Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

henkilöstövaje

Tiistain välikysymyskeskustelussa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Pia Sillanpää. Hän ihmettelee puheessaan opposition välikysymysten sarjaa.

&#8211; Nykyisellä eduskunnalla on takanaan työtä nyt reilu vuosi, ja hämmästyttävää on se, että oppositio on lähinnä tehnyt välikysymyksiä omista epäonnistumisistaan aiemmilla hallituskausilla. Tämä välikysymys näyttää olevan vain jatkoa samaan sarjaan.
Kansanedustaja Pia Sillanpää muistuttaa maan nykytilanteen taustasta:
&#8211; Palataan hieman ajassa taaksepäin ja toukokuuhun 2019, jolloin oli käynnissä hallitusneuvottelut. Silloinen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, ettei hänen kasaamansa hallitus aio leikata menoja. Suora lainaus häneltä kuuluu näin: ”Meidän ei tarvitse lähteä leikkaamaan yhtään menoja. Hallitus voi käyttää merkittävästi lisää rahaa sekä pysyviin menolisäyksiin että investointiluontoisiin menoihin.”
&#8211; Haluan kiittää demareita suoraselkäisyydestä. Te tosiaan piditte kiinni siitä, mitä lupasitte: ette leikanneet menoja ja käytitte merkittävästi lisää rahaa. Kaikki muistavat lauseen: rahaa on. Ja tänään te olette täällä ihmettelemässä, miksi nykyisiä palveluita ei ole enää varaa ylläpitää.
Henkilöstövaje sotepalveluiden uhkana
Taloustilanteen lisäksi sotepalveluita on uhannut jo pitkään merkittävä henkilöstövaje, kertoo Sillanpää.
&#8211; Väestö ikääntyy, ja me etsimme koko ajan keinoja, miten järjestää palveluita ihmisille nykyisten resurssien puitteissa. Ei tämä helppoa ole, saati mukavaa. Otetaan esimerkiksi hoitajamitoituksen laskeminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa 0,65 hoitajasta 0,6 hoitajaan. Avaan teille vähän, mitä tämä tarkoittaa.
&#8211; Jos meillä on yksikkö, jossa on 20 potilaspaikkaa, meillä tulisi nykyisellä hoitajamitoituksella olla siellä 13 hoitajaa. Jos yksikköön saadaan rekrytoitua vain 12 hoitajaa, meille jää kaksi tyhjää vuodepaikkaa. Kun mitoitusta lasketaan, nuo kaksi vuodepaikkaa voidaan ottaa käyttöön sen sijaan, että kaksi potilasta jää kokonaan ilman hoivaa.
&#8211; Työvoimapula on hoitajamitoituksen suurin haaste, ja me tarvitsemme kipeästi lisää hoitajia hoitoalalle. Siksi hallitusohjelmaan kirjattu Hyvän työn ohjelma selvittää ja etsii ratkaisuja, miten sotealan pito- ja vetovoimaa voidaan parantaa. Kun me saamme ratkaistua näitä asioita ja työntekijät voivat hyvin töissä, perehdytys on hoidettu asiallisesti ja työilmapiiri on hyvä, saadaan hoidon tasoa myös parannettua.
Ei ole arvokkaampaa työtä kuin hoitotyö
Sillanpää on itse kätilönä alun perin hoitoalan ihmisiä. Hän haluaakin kiittää entisiä kollegoitaan, jotka työskentelevät vuorokauden jokaisena tuntina.
&#8211; He valitsevat joka ikinen päivä pitää huolta meistä ja meidän läheisistämme ja tekevät kaikkensa, että me suomalaiset saamme laadukasta hoitoa.
&#8211; Hoitoala on parasta mitä tiedän. Ei ole parempaa ja arvokkaampaa työtä kuin pitää toisesta ihmisestä huolta. Itse olin ajatellut tehdä kätilön työtä lopun elämääni, mutta viime hallituskauden aikana tuli pakottava tarve lähteä mukaan politiikkaan pelastamaan meidän terveydenhuoltojärjestelmäämme, vaikka olisin mieluummin jäänyt tekemään kolmivuorotyötä synnytyssaliin.
Oppositio on vapaan kasvatuksen tuote
Jos oppositiolla olisi aitoa halua korjata tilanne, se keskittyisi etsimään ratkaisuja, Sillanpää moittii.
&#8211; Mutta oppositio on kuin vapaan kasvatuksen tulos. Tuolta se näyttää, kun ei osata sanoa tuhlaamiselle ei.
&#8211; Ainoa, mitä saitte aikaiseksi viime hallituskauden soteuudistuksen myötä, oli yksi taso lisää päätöksentekoon ja lisää rahaa poliitikoille. Senkin rahan olisi voinut keskittää sotepalveluihin. Mutta ei nyt auta itkut markkinoilla. On tehtävä se, minkä voimme, eli karsia toissijaisista asioista, jotta peruspalveluita voidaan ylläpitää.
Ja kun perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin suunnitellaan muutoksia, muistuttaa Sillanpää siitä, mikä on tärkeää.
&#8211; On tärkeää, että yöpäivystyksiin hakeudutaan vain silloin, kun on kyse kiireellisestä tai henkeä uhkaavasta tilanteesta. Palveluita tulisikin ohjata hyvinvointialueilla entistä enemmän siihen, että kiirevastaanottoja järjestettäisiin myös iltaisin ja viikonloppuisin.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Oppositio tekee jälleen välikysymyksen omasta epäonnistumisestaan

Torstaina oli perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson vuoro pitää valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen lähetekeskustelun ministeripuheenvuoronsa. Juuso painotti mittavaa hoitovelkaa, jonka koronapandemia maahan jätti. Pelkkä raha ei kuitenkaan auta asiassa, kertoi Juuso.

&#8211; Koronapandemian aikana yhteiskuntaan kertyi mittava hoitovelka, jonka purkaminen on tämän hallituksen tehtävä. Erityinen haaste on mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisääminen, johon hallitusohjelmassa pyritään vastaamaan, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
&#8211; Hyvinvointialueet kehittävät omaa toimintaansa itsehallintonsa puitteissa, hallitus taas ohjaa hyvinvointialueita valtiovarainministeriön johdolla.
Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehdään siis tarvittavat uudistukset, jotta hyvinvointialueilla on edes mahdollisuus onnistua työssään. Kiireisimpänä kohteena Juuso näkee palveluverkkoon ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät toimet.
&#8211; Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla, vaan keskeinen ongelma on henkilöstöresurssin rajallisuus.
Vahva ja välittävä Suomi tarvitsee ammattilaisensa
Hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu vahva ja välittävä Suomi, joka pystyy turvaamaan kaikenikäisille sosiaali- ja terveyspalvelut tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Tämänkin hyvinvoinnin perustana on kestävä talous – ja ammattitaitoinen henkilöstö, Juuso kertoi.
&#8211; Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää yhtäältä talouskasvua ja toisaalta rakenteellisia uudistuksia, joita sosiaali- ja terveysministeriössä sekä hyvinvointialueilla ollaan nyt tekemässä.
&#8211; Ammattihenkilölainsäädäntöä on uudistettava siten, että oikeat henkilöt tekevät oikeita asioita ja ammattilaisten työaika saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, Juuso arvioi.
&#8211; Sote-alan houkuttelevuutta on lisättävä, koska työvoimapula ei koske pelkästään julkista sektoria tai edes Suomea &#8211; ja tilanne tulee pahenemaan entisestään väestön ikääntyessä ja hoivatarpeen kasvaessa.
Säästöistä huolimatta kyse on suurista rahoista
Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksellä lisätään siis sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja puretaan hoitojonoja. Huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja palvelujen saatavuuteen sekä digitalisaation edistämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskauden alussa vuonna 2025 noin 15,8 miljardia euroa, ja se laskee kehyskauden lopussa noin 15,2 miljardiin euroon.
Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna määrärahataso laskee noin 160 miljoonaa euroa kehyskauden alussa ja noin 460 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Määrärahatasoihin vaikuttavat hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja tarvearvioiden muutokset.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö, jonka taso nousee 48,2 miljoonaan euroon vuonna 2027. Säästöt koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia, myös Työterveyslaitosta, Kelaa ja koulutuskorvauksia. Tarkemmin nämä säästöt kohdennetaan, kun suunnitellaan julkista taloutta vuosille 2025-2028.
Myös soteen investoidaan
Hallitusohjelman mukaiseen investointiohjelmaan vuonna 2024 käytetään hieman yli 80 miljoonaa euroa, kertoi Juuso.
&#8211; Tällä summalla digitalisoidaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, edistetään henkilöstön saatavuutta erityisellä hyvän työn ohjelmalla ja jatketaan edellisen vaalikauden työtä lisäämällä koulutusmääriä, selkeyttämällä henkilöstön työnjakoa, tukemalla alan veto- ja pitovoimaa ja rekrytoimalla myös kansainvälisesti.
&#8211; Rahaa käytetään myös ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen. Paljon puhuttuihin yksityislääkäreiden vastaanottopalkkioiden Kela-korvauksiin käytetään noin 65 miljoonaa euroa, Juuso sanoi.
Nuoria ei ole unohdettu
Hallitus aikoo kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän vaikuttavuutta pysyvällä kahdeksan miljoonan euron määrärahalla. Nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon käytetään hieman yli kolme miljoonaa euroa.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon ehdotetaan valtion rahoitusta 68,7 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu määräaikainen miljoonan euron lisäys opiskelijoiden mielenterveydenpalvelujen tukemiseen.
&nbsp;

Koronapandemia jätti Suomeen mittavan hoitovelan, jonka purkaminen on hallituksen keskeinen tehtävä – ”Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla”

Pula hoitohenkilökunnasta ei ole yksin suomalaisen sote-sektorin ongelma. Hoitoala on kriisiytymässä Ruotsissakin ja yli puolet vanhushoivan työntekijöistä on valmis jättämään toimensa. Kyse on paljolti palkasta.

&#8211; Luvut uusimmassa <a href="https://www.kommunal.se/nyhet/personalen-lamnar-aldreomsorgen">raportissamme</a> osoittavat, että väki on saanut tarpeekseen, he eivät jaksa enää, <a href="https://www.dn.se/brandstudio/kommunal/undersokning-over-halften-av-de-anstallda-vill-lamna-aldreomsorgen/">sanoo</a> ammattiliitto Kommunalin tutkija Anders Bucht Dagens Nyheterissä.
Vanhuspalveluissa työskentelevien tyytyväisyys ammatinvalintaansa on romahtanut. Vielä yksitoista vuotta sitten työpaikan vaihtoa suunnitteli 24 prosenttia työntekijöistä ja vuonna 2021 lähtöä pohtivien osuus oli jo 54 prosenttia työvoimasta.
Yksityisellä puolella tilanne on vielä synkempi eli vanhushoivan henkilöstöstä 58 prosenttia on valmis pistämään pensselit santaan kolmen vuoden sisällä.
Kyse on palkasta
Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 50 prosentilla 10 vuodessa. Hoivapalveluita tarvitsevat ovat vanhempia ja sairaampia kuin ennen ja käytännössä ikääntyvän ihmisen on oltava monisairas päästäkseen palveluiden piiriin.
&#8211; Resurssit niukkenevat samaan aikaan, kun tarve kasvaa, Bucht toteaa.
&#8211; Jos alalla on pula henkilökunnasta, palkkojen pitäisi nousta. Naisvaltaisilla julkisilla aloilla mekanismi näyttää olevan toinen.
100 000 työntekijän lisätarve
&#8211; Henkilökunta tekee kaikkensa, jotta hoidettavat eivät huomaisi todellista tilannetta. Liiton jäsenistä 37 prosenttia vastasi kuitenkin, että henkilöstön määrä oli päivittäin tai viikoittain niin alhainen, että se muodosti riskin vanhuksille.
TV4:n uutisten <a href="https://www.tv4.se/artikel/3agQCTDAbDVMRwm03nuKM/larmet-fler-aen-haelften-inom-aeldreomsorgen-vill-laemna-sitt-jobb">mukaan</a> kunnallisen sektorin lisätyövoiman tarve vanhusten palveluyksiköihin ja kotihoitoon on väestön ikääntyessä 100 000 henkilöä.

Pitäkää tunkkinne – yli puolet vanhuspalveluiden työntekijöistä aikoo pistää pillit pussiin Ruotsissa

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli keskiviikkona hallituksen esitystä sitovan hoitajamitoituksen voimaantulon lykkäämisestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esityksen hylkäämistä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus asetti vanhustenhoidon hoitajamitoitukset ja Kela-korvaukset vastakkain. Lääkkeiden ja yksityislääkärikäyntien korvauksista nipistettiin heti vuoden alusta, mutta nyt hallituspuolueet junttaavat läpi hoitajamitoituksen 0,7-tason voimaantulon joulukuun alkuun.
&#8211; Perussuomalaisten kanta on, että mitoitus on otettava käyttöön alkuperäisen aikataulun mukaisesti 1.4.2023. Vanhuspalveluiden heikentämistä hoitajamitoitusta siirtämällä käytetään siis säästöjen hakemiseen, kun hallitukselta ei liikene hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta, moittivat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen.
Hallitus ylenkatsoo hoitajia
Liian vähäinen hoitajien määrä kurjistaa työoloja ja vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta entisestään.
&#8211; Hallitus perustelee lykkäystä työvoimapulalla, vaikka hoitajajärjestöt ovat kerta toisensa jälkeen kertoneet, mikä hoitoalalla mättää. Monissa yksiköissä on jatkuva henkilöstövaje ja ylitöitä joudutaan tekemään säännöllisesti. Henkilöstö uupuu ylikuormitettuna, eikä heille haluta maksaa työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Etenkin korona-aikaan hallituksen suhtautumista hoitajiin ei voi kutsua parhaalla tahdollakaan kuin väheksyväksi ja ylenkatsovaksi. Näin on saatu aikaan itseään ruokkiva huono kierre, joka heikentää sote-alan veto- ja pitovoimaa, Juvonen, Juuso ja Reijonen muistuttavat.
Monta asiaa voitaisiin tehdä paremmin
Perussuomalaiset katsovat, että tilanne voidaan korjata vain hoitajien työolot korjaamalla. Sote-alalle tarvitaan riittävä määrä ammattitaitoista, kotimaista työvoimaa. Palkkatasossakin on pohjoismaiseen tasoon verrattuna paljon parantamisen varaa. Monta muutakin asiaa voitaisiin tehdä paremmin.
&#8211; Virkoja pitää saada lisää, ja henkilöstö on vakinaistettava. Vaikka koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, väestön ikääntyessä koulutuspaikkoja tarvitaan vieläkin enemmän. Jatkokoulutuspolkuja on kehitettävä niin, että aiempi koulutus ja kokemus huomioidaan ja esimerkiksi lähihoitaja voi opiskella sairaanhoitajaksi nykyistä nopeammin. Etenkin kasvukeskuksissa rekrytointia helpottaisi edullisten työsuhdeasuntojen tarjonta, ja kotihoidossa on voitava liikkua työnantajan tarjoamalla autolla. Myös johtajuuteen tarvitaan koulutusta ja tukea, Juvonen, Juuso ja Reijonen esittävät.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Marinin hallitus epäonnistui vastaamaan vanhuspalveluiden kriisiin

Suomea vaivaa krooninen, kotihoitoon ulottuva vanhustenhoidon kriisi sekä terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita. Näihin kriiseihin, joita perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Arja Juvonen pitää kansallisena häpeätilana, ei Marinin hallitus ole tehnyt yhtään ratkaisuehdotusta.

Hallitus on pystyttänyt puolellatoista miljoonalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen halusi tänään eduskunnassa tietää myös sen, mitä konkreettista tämä työryhmä on tehnyt.
&#8211; Suomessa oli jo ennen koronapandemiaa mittava hoitovelka, joka pahenee entisestään. Terveyskeskuksiin ei saa aikoja ja hammashoidossa muhii aikapommi, sillä hoitojonot ovat pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsy takkuaa. Huonokuntoiset vanhukset eivät saa tarvitsemiaan hoivapaikkoja, Juvonen sanoi.
&#8211; Ainoa ryhmä, jolle hallitus pyrkii luomaan nykyistä paremmat terveyspalvelut, ovat laittomasti maassa oleskelevat, joille hallitus haluaa tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Heitä eivät edes asiakasmaksut koske, koska vieraskoreuden iskiessä vihervasemmistohallituksessa ei olla köyhiä eikä kipeitä.
Alueuudistukselta loppuvat rahat jo nyt
Suomessa on yli kymmenentuhannen hoitajan vaje, ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa niiden kassasta puuttuu jopa puolitoista miljardia euroa. Juvonen uskoo sote-uudistuksen olevan menossa suoraan päin seinää. Rahat ovat loppu jo alussa.
&#8211; Hoitoalan ammattilaiset ovat kertoneet terveydenhuollon potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo vuosia. Potilaat tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, mutta kun hoitajat vaativat kunnon palkkaa työstään, niin mitä teki hallitus: se valmisteli pakkolain hoitajien pakottamiseksi töihin rajoittamalla heidän lakko-oikeuttaan.
Hallitus tarjoaa vain keppiä
Juvosen mielestä hallitus on tarjonnut hoitoalalle vain keppiä ja kylmää kättä. Hoitajat eivät ole saaneet palautetta hyvin tehdystä työstä koronakriisissä. Jyvonen kysyi, onko hallitus saanut hoitajilta palautetta omasta työstään.
&#8211; Me perussuomalaiset haluamme kiittää sosiaali- ja terveydenhuollon rautaisia ammattilaisia hyvästä työstä koronakriisin aikana. Te olitte eturintamassa vastaanottamassa sairastuneet, te kannoitte vastuuta.
&#8211; Lakisääteisen tason 0,7 hoitajamitoituksen piti tulla voimaan aprillipäivänä 2023. Hallituksen aprillipila siitä tulikin, sillä on paljastunut, että hoitajamitoitus ei toteudu. Hyvä hallitus, te ette tehneet mitään sen eteen, että hoitajamitoituksella olisi ollut edes mahdollisuus toteutua. Hoitajamitoitus on ollut hallituskautenne suurin puhallus, Juvonen syytti.
Toimenpiteitä on esitetty pitkään
Perussuomalaisten mielestä sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Sotealan koulutuspolkuja on sujuvoitettava siten, että aikaisemmin opittu luetaan hyväksi jatko-opinnoissa. Sekä lähihoitajan opiskelua sairaanhoitajaksi että sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi on edistettävä.
&#8211; Tukipalveluissa on oltava riittävä henkilöstö, jotta hoitajien aika vapautuu hoitotyöhön. Perussuomalaiset ovat esittäneet toimenpideohjelmaa, jolla kehitetään johtamista ja työn organisointia sote-alalla. Sote-alan esimiehiä ei saa jättää yksin painimaan henkilöstövajeen kanssa.
&#8211; Vanhustenhoidon hoivapaikkoja on lisättävä ja omaishoidon tuki on saatava verovapaaksi, sillä omaishoitajiahan te, hallitus, toivotte avuksi vanhustenhoivan kriisissä. Työssäkäyvän omaishoitajan mahdollisuuksia osallistua läheisensä hoitoon on merkittävästi lisättävä.
&#8211; Hyvä hallitus, miltä nämä perussuomalaisten ideat kuulostavat? Juvonen kysyi.
”Selvittelyn” aika on ohi
Juvonen vaati hallitusta kuuntelemaan edes hoitotyön ammattilaisia sen sijaan, että se perustaa komiteoita tutkimaan itsestäänselvyyksiä.
&#8211; Oletteko koskaan kysyneet ratkaisuja terveydenhuollon kriisiin hoitajilta tai kuunteletteko lääkäreitä, jotka kertovat, kuinka heidän työaikaansa tuhlautuu toimimattomiin tietojärjestelmiin? Asiantuntemus arjen ongelmiin löytyy kentältä, Juvonen totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on jättänyt oikeusministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen vankilatyöntekijöiden heikoista työoloista. <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vankiloiden-tyokuormasta-vaietaan-vaikka-tilanne-on-kriittinen-moni-vartija-pohtii-alan-vaihtoa-osastolla-saattaa-olla-50-vankia-ja-yksi-vartija-tuntien-ajan/8491486#gs.9fpkfz">MTV Uutisten</a> tuoreen selvityksen mukaan henkilöstövaje, kouluttamaton henkilökunta ja lisääntyneet vaaratilanteet ovat lisänneet työntekijöiden pahoinvointia alalla.

&#8211; Ongelmien laajuutta kuvastaa se, että työntekijät eivät halua kertoa ongelmista omalla nimellään niiden arkaluonteisuuden vuoksi. Pääluottamusmiehen mukaan työntekijöitä on varoitettu puhumasta työoloista työpaikan ulkopuolella, ja työntekijät kokevat selkeän pelon ilmapiirin eikä työnantajapuoli kuuntele heitä, kun ongelmia yritetään tuoda esille. Tilanne vaikuttaa siis täysin tulehtuneelta, eikä vastuuministeri ole reagoinut asiaan mitenkään, Leena Meri kertoo.
Ministeri ei tunnu korvaansa lotkauttavan
Meri hämmästelee oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin hiljaisuutta.
&#8211; Olen jo viikonloppuna peräänkuuluttanut sen puolesta, että ministerin tulee välittömästi vaatia selvitys vankiloiden turvallisuustilanteesta, mutta ministeri ei tunnu korvaansa lotkauttavan. Siksi kysyn nyt kirjallisesti, miten ministeri tilanteen näkee ja mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä.
&#8211; Ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia, ja uutisen perusteella ne ovat viime aikoina kärjistyneet. Onko oikeusministeri kartalla edes ongelmien laajuudesta? Meri kysyy.
On korkea aika ottaa huolet todesta
Meri peräänkuuluttaa pikaisia ratkaisuja, eikä ongelmia tule siirtää seuraavalle hallitukselle. Eduskunnan lakivaliokunta on jo vuosia vakavasti varoittanut oikeusministeriön hallinnonalan jatkuvista resurssipuutteista ja vaatinut riittävää pysyvää rahoitusta.
&#8211; Osa vartijoista joutuu olemaan yksin jopa 50 vangin kanssa, ja he kokevat, ettei heidän huoliaan kuunnella vankiloiden johdossa. Työ muuttuu koko ajan vaarallisemmaksi erityisesti lisääntyneen järjestäytyneen rikollisuuden vuoksi. On korkea aika ottaa huolet todesta.
&nbsp;

Leena Mereltä kirjallinen kysymys vankiloiden järkyttävistä työoloista: Onko oikeusministeri kartalla edes ongelmien laajuudesta?

Kansanedustaja Arja Juvonen on huolissaan koronataistelun etulinjassa paahtavan sotealan henkilöstön jaksamisesta ja pitää maltillisen palkkaratkaisun toivomista sotealalle todellisena vastuunpakoiluna. Poikkeuksellisen raskaan kotonahoitotyön uuvuttamat hoitajat tarvitsevat rahaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan rahaa uusiin koronatukikierroksiin ei ole. Ministeri sanoo, että vaalikauden kehyksen rahat on pitkälti syöty, joten uusi kierros olisi ongelmallinen tilanne. (Helsingin Sanomat / Lännen Media 12.12.21)
Samaan aikaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on puhjennut kriisi koronahoitajille ensin luvatuista ja sitten kyseenalaistetuista palkanlisistä. Hoitajapulasta kärsivien osastojen hoitajille suunniteltiin maksettavan määräaikaisia tehtävänlisiä, mutta päätös asiasta vedettiinkin pois. (Helsingin Sanomat 10.12.21)
&#8211; Hallitus puhuu liiketoiminnasta, mutta on ollut täysin hiljaa hoitohenkilöstön rahakeskusteluissa. Myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee oman koronatukikierroksen, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.
Terveydenhuollon henkilöstö antanut kaikkensa
&#8211; Hallituksen koronatukikierroksilla olisi pitänyt puhua myös hoitajien rahasta, mutta sitä keskustelua ei koskaan kuulunut. On myös todellista vastuunpakoilua toivoa maltillista palkkaratkaisua sotealalle tässä jäätävässä koronatilanteessa, jossa henkilöstö venyy ja antaa kaikkensa, Juvonen toteaa.
Ministeri Annika Saarikko korosti maltillista palkkaratkaisua todeten kyselytunnilla 9.12.21: ”On ilman muuta selvää kaksi asiaa: Ensinnäkin maan hallitus ei ole osapuoli palkkaneuvotteluissa. Toisekseen maan hallitus väristä riippumatta on maan kilpailukyvyn nimissä pääsääntöisesti toivonut maltillisia palkkaratkaisuja. Tämän toivomuksen esitän nytkin, samoin kuin toivon koko Suomen edun nimissä työrauhaa.”
&#8211; Terveydenhuollon henkilöstö on asettanut itsensä alttiiksi koronataudille, valmiuslain myötä heidän lomiaan on peruttu ja siirretty ja uhka on edelleen päällä myös joulun osalta, heitä on siirretty vastoin tahtoaan eri toimipisteisiin työskentelemään, ja he ovat joutuneet tekemään työtä tukalissa ja kuumissa suojavarusteissa hyvinkin pitkiä työvuoroja henkilöstövajeen ollessa arkipäivää työyksiköissä, Juvonen muistuttaa.
Sotehenkilöstö on unohdettu
Lintilä toteaa haastattelussa, että vaikutukset liiketoimintaan täytyisi ottaa huomioon myös koronaan liittyviä suosituksia annettaessa. Juvonen muistuttaa, että liiketoimintakin loppuu, kun terveydenhuollon kantokyky sakkaa.
&#8211; Väsyneet ja poikkeuksellisen pelottavan, stressaavan ja raskaan koronahoitotyön uuvuttama sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on unohdettu. Juhlapuheissa heitä toki ylistetään, mutta riittääkö pelkkä sanahelinä? Tilanne on myös työsuojelullisesti ja potilasturvallisuusnäkökulmasta pelottava. Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin. Juhlapuheet eivät enää riitä. Tarvitaan rahaa, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen

Eduskunnassa käytiin tänään ajankohtaiskeskustelua lakivaliokunnan kesäkuussa tekemän aloitteen pohjalta oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamisesta ja vahvistamisesta. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren mielestä oikeuslaitoksen resurssipula on päässyt jo niin pahaksi, että kansalaisten oikeusturva on vakavasti uhattuna.

Aloitteen taustalla on lakivaliokunnan jo pitkään kantama vakava huoli oikeusministeriön hallinnonalan määrärahojen riittämättömyydestä ja sen vaikutuksista hallinnonalan toimijoiden toimintaedellytyksiin. Riittämättömät määrärahat heijastuvat asioiden käsittelyaikoihin ja heikentävät oikeusturvaa.
&#8211; Tilanne on vakava, sillä kyse on valtion ydintehtävistä, joiden tehokkaalla ja luotettavalla toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden kannalta. Oikeusvaltio ja sen toimivuus eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niistä tulee pitää jatkuvasti huolta, totesi lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
Rahoitus- ja henkilöstövajetta koko rikosprosessiketjussa
Lakivaliokunta on jo useiden vuosien ajan toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota erityisesti tuomioistuinlaitoksen liian niukkaan perusrahoitukseen sekä siihen, että tuomioistuinlaitoksessa työskentelee paljon tuomareita ja muuta lainkäyttöhenkilöstöä määräaikaisissa virkasuhteissa, joiden rahoitus on ollut riippuvaista määräaikaisesta rahoituksesta.
&#8211; Tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen aseman ja toimintakyvyn kannalta kestävintä ja perustelluinta on huolehtia siitä, että tuomioistuinten pysyvä perusrahoitus on riittävällä tasolla ja virat vakinaisia. Niin ikään valiokunta on toistuvasti muistuttanut siitä, että toimiva rikosoikeudenhoidon ketju edellyttää tasapainoista ja riittävää resursointia koko rikosprosessiketjuun kuten poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle.
Tilanne entisestään pahentunut
Vaikka asiasta on toistuvasti huomautettu, ei tilannetta ole parannettu kestävällä tavalla. Oikeusministeriön hallinnonalalle myönnetyt sinänsä myönteiset lisämäärärahat eivät ole toimijoiden tarpeisiin nähden riittäviä. Kun toimijoiden perusrahoitus on vuodesta toiseen riittämätöntä, ne ovat joutuneet rahoittamaan toimintaansa siirtyvillä määrärahoilla. Henkilöstöä on työmäärään nähden liian vähän, ja henkilöstö on kuormittunutta.
&#8211; Tilanne on viime aikoina muuttunut entistäkin vakavammaksi. Asia nousi esiin valiokunnassa tänä keväänä, kun valiokunta käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022–2025 ja kuuli siitä laajasti alan toimijoita ja asiantuntijoita. Kuultavien viesti määrärahojen riittämättömyydestä oli yhtenäinen.
Yli vuoden käsittelyajat arkipäivää
Tuomioistuimissa keskimääräiset käsittelyajat ovat tietyissä asiaryhmissä pitkiä, ja yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on merkittävästi kasvanut. Myös Syyttäjälaitoksessa vaativien rikosten käsittelyajat ovat liian pitkät ja rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt. Rikosseuraamuslaitoksessa henkilöstöä on liian vähän suhteessa vankien määrään ja laitosrakenteeseen, ja se vaikuttaa huolestuttavasti henkilöstön ja vankiloiden turvallisuuteen.
&#8211; Kesäkuussa antamassaan lausunnossa valiokunta edellytti, että oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja vahvistamiseksi oikeusministeriön hallinnonalan ja sen toimijoiden perusrahoitusta korotetaan olennaisesti ja pysyväisluonteisesti viipymättä. Valiokunta teki samassa yhteydessä nyt puheena olevan aloitteen.
&#8211; Tilanne ei ole kesän jälkeen parantunut. Tämä on ilmennyt nyt syysistuntokaudella useiden eri käsiteltävien asioiden yhteydessä, Meri sanoi.
Nykyrahoituksella ei voida välttyä henkilöstövähennyksiltä
Oikeudenhoidon riittämättömät määrärahat, asiamäärien kasvu, asioiden käsittelyaikojen pidentyminen sekä henkilöstön kuormittuminen ovat siten edelleen ajankohtaisia ongelmia.
Esimerkiksi talousarvioesityksen yhteydessä valiokuntakuulemisissa tuli esille, että tilanne kiristyy lähivuosina entisestään, eikä nykyisellä rahoitustasolla voida välttyä henkilöstön vähennyksiltä. Perusrahoitus on siis saatava pysyvästi kestävälle tasolle. Tämä edellyttää määrärahojen olennaista parantamista.
&#8211; Siksi on välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin, Meri huomautti.
&#8211; Lopuksi kiitän valiokunnan puheenjohtajana koko valiokunnan puolesta oikeusministeri Henrikssonia siitä, että oikeusvaltion turvaamisesta ja vahvistamisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä tullaan laatimaan lakivaliokunnan eri yhteyksissä esille tuoma erillinen valtioneuvoston selonteko. On tärkeää, että selonteossa kartoitetaan tilannekuvaa ja erityisesti tarvittavia korjaustoimenpiteitä mahdollisimman laaja-alaisesti.
&nbsp;

Meri: Oikeuslaitoksen resurssipuute uhkaa oikeusturvaa

Helsingin Sanomat kertoi joulukuun alussa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelleen keväästä lähtien sovellusta, jolla voidaan luoda terveydenhuoltoalan työvelvollisuusrekisteri, mikäli valmiuslaki jälleen otettaisiin käyttöön. 

Huomionarvoista asiassa on se, että työvelvollisuusrekisterin saa lain mukaan perustaa ainoastaan poikkeusoloissa ja sen tiedot on poistettava puoli vuotta poikkeusolojen päättymisen jälkeen. Seuraavana päivänä ministeriö kertoi uutisoinnin olleen harhaanjohtavaa ja että rekisterin tiedot poistettiin marraskuussa.
&#8211; Ministeriön epäselvä tiedotuslinja herättää kysymyksiä sekä työvelvollisuusrekisterin valmistelun lainmukaisuudesta että mahdollisesta valmiuslain uudesta käyttöönotosta. Hallitus on pitänyt hoitajia löysässä hirressä keväästä lähtien, eivätkä vihjailut valmiuslaista ja hoitoalan työvelvollisuusrekisteristä paranna tilannetta ollenkaan. Hallituksen on syytä tarkastella tiedotuslinjaansa perinpohjaisesti. Tässäkin tapauksessa asiaan saatiin selvyyttä vasta Tehyn jättämän selvityspyynnön jälkeen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
Jatkuva henkilöstövaje ja kiire kuormittavat
Hoitoalan ammattijärjestöt suhtautuvat kriittisesti valmiuslain mahdolliseen käyttöönottoon ja ovat useaan otteeseen muistuttaneet sekä kiihtyvästä alanvaihdosta että hoitajien kokemasta uupumuksesta. Epidemian kiihtyessä hoitohenkilökuntaa tarvitaan yhä enemmän koronapotilaiden hoitoon, mikä samalla vie resursseja muulta hoitotyöltä.
&#8211; Lukuisat hoitoalan ammattilaiset ovat lähiaikoina kertoneet julkisuudessa jatkuvasta henkilöstövajeesta ja kiireestä, mikä kuormittaa työvuorossa olevaa henkilöstöä entisestään. Myös jatkuva epävarmuus valmiuslain mahdollisesta käyttöönotosta aiheuttaa huolta. Miten hallitus aikoo paikata hoitoalan työvoimapulaa ja saada riittävästi uusia hoitajia hoitajamitoituksen toteutukseen, jos epämääräinen uhkailu valmiuslain käyttöönotolla karkottaa loputkin hoitoalan ammattilaiset? Antikainen kysyy.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien työvelvollisuusrekisterin käsittelyn lainmukaisuutta normaalioloissa. Hän esittää myös toimenpidealoitteessa 1 000 euron kertakorvauksen maksamista hoitoalan työntekijöille koronapandemian aiheuttaman ylimääräisen työtaakan vuoksi.

henkilöstövaje

Perussuomalaiset: Oppositio tekee jälleen välikysymyksen omasta epäonnistumisestaan

Koronapandemia jätti Suomeen mittavan hoitovelan, jonka purkaminen on hallituksen keskeinen tehtävä – ”Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla”

Pitäkää tunkkinne – yli puolet vanhuspalveluiden työntekijöistä aikoo pistää pillit pussiin Ruotsissa

Perussuomalaiset: Marinin hallitus epäonnistui vastaamaan vanhuspalveluiden kriisiin

Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

Leena Mereltä kirjallinen kysymys vankiloiden järkyttävistä työoloista: Onko oikeusministeri kartalla edes ongelmien laajuudesta?

Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen

Meri: Oikeuslaitoksen resurssipuute uhkaa oikeusturvaa

Antikainen: Kuvitteleeko hallitus ratkaisevansa hoitajapulan pakottamalla hoitajaksi koulutetut töihin?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025