Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

hinnannousu

Oppositio jatkaa hallituksen grillaamista liikenteen kuluilla ja polttoaineen hinnalla. On tietysti hyvä, että autoilijalla on ystäviä. Autoilijan tosiystävät löytyvät kuitenkin hallituksesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi eduskunnan kyselytunnilla, että tilanne teiden korjausvelan suhteen on samanlainen kuin valtionvelankin kanssa. Hallitus onnistuu sen kanssa.
&#8211; Me saamme taitettua teiden korjausvelan kasvun käyrän. Aikaisempina hallituskausina teiden korjausvelka on kasvanut jopa tuhannella kilometrillä vuosittain. Sillä, että me laitamme ensi vuonna jo 250 miljoonaa korjauksiin, päästään jo hyvin pitkälle. Korjausvelkaan liittyvänä tavoitteena &#8211; ja tämä on myös Väylän ja ministeriön asiantuntijoiden käsitys &#8211; me voimme päästä hallituskauden lopussa jopa nollakasvun käyrälle, Ranne kertoi.
Parempaan suuntaan ollaan menossa
Kaikki tietävät, että tiet ovat huonossa kunnossa. Hallitus tulee parantamaan juoksua kilpailutuksissa ja riskien hallinnassa sekä ottamaan tehot irti koko koneistosta. Rahoilla voi saada parempaa aikaiseksi kuin mitä aikaisemmin on saatu.
&#8211; Minä väitän, että kun te tämän hallituskauden lopussa katsotte Suomen karttaa, katsotte kuljetusyritysten ja kansalaisten liikennetilannetta, niin voitte todeta, että parempaan suuntaan on menty. Se raha ja tietämys, mitä meillä on ministeriössä, valjastetaan nyt suomalaisen tiestön puolesta.
&#8211; Jos hallitusohjelmaa katsoo ammattiautoilijan silmin, sieltä löytyy todellisia liikenteen rakentamistoimenpiteitä. Meillä on veronalennuksia, meillä on hinnannousun estoja &#8211; jos oppositiossa ei nähdä niitä, on se tietysti opposition ongelma, päätti Ranne puheenvuoronsa.

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne kyselytunnilla: Hallitus saa taitettua teiden korjausvelan

Monessa kotitaloudessa mietitään, riittääkö sähköä ensi talvena ja mitä se maksaa. Joitakin perheitä uhkaa jopa tuhansien eurojen lisälasku. Kauhukuvapuheissa siintää jopa kymmenkertainen hinnannousu talvella – nykyhintojen päälle.

Pahinta on, että samaan aikaan kun sähkö kallistuu, myös polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti alkuvuodesta lähtien ja inflaatio nakertaa kansan kukkaroa.
&#8211; Ihmisillä on juuri nyt äärimmäisen tiukkaa taloudellisesti. Moni Euroopan maa, kuten Ruotsi ja Norja, on jo rahallisesti kompensoinut energian hintoja omille kansalaisilleen, mutta Suomen hallitus ei ole tehnyt juuri mitään, ihmettelee kansanedustaja Sanna Antikainen.
<h4>Suomalaisten hädälle ei saa sulkea silmiä</h4>
Aalto-yliopiston professori Matti Liski pitää Suomen varautumista energiakriisiin puutteellisena (IS 19.7.). Tilanne on vakava, mutta hallitus ja virkamieskoneisto nukkuvat ruususen unta. Perussuomalaisilla on ollut jo pitkään ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.
&#8211; Perussuomalaiset esittävät energiakriisiin vastaamiseksi laajaa keinovalikoimaa, kuten veronalennuksia. On myös pohdittava, onko aika laittaa päästökauppa hetkeksi tauolle. Eurooppa on keskellä sotaa, ja siksi kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta kotitaloudet pärjäävät tulevana talvena. Sähkön hintakaton ohella myös arvonlisä- ja polttoaineverotuksen alentaminen tulisi ottaa keinovalikoimaan, kansanedustaja Antikainen luettelee.
&#8211; Ihmisten edellytyksistä elämään ja työssäkäyntiin on pidettävä huolta, muuten yhteiskunnan toiminta pysähtyy ja lopulta luhistuu. Suomalaisten hädälle ei saa sulkea silmiä, ja hallituksen on otettava omien kansalaistensa ahdinko tosissaan ja puheiden sijaan toimittava, Antikainen alleviivaa.
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-92980" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2022/06/Sanna_Antikainen_073.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2022/06/Sanna_Antikainen_073.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2022/06/Sanna_Antikainen_073-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2022/06/Sanna_Antikainen_073-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2022/06/Sanna_Antikainen_073-60x30.jpg 60w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" />
Kansanedustaja Sanna Antikainen. Arkistokuvaa.

Sähkön ja polttoaineiden hinnannousu sekä laukalle lähtenyt inflaatio nakertavat suomalaisten kukkaroa – Sanna Antikainen moittii: Suomen hallitus ei tee juuri mitään

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan tiestön epäkohdat ovat jatkuvasti esillä, ja varsinkin talven aiheuttamien routavaurioiden jälkeen huoli tiestön huonosta kunnosta nousee pintaan. Toisaalla tehdään merkittäviä parannuksia, kun taas toisaalla teitä joudutaan muuttamaan asfaltoiduista takaisin sorateiksi.
Vuosille 2021–2032 laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. On haluttu luopua ns. siltarumpupolitiikasta ja tehdä johdonmukaisempaa liikennepolitiikkaa.
Riittäviin korjausmääriin ei olla päästy vuosiin
Koronapandemia ja varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet maailmantilannetta merkittävästi, ja Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneet hinnannousut ovat vaikuttaneet myös tiestön ylläpitokustannuksiin. Väylien ylläpito- ja huoltokustannuksiin varattu raha on pysynyt samana, vaikka kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Esimerkiksi tämän kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin.
&#8211; Kun korjausvelan kasvun estävä päällystysmäärä on 3 500–4 000 kilometriä, niin on selvää, että ollaan kaukana tavoitteista. Vuonna 2020 päästiin päällystysmäärässä 4 000 kilometriin, mutta viime vuosikymmenellä on jääty toistuvasti jälkeen 3 500–4 000 kilometrin rajasta, Wihonen kuvaa tilannetta.
Korjausvelka kasvanut jo 1,5 miljardiin euroon
Keväällä hallituksen kevätriihessä leikkaukset kohdistuivat liikennehankkeiden investointeihin. Varojen puute näkyy toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois-Savon Ely-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022 todetaan:
”Valtion julkisen talouden suunnitelman valmistelun perusteella Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyt väylänpidon vuotuiset tavoiteltavat rahoitustasot eivät ole lähivuosina toteutumassa. Kun samalla ostovoima heikkenee, on väylänpitäjällä edessään haastavia vuosia.”
&#8211; Tilanne on siis se, että korjausvelka jatkaa kasvuaan ja tämän vuoden lopussa Suomessa huonokuntoisia päällysteteitä löytyy 8 000 kilometriä. Vuonna 2011 luku oli vielä 3 000 kilometriä. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut Väyläviraston selvityksen mukaan jo 1,5 miljardiin euroon, Wihonen sanoo.
Noidankehä rapistuttaa syrjäseutuja
Wihosen mukaan varojen puutteessa priorisoidaan vilkkaimpia suurempien liikennemäärien väyliä. Vähemmän käytetyillä väylillä huonot tiet rapistuvat entistä huonompaan kuntoon.
&#8211; Joudutaan ikävään noidankehään, jossa tiestö rapistuu, jolloin niitä myös käytetään vähemmän, jolloin niiden asema prioriteettilistalla vähenee entisestään. Ongelma on erityisen suuri vähemmän asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa.
&#8211; Kun rakennetaan uutta infraa sähkö- ja kaasuautoilulle, niin oletettavasti lataus- ja tankkauspaikkoja priorisoidaan valtaväylien varrelle, jolloin vaarana on, että syrjäisemmät tienpätkät menettävät entisestään merkitystään, Wihonen kuvaa ongelmallista tilannetta.
Wihonen kysyy hallitukselta, miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa ja miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa. Hän nostaa esiin myös kysymyksen, onko nykymenolla edes realistista odottaa, että korjausvelkaa saadaan pienennettyä ja syrjäisempiä teitä ylläpidettyä.
&nbsp;

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Perussuomalaiset tiedustelivat kyselytunnilla hallitukselta sen toimista maatalouden vakavien ongelmien korjaamiseksi. Arvioiden mukaan suomalainen maatalous on ajautunut koko EU-ajan vakavimpaan kriisiin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvasi, kuinka maatalouden ja tuottajien ahdingon seuraukset tulevat pahimmillaan olemaan karmeita.
&#8211; Me kaikki tiedämme, että ihmisen on syötävä. Mikäli tästä maasta viedään käytännössä mahdollisuus tuottaa suomalaista ruokaa, sitä tuodaan vain ulkomailta.
Purran mukaan se ei olisi järkevää mistään näkökulmasta katsoen.
&#8211; Hyvä, turvallinen, kestävästi tuotettu ruoka, riittävän läheltä, se on etumme, Purra sanoi.
Ruokaa ei tuoteta, metsää ei kaadeta, autolla ei ajeta
Purran mukaan tämä ei kuitenkaan ole kaikkien mielestä näin yksinkertaista, sillä hallituksessakin on puolue, joka on enemmän huolissaan Suomen ilmastopolitiikasta ja hiilipäästöistä. Ministeri Jari Lepän (kesk) mielestä ilmastotoimet maa- ja metsätaloudessa ovat ”win-win”-tilanne.
&#8211; Kotimaisen maa- ja metsätalouden häviäminen kyllä vähentää päästöjä Suomessa. Ja se on tiettyjen tahojen tarkoituksenakin, Purra muistutti.
&#8211; He haluavat tehdä sellaista ilmastopolitiikkaa, että ruokaa ei tuoteta, metsää ei kaadeta, autolla ei ajeta, nimittäin Suomessa. Ja se ei minun mielestäni ole win-win-tilanne vaan lose-lose-tilanne! Purra sanoi salin vasemman laidan mylviessä.
Ilmastopaneeli vaatii aina lisää ilmastotoimia
Hallituksen ajama maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa kaiken hintaa, myös ruoan, kuten perussuomalaiset on pitkään muistuttanut.
&#8211; Hallituksesta on myös kuultu, että maatalouteen pitää kohdistaa uusia päästötavoitteita. Samoin Ilmastopaneeli vaatii aina vain lisää ilmastotoimia. Kysyn ympäristöministeriltä: millaisia ilmastotoimia tarvitaan maatalouteen?
Ympäristöministeri Emma Kari (vihr) oli närkästynyt Purran kysymyksestä ja sanoi toivovansa, että sellaisia puheenvuoroja ei eduskunnassa pidettäisi.
Vastausta tulossa oleviin ilmastotoimiin ei kuitenkaan saatu.

Purra: Hallituksen politiikka on lose-lose-tilanne suomalaiselle maataloudelle – ”Se on tiettyjen tahojen tarkoituksenakin”

Suomen hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa tavan kansalaisen arjen peruskustannuksia, kuten asumisen, liikkumisen ja ruuan hintaa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko vakuutteli eilen Ylen A-Talkissa, että polttoaineisiin kohdistuvia hinnankorotuksia ei enää olisi tulossa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti, että uusien veronkorotusten jäädyttäminen ei riitä, vaan myös kansalaisten ostovoimaa pitäisi kyetä parantamaan.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko on aiemmin vakuuttanut, että keskusta ei enää hallituksessa hyväksy energiaan ja liikkumiseen, kuten polttoaineeseen kohdistuvia veronkorotuksia. Saarikko lausui saman eilisessä Ylen A-Talkissa:
&#8211; Tämä hallitus ei tee polttoaineisiin kohdistuvia hinnankorotuksia tai tällaisia päätöksiä, Saarikko vakuutti.
Politiikka on kuitenkin mahdollisuuksien taidetta. Asumisen ja liikkumisen hintaa voidaan nostaa muillakin toimilla kuin veronkorotuksilla. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) esitti viime viikolla heti aluevaalien jälkeen, että tänä keväänä hallitus todennäköisesti päättää polttoaineen<a href="https://stage.sudev.fi/eipa-yllattanyt-autoilijoille-karmeita-uutisia-heti-aluevaalien-jalkeen-hallitus-vihjaa-dieselin-litrahinnan-kallistumisesta/"> jakeluvelvoitteen nostosta</a>, jonka arvioidaan korottavan erityisesti dieselin litrahintaa.
&#8211; Ihmisten pitää kuitenkin tulla toimeen ja kyetä menemään autolla töihin. Ilmastotoimet pitää siis suhteuttaa ajan yhteiskunnalliseen kestävyyteen, Saarikko yritti selitellä.
Lämmityskustannuksiin haettava toimeentulotukea?
Hallituksen kunniahimoiset ilmastotoimet nostavat tavan kansalaisen asumisen ja liikkumisen hintaa ja ruuan hintaa. Aiemmin Saarikko on myös todennut, että talon lämmittämiseen voi vaikka hakea <a href="https://stage.sudev.fi/antikainen-onko-hallituksen-perinto-maakuntien-suomelle-koyhyys-ja-sahkolaskujen-maksattaminen-sossussa/">toimeentulotukea</a>, jos rahat eivät riitä kalliin sähkön hinnan vuoksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että inflaatiotilanne, joka erityisesti liittyy polttoaineiden, sähkön ja ruuan hinnannousuun, on tosiasia.
&#8211; Hinnat ovat tällä hetkellä liian kovat. Suomalaisille ei enää riitä, jos Annika (Saarikko) lupaa, että veroja ei enää nosteta. Lähtökohta pitää olla se, että ihmisten ostovoimaa pitää kyetä parantamaan, Purra sanoi.
Ruotsi ilmoitti äskettäin aloittavansa <a href="https://stage.sudev.fi/oikeisto-opposition-painostus-tuotti-tulosta-ruotsissa-valtio-lahdossa-tukemaan-sahkon-huippuhinnoista-karsivia-kotitalouksia-mallissa-viela-viilaamista/">kotitalouksien tukemisen</a> kallistuneiden sähkölaskujen vuoksi.
Ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka käy kalliiksi 
Purra kysyi Saarikolta ja hallituspuolue vihreitä edustavalta kansanedustaja Iiris Suomelalta, miten hallitus aikoo kompensoida Suomen kansalaisille energian hinnan nousuja, jotka koskevat erityisesti maakuntien ihmisiä.
&#8211; Hinnan nousut eivät johdu pelkästään hallituksen omista toimista, vaikka kyllä korkeisiin hintoihin vaikuttaa myös hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka.
&#8211; Erityisesti maaseudulla inflaatio on huomattavasti korkeampi kuin kaupungissa. Maaseudulla on öljy- ja sähkölämmitystä ja välimatkat ovat pidempiä kuin kaupungissa. Miten siis tulette puuttumaan asiaan, että maaseudulla ihmisillä olisi kannustimia käydä töissä, ajaa pitkiä matkoja ja viedä lapsia harrastuksiin? Purra kysyi.
Suomela sanoi esittäneensä alueellista korvausmallia, esimerkiksi energiaveron palautusjärjestelmää, tietyille alueille. Saarikko jatkoi, että tulevaisuudessa tulisi pyrkiä omavaraisuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin siten, että jatkossa ei oltaisi enää riippuvaisia fossiilisesta ja muualta tulevasta energiasta.
&#8211; Tämän eteen toimitaan. En myöskään sulje pois verotuksellisia keinoja, joilla tilanteeseen vastataan, ja ne pitää käydä hallituksessa yhdessä läpi, Saarikko sanoi.
Hallitus ottaa taas lisää velkaa 
Saarikko jatkoi, että ratkaisuja on löydyttävä, ja hän väläytti myös Ruotsin-mallin mukaisia kompensaatiomalleja tai rahallista tukemista, mutta ei luvannut konkreettisia toimia.
Saarikon esittämät kompensaatiomallit vaativat kuitenkin rahaa. Valtion tämän vuoden budjetti on lähes 7 miljardia euroa alijäämäinen. Suomen talouden ongelmana on myös kestävyysvaje, jotka molemmat luovat suuria riskejä julkiseen talouteen.
&#8211; En esitä omissa nimissäni lupauksia, joita en voi pitää. Koska minun pitää kertoa myös, miten ratkaisut rahoitetaan, Saarikko sanoi.
&#8211; Eli otatte velkaa, Purra vastasi.
Hallituksen ratkaisu ongelmiin on tunnetusti yleensä lisävelan ottaminen. Tällä viikolla hallitus onkin antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2022 ensimmäisestä lisäbudjetista, joka lisää velanottoa 547 miljoonalla eurolla.
&nbsp;

Polttoaineiden, sähkön ja ruuan hinnannousu kurittaa kansaa – Purra: Ihmisten ostovoimaa on parannettava – ”Suomalaisille ei riitä, jos Saarikko lupaa, ettei veroja enää nosteta”

hinnannousu

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne kyselytunnilla: Hallitus saa taitettua teiden korjausvelan

Sähkön ja polttoaineiden hinnannousu sekä laukalle lähtenyt inflaatio nakertavat suomalaisten kukkaroa – Sanna Antikainen moittii: Suomen hallitus ei tee juuri mitään

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Purra: Hallituksen politiikka on lose-lose-tilanne suomalaiselle maataloudelle – ”Se on tiettyjen tahojen tarkoituksenakin”

Polttoaineiden, sähkön ja ruuan hinnannousu kurittaa kansaa – Purra: Ihmisten ostovoimaa on parannettava – ”Suomalaisille ei riitä, jos Saarikko lupaa, ettei veroja enää nosteta”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025