuteen ilmastolakiin kirjattuja tavoitteita hiilineutraaliudesta ja päästövähennyksistä. Erityisesti uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa näiden toteutuminen ei ole realismia.
&#8211; Jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa tiedettiin, että Suomen hiilineutraaliustavoite vuonna 2035 on käytännössä mahdoton toteuttaa. Lakia kesällä hyväksyttäessä tiedettiin, että kivihiiltä ja turvetta tullaan tarvitsemaan juuri tässä hetkessä lisää, Koskela korostaa.
Koskelan mukaan hallituksen pitäisi nyt pakittaa jo lakiin kirjatuista tavoitteista, kuten hoitoalan henkilöstömitoituksessa on osin tehtykin, ja vähintäänkin olla asettamatta uusia kunnianhimoisia mitoituksia ennen kuin voidaan varmistaa julkisten varojen riittävyys.
&nbsp;

Koskela moittii epärealistista hallituspolitiikkaa: Hallitus osaa asettaa tavoitteita, mutta ei anna mahdollisuutta saavuttaa niitä

Eduskunta keskusteli tänään vanhuspalveluita ja sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia käsittelevästä opposition välikysymyksestä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra otti puheenvuorossaan esille soteuudistuksen toteutumisen taloudelliset ongelmat.

&#8211; Kun sotelainsäädäntöä eduskunnassa käsiteltiin, perussuomalaiset moneen kertaan toivat esille, että rahoitus on pielessä. Rahaa ei ole varattu uudistukseen riittävästi. Samaa keskustelua käytiin aluevaalien alla. Rahaa ei ollut. Eikä sitä ole vieläkään, Riikka Purra sanoi.
&#8211; Hallituksen suuri, historiallinen soteuudistus, henkilöstömitoitus, kiristetty hoitotakuu – näillä te itseänne kehutte. Kaikki ajavat seinään.
Rahaa puuttuu 1,5 miljardia euroa
Purra toi esille, että kaikilla tammikuussa aloittaville hyvinvointialueilla on selvä rahoitusvaje, joka vaihtelee 15 miljoonasta 120 miljoonaan aluetta kohden.
&#8211; Rahaa puuttuu siis yhteensä 1,5 miljardia euroa! Suurempiakin arvioita on esitetty. Rahaa tarvitaan tämän verran vain ensi vuodelle palkkaharmonisointiin, tietojärjestelmiin ja niin edelleen, Purra varoitti.
Päivystysten alasajo alkaa
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS joutuu sopeuttamaan toimintaansa lähemmäs sata miljoonaa.
&#8211; Se tulee tarkoittamaan esimerkiksi pienempien sairaaloiden synnytysosastojen ja päivystysten alasajoa.
&#8211; Milloin te tuotte nämä puuttuvat rahoitukset, mistä te ne otatte ja miten aiotte huolehtia sitä, että palveluiden laatu ei heikkene?
Palveluiden piti parantua
Purra muistutti, että hallituspuolueet lupasivat ennen aluevaaleja moneen otteeseen, että palvelut paranevat hyvinvointialueuudistuksessa.
&#8211; Sote on mitä pahimmassa kriisissä eivätkä tammikuussa virallisesti käynnistyvät hyvinvointialueet tuo ainakaan parannusta tilanteeseen.

Purra muistutti hyvinvointialueiden miljardiongelmasta: Hallitus kehuu itseään, vaikka palvelut heikkenevät

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii pääministeri Sanna Marinia (sd.) antamaan heti ilmoituksen eduskunnalle siitä, miten hallitus aikoo ratkaista terveydenhuollon kriisin. Juvosen mukaan kysymys on potilasturvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan peruspilareiden ja kantavien rakenteiden ylläpidosta.

&#8211; Koko terveydenhoidon sektori on romahtamassa, sillä jos ihminen ei pääse hoitoon tai hänen hoitonsa viivästyy kohtuuttomasti, siitä syntyy myös potilasvahinko ja velvollisuus rahallisiin korvauksiin potilaalle. Kyseessä on inhimillinen, mutta myös taloudellinen näkökulma, varoittaa kansanedustaja Arja Juvonen.
Huonokuntoiset vanhukset makaavat kodeissaan
Ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissäkin kovan hoitajapulan johdosta. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65. (HS 10.8.2022)
&#8211; Vanhukset odottavat huonokuntoisina kodeissaan tai ylitäydessä erikoissairaanhoidossa hoivapaikkaa vanhustenhoivan yksiköstä. Laitospaikat on ajettu alas ja lakkautettu. Epärealistinen unelma siitä, että koti on paras paikka vanhukselle, on poksahtanut saippuakuplana ilmaan, Juvonen kertoo.
Maailman onnellisimman maan varjokuva
&#8211; Tämänkö pohjoismainen hyvinvointivaltio Suomi tarjoaa vanhuksilleen? Tämä on katastrofi, joka on myös maailman onnellisimmaksi maaksi nimetyn Suomen varjokuva, Juvonen moittii.
Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa sekä vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat johtamassa siihen, että henkilöstömitoituksen noston toteutuminen vuonna 2023 eduskunnassa hyväksytyn esityksen mukaan uhkaa romuttua. Hallitus ei ole onnistunut ratkaisemaan kriisiä, joka ei ole yllätys ja johon yhteiskunta ja hallitus olisivat voineet valmistautua ja reagoida ajoissa.
&#8211; Pääministerin on kerrottava, aikooko hallitus perua henkilöstömitoituksen voimaantulon, Juvonen vaatii.
&nbsp;

Koko terveydenhoidon sektori romahtamassa – Arja Juvonen vaatii eduskuntaa koolle: ”Pääministeri Marinin on annettava ilmoitus terveydenhuollon kriisiytymisestä ja kantokyvystä”

Lounais-Suomen poliisilaitos tutkii Turussa vanhuspalveluyksikössä tiistaina tapahtunutta väkivallantekoa. Yksi asukkaista kuoli saamiinsa vammoihin, ja toisen vammat vaativat sairaalahoitoa. Teosta epäilty on hoivayksikön asukas. Kansanedustaja Arja Juvosen mukaan myös vanhusten hoivayksiköissä on haasteellisia asukkaita, joiden kanssa ei pelkällä &#8221;puhejudolla&#8221; pärjää, vaan tarvitaan muita keinoja.

&#8211; Hoitohenkilöstön osaamisella tilanteissa, joissa potilas on aggressiivinen, on suuri merkitys. On kuitenkin tilanteita, joissa ”puhejudolla” ei aina pärjää, ja näihin tilanteisiin on saatava muita resursseja. Näissä tilanteissa hoivayksikössä tulisi olla selkeä ja toimiva suunnitelma ja hoitopolku, sanoo perussuomalainen kansanedustaja ja geronomi Arja Juvonen.
&#8211; Joskus se voi olla esimerkiksi ensihoito ja päivystys. Päivystyksessä voi olla kuitenkin rajoitutut resurssit psykogeriatrisen potilaan hoitoon. Potilas saatetaan palauttaa takaisin hoivayksikköön. Kyseessä on työsuojelullinen riski henkilöstölle ja potilasturvallisuusriski muille potilaille.
Ongelmana vanhustenhoidon tasapäistäminen
Hoivayksiköissä tapahtuvat väkivallan uhat tai teot ovat vakavia. Hoivayksiköiden asukkaat tulisi Juvosen mukaan sijoittaa diagnoosinsa mukaisiin hoivapaikkoihin. Ikääntymiseen liittyy erilaisia muistisairauksia ja oireita. Psykogeriatrisessa hoivayksikössä voidaan hoitaa käyttäytymiseltään haasteellisia muistisairaita ikääntyneitä.
&#8211; Ongelma on kuitenkin se, että vanhustenhoitoa tasapäistetään Suomessa ja ihmisiä sijoitetaan ympärivuorokautiseen hoivaan, jossa resurssit eivät riitä haasteellisten ja jopa aggressiivisten vanhuspotilaiden hoitoon, Juvonen sanoo.
Yksikössä voi olla hyvinkin vaativaa hoitoa tarvitsevia ja niitä, jotka tarvitsevat vähemmän hoivaa. Potilasta sijoitettaessa Juvonen pitää tärkeänä, että tämän tausta käydään läpi. Taustaan voi liittyä myös elämänmittainen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat.
Myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä
Vanhustenhoidossa on kiitettävästi tehty lääkehoidon arviointia ja rauhoittavien lääkkeiden käytön varjopuolet, esimerkiksi vanhusten kaatumiset, on huomioitu. Vanhustenhoidossa tarvitaan kuitenkin edelleenkin hyvää lääkehoidon osaamista. Vanhuksen levottomuuteen ja väkivaltaisuuteen voi liittyä myös kipu tai jokin puhjennut sairaus, kuten vaikkapa virtsatieinfektio. Juvonen pitää tärkeänä, että vanhustenhoivayksiköllä on käytettävissään lääkärin palvelut välittömästi näissä tilanteissa.
&#8211; Lääkkeetön hoito ei ole itseisarvo, vaan joudumme vanhustenhoidossa tilanteisiin, että myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä. Sillä suojellaan paitsi potilasta itseään, myös muita lähellä olevia ihmisiä, Juvonen toteaa.
Henkilöstöä tarvitaan lisää
Vanhusten huoneiden ovia ei saa lukita vanhustenhoivayksiköissä. Hoitohenkilöstö on vaikeassa tilanteessa silloin, kun hoivayksikössä ilmenee potilaiden levottomuutta, mutta henkilökuntaa ei riitä vastaamaan tilanteeseen.
&#8211; Miten esimerkiksi yöaikaan yksin työvuorossa oleva yöhoitaja voi pärjätä näissä tilanteissa? Siinä olisi sosiaali- ja terveysministeriölle mietittävää. Kyseessä on paitsi työntekijöiden työsuojelu, myös potilasturvallisuus, Juvonen toteaa.

Juvonen: Puhejudo ei aina riitä vanhustenhoidossa – tarvitaan suunnitelma vaarallisten tilanteiden varalle

Hallitus on kertonut rahoittavansa vuonna 2023 voimaan tulevan 0,7 henkilöstömitoituksen kustannukset muun muassa lääkemuutoksiin tehtävillä säästöillä. Myös sote-uudistuksella tavoitellaan valtakunnallisesti kustannustehokkuutta eli säästöjä. &#8211; Nämä suunnitelmat ovat jäämässä haaveiksi, toteaa kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen.
 
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) on perustanut syyskuussa 2020 lääkeasioiden tiekartan, jolla on tarkoitus hakea henkilöstömitoituksen rahoitusta (Iltalehti 27.10.20).
&#8211; Koordinaatioryhmän toimikausi on alussa ja tuloksia saamme odottaa vuoteen 2023, eli hallituskauden loppuun. Kiirettä pitää siis säästöjen löytymisen kanssa. Jos niitä ei löydy, uhkaa se vakavasti 0,7 henkilöstömitoituksen toteuttamista, Arja Juvonen varoittaa.
Sotesta paisumassa rahasampo
Juvonen epäilee sote-uudistuksesta saatavia säästöjä.
&#8211; Tänään julkaistussa valtion tarkastusviraston katsauksessa todetaan, että sote-uudistuksen rahoitusmalli luo palvelujen järjestäjille vain vähän kannustimia kasvun hillitsemiseksi. Karua, mutta totta, Juvonen toteaa.
&#8211; Epäloogisten säästötavoitteiden sijaan sotesta on paisumassa sote-kustannusten rahasampo, ei säästöporsas. Jotta yhtälöstä voisi saada toimivan, tarkoittaisi se henkilöstön vähentämistä, ei lisäämistä.
Hallituksen kerrottava rehellisesti
Koska rahoituksen suunnittelu on näin epävarmaa, jatkuvat henkilöstömitoituksen ja soten ongelmat jatkuvat Juvosen mukaan seuraavalle hallituskaudelle.
&#8211; Hallituksen tulisi kertoa nyt rehellisesti, miten se toteuttaa nämä suuret asiat. Olisiko sittenkin syytä laittaa ensin perusterveydenhuollon palvelut kuntoon ja minimoida ylimääräiset suuret linjaukset? Lääkärille pääsy ja hoitajaresurssit ovat nyt ne tärkeimmät, Juvonen toteaa.
Artikkelia on muokattu 30.10.2020 klo 14.13.

Juvonen: Haaveet lääke- ja sote-säästöistä kaatuvat – ”Tärkeintä olisi toteuttaa henkilöstömitoitus ja lääkärille pääsy” 

Tänään astuu voimaan laki, jolla säädetään henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. &#8211; Voimaan astuva henkilöstömitoitus 0,5 on huolestuttavan matala, eikä se tuo lisää henkilöstöä vanhustenhoitoon. Vanhustenhoidon kriisin selättäminen jää siis edelleen odotustilaan, kansanedustaja ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen toteaa.

Laissa säädetään, että mitoitus nousee asteittain. Kun laki tulee voimaan 1.10.2020, henkilöstömitoitus on vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan ja kunnilla on velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää.
Henkilöstömitoitukseen liittyy siirtymäaika, jolla suurempaa mitoitusta jarrutellaan vasta vuoteen 2023. Perussuomalaiset esittivät omassa vaihtoehdossaan, että mitoitus olisi ollut jo vuoden 2021 alusta 0,7, jolloin henkilöstön määrä olisi todellisesti lisääntynyt.
&#8211; Hallitus jättää vastuun hoitajamäärän kasvusta vuoteen 2023, jolloin edessä on myös muita isoja asioita kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpano. Rahoitusta hallitus aikoo hakea henkilöstömitoitukselle muun muassa yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten leikkaamisella, Arja Juvonen sanoo.
&#8211; Hallitus ei ole kyennyt kertomaan henkilöstömitoituksen rahoituksesta mitään järkevää. Rahoja ei ole, joten tulevien vuosien mitoituksen korotuksiin liittyy hyvin suuria epävarmuustekijöitä. Sote on täysin auki ja senkin rahoituksessa on suuret porsaan reijät. Elämme myös koronakriisin keskellä, mikä luo suuret varjot talouteen.
Henkilöstö äänestää jaloillaan
Vanhustenhoidon henkilöstön palkkaaminen on Juvosen mielestä ydinkysymys.
&#8211; Vanhustenhoidon kentälle tarvitaan vakituista henkilöstöä, jolla henkilöstöä saadaan sitoutumaan työhönsä ja työpaikkaansa. Jatkuvat pätkäsijaisuudet ovat epävarmuustekijöitä, jotka ajavat henkilöstön pois. Hoitoalan henkilöstö äänestää niin sanotusti jaloillaan, mikäli heidän työsuhteitaan pätkitään ja niiden solmimisessa viivytellään. Viisas työnantaja aloittaisikin palkkaamisen pian ja nostaisi mitoitusta jo heti korkeammaksi. Se takaisi myös hoidon laatua ja antaisi vanhuksille todellisesti hoitajan aikaa, Juvonen sanoo.
Toimenkuvat ja vastuu selkeiksi
Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät, joita ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt ja -johtajat.
&#8211; Henkilöstön skaala on laaja. On tärkeää, että lain toimeenpanoa ja toteutumista seurataan, jotta välittömän työn tekijät saavat tehdä sitä työtä ja työvuoroa, mihin heidät on nimetty. Vaarana voi olla, että esimerkiksi hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset joutuvat osan työvuoroistaan tekemään vanhusten hoidollista työtä ja osan avustettavia tukitoimia, kuten siivoamista, pyykinpesua ja ruuanlaittoa. Hoitajien heittopussi-efektiä tulee varoa. Henkilöstön on tiedettävä toimenkuvansa ja vastuunsa selkeästi ja esimiehen tehtäväksi jää valvoa lain toteutumista ja viestiä eteenpäin, mikäli asioissa havaitaan ongelmia. Esimiehille jää siis suuri paine vanhustenhoidon kentällä.

Henkilöstömitoituslaki ei tuo lisää henkilöstöä – vanhustenhoidon parantaminen jää edelleen odotustilaan

Vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta koskevan hallituksen esityksen käsittely aloitetaan eduskunnassa tällä viikolla. Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen ihmettelevät asian käsittelyjärjestystä.
&#8211; Henkilöstömitoitusesityksen käsittely alkaa jo keskiviikkoaamuna valiokunnassa asiantuntijakuulemisilla. Nämä kuulemiset ovat siis ennen asian lähetekeskustelua, joka käydään vasta keskiviikkoiltapäivän täysistunnossa. Tämä ei ole oikea käsittelyjärjestys. Tällä järjestyksellä valiokunnan jäsenten suut halutaan tukkia, koska he eivät pysty nostamaan keskusteluun asiantuntijoiden esiin tuomia epäkohtia, perussuomalaisten valiokuntaryhmän jäsenet moittivat.
Merkittävä ongelma
Epäjohdonmukaisella käsittelyjärjestyksellä on vaikutusta edustajien mahdollisuuksiin käsitellä asiaa täysistunnossa.
&#8211; Asiantuntijalausunnot sekä kuulemisten sisältö ovat salaisia mietinnön julkaisemiseen asti, eikä niihin voi viitata täysistunnossa. Käsittelyjärjestyksestä seuraa tilanne, jossa valiokunnassa istuvat edustajat eivät voi lähetekeskustelussa kysyä tai esittää perusteltuakaan kritiikkiä asioista, jotka joku asiantuntijoista on nostanut esiin valiokuntakäsittelyssä. Tämä on merkittävä ongelma, valiokuntaryhmän jäsenet kiteyttävät.
Liian vähän aikaa
Valittu toimintatapa kertoo siitä, että vaikeat ja hankalat kysymykset, jotka nousevat esiin aamun asiantuntijakuulemisissa, halutaan sivuuttaa asian julkisessa lähetekeskustelussa. Esiin nousseista epäkohdista ei voida kysyä ministeriltä.
&#8211; Kun asia vihdoin, kymmenen vuoden vatuloinnin jälkeen tuodaan täysistuntoon, lähetekeskusteluun on varattu vain tunti aikaa. Tämä on aivan liian vähän, kolmikko toteaa.

Perussuomalaiset: Hallitus tukkii opposition suut hoitajamitoituksen käsittelyjärjestyskikkailulla

Hallitus julkisti torstaina esityksensä lainsäädännöksi, jolla sitova hoitajamitoitus saatettaisiin voimaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on iloinen, että lakiesitys henkilöstömitoituksesta on vihdoinkin eduskunnassa. &#8211; Vaikka esitys on tärkeä ja hyvä, liittyy siihen kuitenkin myös paljon suuria kysymysmerkkejä, jopa ongelmakohtia.
&#8211; Välittömään hoito- ja hoivatyöhön eli hoitajamitoitukseen luetaan 21 erilaista ammattinimikettä tai jotakin soveltuvaa alaa opiskellutta. Myös alaa opiskelevat luetaan mitoitukseen. Välillistä työtä eli siivoamista, ruoanlaittoa ja pyykkihuoltoa tekevät matalamman koulutuksen henkilöstö eli muun muassa hoiva-avustajat, hoitoapulaiset ja koti-avustajat, Arja Juvonen kertoo.
&#8211; Kun he siivoavat, laittavat ruokaa tai pesevät pyykkiä, heitä ei lasketa henkilöstömitoitukseen. Kuitenkin he voivat osallistua myös itse hoitotyöhön eli välittömään työhön, jolloin heidät taasen lasketaan mitoitukseen. Tästä seuraa se, että matalamman koulutuksen saanut henkilöstö voi joutua työpaikalla niin sanotuksi ”heittopussiksi”, joka tekee molempia töitä työvuorossaan.
Työntekijän saatava keskittyä omaan työnkuvaansa
Juvosen mukaan malli on paluuta 1980-luvulle, jolloin hoitotyötä jaettiin juuri näin.
&#8211; Hoitoapulaisten työtaakka kasvoi kohtuuttomaksi, sillä he tekivät ensin kodinhoidolliset työt eli siivoamiset ja ruoan- ja iltapalan valmistelut &#8211; ja siinä välissä tai niiden jälkeen he tekivät myös hoivatyötä esimerkiksi iltavuorossa. Voi kuvitella, miten kiireinen hoitoapulaisen iltavuoro oli. Tällainen ei ole hyvää työn organisointia, eikä näin saisi tapahtua. Työntekijän tulee saada keskittyä työvuorossa selkeästi työnkuvaansa, Juvonen muistuttaa.
&#8211; Hoiva-avustajat ovat hyvä tuki- ja apuhenkilöstö vanhustenhoitoon. Heidän koulutuksessaan on myös osioita lähihoitajakoulutuksesta. Kannan kuitenkin huolta siitä, että ratkaistaanko hoitajamitoituksen yhtälö näillä kaikkein pienipalkkaisimmilla naisilla. He ovat tärkeitä, mutta heidän varaansa ei tätä henkilöstömitoitusta saa laskea.
Kuka kantaa vastuun?
Lakiesityksessä ei oteta kantaa siihen, että kuinka paljon henkilöstömitoitukseen luettavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua henkilöstöä yksikössä on oltava.
&#8211; Esityksessä käytetään termiä ”riittävästi”. Termi on häilyvä ja voi tarkoittaa, että työvuorossa riittää vaikkapa vain yksi alan koulutettu lähi- tai sairaanhoitaja. Muu henkilöstö voi olla muuta koulutettua henkilöstöä.
&#8211; Tässä kohtaa astuvat sitten esiin vastuu- ja potilasturvallisuuskysymykset. Kuka kantaa vastuun lääkkeiden jaosta, entäpä sairaanhoidollisesta vanhuksen seurannasta? Kuka tekee päätöksen vanhuksen lääketieteellisen hoidon tarpeesta? Työhyvinvoinnin kysymykset tulevat tässäkin esille: sysätäänkö yhdelle hoitoalan ihmiselle kaikki hoidollinen vastuu? Juvonen kysyy.
Toteutumiseen vielä pitkä matka
Ministeri Krista Kiurun esityksestä sai sen kuvan, että uudistuksen rahoitus on sidottu sote-uudistuksen toteutumiseen.
&#8211; Tällöin yksityislääkärien Kela-korvaukset leikataan. Entä, jos sote-uudistus ei toteudu suunnitellussa aikataulussa tai julkiselle puolelle ei saada toteutettua riittävää palveluvalikoimaa? Kun jo aikaisemmin sote-uudistus on törmännyt perustuslaillisuusongelmiin, myös nyt esitetyn toimintamallin yhteensopivuus perustuslain kanssa on syytä selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Juvonen pohtii.
Pitkän siirtymäajan johdosta korkeamman henkilöstömitoituksen toteutumiseen on vielä pitkä matka. Lain henkilöstömitoitus 0,7 on lopullisesti voimassa vasta 1.4.2023. Sitä ennen yksiköt voivat edelleen toimia matalalla eli 0,5 mitoituksella.
&#8211; Tämä mitoitus on aivan liian alhainen ja jatkaa vanhustenhoidon kriisiä sekä siihen liittyviä riskejä. Huomioitavaa on myös se, että lakipaketti ei sisällä sanktioita tilanteeseen, joissa mitoitusta ei noudateta. Vanhustenhoidon valvontaan on kohdennettava huomattavasti nykyistä enemmän resursseja tulevaisuudessa, jotta nykyisen kaltaisilta ongelmilta vältytään, Juvonen painottaa.

Juvonen: Toteutetaanko henkilöstömitoitus laittamalla hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat työyksikön ”heittopusseiksi”?

Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoitus lakiesityksen siirtymisestä hamaan tulevaisuuteen on merkki siitä, että hoitajamitoitusta ei ole tulossa. Hallitus näyttää luovuttaneen tämän asian, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen.

&#8211; Ymmärrän asian haasteellisuuden, mutta en luovuttamista. Vaikeassa paikassa ei saa luovuttaa, vaan on taisteltava kahta kovemmin. Hoitajamitoitusasia olisi pitänyt ajaa eteenpäin torpeidon lailla, ei puolivaloilla. Hoitajamitoituslakiesityksen jurraaminen paikallaan on surullista, sillä kohteina ovat suomalaiset vanhukset, meidän kunniakansalaisemme, Arja Juvonen muistuttaa.
Selityksiä selitysten perään
Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) kertoi, että henkilöstömitoituksen (hoitajamitoitus) esitysluonnosta käsitellään tällä hetkellä lainsäädännön arviointineuvostossa. Luonnoksen on käytävä myös kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan pöydän kautta, sillä sen vaikutukset kuntien toimintaan on arvioitava.
Kumpulainen sanoi, että hallituksen ero ja sitä seurannut lyhyt toimitusministeristön jakso hidastivat lainvalmistelua, mutta henkilöstömitoitusesityksen valmistuminen olisi joka tapauksessa venynyt teknisen valmistelun vuoksi yli joulun (Helsingin Sanomat 14.12.2019).
&#8211; Aina selityksiä, mutta tällä kertaa ei edes hallitukselta itseltään vaan virkamieheltä. Hallituksen olisi itsensä pitänyt tiedottaa asiaa, eikä piiloutua virkamiehen selän taakse. Hallituksen katteettomat lupaukset satuttavat koko yhteiskuntaa ja antavat signaalin, että sanoistaan ja lupauksistaan ei tarvitse kantaa vastuuta, Juvonen kritisoi.
Hallitus välttelee vastuutaan
Juvonen muistuttaa, että lakiesitys piti tuoda tämän vuoden aikana ja sen piti olla vain yksi virke. Hallitus selittää ja vetoaa lainvalmistelun teknisiin seikkoihin, lainarviointineuvoston toimintaan tai lausuntokierroksen vaikeuteen.
&#8211; Kesällä kuulimme, että lausuntoja lakiesitykseen ei saada, koska on kesä. Kun ministeriön virkamies Kumpulainen kertoo, että hallituksen ero ja oma sekoilu on myös ollut sotkemassa hoitajamitoituksen etenemistä, niin on ihan oikeasti kysyttävä, että eikö hallituksen tulisi korjata mokansa, kantaa vastuunsa ja työskenneltävä kahta rivakammin hoitajamitoituksen saattamiseksi eduskunnan käsittelyyn ja voimaan. Kadotettu aika on otettava kiinni, eikä seliteltävä. Selitykset ovat jo ylinoloja.
&#8211; Hallituksen ja lausunnonantajien on työskenneltävä rivakammin. Niinhän hoitohenkilöstökin työskentelee. Vanhukset tarvitsevat ja odottavat hoitoa 24/7. Vanhustenhoidon kenttä ei nuku tai lomaile. Siellä ei myöskään mokailla työvuoroissa. Joku hoitaa aina työpäivän ja venyy tunnollisesti ilman selityksiä. Hoitoala kantaa vastuunsa. Hallitus taasen vain välttelee vastuutaan hoitajamitoituksessa, Juvonen sanoo.

Juvonen: Lottovoiton saaminenkin todennäköisempää kuin hoitajamitoituksen saattaminen lakiin

Spd:n kansanedustaja Antti Lindtman sanoi puheessaan, että lähihoitajille jää tulevaisuudessa 500 euroa lisää käteen palkastaan. &#8211; Mistä ihmeestä tuo 500 euron lupaus oikein lähihoitajalle tulee? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

&#8211; Hallituksen lupaama vappusatanen pieniin eläkkeisiin on paljastunut puppupuheeksi, jolla saatiin eläkeläisiä vaaliuurnille. Satasta ei ole tulossa. Puppugeneraattorista tuli myös lupaus hoitajamitoituksesta, joka matkalla muuttuikin henkilöstömitoitukseksi, joka ei astumaan voimaan heti vaan vasta vuonna 2023, Arja Juvonen sanoo.
Hoitotyöhön yhä halvempaa työvoimaa
Juvosen mielestä hallitus unohtaa lupauksensa ja pesee törkeästi kätensä lupaamastaan hoitajamitoituksesta siirtämällä sen voimaantulon vastuun seuraavien eduskuntavaalien alle.
&#8211; Nyt hallitus lupaa lähihoitajalle 500 euroa lisää liksaa käteen. Kun henkilöstömitoitukseen tullaan laskemaan tulevaisuudessa myös hoiva-avustajat, hoito-apulaiset ja alan opiskelijat, laajennetaan samalla hoitajamitoitusta ja heikennetään ammattikoulutetun hoitajan työllistymistä.
&#8211; Avustajalle henkilöstölle on toki tarvetta, mutta se ei saa korvata hoitoalan henkilöstöä. On syytä pelätä, että vanhustenhoidon säästöt tullaan hakemaan palkkapolitiikalla palkkaamalla matalamman palkkatason työntekijöitä. Kuinka paljon lähihoitajien ja sairaanhoitajien työnkuvia katoaa tulevaisuuden vanhustenhoidon sektorilta? Juvonen kysyy.
”Se on paljon luvattu”
Veronmaksajien keskusliiton laskujen mukaan kansalaisten verot kiristyvät huomattavasti ja progressio kasvaa entisestään (Veronmaksajain keskusliiton Teemu Lehtinen Iltalehdelle 17.9.2019).
&#8211; Hallitus kuitenkin väittää toista. Hallitus lupaa lähihoitajalle 500 euroa lisää palkkaa. Se on paljon luvattu. Toivottavasti lupaus ei paljastu puppugeneraattorista tulleeksi, Juvonen toivoo.

Sdp:n Lindtmanilla suuret puheet – lupaili lähihoitajille lisää rahaa

Hallituksen esittämä vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on kepponen hoitoalan koulutetuille ammattihenkilöille, sillä se antaa työnantajalle mahdollisuuden vähentää lähi- ja sairaanhoitajia vanhustenhoidon kentältä. Ihmettelen, että millä ihmeellä hoitoalan liitot Super ja Tehy on saatu hyväksymään tämä esitys, ihmettelee kansanedustaja Arja Juvonen.

Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus nousi tänään moneen otteeseen esille eduskunnan istunnossa, jossa käsiteltiin hallituksen budjettia vuodelle 2020.
Tulevaisuudessa korkeasti koulutetun hoitoalan työntekijän rinnalle ja tilalle on mahdollista palkata matalamman koulutustason avustava henkilöstöä, sillä mitoitukseen lasketaan myös hoiva-avustajat, hoito-apulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja hoiva-alan opiskelijoita.
&#8211; Koska matalamman koulutustason omaavat työntekijät eivät voi olla yksin tai keskenään työyksikössä töissä, tarvitaan sinne se yksi lähi- tai sairaanhoitaja, joka kantaa vastuuta yksikön työvuorossa. Heitä ei kuitenkaan tarvitse olla sen enempää työvuorossa ja tämä on pelottavaa, Arja Juvonen sanoo.
Liitot kommentoimaan tilannetta
Juvosen mielestä olisi tärkeää, että hoitajia edustavat liitot Super ja Tehy kommentoisivat hänen pelkonsa aiheellisuus.
&#8211; Koska henkilöstömitoituksen rahoitus on vielä täysin järjestämättä ja lain voimaantuloa viivytetään vuoteen 2023, on täysin selvää, että henkilöstömitoitus tullaan tekemään niin säästöliekillä kuin ikinä. Silloin palkkapolitiikka ja henkilöstökulut ovat ne, joita katsotaan.
&#8211; JHL on myöntänyt monessa yhteydessä julkisesti, että hoiva-avustajat saapuvat hoivatyön kentälle, mutta että heitä myös tarvitaan. Heille tuleekin antaa kiitosta rehellisestä puheesta, Juvonen sanoo.
Päävastuu jätettävä ammattilaisille
Juvonen pitää hoitajana tärkeänä, että hoiva-alalle saadaan erilaisia osaajia, sillä vanhustenhoidon kentällä on työtä laidasta laitaan. On olemassa paljon avustavia tehtäviä ja tukitoimia, joissa hoiva-avustajia ja hoitoapulaisia tarvitaan.
&#8211; Terveydenhuollon ammattiosaajilla on kuitenkin se päävastuu asiakkaiden hoidon kokonaisuudesta ja potilasvahinkojen ennaltaehkäisyssä. Avustavia ja tukitehtäviä suorittavista työntekijöistä ei saa tulla hoiva-alalla enemmistöä, vaan hoitotyö on pidettävä ammattikoulutettujen hoitajien vastuulla ja käsissä.
&#8211; Kyse on kokonaisvastuusta ja potilasturvallisuudesta, johon liittyvät muun muassa sairauksien ja oireiden tunnistaminen, erilaiset hoitotoimenpiteet sekä lääkitykseen liittyvät kysymykset ja tehtävät, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Hallitus teki kepposen hoitoalan ammattilaisille

Vaalien alla suureksi teemaksi noussut 0,7:n henkilöstömitoitus kirjataan vanhuspalvelulakiin ja tulee voimaan 1.8.2020, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön esitys hyväksytään. Laissa on useamman vuoden siirtymäaika, joka päättyy 1.4.2023.

Ennen siirtymäajan päättymistä vähimmäismitoitus on 0,5, mikäli hoidon taso on riittävän hyvä.
&#8211; Siirtymäaika päättyy sopivasti juuri vaalikauden lopussa, joten hallituksen ei tarvitse ottaa mitään vastuuta lupauksistaan ennen seuraavia vaaleja. Käytännössä kaikki jätetään seuravan hallituksen harteille. Ministeri Kiurun lupaama tunnin työ vaihtui neljän vuoden työksi, perussuomalaisten Sanna Antikainen huomauttaa.
Monenkirjava henkilömitoitus
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaan henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät, joita ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt, kuten osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat.
Hallitus vesitti hoitajamitoituksen
Lisäksi sosiaalidemokraattien vaalien alla vaatima hoitajamitoitus muuttui henkilöstömitoitukseksi, jolloin mukaan henkilöstömitoitukseen voidaan laskea myös esimiehet ja johtajat. Työryhmän arvion mukaan 0,7:n mitoituksen toteuttaminen vaatii 4 400 uuden hoitajan rekrytointia, minkä kustannusarvio on 230 miljoonaa euroa.
&#8211; Ongelmaksi muodostuu se, etteivät esimerkiksi osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat eivät pysty osallistumaan suoraan hoitotyöhön. He huolehtivat henkilöstöhallinon tehtävistä, eivät suoranaisesta hoitotyöstä. Tällä kirjauksella hallitus vesitti hoitajamitoituksen, Antikainen toteaa.
Koulutustaso ja palkkaus laskevat
Alalle pyritään saamaan uutta työvoimaa muun muassa hyödyntämällä työperäistä maahanmuuttoa, kehittämällä hoiva-avustajien koulutusta sekä houkuttelemalla alaa vaihtaneita hoitajia palaamaan takaisin.
Hoiva-avustajien koulutus kestää keskimäärin 8 kuukautta ja sisältää osia lähihoitajan tutkinnosta. Koulutus ei kuitenkaan johda tutkintoon eikä hoiva-avustaja saa olla työvuorossa yksin tai työskennellä lääkehoitoon liittyvissä tehtävissä. Hoiva-avustajan palkkaus on myös huonompi kuin lähihoitajan.
&#8211; Käytännössä sosiaali- ja terveysministeriön esitys tarkoittaa sitä, että vanhustenhuollossa työskentelevien henkilöiden yleinen koulutustaso ja palkkaus laskevat. Maahanmuuttajien haaliminen alalle luo uusia ongelmia kielimuurin muodossa. Hoitajamitoitus olisi pitänyt hoitaa kuntoon palkkaamalla lisää tutkinnon suorittaneita hoitajia, ei osatutkinnon suorittaneita tai kieltä osaamattomia henkilöitä, Antikainen kritisoi.

henkilöstömitoitus

Hoitajamitoituksen siirtymäaikaa jatkettava hoitajapulasta johtuen – ”Hoitajamitoituksen nosto ei ratkaise sitä tosiasiaa, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hoitoalan henkilökuntaa”

Juvonen: Päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä

Koskela moittii epärealistista hallituspolitiikkaa: Hallitus osaa asettaa tavoitteita, mutta ei anna mahdollisuutta saavuttaa niitä

Purra muistutti hyvinvointialueiden miljardiongelmasta: Hallitus kehuu itseään, vaikka palvelut heikkenevät

Koko terveydenhoidon sektori romahtamassa – Arja Juvonen vaatii eduskuntaa koolle: ”Pääministeri Marinin on annettava ilmoitus terveydenhuollon kriisiytymisestä ja kantokyvystä”

Juvonen: Puhejudo ei aina riitä vanhustenhoidossa – tarvitaan suunnitelma vaarallisten tilanteiden varalle

Juvonen: Haaveet lääke- ja sote-säästöistä kaatuvat – ”Tärkeintä olisi toteuttaa henkilöstömitoitus ja lääkärille pääsy”

Henkilöstömitoituslaki ei tuo lisää henkilöstöä – vanhustenhoidon parantaminen jää edelleen odotustilaan

Perussuomalaiset: Hallitus tukkii opposition suut hoitajamitoituksen käsittelyjärjestyskikkailulla

Juvonen: Toteutetaanko henkilöstömitoitus laittamalla hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat työyksikön ”heittopusseiksi”?

Juvonen: Lottovoiton saaminenkin todennäköisempää kuin hoitajamitoituksen saattaminen lakiin

Sdp:n Lindtmanilla suuret puheet – lupaili lähihoitajille lisää rahaa

Juvonen: Hallitus teki kepposen hoitoalan ammattilaisille

Hoitajamitoituksen puutteita ei korvata hoiva-avustajia lisäämällä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025