Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Hiilivuoto

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton välikysymyksestä liittyen hallituksen ilmasto- ja luontopolitiikkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela nosti puheessaan esiin Suomessa ja Euroopassa harjoitetun ilmastopolitiikan epäkohtia.

&#8211; Suomen päästöt ovat maailman mittakaavassa promilleluokkaa. On selvää, että kiristämällä omaa ilmastopolitiikkaamme me emme pysty merkittävästi vaikuttamaan globaaleihin päästöihin, Jari Koskela totesi.
Koskela mainitsi puheessaan Kiinan merkittävän roolin globaaleihin päästöihin. Samaan aikaan, kun Suomessa suljetaan kivihiilivoimaloita ja on ajettu alas polttoon perustuvia energiamuotoja, on Kiinassa jopa lähes 200 kivihiilivoimalaa rakenteilla.
&#8211; Ongelma näissä Suomen ja EU-tason ilmastotavoitteissa ja ilmastotoimissa on se, että liian kireinä ne ajavat tehtaita niihin maihin, joissa tuotanto on halvempaa ja käytännössä aina myös saastuttavampaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi joitakin vuosia sitten tutkimuksen, jonka mukaan Euroopan sisäisen päästökauppajärjestelmän avulla on kyllä pystytty vähentämään päästöjä Euroopan sisällä, mutta samalla tuonnin päästöt ovat kasvaneet, Koskela huomautti.
Koskela toivoi, että tästä Euroopan aiheuttamasta hiilivuodosta puhuttaisiin enemmän. Hän katsoi, että ei ole millään muotoa järkevää eikä kestävää, että pienentämällä hiilijalanjälkeä Euroopassa kasvatamme sitä samaan aikaan muualla.
Riippuvuussuhteet suuri ongelma
Koskela huomautti, että Euroopassa on tehty suuria virheitä luomalla energiariippuvuussuhteita Venäjän kanssa. Saksan ripustautumisesta venäläisen maakaasun varaan kärsii Koskelan mukaan koko Eurooppa.
&#8211; Tästä on tullut siis myös turvallisuuspoliittinen ongelma. Iso syy on Euroopassa harjoitettu laaja ydinvoimavastaisuus — tässä on peiliin katsomisen paikka monella tasolla. Valitettavasti tätä ydinvoimavastaisuutta on Euroopassa edelleen liian paljon, Koskela huomautti.
Esimerkkinä Koskela nosti esiin EU:n vetypankin, josta ei saa rahoitusta hankkeille, joiden sähkö on tuotettu ydinvoimalla.
&#8211; Vetypankki edellyttää sähkön uusiutuvuutta, kun oikea ratkaisu olisi edellyttää päästöttömyyttä, jolloin ydinvoimaa ei olisi suljettu pois, Koskela totesi.
Koskela varoitti myös tekemästä Kiinan kanssa samoja virheitä kuin on tehty Venäjän kanssa. Tuuli- ja aurinkovoiman vaatimat komponentit tuodaan pitkälti Kiinasta, joten Koskelan mukaan riskit ovat kyllä nähtävillä.
Suomessa tuotanto on jo puhdasta
Koskela huomautti, että Suomessa ei ole enää paljon mahdollisuuksia tehdä enempää ilmastopolitiikan saralla. Esimerkiksi vuonna 2023 tuotetusta sähköstä jopa 94 prosenttia tuotettiin päästöttömästi. Koskela ei usko, että polttoon perustuvat tuotantomuodot kokonaan poistuvat. Niitä on tässä tilanteessa syytä ylläpitää ihan jo huoltovarmuussyistäkin.
&#8211; Ainespuun päätyminen polttoon on tietysti järjetöntä, mutta siihen on viime vuosina ollut syynä turvetuotannon liian nopea alasajo. Tällaisista seurauksista olemme varoittaneet. Turvetuotantoa on järkevä pitää yllä huoltovarmuussyistä, mutta turpeella monine muotoineen on myös kansantaloudellinen merkitys, Koskela muistutti.
&nbsp;

Perussuomalaisten Koskela: Ilmastopolitiikan merkittävin ongelma on hiilivuoto Kiinaan

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sivalsi ryhmäpuheenvuorossaan, että ennallistamisasetus on Suomelle pöyristyttävin, kallein, EU:n toimivaltaa aiheettomasti laajentavin, vaikutusarviot laiminlyövin ja suvereniteettiamme eniten kaventava esitys, mitä Marinin hallituksen aikana EU:sta on Suomelle lähetetty.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus vastaa tänään perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymykseen EU:n ennallistamisasetuksesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sivalsi ryhmäpuheenvuorossaan, että ennallistamisasetus on Suomelle pöyristyttävin, kallein, EU:n toimivaltaa aiheettomasti laajentavin, vaikutusarviot laiminlyövin ja suvereniteettiamme eniten kaventava esitys, mitä Marinin hallituksen aikana EU:sta on Suomelle lähetetty.
&#8211; Tämä on melkoinen saavutus, sillä kuluvalla ja onneksi kohta päättyvällä hallituskaudella EU:sta on tullut elpymispaketti, yhteisvelka ja liuta muita mekanismeja, jotka ovat tuoneet Suomelle uutta maksettavaa lähemmäs kymmenen miljardin euron verran. Näihin te suostuitte mukisematta, Purra sanoo.
Asetuksesta vuositasolla miljardin euron hintalappu
Purra huomautti, että ennallistamisasetus aiheuttaisi Suomelle ainakin miljardin euron vuotuiset suorat kustannukset eikä sen varsinaisia muita kielteisiä vaikutuksia talouteemme ole edes arvioitu.
&#8211; Niitä tulee, kun esimerkiksi metsäteollisuuden tarvitseman puun saanti heikkenee Suomessa. Ympäristökään ei kiitä, sillä jos puuta ei saada Suomesta, se pitää jostain saada. Lopputuloksena puu tuodaan maista, jotka eivät sopimuksen piiriin kuulu.
&#8211; Kuten ylikireä ilmastopolitiikka täällä aiheuttaa hiilivuotoa eli teollisuuden ja työpaikkojen pakenemista muualle, synnyttää tämä asetus saman ilmiön – puuta kaadetaan muualla, tehtaat pyörivät muualla, työpaikat ovat muualla. Mutta näinhän juuri teidän vihreä siirtymänne muutenkin toimii.
Hallitus nukahti tärkeällä hetkellä
Kuten tiedetään, hallitus ei vaikuttanut ajallaan ennallistamisasetukseen sen laadinnan aikana.
&#8211; Kun esitys annettiin, hallitus piti sitä koko kesän pöytälaatikossaan. Koko kesän. Ei vaikuttanut, ei vaatinut, ei neuvotellut, ei neuvotellut edes keskenään. Ruotsissa sosiaalidemokraattinen hallitus osasi vaaleista ja kesälomista huolimatta sanoa, että tämä esitys ei käy, Purra sanoo.
Hän sivaltaa hallitusta siitä, että EU-edunvalvonta tuntuu olevan hallitukselle ja erityisesti SDP:lle ylivoimaisen vastenmielistä ja vaikeaa.
&#8211; Se on ymmärrettävää, sillä EU ja euro ovat leimallisesti SDP:n suuressa saagassa menestystarinoita. Te joudutte taikatempuilla ja kaunopuheilla kääntämään epäonnistumiset voitoiksi.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä hallitukselle ei tule antaa mandaattia hyväksyä asetusta myöskään vähän muutetussa muodossa. Meille ei kelpaa suomalaisten metsien ryöstö paljon, mutta ei myöskään vähän vähemmän. Kyse ei ole pienestä mittakaavaerosta vaan suuresta periaatteesta, oikeasta toimintatavasta ja siitä, miten hallituksen tulee Suomen omaa ja suomalaisten etua puolustaa.
&nbsp;

Hallitus nukahti, kun olisi ollut aika vaikuttaa EU:n ennallistamisasetukseen ajallaan – Purra: ”EU-edunvalvonta tuntuu olevan hallitukselle, erityisesti SDP:lle, vastenmielistä ja vaikeaa”

Espanja ja Portugali sopivat 26.4. Euroopan komission kanssa sähkön hinnan alentamisesta Iberian niemimaalla. Järjestelyä kutsutaan Iberian niemimaan poikkeusjärjestelyksi eli Iberian exceptioniksi.

Sopimus mahdollistaa sähkön hinnanmuodostuksen erottamisen kaasun hinnasta. Neuvotteluja käytiin kuukauden ajan.
Järjestelyä vastustivat Suomen lisäksi Alankomaat, Latvia, Luxemburg, Irlanti, Itävalta, Saksa, Tanska ja Viro.
Iberian exception rajoittaa aluksi sähköntuotannossa käytettävän kaasun hinnan 40 euroon megawattitunnilta. Sen keskimääräinen tavoite on 50 euroa.
Maakaasun pörssihinta on vuoden alusta lähtien ollut 80–130 euroa megawattitunnilta. Vertailun vuoksi: kesällä 2020 sen hinta oli noin 20 euroa.
Poikkeusta perusteltiin sillä, että energian hinta on noussut jyrkästi viime kuukausina Espanjassa ja Portugalissa. Euroopan sähkömarkkinoiden säännöt määräävät tuottajat myymään energiaa kalleimman teknologian eli tällä hetkellä maakaasun hinnalla.
Suomi heikentää itse asemaansa päästökaupassa
Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa sanoo, että Euroopan unionin tavoitteena on jo pitkään ollut Euroopan kattava sähkön sisämarkkina.
– Erilaiset kansalliset poikkeamat jarruttavat tätä kehitystä ja vääristävät kilpailua. Mikäli jäsenmaakohtaisesti sallitaan energian hintojen sääntely ja niihin puuttuminen tavalla tai toisella, on lopputulos sisämarkkinoiden kannalta hyvin arvaamaton.
Hänen mukaansa energiaa paljon käyttävän teollisuuden osalta päästöoikeuksien sähkön hintaa nostavaa vaikutusta voidaan kompensoida komission suosittelemalla hiilivuotoa ehkäisevällä päästökauppakompensaatiolla.
– Tämä on lähtökohtaisesti koko EU:n kattava järjestelmä eikä siten vääristä EU:n sisäistä kilpailutilannetta. Harmillisesti Suomi on kansallisin päätöksin sen ehtoja ja tasoa heikentämässä. Kilpailueroa syntyy valitettavasti tässäkin, koska toisin kuin Suomi, muiden muassa Saksa, Espanja ja Italia ovat ottamassa tämänkin sähkön hintaa laskevan välineen täysimääräisesti käyttöön, hän sanoo.
Lyhyen aikavälin vaikutukset vähäisiä
Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää sanoo, että Espanjan ja Portugalin järjestely luo epavarmuutta EU:n markkinoille. Hän pitää sen vaikutuksia lyhyellä aikavälillä kuitenkin muiden EU-maiden kannalta vähäisinä.
– Espanjasta ja Portugalista on vähän siirtoyhteyksiä muualle Eurooppaan, joten järjestelyn sisämarkkinavaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä pieniä. Vaarana on kuitenkin se, että jos vastaava toimintamalli leviää muualle tai järjestely uhkaa muuttua pysyväksi, niin sitten markkinatkaan eivät kehity.
Kohopään mukaan Suomen asemaa EU:n energiamarkkinoilla voi katsoa kahdesta näkökulmasta.
– Ensinnäkin Suomella on ollut paljon taloussuhteita Venäjän kanssa, jotka Venäjän hyökkäyssodan takia jäätyivät. Näitä ovat esimerkiksi Saimaan kanavan liikenteen tyrehtyminen ja esimerkiksi lentoliikenne Venäjän ilmatilan kautta Aasiaan. Vaikutukset ovat meille isoja. Suurempia kuin muille.
Kohopään toinen huomio on se, että Suomessa sähkö on ollut pitkään hyvin edullista muihin maihin verrattuna.
– Tarkoitan tässä viime talvea ja aikajaksoa ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Lisäksi meillä on vahvoja siirtoyhteyksiä muihin maihin, emmekä ole niin paljon yhden energialähteen varassa, hän selventää.
Suomen käyttämän maakaasun määrä epäselvää
Suomessa käytetystä energiasta noin viisi prosenttia on maakaasua, mutta kaasun tulon katkeamisella olisi silti kovat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen.
Yle uutisoi 5.5., että Suomi varoo paljastamasta Venäjälle, miten kova isku kaasusulku maallemme olisi. Ylen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön arvion yksityiskohdat julistettiin salaisiksi.
EU-maissa käytetystä maakaasusta noin 40 prosenttia on peräisin Venäjältä. Muualta tuotu kaasu on peräisin pääosin Algeriasta, Norjasta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi kaasua tuodaan yhä enemmän nesteytetyssä muodossa (LNG) eri puolilta maailmaa.
Uusi kaasuyhteys Baltiasta Puolaan
Venäjä-riippuvuutta vähentää myös kuun alussa käyttöönotettu Latvian ja Liettuan Puolaan yhdistävä kaasuputki.
Putkea on tosin käytetty vasta Baltiasta Puolan suuntaan, josta Venäjä katkaisi vastikään kaasutoimituksensa.
Uusi putkiyhteys merkitsee sitä, että Suomen maakaasuputket ovat nyt osa Euroopan laajuista kaasuverkkoa, joka ulottuu aina Pohjois-Afrikkaan saakka. Kaasun tuonti sieltä on nyt teknisesti mahdollista, mutta esteeksi saattaa koitua hinta, jota nostavat lisäksi Euroopan sisäiset rajamaksut. Rajamaksuista on määrä luopua vuoteen 2030 mennessä.
&nbsp;

Espanja ja Portugali alentavat sähkön hintaa yhteismarkkinoilla – EU:n poikkeuslupa kylvää epävarmuutta energiakriisin keskellä

Suurimpien puolueiden puheenjohtajat kohtasivat eilen Helsingin Sanomien järjestämässä ilmasto- ja talousaiheisessa paneelikeskustelussa. Perussuomalaisten Riikka Purra arvosteli nykytrendin mukaista ilmastopolitiikkaa, jossa tavoitellaan lähinnä kunnianhimoisia tekoja, seurauksista ja vaikutuksista välittämättä. &#8211; Tavoite pitäisi olla globaaliin ongelmaan eli ilmastonmuutokseen puuttuminen, Purra sanoi.

Puoluejohtajilta kysyttiin myös näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta sekä siitä, miten Suomeen saadaan lisää globaalia osaamista ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.
Vihreiden puheenjohtajaa Maria Ohisaloa tentissä tuurannut puolueen varapuheenjohtaja Atte Harjanne sanoi, että työperäisen maahanmuuton prosesseja olisi sujuvoitettava, jotta osaajia ja työvoimaa saadaan Suomeen tarpeeksi.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan Suomen on oltava yhteiskuntana entistä vastaanottavampi, mikä edellyttäisi asenneilmapiirin muutosta. Marin totesi, että Suomeen tarvitaan ”kaikenlaisia osaajia”
Purra huomautti, että huippuosaajia ei Suomeen ole tulossa jonoksi asti tälläkään hetkellä.
&#8211; Emme voi ajatella niin, että syy olisi edes Suomen lupaprosessien kankeudessa. Toki meillä on hyvä sosiaaliturvajärjestelmä, koulutusjärjestelmä ja kaduilla on turvallista. Nämä voivat olla vetovoimatekijöitä. Kansainvälisiä osaajia kuitenkin kiinnostavat myös maan palkkataso ja verotaakka. Taloudellisiakin arvioita siis tehdään, ja tässä Suomi ei ehkä ole kovin korkealla.
Yleisin puheenaihe Suomessa on bensan hinta
Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan EU:ssa kaavailtu sosiaalipoliittinen ilmastorahasto, jossa olisi kyse kompensaatiosta koko Euroopan vähäosaisille, ei sovellu suomalaiseen ajatteluun.
Purran mukaan on myönteistä, että keskusta olisi, ainakin puheiden tasolla, torppaamassa EU-ilmastorahaston.
&#8211; Toivottavasti se on koko hallituksen kanta.
Purra toi puoluejohtajatentissä vahvasti esille, että on välttämätöntä puhua myös ilmastotoimien kustannuksista ja vaikutuksista tavallisen kansalaisen verorasitukseen ja ostovoimaan.
&#8211; Jos meille tulisi liikenteen päästökauppa, se nostaisi entisestään bensan hintaa, joka jo nyt koetaan epäoikeudenmukaiseksi maakunnissa. Yleisin puheenaihe ympäri Suomea on tällä hetkellä bensan ja lämmityksen hinta.
Myös maatalouteen tehtävät ilmastotoimet nostavat suomalaisen ruuan hintaa.
&#8211; Miten sitten näitä kuluja kompensoitaisiin pienempituloisille? Siten tietysti, että muut maksavat enemmän veroja, eli kaikki maksavat lisää.
Hiilivuodon myötä työpaikatkin menevät
Ylikunnianhimoisen ilmastopolitiikan ja kireiden ilmastotoimien väistämätön, mutta vähemmän puhuttu seuraus on hiilivuoto, eli teollisuustuotannon karkaaminen Kiinaan ja muihin likaisen teollisuuden maihin.
Hiilivuodon myötä katoavat myös työpaikat. Päästöt eivät kuitenkaan vähene, vaan yleensä voivat jopa lisääntyä.
Purra sanoi, että hiilivuoto ei ole pelkästään uhka vaan todellisuutta jo nyt.
&#8211; Jos Suomi tekee liian radikaaleja muutoksia ja toimia niin, että se vaikuttaa esimerkiksi vientiteollisuuden kilpailukykyyn, on selvää, että tuotantoa siirtyy muualle. Ja jos suunta on maihin, joissa ympäristöregulaatio ei ole samalla tasolla kuin Suomessa, tuloksena on ilmastopäästöjen lisääntyminen.
Kokoomuksen kunnianhimo nousi taivaisiin
Puolejohtajien tentissä kävi ilmi heti aluksi, että kokoomuksen ilmastokunnianhimoa ei pidättele enää mikään. Kokoomuspomo Petteri Orpo haali ilmastotentin irtopisteitä teatraalisella ”Ei”-iskusanalla, jolla hän viittasi, ettei ole valmis tinkimään ilmastokunnianhimosta eikä osallistumaan nykyistä maltillisempaa ilmastopolitiikkaa tekevään hallitukseen.
Pääministeri Marinin johtama nykyhallitus on asettanut Suomen hiilineutraaliudessa tavoitteen vuoteen 2035 mennessä.
Purra totesi jo aiemmin tiistaina, että Suomen hallituksen <a href="https://stage.sudev.fi/purra-suomen-hiilineutraalisuustavoite-siirrettava-vuoteen-2050-hallitus-ei-saa-hyvaksya-uusia-eu-tukipaketteja/">maailman kunnianhimoisinta</a> ilmastopolitiikkaa on pakko maltillistaa ja hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050, eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.
Purra arvostelee politiikkaa, jossa tavoitellaan itsearvoisesti kunnianhimoisia tekoja, seurauksista ja vaikutuksista välittämättä.
&#8211; Ymmärtääkseni tavoite pitäisi olla globaaliin ongelmaan eli ilmastonmuutokseen puuttuminen. Silloin täytyy ymmärtää, että päästövähennyksiä on oleellista tehdä siellä, missä se on tehokasta, sekä kustannuksien että päästöjen määrän kannalta.
&#8211; Hiilivuodon tukkiminen onkin tärkeä ympäristöteko siksi, koska Suomessa ympäristöasioista huolehditaan paljon paremmin, Purra sanoi.
Suomessa korkeaa metsäosaamista
Puoluejohtajatentissä löytyi myös joitain yhteisiä näkemyksiä, kun puoluepomoilta esimerkiksi kysyttiin tärkeintä konkreettista ilmastotoimenpidettä, joka Suomen pitäisi toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana.
Purra totesi, että tärkein toimi on ydinvoiman lisääminen ja kokoomuspomo Orpo oli samaa mieltä. Orpon mukaan myös pienydinvoimaloiden rakentaminen pitää mahdollistaa. Yllättäen vihreiden Harjanne ei hänkään tyrmännyt ydinvoiman määrän kasvattamista.
Puoluejohtajilta kysyttiin myös, miten voidaan vaikuttaa siihen, että Suomessa olisi vielä enemmän metsää. Purra sanoi luottavansa Suomen laadukkaaseen metsänhoidon osaamiseen, jolla on saatu aikaan jatkuva metsien hyvä kasvu.
&#8211; Meillä on nyt enemmän metsiä kuin aiemmin. Uskoisin, että hyvällä metsänhoidolla tämä suunta jatkuu. Vai pitäisikö metsittämistoimia keskittää Afrikkaan?

Purra: Hiilivuodon tukkiminen on ympäristöteko – ”Jos Suomi tekee liian radikaaleja ilmastotoimia, tuotanto siirtyy muualle”

Perussuomalaiset ei eroa muista puolueista siinä näkemyksessä, että päästöjen vähentäminen on kaikkien kansalaisten yhteinen etu. Ilmastopolitiikassa perussuomalaiset pyrkii kuitenkin itseruoskinnan sijaan tarjoamaan järkevän ja realistisen linjan.

Perussuomalaiset on kansallismielinen puolue, joka arvostaa elinympäristöä ja joka samalla haluaa huolehtia luonnosta, puhtaasta ilmasta ja vedestä.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kuitenkin katsoo, että tänä päivänä uskontojen merkitys on hiipumassa ja että tilalle on saatu eräänlainen ilmastouskonto. Määritelmä viittaa esimerkiksi siihen, että nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen.
&#8211; Nuorille halutaan uskotella, että heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, että he tekevät esimerkiksi henkilökohtaisia uhrauksia tai pelkäävät, Purra sanoi tänään <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003189/perussuomalaisten-puoluepaiva-politiikan-ajankohtaiskatsaus-1442617">SuomiAreenan</a> keskustelutilaisuudessa.
Järkeä ja realismia pelottelun sijaan
Pelottelun ja syyllistämisen sijaan perussuomalaiset pyrkii ilmastopolitiikassa tarjoamaan järkevän ja realistisen linjan.
&#8211; Mikäli meidän oma politiikkamme on liian kunnianhimoista verrattuna esimerkiksi EU:hun tai tärkeimpiin kilpailijamaihimme, niin globaalin ilmaston kannalta ei tapahdu positiivisia muutoksia, mutta kylläkin negatiivisia muutoksia suomalaisen yhteiskunnan, yritysten ja palkansaajien kannalta. Esimerkiksi hiilivuodoksi kutsutaan prosessia, jossa Suomesta siirtyy teollisuutta sellaisiin maihin, joissa teollisuuden edellytykset ovat parempia. Toisaalta päästöt saattavat samalla lisääntyä, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että perussuomalaiset eivät myöskään halua kurittaa autoilijoita tai syyllistää ketään omien ruokavalintojen perusteella.
&#8211; Meidän mielestämme se ei vaan ole järkevä lähestymistapa.
Ilmastotoimien globaalit kokonaisvaikutukset tarkastelun alle
Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Jussi Halla-aho korosti, että perussuomalaiset ei mitenkään eroa muista puolueista siinä näkemyksessä, että päästöjen vähentäminen on kaikkien kansalaisten yhteinen etu.
Halla-aho kuitenkin sanoo, että ilmastopoliittisissa ratkaisuissa keskeistä ei saisi olla itsensä ruoskiminen ja rankaiseminen. Sen sijaan on mietittävä kansallisten päätösten globaaleja kokonaisvaikutuksia.
&#8211; Kun puhutaan päästövähennysten taakanjaosta Euroopassa, miksei myös globaalilla tasolla, niin on otettava samalla huomioon oikeudenmukaisuus. Päästövähennyksiä kannattaa pyrkiä tekemään siellä, missä päästöjä aiheutetaan ja missä tekeminen on kustannustehokkainta.
EU:n ilmastotaakanjako rokottaa Suomea
Halla-aho huomauttaa, että tällä hetkellä EU:n taakanjako päästövähennystalkoissa kuitenkin rankaisee Suomen kaltaisia maita, jotka vuosikymmenien ajan jo ovat ansiokkaasti vähentäneet päästöjään.
&#8211; Samalla maat, jotka tuottavat energiaa fossiilisilla polttoaineilla, kuten Puola ja Bulgaria, on käytännössä vapautettu ilmastotalkoista. Tämä ei ole hyvä asia sen paremmin ilmaston kuin Suomenkaan kannalta.
&#8211; Me lähdemme siitä, että parhaat globaalit vaikutukset päästöihin saadaan sillä, että mahdollisimman suuri osa maailman teollisuustuotannosta tapahtuu siellä, missä tuotantotavat ovat vastuullisia sekä eettisesti että päästöjen kannalta, Halla-aho painottaa.
Ilmastotoimien oltava oikeudenmukaisia
Myös perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos toteaa, ettei globaalilla tasolla ole järkevää, että Suomen kaltaiset ilmastoasioiden edelläkävijämaat ruoskivat oman teollisuutensa hengiltä.
&#8211; Se karkaa sitten hiilivuotona Kiinaan.
Grönroos painottaa, että ilmastotoimien on oltava oikeudenmukaisia myös valtioiden sisällä. Esimerkkinä hän nostaa autoilijoiden kurituksen. Puoluesihteeri katsoo, että autoilijat ovat ilmastotoimien johdosta jäämässä lähes lainsuojattoman asemaan.
&#8211; Helposti hiilipäästöjä pyritään vähentämään vain lisäämällä autoilun kustannuksia. Olisi kuitenkin muistettava, että Suomi on iso maa ja että valtaosassa maata ei voi elää ilman yksityisautoa. Toki pääkaupunkiseudulla on helpompaa valita, käyttääkö julkista liikennettä vai omaa autoaan.
Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset kaikessa politiikassa kiinnittää muutenkin huomiota siihen mitä ihmiselle jää omasta työstään käteen.
&#8211; Tällä hetkellä ihmisten palkasta aivan liian suuri osa menee asumiseen, liikkumiseen ja muuhun verotukseen. Näitä kaikkia on saatava alas. Nyt ei ole syytä takertua yksityiskohtiin, vaan kyse on kaikkien tekijöiden kokonaisvaikutuksesta ihmisten käteen jääviin tuloihin.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Uskontojen merkityksen vähentyessä tilalle on tullut ilmastouskonto – ”Nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen”

Kesärannassa keskusteltiin tiistaina pääministeri Juha Sipilän (kesk) kutsumana ilmastopolitiikasta. Pyöreän pöydän ilmastolounaalle oli kutsuttu kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Tavoitteena on vielä tämän vuoden aikana saada laadittua puolueiden yhteinen näkemys ilmastopolitiikan tavoitteista ja keinoista. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan ilmastopolitiikan ensisijainen tavoite tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudella on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa. Hiilivuodon torjunnan on oltava keskiössä.

&#8211; On selvää, että kaikki tunnustavat ongelman ja joitakin mahdollisuuksia sen korjaamiseen, mutta muuten konsensusta saattaa olla vaikea löytää, arvioi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Mielestämme ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudellamme on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa, vaikka sitten korvamerkitsemällä näiden maiden saamia tukimiljardeja päästötavoitteiden toteuttamiseen. Nurinkurista taakanjakoa on välttämätöntä korjata, Halla-aho sanoo.
<blockquote>&#8221;Olemme koko ajan korostaneet, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko.&#8221;</blockquote>
&#8211; Olemme koko ajan korostaneet, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko. Hiilivuodon torjunnan on oltava ilmastopolitiikan keskiössä. Suomen liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttaa sen, että Kiina rakentaa piipun ja tekee sen huomattavasti saastuttavammin kuin Suomi. Olemme ehdottaneet ilmastoveroa erityisen saastuttavien maiden tuontituotteille. Näin voimme huolehtia Suomen kilpailukyvystä ja työpaikoista, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaiset on aina ollut ydinvoimamyönteinen puolue. Ilmastopolitiikassa ydinvoiman merkitys vain korostuu.
&#8211; Ydinvoima on täysin välttämätön energiantuotantomuoto, mikäli haluamme saada aikaan ilmastoystävällistä ja järkevää energiaa. Ydinvoima on turvallista ja tuottaa sähköä tasaisesti, toisin kuin tuuli- ja aurinkovoima. Kannatamme myös satsauksia pienydinvoimaan liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen, jotta tulevaisuuden kaupunkien kaukolämpö voitaisiin tuottaa entistä päästöttömämmin, Halla-aho kertoo.
Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikassa on kohtalokasta edetä liian kunnianhimoiset tavoitteet edellä, esimerkiksi lyömällä lukkoon päästövähennykset tiettyyn vuoteen mennessä.
&#8211; Realistista ilmastopolitiikkaa on edetä konkreettiset keinot edellä. Tällainen politiikka ottaa huomioon teknologian kehittymisen ja on myös markkinalogiikan kannalta ongelmattomampi. Esimerkiksi Saksassa on nähtävissä, mitä saa aikaan kiistassa nuijittu typerä päätös luopua ydinvoimasta – päästöt kasvavat, kun hiiltä on pakko käyttää enemmän, toteaa ilmastolounaalle osallistunut perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Myöskään tiettyihin energiamuotoihin ei kannata tarrautua itseisarvoisesti. Purran mukaan monille ilmastokeskusteluun osallistuville näyttää olevan epäselvää myös se, että uusiutuvuus ei automaattisesti tarkoita ilmastoystävällistä.
&#8211; Oleellisinta on tarkastella todellisia nettopäästöjä eli vaikkapa sähköautojen sähkön tuottamisesta syntyviä välillisiä päästöjä. Vaikka puupelletit ja puuhake saattavat joistakin kuulostaa todella hyvältä ja vihreältä, ei niistä ole Suomen tai Helsingin ratkaisuksi, edes kosmeettisesti, Purra huomauttaa.

Halla-aho: ”Ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa”

Suomalaisessa mediassa on moitittu ankarasti Donald Trumpin ilmastopoliittisia linjanvetoja. Tuoreen presidentin pelätään lisäävän hiilivoiman käyttöä ympäristöarvojen kustannuksella. Mutta tehokkain keino hiilipäästöjen vähentämiseksi eivät välttämättä olekaan kunnianhimoiset ilmasto-ohjelmat vaan markkinamekanismit. Republikaanien tuoreen ehdotuksen mukaan ympäristöpoliittista sääntelyä ja julkisia tukia voitaisiin vähentää nykyisestä ja silti saavuttaa päästövähennyksiä. Tiedetoimittaja Marko Hamilo kirjoittaa Yhdysvaltain tilanteesta. 

Valtamedian luoma kuva Yhdysvaltain ilmastopolitiikasta on jotakuinkin seuraava:
Barack Obaman kauden loppumetreillä Yhdysvallat teki historiaa ratifioimalla Pariisin ilmastosopimuksen, jonka tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tammikuussa 2017 valta vaihtui, ja nyt presidentti Donald Trump on peruuttamassa Obaman saavutukset.
Maaliskuun lopussa Helsingin Sanomat <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005145964.html">uutisoi</a>, että “Trump ryhtyi romuttamaan ilmastopolitiikkaa”. Lehden mukaan presidentin allekirjoittaman asetuksen ennustetaan elvyttävän kannattamatonta hiilivoimaa. Obaman Clean Power Plan pyrki rajoittamaan fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.
Todellisuus on kuitenkin paljon vivahteikkaampi.
Columbia Universityn ekonomisti Jeffrey Sachs ei pidä Trumpin asetusta järkevänä, muttei kuitenkaan usko sen juuri vaikuttavan suuntaan eikä toiseen. Scientific American -lehden <a href="https://www.scientificamerican.com/article/q-a-why-the-presidents-executive-order-will-not-help-the-climate-or-economy/">haastattelussa</a> Sachs ei usko, että asetus olisi laillisesti toteutettavissa. Lisäksi Trumpin ilmastopolitiikka on Sachsin mielestä siinä määrin markkinavoimien, tieteen ja Yhdysvaltain kilpailuedun vastainen, että senaatin republikaanit tuskin voivat sitä hyväksyä.
Sachs viittaa Yhdysvaltain kilpailuun Kiinan kanssa vähäpäästöisen teknologian kehityksessä. Yritysjohtajat tulevat korostamaan sitä, että Trumpin politiikka on hyvin kallista, taaksepäin katsovaa ja teollisuudenvastaista, Sachs väittää.
Kiinan hallinto on ilmoittanut, että vuonna 2025 Kiina on vähähiilisen teknologian johtava maa maailmassa. Sachsin mukaan Trump sanoo kiinalaisille, että “siitä vain, Yhdysvallat aikoo olla 1900-luvun teknologian mestari”.
Entä jos Trump irrottaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta? Silläkään ei välttämättä ole juurikaan vaikutusta ilmastoon, väittävät tutkijat Ted Nordhaus, Alex Trembath ja Jessica Lovering <a href="https://www.foreignaffairs.com/articles/north-america/2017-01-24/climate-policy-age-trump">Foreign Affairs -lehdessä</a>.
<blockquote>Tutkijoiden mukaan ei ole juuri näyttöä siitä, että kansainväliset sopimukset tai kansalliset tavoitteet hiilipäästöjen vähentämiseksi olisivat viimeisten 30 vuoden aikana tuottaneet tulosta.</blockquote>
Tutkijoiden mukaan ei ole juuri näyttöä siitä, että kansainväliset sopimukset tai kansalliset tavoitteet hiilipäästöjen vähentämiseksi olisivat viimeisten 30 vuoden aikana tuottaneet tulosta. Sen sijaan esimerkiksi viimevuotinen Breakthrough Instituten <a href="http://thebreakthrough.org/issues/Climate-Policy/does-climate-policy-matter">tutkimus</a> osoitti, että energiajärjestelmien hiiliriippuvuus väheni nopeimmin ennen ilmastopoliittisia ohjelmia niin Kaliforniassa, Saksassa kuin muuallakin maailmassa.
Hiilipäästöt ovat vaihdelleet viime vuosikymmeninä ennen kaikkea suhdanteiden ja teknologian kehityksen mukana. Foreign Affairs -lehteen kirjoittaneet tutkijat viittaavat Neuvostoliiton romahdukseen, Kiinan avautumiseen globaalitaloudelle sekä Yhdysvaltain liuskekaasukumoukseen 2000-luvulla ja Ranskan ja Ruotsin ydinvoimaohjelmiin 1970- ja 1980-luvuilla. Ne ovat vaikuttaneet, kun taas päästösopimukset, -katot, -sääntely ja verot eivät.
Tutkijoiden mukaan Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennyssitoumuksia ei voi erottaa trendeistä ja kansallisista politiikoista, jotka olisivat toteutumassa muutenkin ja muista syistä, kuten energiaomavaraisuuden takaamiseksi tai teollisuuden ulkoistamiseksi.
<blockquote>Siirtymä hiilestä kaasuun jatkuu ilman Obaman puhtaan energian ohjelmaakin, koska muutoksen moottori on ollut halpa kaasu, ei taistelu kivihiiltä vastaan.</blockquote>
Sama pätee heidän mukaansa Yhdysvalloissa. Siirtymä hiilestä kaasuun jatkuu ilman Obaman puhtaan energian ohjelmaakin, koska muutoksen moottori on ollut halpa kaasu, ei taistelu kivihiiltä vastaan. Trumpin hallinto taas on ilmaissut selkeästi jatkavansa liuskekaasun edistämistä. Trump saattaa olla myös Obamaa innokkaampi edistämään ydinvoimaa, jota tutkijat pitävät järkevimpänä keinona vähentää Yhdysvaltain energiasektorin päästöjä.
Trumpilla olisi nyt myös mahdollisuus todelliseen yllätykseen. Joukko republikaanimielisiä tutkijoita julkaisi helmikuussa ehdotuksen konservatiiviseksi versioksi hiiliverosta tai pikemminkin -maksusta. Kansainvälisen ilmastopoliittisen ajatuspajan Climate Leadership Councilin <a href="https://www.clcouncil.org/wp-content/uploads/2017/02/TheConservativeCaseforCarbonDividends.pdf">ehdotuksen</a> kirjoittajiin kuului muun muassa presidentti Reaganin ulkoministeri George Schultz, presidentti vanhemman Bushin ulkoministeri James Baker sekä nuoremman Bushin valtiovarainministeri Henry Poulson Jr.
Ehdotus koostuu neljästä pilarista: asteittain nousevasta hiilidioksidimaksusta, maksun tuoton palauttamista takaisin amerikkalaisille kotitalouksille, hiilitullista sekä muun ympäristösääntelyn keventämisestä.
Ehdotuksessa on piirteitä eurooppalaisesta päästökaupasta, mutta siihen on lisätty ominaisuuksia, jotka tekevät sen hyväksymisen konservatiiveille houkuttelevammaksi. Euroopan unionin päästökaupassa on nähty ongelmaksi niin sanottu hiilivuoto eli energiaa paljon käyttävän teollisuuden pako maihin, joissa ei ole päästökauppaa. Konservatiivisessa mallissa hiilitullia sovellettaisiin tuontiin maista, joissa ei ole vastaavaa hiilidioksidimaksua, jota nyt ehdotetaan Yhdysvaltoihin.
<blockquote>Saksan energiakäännettä on arvosteltu siitä, että se ei oikeastaan vähennä Saksan päästöjä lainkaan.</blockquote>
Euroopassa ongelmaksi on muodostunut myös päällekkäinen säätely. Esimerkiksi Saksan energiakäännettä on arvosteltu siitä, että se ei oikeastaan vähennä Saksan päästöjä lainkaan. Saksan päästökauppasektorin päästövähennykset määrittää itse päästökauppa, ja kalliit tukiaiset aurinko- ja tuulisähkölle vain ohjaavat päästövähennyksiä kustannustehottomiin keinoihin.
Suomessakin <a href="http://www.talouselama.fi/tebatti/tuulivoiman-tuki-on-miljardien-tulonsiirto-3364891">on tuettu</a> tuulivoimaa miljardeilla euroilla, vaikka kustanustehokkaampiakin keinoja päästövähennyksiin olisi olemassa. Seuraava tukisyöppö voi olla puupohjaiset polttoaineet. Pöyry Management Consultingin tutkimus <a href="http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/puubiopolttoaineita-tuettava-massiivisesti-jopa-vuoteen-2035-6636813">osoitti</a>, että puuvarojen käyttö liikennepolttonesteiden tuotantoon edellyttäisi massiivisia tukia parinkymmenen vuoden ajan.
Republikaanien ehdotuksessa pyritään päinvastoin pienempään julkisen vallan rooliin ja ratkaisua haetaan markkinataloudesta. Veron tuotto ei jäisi poliitikkojen käsiin, vaan se jaettaisiin takaisin kansalaisille, ja ympäristöpoliittista sääntelyä ja julkisia tukia voitaisiin jopa vähentää nykyisestä.
Esitys on <a href="https://www.scientificamerican.com/article/legendary-climate-scientist-likes-a-gop-proposal-on-global-warming/">saanut jo tukea</a> jopa Yhdysvaltain ehkä tunnetuimmalta ilmastotutkijalta, Nasan James Hansenilta, jota Scientific American kutsuu “ilmastonmuutostietoisuuden isäksi”. Hansen nauttii varsinkin edistykselliseksi itseään mieltävien amerikkalaisten luottamusta.
“Puhtaan energian ohjelman ongelma on että se ei oikeasti ole kovin tehokas”, Hansen sanoi SA:n haastattelussa Trumpin lakkauttamasta Obaman hankkeesta. Hansenin mielestä oli tragedia, että Obaman hallinto jatkoi sääntelyyn perustuvalla lähestymistavalla.
Hansen ei usko alkuunkaan muihin kuin markkinamekanismeihin hiilipäästöjen vähentämiseksi.
“Ellei hiilelle saada hintaa, ei ongelmaa pysty ratkaisemaan. Niin kauan kuin fossiiliset polttoaineet näyttävät halvalta energialta, joku polttaa ne kuitenkin.”
Jää nähtäväksi, minkä linjan presidentti Trump ilmastokysymykseen ottaa. Republikaanien tekemällä uudella ehdotuksella olisi joka tapauksessa historiallinen mahdollisuus saada molempien puolueiden tuki kongressissa ja senaatissa.

Hiilivuoto

Perussuomalaisten Koskela: Ilmastopolitiikan merkittävin ongelma on hiilivuoto Kiinaan

Hallitus nukahti, kun olisi ollut aika vaikuttaa EU:n ennallistamisasetukseen ajallaan – Purra: ”EU-edunvalvonta tuntuu olevan hallitukselle, erityisesti SDP:lle, vastenmielistä ja vaikeaa”

Espanja ja Portugali alentavat sähkön hintaa yhteismarkkinoilla – EU:n poikkeuslupa kylvää epävarmuutta energiakriisin keskellä

Purra: Hiilivuodon tukkiminen on ympäristöteko – ”Jos Suomi tekee liian radikaaleja ilmastotoimia, tuotanto siirtyy muualle”

Perussuomalaiset: Uskontojen merkityksen vähentyessä tilalle on tullut ilmastouskonto – ”Nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen”

Halla-aho: ”Ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa”

Republikaaneilta yllättävä esitys hiiliveroksi – Trumpin aika saattaa jäädä historiaan ilmastopolitiikan järkevöitymisen kautena

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025